Aristoteleen kantapää

Paljon melua änkytyksestä

  • 24 min
  • toistaiseksi

Vaikeneminen ei auta änkyttäjää. Aristoteleen kantapään vieraana oleva puheen sujuvuuden häiriöiden ja neurologisten kommunikaatiohäiriöiden erikoispuheterapeutti Auli Laiho kertoo mistä änkytyksessä on kysymys. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Lähetykset

  • ke 18.10.2017 17.15 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kun meillä on Helsingin ja Turun Sanomat, miksei meillä ole Tampereen Sanomia? Kun meillä on Aamu- ja Iltalehti, miksei meillä ole Päivälehteä? Lehtien nimet kertovat paitsi lehtien myös Suomen historiasta. Emeritusprofessori Raimo Salokangas kertoo mitä nimet kertovat sanomalehtien aatteellisesta taustasta.
    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
    Kuva: DIGI - Kansalliskirjaston digitoidut aineistot

  • Sata suomalaista kielellistä elämänkertaa -hankkeessa haastateltaviksi valituilta kerättiin monipuoliset taustatiedot, jotka liittyivät heidän henkilöhistoriaansa, kokemuksiinsa, asenteisiinsa ja sosiaalisiin verkostoihinsa. Lisäksi haastatteluissa kiinnitettiin huomiota heidän kielenkäyttöönsä ja kielitaitoonsa, ja samalla tallennetiin puhuttua kieltä. Aineiston pohjalta voidaan tulevaisuudessa tehdä monenlaisia sosiolingvistisiä tutkimuksia. Hankkeen toinen johtaja dosentti Hanna Lappalainen ja valokuvaaja Sakari Röyskö kertovat miten suurhanke toteutettiin.
    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
    Kuva: Sakari Röyskö

  • Maanantai 7.1. oli jännittävä päivä niille 12 500 alokkaalle, jotka aloittivat asepalveluksensa. Varusteiden jaon ja tupiin asettautumisen jälkeen he alkoivat opetella armeijan tapoja.

    On tärkeätä oppia nopeasti armeijan sotilasarvot. Kuka on kenenkin johtaja, ja millaisin merkein se ilmaistaan? Everstiluutnantti Ilpo Kärkkäinen pääesikunnan henkilöstöosastolta laittaa arvomerkit järjestykseen, ja kertoo mitkä ovat eri laattojen hatijoiden tehtävät armeijassa.

    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

    Kuva: Yle/Stefan Härus

  • Pasi Heikura keskustelee tapaninpäivän erikoisohjelmassa suomalaisugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikiven kanssa kansainvälisestä ja kotimaisesta joulupukista ja suomen kielen tilasta. Vaikka suomen kieli ei ole varsinaisesti vaarassa kadota, tilannetta voi verrata suomalaiseen perinteiseen joulupukkiin, joka on joutunut vaihtamaan harmaan nuttunsa punavalkoiseen amerikkalaistyyliseen takkiin.
    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
    Kuva: Yle/Mauri Kankaanpää

  • Lukeminen vähenee – mitä tapahtuu eurooppalaiselle sivistykselle? Tietoa voi toki etsiä monella muullakin tavalla kuin lukemalla, mutta esimerkiksi sanavaraston kartuttamiseen lukeminen on edelleen tärkeä oppimiskeino, tietävät opettajat.
    Aristoteleen kantapäässä vieraillut lukemisen historian tutkija, dosentti Ilkka Mäkinen tietää missä lukuhalu aikanaan syntyi ja kuinka se levisi Suomeen.
    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
    Kuva: Yle/Miska Reimaluoto

  • Aristoteleen kantapää: Mitä papukaijat oikeasti puhuvat?
    Aristoteleen kantapään vieraana on Korkeasaaren eläintenhoitaja ja papukaijaharrastaja Jonne Stenroth. Hän tietää, miksi papukaijat ovat usein kovia kiroilemaan. Papukaijat oppivat puhumaan matkimalla, mutta ymmärtävätkö ne itse ollenkaan, mitä sanovat? Stenrothin omat papukaijat puhuvat keskenään suomea ja papukaijaa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
    Kuva: Ardea / John Daniels

  • Vuonna 2008 julkisuuteen nousi aiemmin tuntematon 1600-luvulle sijoittuva suomen kieliopin käsikirjoitus. Kotuksen erityisasiantuntija Petri Lauerma kertoo miten teoksen alkuperää on asiantuntijavoimin selvitetty. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
    Kuva EPA/Zoltan Balogh

  • Tokiolaisen AI Research Centerin vanhempi tutkija Kristiina Jokinen on työskennellyt vuosien ajan robottien kommunikaation parissa. Hän osaa kertoa, mitä robottien on opittava sanojen lisäksi, voidakseen keskustella ihmisten kanssa.
    Kaksiosaisen robottien puheenopetusta käsittelevän ohjelman jälkimmäisen osan ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén

  • Kuinka robotti voisi oppia ymmärtämään ja tuottamaan puhetta, kun edes ihmiset eivät aina ymmärrä toisiaan? Haasteena siinä onkin elekielen, ilmeiden ja piilomerkityksien avaaminen tekoälylle. Palvelurobottien puheohjauksen ja puheen tuottamisen kehitystyö opettaa tutkijoille paljon myös ihmisten käytöksestä ja kommunikoinnista. Kaksiosaisen ohjelman ensimmäisessä osassa Tokiolaisen AI Research Centerin vanhemman tutkijan Kristiina Jokisen kanssa keskustellaan robottien ja ihmisten kielestä ja ensi viikolla kaikesta muusta, mitä kommunikaatioon tarvitaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

  • Videopelien pelaaminen on kuin mikä tahansa urheilulaji, jos pelataan kansainvälisellä tasolla. Se edellyttää ahkeraa ja sitoutunutta harjoittelua, siinä tarvitaan ammattitaitoista valmennusta ja vain harvat voivat päästä huipulle pelaamaan ammatikseen. Teemu Hiilinen on pitkän linjan pelaaja ja kilpapeliselostamisen uranuurtajia. Hän osaa kertoa, millaista e-urheilu on ja miten sitä selostetaan.
    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
    Kuvassa E-urheilun tuore maailmanmestari Joona Sotala.
    Kuva: Camera 4, All Over Press

  • Yleisen käsityksen mukaan uutiset ovat tutkittua tietoa, joka esitetään totuudenmukaisesti. Uutisten tarkoitus ei ole muokata yleisön mielipidettä. Näin ei kuitenkaan ole asian laita esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä Fox news, joka ajaa avoimesti republikaanisen puolueen asiaa, on suurin uutiskanava. Poliittinen vastakkainasettelu vahvistuu, jos eri tavoin ajattelevat ihmiset seuraavat erilaisia, ideologisesti väritettyjä uutisia.
    Turun Yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen laitoksen John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen kertoo, millainen kanava Fox News on. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén

  • Omenalajikkeita on maailmassa tuhansia ja suomessakin satoja. Omenoiden koko,väri, muoto ja maku vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Omenalajikkeiden nimet kertovat jalostuksen historiaa, tietää Luonnonvarakeskuksen emerita tutkimusmestari Hilma Kinnanen. Hän kertoo mistä tulevat nimet valkea kuulas ja ida red, ja miten huvitus liittyy Siperiaan.
    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Klipit

  • Helsingin yliopiston iberoromaanisten kielten emeritusprofessori Timo Riiho kertoo Pasi Heikuralle miten poliittisesti hankala tilanne on katalaanin kielisillä alueilla.

  • Kirjallisuudentutkija, Topelius-seuran puheenjohtaja ja kirjallisuuden professori emerita Leena Kirstinä kertoo mitkä ovat hänen viisi suosikkiaan Zacharias Topeliuksen sadoista saduista.

  • Kielentutkija elokuvissa. Aristoteleen kantapään taustatoimittaja Jani Tanskanen ja kielentutkija Lea Nieminen keskustelevat Tatu ja Patu -elokuvan sekä -kirjojen kielestä.

    Kuva kirjasta Tatun ja Patun avaruusseikkailu: © Aino Havukainen ja Sami Toivonen / Otava.

  • Usein eri alojen erikoistermistö liukuu yleiskieleen. Monesti tästä seuraa sellaisia kysymyksiä kuin seuraava kuulijamme Jyrkisakarin meille lähettämä ihmettely:

    ”Me muusikot puhumme temposta ja urheiluselostajat temmosta. Olemmeko me väärässä, vai urheiluselostajat, vai taipuuko sana tempo käyttötarkoituksesta riippuen kahdella eri tavalla?”

    Tempo on tosiaan alun perin muusikoiden kieltä. Italiasta saatu lainasana tarkoittaa yleisesti aikaa ja musiikissa se viittaa sävellyksen nopeuteen, siihen montako nuottia tietyssä ajassa soitetaan. Ei ihme, että käsite sopii hyvin aikojen ja matkojen kanssa painivan urheilunkin filosofiaan.

    Jokainen ihminen kokee ajan eri tavalla, mutta aikaa koskevissa sanoissa ei kuitenkaan voi sallia erilaisia käytäntöjä. Musiikin ja urheilun tempot taipuvat siis samalla tavalla. Niinpä Aristoteleen kantapään nopeusfraasien aikaihminen määrää jokaisen temmon käyttäjän hankkimaan metronomin ja harjoittelemaan sen kanssa sanan tempo taivuttamista tempomerkinällä apassionato, intohimoisesti: tempo, tempon, tempoa, tempoon, tempot, tempojen, tempoja, tempoihin!

    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

  • Aristoteleen kantapään kuulokuvasarja käy läpi 70-vuotisjuhliaan viettävän Kielitoimiston puhelinneuvonnan vuosikymmeniä. Sarjassa koetaan pikakelauksella joukko vuosikymmenten aikana esiinnousseita oleellisia kielellisiä ihmetyksen aiheita.

    Yle on tehnyt sarjan yhteistyössä Kotimaisten kielten keskuksen kanssa, ja sitä lähetään Aristoteleen kantapää -ohjelmassa kerran kuukaudessa heinäkuuhun asti.

    Viimeinen jakso 'Vuosituhannen arvoitus!' sijoittuu 2000-luvulle.

  • Ihmiset seuraavat kielen ilmiöitä suurella mielenkiinnolla. Niin tekee myös kuulijamme Seppo, joka lähestyi meitä hiljattain seuraavalla viestillä: ”Kiitti, okei ja moi. Ei ole Suomen kieltä. Varsinkin moi, jota kuulee jopa yleisissä radio-ohjelmissa. Jos Aristoteleen kantapää olisi ystävällinen ja tutkisi mistä moinen tervehdys on pesiytynyt Suomen kieleen.”

    Kielitoimiston sanakirjasta tämä arkinen tervehdyssana löytyy, mutta vuonna 1961 ilmestyneessä Nykysuomen sanakirjassa sitä ei vielä ollut. Se on siis melko tuore tuttavuus. Se – ja muut vastaavat sanat kuten moikka – on ilmeisesti muovautuneet hiukan pidemmästä tervehdyssanasta morjens, ehkä jopa hiukan vanhaa yleismaailmallista hei-tervehdystä mukaillen. Morjens, moron ja muut vastaavat taas tulevat mitä ilmeisimmin ruotsin aamua merkitsevästä morgon-sanasta ja hyvää huomenta eli god morgon –tervehdyksestä.

    Vuonna 2002 Taru Kolehmainen kertoi tosin Kielikello-lehdessä, että hyvää ja kaunista merkitsevä sana moi on käytössä myös saksassa, hollannissa ja ruotsissa, joskus jopa tervehdyssanana.

    Onko naapurikielestä lainattu sana sitten suomea? Niin kuin vaikka reipas terve? Kaisa Häkkisen etymologisen sanakirjan mukaan sana terve on vanha iranilainen laina. Taitaa olla niin, että kielet lainaavat sanoja toisista kielistä ja mukauttavat niitä omaan suuhun sopiviksi. Ei terve ole irania, se on suomea, niin kuin sana moi.

    Joten Seppo: kyllä moi on suomea. Samoin tuhannet muut lainasanat. Joten moi ensi kertaan!

    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

  • Toiset muinaiset työkalut kestävät yhä käytössä, vaikka aina vaan kehittyneempiä aikoja uusine keksintöineen tulee ja menee. Puukko mainitaan jo Kalevalassa, mutta se on yhä jokapäiväisessä käytössä – niin kouriintuntuvassa kuin vertauskuvallisessa mielessä.

    Kuulijamme Pekka jäi maaliskuussa ihmettelemään seuraavaa MTV3:n formula-autoilusivujen otsikkoa:

    "Hamilton käänsi puukkoa Ferrarin selässä."

    Pekka pohtii: ”Onko Ferrari siis joutunut selkään puukotuksen uhriksi? Kuka oli se Brutus, joka petti kunniakkaan italialaistallin? Vai hakeeko otsikon kirjoittaja kenties sanontaa Hamilton käänsi puukkoa Ferrarin haavassa? Kyseinen kisahan ei mennyt Ferrari-tallilta lainkaan hyvin kun Räikkösen autokin syttyi tuleen.”

    Pekka on aivan oikeassa, vaikka Brutus onkin tulenarka esimerkki selkään puukottamisesta. Tässä Julius Caesarin tapauksessa kuvaannollista pettämisen ilmausta ei saa sekoittaa hänen salamurhansa toteuttamistapaan, jossa Brutus oli yksi kymmenistä, jotka haavoittivat hallitsijaa tikarilla edestäpäin. Ja vaikka puukko on supisuomalainen keksintö, ymmärrettävämpää on kääntää veistä haavassa silloin kun halutaan lyödä lyötyä tai hieroa suolaa haavoihin.

    Aristoteleen kantapään puukkofraasien ylijunkkari julistaakin MTV3:n formulakirjoittajan syylliseksi puukon väärinkäyttöön yleisellä paikalla ja tuomitsee hänet kesän ajaksi keskittymään selkään suukottamiseen!

    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

  • Joskus eri lähtökohdista saattaa päätyä samanlaiseen lopputulokseen. Jos nyt ajatellaan vaikka pilkottamista eli sitä, että jostain näkyy vähäisen. Ja sitten pilkkomista, paloittelua, lohkomista. Kummastakin saa johdoksen pilke, joka voi tarkoittaa sitä jotain, joka pilkottaa tai vilahtaa, ja toisaalta pilkkomisen tulosta.

    Niinpä kuulijanimimerkin Puilla lämmittävä Kurikasta meille lähettämä otsikko maaliskuisesta Maaseudun Tulevaisuudesta saa aikaan huikaisevia näköaloja. Otsikko kuului näin:

    "Lemillä tehdään polttopuuta pilkettä silmäkulmassa."

    Ilmiantajamme Puilla lämmittävä Kurikasta tuumaa: ”Jos pilke on fyysistä, käynti silmälääkärillä auttaa. Henkistä pilkettä silmäkulmaan tarvinnevat kaikki!”

    Näinhän se on. Siinäpä polttoainetta ajatuksille!

    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä