Kuusi kuvaa

Katriina Järvinen nosti luokkaerot yhteiskunnalliseen keskusteluun

  • 43 min
  • toistaiseksi

Kirjailija Katriina Järvinen on elämänsä aikana joutunut etsimään itseään tavanomaista enemmän. Lapsuusperheen tiukka uskonnollisuus oli rikkonut hänen minuutensa ja identiteettiä piti alkaa nuorena aikuisena rakentaa alusta. Itsensä etsimisestä on merkkinä Katriinan hankkima monipuolinen pätevyys: hän on paitsi kirjailija myös psykoterapeutti, kulttuuriantropologi, sosiaalipsykologi ja kouluttaja.

Katriina Järvinen tuli isomman yleisön tietoisuuteen vuonna 2007 julkaistuaan yhdessä historian professori Laura Kolben kanssa Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa –kirjan, joka nostatti luokkaerot julkiseen keskusteluun. Katriina oli huomannut jo yliopistoaikoinaan, että akateemiset opinnotkaan eivät riittäneet tasoittamaan eroja, jotka olivat hänen kaltaisensa työläisperheen kasvatin ja vaikkapa kulosaarelaisen varakkaan perheen taloudellisesta ja sosiaalisesta pääomasta nauttivan opiskelijakaverin välillä.

Katriina Järvinen syntyi vuonna 1962 tamperelaiseen työläisperheeseen. Äiti oli Verkatehtaan siivooja, isä töissä Nokia kumitehtaalla. Lapsia oli neljä. Iso perhe asui ahtaasti Pellavatehtaankadulla kaksion puolikkaassa. Katriina muistaa, että Pellavatehtaankadulla heräsi paitsi hänen tietoisuutensa ihmisten luokkaeroista myös kiinnostuksensa ihmisten erilaisuutta kohtaan. - Talossamme asui myös taiteilijoita kuten Eeva-Liisa Manner sekä Eila Roine ja Vili Auvinen. Eilan ja Vilin teatteriperheessä oli ihana kyläillä. Siellä suhtauduttiin lapsiin tasavertaisesti. Vaikka he tekivät näyttelijäkavereidensa kaikkea sitä, mistä omassa kodissamme varoiteltiin eli polttivat tupakkaa, joivat alkoholia, ehkä kiroilivatkin, niin he olivat valtavan mukavia ja reiluja ihmisiä. Heidän kodistaan puuttui pelko.

Pelko oli sen sijaan vahvasti läsnä Katriinan omassa kodissa. Vanhemmat kuuluivat helluntailaiseen Saalem-seurakuntaan. Jo neljävuotiasta Katriinaa oli alettu painostaa antamaan elämänsä Jeesukselle ja tekemään synneistään parannuksen. Helvetinlieskoilla peloteltiin ja aina piti olla valmis siihen, että milloin tahansa saattaisi taivas aueta ja autuaat tempaistaisiin ylös.

Perhe kiersi maaseudulla telttakokouksia pitämässä. - Siellä manattiin henkiä epilepsiakohtauksen saaneesta ihmisestä ja nostatettiin taistelutahtoa teltan ulkopuolella riehuvia henkivaltoja vastaan. Se oli hirvittävän pelottavaa ja ahdistavaa, hän muistaa.

Parikymppisenä Katriina Järvinen päätti tehdä irtioton uskonnosta ja perheestään ja muutti Tukholmaan. Siellä hän elätti itsensä laitossiivoojana. Ulkoisesti hän muutti itsensä ”normaaliksi”  nuoreksi: alkoi meikata, vaihtoi pukeutumistyyliä ja kiharsi hiuksensa. Sisältä hän oli kuitenkin oman kokemuksensa mukaan aivan solmussa.

- Olin tynnyrissä kasvanut tyttö, en tiennyt yhtään miten pitäisi olla. Yritin matkia muita ja aloin kerätä kokemuksia juomisesta ja seksin harrastamisesta. Kuitenkin sisälläni oli jatkuva syyllisyys siitä, että olin aiheuttanut sen pahimman asian vanhemmilleni eli olin päätymässä helvettiin. - On vaikeaa olla ei-hyväksytty, mutta se kuitenkin on ollut hinta siitä, että valitsin toisin kuin vanhemmat, hän huokaa.

Kirjassaan Kaikella kunnioituksella Katriina Järvinen on kyseenalaistanut vanhan hokeman siitä, että vanhempiaan pitää aina kaikesta huolimatta kunnioittaa. Hän muistuttaa, että kaikkia tekoja ei voi hyväksyä eikä niitä siksi voi kunnioittaa.  - Lapsuusperheen merkitys on kuitenkin valtavan suuri ihmiselle. Pitkään kuvittelin, että voin luoda oman elämäni ja tuosta vain irrottautua menneestä.

Katriina Järvisen tuorein kirja on Saanko esitellä monenlaiset minämme, jossa hän pohtii minuuden muuttumista elämäntilanteiden vaihtuessa ja ihmisen ikääntyessä. - Uskon, että meillä kaikilla on monia minuuksia. Olen hyväksynyt sen, miten erilainen olen ollut eri elämäntilanteissa. Kaikista menneistä ministäni en edes pidä. Mutta olen oppinut olemaan armollinen itselleni. En koskaan kyllästy ihmettelemään itseäni ja muita ihmisiä.

Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

Lähetykset

  • la 21.10.2017 8.07 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä. Hän inspiroituu saaristoissa Euroopan äärilaidoilla. Taiteilijaisä Torsten Korsströmin suvun muistorikas kotiseutu Korppoo tarjoaa kesäparatiisin. Legendaarinen Kreeta on usein ollut kohteena yhteisille matkoille Kyra-sisaren ja lastenlasten kanssa. Tuva Korsströmin kansainvälisten kontaktien perusteella käydyt keskustelut on julkaistu sekä Hufvudstadsbladetin lukuisissa artikkeleissa, että hänen pohdiskelevissa esseekirjoissaan. Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Teatteritekijänä Katriina Honkanen uskoo teatterin voimaan. Hän toivoo että teatteri menisi avoimempaan yhteiskunnalliseen ja yhteisöllisen suuntaan ja saisi vahvemman roolin niin ihmisten arjessa kuin yhteiskunnassa, Muusikkona on haluaa tehdä lauluja naisista ja heidän vahvoista tarinoistaan. Niin musiikki kuin teatteri voivat muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Katriina Honkasen Mikkelissä.

  • Sanoittaja, säveltäjä ja kehotaiteilija Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassilla on unelma että kaikenlaiset ja näköiset ihmiset saisivat kokea tulevansa hyväksytyiksi. Kahdeksankymmentä vuotta täyttävä taiteilija on vahvasti nykypäivässä kiinni. Kolmas syöpä ei häiritse arkea, vaikka se onkin tikittävä aikapommi taiteilijan kehossa. Kehollisuus, tai oikeastaan ruumiillisuus, niin kuin Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass haluaa asian nimetä, astui hänen mukaansa taiteen foorumille 1990-luvulla. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan.

  • Kun tutkija Tuula Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, hän kertoi sen kaikille, jotka vain suostuivat kuuntelemaan - ja niillekin, jotka eivät. Sukupuolentutkimus ja homohistorian dokumentointi ovat hänen tutkimuskohteitaan ja Tampereen lisäksi hän työskentelee Turun yliopistossa ja on opettanut myös Jyväskylässä ja Helsingissä. Tuula Juvonen on asunut vuosia myös ulkomailla, mutta lopulta palannut aina Tampereelle takaisin. Toimittaja Leena Pihkala.

  • Turun yliopiston professori emerita Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa. Toimittajana Aino Saarenmaa.

  • Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

  • Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa. Vastuullisesti ja eettisesti kasvatettu ja tuotettu ruoka alkulähteiltä pöytään, on tämän kokeneen kulinaristin ja huippuammattilaisen periaate.

    Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Muusikko Gian Majidi rakastui lapsena Pavarottin lauluun ja klassiseen musiikkiin Iranin televisiossa esitettävien luonto-ohjelmien myötä. Hän ryhtyi myös opiskelemaan Teheranissa klassista laulua. Kurditaustainen Gian halusi kuitnekin Eurooppaan ja löysi Dubain, Saksan, Norjan ja Ruotsin jälkeen pysyvämmän kodin veljensä luota Suomesta. Sibelius Akatemian Global Music-ohjelmassa parhaillaan opintojaan viimeistelevä Gian perusti joitakin vuosia sitten muusikkoveljensä Maroufin kanssa yhtyeen nimeltään BaranBand, joka soittaa omia ja uuden ja vanhan perinteen persialaisia sävellyksiä. Ohjelman on toimittanut Lisa Enckell.

  • New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Livson on neljännen polven suomen juutalainen. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Hän on syntynyt Israelissa ja ja viettänyt lapsuutensa maatilalla Savossa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Simon Livsonin Helsingissä.

  • Kuvataiteilija Satu Kiljunen on rakentanut elämänsä Kökarin saarelle ulkosaaristoon. Paitsi taiteilijana, hänet tunnetaan kuvataidetutkimuksen kehittäjänä ja maailmanmainekin oli liipasimella performanssiryhmän Jack Helen Brut kanssa. Saariston lisäksi hänen elämänsä kohokohtia on löytynyt Islannista, Lofooteilta ja Mount Kenian huipulta. Hänen työnsä ovat usein suuria ja äärirealistisia, mutta värimaailma saattaa yllättää. Muotokuvat ovat hänen haasteensa.Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Pietarsaarelainen arktisen Nanoq-museon johtaja Pentti Kronqvistin elämän on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia seikkailuja, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavarojaan on koeteltu. Kesäkuussa 80 vuotta täyttävä Kronqvist ponnisti lapsuutensa köyhyydestä pelottomaksi napapiiriretkeilijäksi ja sitkeäksi museonjohtajaksi, joka osaa unelmoida ja toteuttaa unelmiaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Pentti Kronqvistin Pietarsaaren vanhassa kaupungissa.

  • Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan kevät on ollut hektinen. Kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet käsi kädessä kun hän on valmistellut kuraattorina Mäntän kuvataideviikkoja ja tiedottajana Kajaanin runoviikkoja. Roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona ovat eläneet sulassa sovussa samassa henkilössä jo vuosia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Halmetojan hänen omassa galleriassaan Helsingissä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä