Luontoretki.

Longinoja - Suomen tunnetuin taimenpuro

  • 11 min
  • toistaiseksi

Helsingin koillisessa suurpiirissä virtaava Longinoja on yksi Suomen kuuluisimmista taimenpuroista. Se on pituudeltaan kuusi ja puoli kilometriä ja valuma-alue kattaa yli 10 neliökilometriä.
Longinojaa on kunnostettu vuodesta 2001 alkaen Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran Taimentiimin ja Virtavesien hoitoyhdistyksen toimesta. Kunnostuksilla on saatu luotua pohja taimenten luontaiselle lisääntymiselle purossa. Aiemmissa talkookunnostuksissa on ojaan siirretty useita kymmeniä tonneja kivi- ja soramateriaalia kalojen suoja- sekä lisääntymispaikoiksi. Koska taimenia saapuu kunnostetuille alueille ilahduttavan paljon, uusia soraikkoja tarvitaan. Tänään lokakuun ensimmäisenä päivänä kello kymmeneltä alkavat talkoot, johon kaikki halukkaat ovat tervetulleitta auttamaan. Talkoissa saa myös tietoja taimenten elämästä ja Longinojan historiasta. Luontoretkellä Juha Laaksonen ja Juha Salonen ottavat varaslähdön Savelan Koirapuistonkoskella.
Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lähetykset

  • su 1.10.2017 8.10 • Yle Radio Suomi Rovaniemi

Jaksot

  • Luontoretkellä närpiöläinen Håkan Södergård kertoi Pjelaxfjärdenin historiasta, kaloista ja linnuista. Retkikaverina matalahkon merenlahden äärellä oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Mikä kanalinnuista on parhaan makuinen, miten teeri kannattaa valmistaa? Entä, hirvi, poro tai kauris, miten niitä pitäisi käsitellä? Kannattaako muikku ja ahven savustaa, hauki paistaa ja siika suolata? Luontoretkellä Lieksasta kotoisin oleva keittiömestari Jarmo Martiskaisen kertoo vinkkejään riistaruoan valmistamiseen. Koillismaalla herkkuateriaa odotellessaan huuliaan nuoleskelee Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Miten turkulainen pärjää Koillismaalla? Voisiko turkulaisesta tulla kuusamolainen? Luontoretkellä tutustumme lintuopas Mikko Oivukkaan, joka muutti perheineen Kuusamoon vuosi sitten. Millaista elämä koillismaalla on ollut, mitä vuodesta on jäänyt mieleen? Retkikaverina Vuotungissa on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Tervapääsky on nykyään yksi tunnetuimmista kaupunkilinnuista, mutta aina ei ole ollut niin. Missä tervapääskyt asuivat ennen kuin ne muuttivat kaupunkeihin ja taajamiin rakennusten kattojen alle? Uskotteko että tervapääskyt olivat ja ovat edelleen suuressa osassa Suomea myös metsien lintuja. Luontoretkellä Kuusamossa Purnujärven rannalla tervapääskyjen elämää ja elinehtoja pohtivat Hannu Hautala ja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Se on kolo- ja onkalopesijä, joka asettuu mielellään myös ihmisen asettamaan pönttöön, jos pöntössä on vain tarpeeksi suuri lentoaukko. Tämän lajin koiras on paljon värikkäämpi kuin naaras, mutta kummankin pyrstö on voimakkaan punaruskea ja kiinnittää helposti katsojan huomion. Joko tulee mieleen, mistä lajista on kyse? Luontoretkellä tutustutaan leppälintuun. Markku Hukkanen ja Juha Laaksonen ovat retkellä Kuusamon Junganharjun komeissa maisemissa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • On erilaisia paitoja, leninkejä, mekkoja ja pikkutakkeja. Niitä on liki tuhat ja niillä on eriväriset vaatteet, jotka lepattavat hauskasti tuulessa. Pääksi on nostettu turvepaakku. Luontoretkellä ornitologi Heikki Lokki ja Juha Laaksonen tutustuvat ympäristötaiteeseen Suomusalmella. Hiljaisen kansa taitaa olla kummankin suosikkiteoksia, mutta mitä tapahtuu, jos yli lentää jokin mielenkiintoinen lintu. Vaihtuuko jutun juoni? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Kello on kahden paikkeilla aamuyöllä. Kuivalla mäntykankaalla Kuusamossa hiekkatien viereisessä ojassa lyllertää tumma hahmo. Sen kulku on jotenkin omituisen näköistä. Onko se teeri vai metso? Ei se ole lintu, se on nisäkäs: supikoira, ei, ahma, ei. Mitä, se on majava. Parin vuosikymmenen aikana olemme sunnuntaiaamun luontoretkillä kuulleet kaikenlaisia tarinoita, mutta nyt tapahtuu jotain uskomatonta. Kun Juha Laaksonen pysähtyy polkupyörällä majavan viereen, huonotuulinen majava hypähtääkin ojasta ylös ja alkaa ärhennellä. Se tulee suorastaan päälle. Kumpi perääntyy, Laaksonen vai majava? Tämä on yksi kaikkien aikojen luontoretkistä, ehdottomasti. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Metsä, vaaramaisema, suo, niitty, hakkuuaukea, järvenranta. Tuoksut, tuulet, hyttyset, kukkaset ja linnut. Luontoretkellä pohditaan millaisessa ympäristössä olisi mukava viettää juhannusyö ja mitä olisi hieno kokea. Juha Laaksosen retkikavereina Kuusamossa olivat Irma Hautala, Pirkko Siikamäki ja Seija Rannikko. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Helsinkiläinen Jukka on ulkoasultaan komea ja Jukan liikehdintä on lähes mahtipontisen majesteetillista. Jukka on luonteeltaan keikari ja huutelee ja pärisyttää siipiään äänekkäästi. Jukka on mahtikoiras, vahvempi siis kuin muut herrat ja Jukalla on useita tyttöystäviä. Kiinnostaisiko tutustua Jukkaan? Luontoretkellä Juha Laaksonen kertoi kuka tämä Jukka oikein on miten Jukan lajitoverit elävät ja ovat Suomeen saapuneet. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Jos sinulla on hyvä sammakkolampi, siellä ei todennäköisesti ole kaloja eikä kovin paljon muitakaan nuijapäitä syöviä petoja. Jos haluat että sammakot säilyvät ja voivat hyvin, älä päästä lampeen kaloja. Joskus tulee kuitenkin yllätys. Vaikka sammakkolampeen ei olisi puroa, kalat ovat kuitenkin ilmaantuneet paikalle. Miten se on mahdollista? Luontoretkellä Jarmo Saarikivi kertoi sammakoiden, kalojen ja vesiliskojen suhteesta. Retkikaverina Myrskylässä oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Uusi neliökilometrin kokoinen tekosaari, yli kymmenen kilometrin päässä kaukana merellä Helsingin ulkopuolella. Voisiko tällaisen saaren todella rakentaa Suomenlahdelle? Millainen ympäristö se olisi ihmisille, linnuille ja kasveille. Olisiko se onnellisten ihmisten elinalue meren keskellä, vaihtelevien sääolosuhteiden ja luonnonnäytelmien ytimessä? Kuulostaako aihe mielikuvitukselta tai fantasialta? Luontoretkellä luodaan melko villejä ja mielenkiintoisia mielikuvia siitä mitä voisi olla pian luvassa, jos saarirakentaja Peter Vesterbacka saa jättimäisen hankkeensa etenemään. Retkikaverina Helsingin rantakalliolla on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Kuningatarkimalainen on todellinen kantaäiti. Vain kuningattaret talvehtivat. Kevään tullen ne tankkaavat pajujen kukinnoilla ja etsivät tai kaivavat sitten pesäluolan, johon munivat. Koko tuleva yhteiskunta saa alkunsa yhden mahtikuningattaren ansiosta. Erikoista, jännittävää, suorastaan mystistä. Luontoretkellä tutustutaan kimalaisten elämään. Juha Laaksosen oppaana Helsingin Vanhankaupunginlahdella on dosentti Ilkka Teräs. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä