Kevyet mullat

Majakat

  • 55 min
  • toistaiseksi

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Majakoilla on kiehtova ja salaperäinen maine merenkävijöiden suunnannäyttäjinä. Valoa välkyttävillä kivitorneilla oli ennen merkittävä rooli merenkulkua turvattaessa.

Tänä päivänä pienillä luodoilla tai kivisaarilla sijaitsevat majakat ovat suosittuja nähtävyyskohteita. Tuulisesta tunnelmoinnista vastaavat Suomen majakkaseuran aktiivi Pekka Väisänen ja matkailuyrittäjä Hanna Kovanen Utön majakkasaarelta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Lähetykset

  • pe 15.9.2017 10.03 • Yle Puhe

Jaksot

  • Liftaaminen alkoi yleistyä 1970-luvulla, samaan aikaan autoilun yleistymisen kanssa. Vielä seuraavalla vuosikymmenellä teiden varsilla peukaloa heiluttelevat tai määränpää-kylttejä kantavat ihmiset olivat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Sitten aloimme vaurastua, käyttää busseja ja - epäillä.

    Äänessä ovat Hitchball 4000 liftauskilpailua järjestävän yhdistyksen puheenjohtaja Matti Fouchault-Airasmaa ja propagandapäällikkö Emma Vepsä. Kimppakyydeistä kertoo Itä-Suomen yliopistosta Juhana Venäläinen, hän työskentelee Koneen säätiön jakamistaloutta koskevassa hankkeessa. Ohjelmassa kuullaan myös brasilialaisen Claudio Magalhãesin kokemuksia liftaamisesta.

  • Lyhyt päältä ja sivuilta, takaa pitkä ja liehuva, mikä se on? No sehän on uutta tulemista tekevä takatukka! Vaikka nykyäänkin muutamat jääkiekkoniilot ja salibandystarbat rohkenevat kunnioittaa hiusmuodillaan lajilegendoja, takavuosina mulletti oli isompikin ilmiö

    Kevyt mullat kulkee ihmemiesten MacGyverin ja Jaromír Jágrin jalanjäljissä. Takatukkaa ja 1980-luvun muoti-ilmiöitä yleisemminkin käy läpi Tyylitoimiston Style Advisor Liina Junna. Äänessä on myös yli 50 vuotta lätkäjätkien ja valmentajien hiuksia muotoillut Vuokko Mattila. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Väestönkasvu, teollisuus ja ilmastonmuutos ovat esimerkkejä asioista, jotka vaikuttavat luontoon. Ihmisten luontosuhteeseen vaikuttaa vielä suurempi määrä tekijöitä, kuten esimerkiksi kaupungistuminen, digitaalisuus ja kasvatukselliset ja kulttuuriset muutokset.

    Korvaako digikasvio koulukirjan väliin taitellut ja säilötyt kasvit? Miten luonnontuntemukseemme vaikuttavat lasten reviirien dramaattinen pienentyminen sekä esim. kiellot puuhun kiipeämisestä?
    Äänessä Matti Nieminen Suomen luonnonsuojeluliitosta sekä Maria Aroluoma Luontokeskus Haltiasta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Myymäläautoista tulee mieleen lähinnä kumipyöräiset kirjastot. Eikä ihme, sillä perinteisiä kauppa-autoja on käytössä Suomessa enää kourallinen. Toista oli ennen, jolloin maamme routavaurioisia pikiteitä jurnutti kymmeniä ja kymmeniä kumipyörillä kulkevia ruokavankkureita.

    Äänessä on yli neljäkymmentä vuotta kauppa-autotyrittäjänä toiminut Pekka Lieppinen sekä myymäläautojen historiasta Viettelyksien vaunu teoksen tehnyt tutkijatohtori Jussi Lehtonen Turun yliopistosta. Kirjastoautojen kuulumisia kertoo Päivi Kuutti Tikkurilan kirjastosta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Ruokailutottumuksemme ovat muutoksessa, samalla uudistuvat myös jälkiruokamme. Jos joku tänä päivänä herkuttelee köyhillä ritareilla tai kahvikuppiin sotketulla pullamössöllä, eli pullalla, kahvilla, maidolla ja sokerilla, kyse on vahvasti nostalgiasta.

    Vanhoja jälkiruokia fiilistelee - toki ohjeiden kera - Marttaliiton kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen. Jälkiruoan funktiota käy läpi laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

  • Suomessa ennätettiin kirjoittaa erilaisella kaunokirjoitusjärjestelmällä reilut sata vuotta, ennen kuin opetussuunnitelmaa muutettiin niin, että kouluissa alettiin opettaa vain tekstauskirjaimilla sekä erilaisilla sähköisillä laitteilla kirjoittamista.

    Äänessä on kirjoitusuudistuksessa mukana ollut opetusneuvos Minna Harmanen Opetushallituksesta. Kaunokirjoituksen hyödyistä kertoo Suomen Kalligrafiayhdistyksen puheenjohtaja Teija Tiilimäki. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Nostalgian kohteena on liköörien, sateenvarjojen ja cocktailtikkujen maailma. 1980- ja 1990 luvuilla elettiin varsinaista drinkkien ja cocktailien vuosikymmeniä. Neonvalojen loisteessa ja strobojen välkkeessä hohtivat toinen toistaan värikkäämmät ja koristeellisemmat juomat.

    Caipiroskan, Valkovenäläisen ja Ville Vallattoman kaipuun lisäksi ohjelmassa selvitetään cocktailien historiaa. Äänessä Kaikkien aikojen drinkit teoksen toinen tekijä, lehtori Kimmo Aho sekä tutkija Tiina Kiiskinen Hotelli- ja ravintolamuseosta. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

  • Television tulo ja yleistyminen vaikutti moneen asiaan, myös lelujen maailmaan. Lastenohjelmamaratonit ja ohjelmien lomaan sijoitettu tv-mainonta suosivat isoja, kansainvälisiä yrityksiä, jotka pystyivät laajentamaan tuotevalikoimaansa. Markkinoiden valtaamisessa auttoi myös hyvä tarina ja uudistumiskyky.

    Star Wars, Kaalimaan Kakarat, He-Man, My Little Pony, Donkey Kong, Transformers, Turtles ja moni muu 1980-luvun lelu tai tuote on onnistuneen brändäämisen tulos. Lelujen muuttunutta maailmaa käyvät läpi Suomen Lelumuseo Hevosenkengän johtaja Johanna Rassi sekä Suomen Leluyhdistyksen puheenjohtaja Riia Sandstrom. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Keskittymisen häiriöön on helppo ajautua nykyisessä työkulttuurissa ja elämäntyylissä, jossa viestiä pukkaa useista välineistä, ja sekä ihmiset että tieto ovat aina saatavilla ja tavoitettavissa. Kun ajatukset sinkoilevat asiasta toiseen, on luonnollista, että keskittyminen yhteen tiettyyn asiaan on silloin vaikeaa.

    Nykyihmisellä sanotaan olevan kärpäsen keskittymiskyky. Minkä verran kyse on itse aiheutetusta tilasta ja minkä verran olosuhteista? Äänessä aivotutkimuksesta väitellyt psykologi Ville Ojanen sekä käyttäytymistieteilijä Sanna Leino. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

  • Teitittely alkaa olla Suomessa katoavaa kansanperinnettä. Syitä kohteliaisuutta tai kunnioitusta ilmaisevan puhuttelumuodon vähenemiseen on monia, kuten kielen luonnollinen muuttuminen, tasavertaisuus-ajattelu mutta myös teitittelyn vaikeus. Suomalainen on mestari keksimään kiertoilmauksia vieraampia ihmisiä puhuteltaessa.

    Äänessä ovat Saako sinutella vai täytyykö teititellä artikkelikokoelman toinen tekijä, dosentti Hanna Lappalainen Helsingin yliopistosta, lehtori Sirpa Kajarinne Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta sekä virkakieliasiantuntija Ulla Tiililä Kotukselta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Ei tarvitse mennä kovin montaa vuotta taaksepäin, kuin suurin piirtein kaikki esimerkiksi ravintoloissa vierailleet ihmiset olivat passiivisia tupakoitsijoita. Vuonna 2000 tupakointi kiellettiin kaikissa julkisissa ja yleisissä tiloissa. Ravintolan sisätiloissa tupakointi loppui kokonaan 2007.

    Äänessä ovat työterveyden professori Kari Reijula Helsingin yliopistolta, työympäristöasiantuntija Seija Virta ja sopimusasiantuntija Markku Björn, molemmat Palvelualojen ammattiliitto PAMista, sekä keuhkosairauksiin ja allergologiaan erikoistuva lääkäri Jere Reijula. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

  • Nykyään jos henkilön nimen eteen liitetään titteli talonmies, sillä viitataan enemmänkin muilla kuin alan ansioilla nimeä saavuttaneeseen henkilöön. Mutta vaikka ammatti on harvinaistunut, toki Pikkaraisen, Nyrösen tai Sepi Kumpulaisen lisäksi, Suomessa vielä toimii ihan perinteisiäkin talonmiehiä.

    Vieraina kaksikymmentäviisi vuotta talonmiehenä toiminut Kalevi Korhonen sekä yksi "Kansan osake. Suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet" -kirjan kirjoittajista Esko Nurmi. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä