Luontoretki.

Sähkökalassa Pykinkoskella Kymijoella

  • 12 min
  • toistaiseksi

Kymijoki on Suomenlahden kuuluisin lohijoki. Parin viimeisen vuoden aikana lohia on noussut jokeen vähemmän kuin parhaina vuosina, mutta taimenia on havaittu kohtalaisen hyvin. Alueen lohi- ja taimenkantaa seurataan vuosittain tarkasti. Syksyllä pienet kalat mitataan ja punnitaan. Mutta miten ne saadaan kiinni ja kuinka niitä voi käsitellä, niin etteivät kalat vahingoitu. Se vaatii ammattimiesten otteita ja sellaisten mukaan päästään Juha Laaksosen luotsaamalla Luontoretkellä. Luonnonvarakeskuksen tutkijat Ari Saura ja Karl Sundman ovat kalassa Pykinkoskella Kymijoella. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lähetykset

  • su 15.10.2017 8.10 • Yle Radio Suomi Kotka

Jaksot

  • Oletteko tulleet ajatelleeksi, että hyönteisiä ja varsinkin selkärangattomia pikku eläimiä, esimerkiksi hämähäkkejä ja lukkeja, voi nähdä talvellakin. Ainakin niitä voi etsiä sellaisista paikoista, joissa ei ole lunta. Luontoretkellä vietetään tänään Etelä-Savossa ja tarkoituksena on todella löytää talvehtivia hyönteisiä ja muita selkärangattomia eläimiä. Miten se sitten onnistuu? No lähtökohdaksi otetaan se, että Juha Laaksonen luottaa mäntyharjulaisen Miika Jylkän kokemukseen ja paikallistuntemukseen. Eli pihapiirin ötököitä ollaan etsimässä. Ja kun herrat pääsevät alkulämmittelyiden ja muiden luontohavaintojen jälkeen vauhtiin, niin ehkä tulostakin syntyy eli ötököitä myös löytyy. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Luontoretkellä oltiin hankalan aiheen äärellä. Aina kun puhutaan susista, syntyy keskustelijoiden välille jännitteitä. Susista ollaan montaa mieltä: jotkut pelkäävät niitä, toiset taas eivät koe susien olevan mitenkään vaarallisia. Kun seuraa sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua susista, ei jää epäselväksi että tunteita on laidasta laitaan: jotkut inhoavat ja toiset taas haluavat suojella jokaista hukkaa. Tämän päivän luontoretkellä ei puututa salametsästykseen, vaikka se aihe on ollut tiukasti tapetilla pidemmän aikaa. Juha Laaksonen tapasi Mäntyharjulla asuvan Suomen Susi Ry:n puheenjohtajan Carina Lintulan, joka on kirjelmöinyt viranomaisille useasti poikkeusluvilla myönnettyjä kaatolupia vastaan. Laaksonen yritti selvittää, miksi Lintula haluaa suojella susia, mistä saa oikeaa tietoa susista ja onko Lintula itse joutunut vaikeuksiin suojellessaan susia. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Niitä on Suomessa kahta eri värimuotoa, harmaata ja ruskeaa. Harmaa oli ennen yleisempi, mutta värimuotojen voimasuhteet ovat muuttuneet reilun kolmenkymmenen vuoden aikana. Nykyään ruskeita pöllöjä on yhtä paljon, ellei jopa enemmänkin kuin harmaita. Hyväkuntoinen naaras voi elämänsä aikana pesiä jopa 15 kertaa ja saada kymmeniä jälkeläisiä. Tällaista naarasta voi hyvin kutsua mahtimammaksi. Luontoretken aiheena on siis lehtopöllö. Mutta mistä ja miten lehtopöllöt ovat aikoinaan tulleet Suomeen? Mm. sitä Juha Laaksonen ja Esa Aaltonen pohtivat lohjalaisella lehtopöllön reviirillä, jonka lähellä varpusten silputtelusta päätellen on myös lintujen talviruokintapaikka. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Vuoden ensimmäisen luontoretken Juha Laaksonen ja Lasse J. Laine viettävät Inkoon Päivölässä. Herrat pohtivat mm. miten jotkut lintuharrastajat viettävät vuoden ensimmäistä päivää ja sitä onko heti vuoden alusta hyvä aika aloittaa lintuharrastus. Laaksonen tivaa Laineelta myös uuden vuoden lupausta, saa nähdä antaako lintuharrastuksen grand old man enää sellaista. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Vuoden viimeisellä Luontoretkellä palataan heinäkuisiin tunnelmiin Mäntyharjun Vannekivenniemeen. Juha Laaksonen on seurannut kesämökin lähipuuhun asetetussa avopöntössä pesivän harmaasieppoperheen elämää ja nyt on koittanut mahdollisesti niiden viimeinen aamu. Viimeinen aamu siis siinä mielessä, että Laaksonen olettaa poikasten hyppäävään päivän aikana siivilleen ja jättävän näin turvallisen pesämaljansa. Uuden vaiheen kynnyksellä siis ollaan. Millaista harmaasieppoperheen arki on: miten pesä rakennetaan, kauanko munia haudotaan, kuka ruokkii ja kuinka useasti, miltä poikaset näyttävät ja miten nopeasti ne kasvavat. Mm. näihin kysymyksiin saadaan vastaus vuoden viimeisellä luontoretkellä. Juha ja harmaasiepon poikaset, tällaisiin luontotunnelmiin on hauska päättää luontovuosi 2017. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Oliko se vanha lato tuossa vai täällä, ja millaiset ne puukärryt sen edustalla olivat? Entä asuiko suuren suuressa vanhassa ontossa koivussa kimalaisia vai ampiaisia? Missä oli kotkansiipien reunustama puro ja vanhan talon kivijalka? Tapaninpäivän aamuna suunnataan jännittävälle luontoretkelle Nurmijärven Palojoelle. Teemana on paluu lähes 40 vuoden takaiselle retkipaikalle. Millaisia muistoja herää kun isä ja poika, Pekka ja Juha Laaksonen lähtevät etsimään yhteistä retkipaikkaa Vuolteenmäen rinteeltä, jossa kumpikaan ei ole pitkään aikaan käynyt. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Monilla ihmisillä on tapana tehdä Joulupäivänä kävelyretki ja viettää lyhyt valoisa aika ulkosalla luonnossa. Valoa ei vuoden pimeimpänä aikana tahdo oikein aina olla ja vaikka puhutaan pohjoisen pimeästä kaamoksesta, niin pohjoisessa sentään valoa tuo valkoinen hanki. Siitä ei etelärannikolla joka vuosi päästä nauttimaan. Luontoretkellä kuusamolainen Paavo Hamunen pohti joulukuun valoa ja muisteli millaisia retkiä hän on tehnyt vuosien varrella joulun pyhien aikaan. Retkikaverina Helsingin Lehtisaaressa oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Tiesitkö että kun menet metsään niin verenpaineesi ja lihasjännityksesi laskevat jo ensimmäisten satojen metrien matkalla. Ja vaikka metsässä käveleminen on maasto-olosuhteiltaan vaikeampaa kuin tiellä käveleminen, metsässä liikkuessa ei kuitenkaan väsy yhtä helposti kuin tiellä talsiessa. Metsässä kulkemisella on hämmästyttäviä vaikutuksia hyvinvointiimme ja metsän mikrobit vaikuttavat jopa immuunijärjestelmäämme. Mikrobeilla on yhteys allergioihin, tulehdustauteihin ja diabetekseen. Luontoretkellä pohditaan metsän vaikutusta ihmiseen. Juha Laaksosen oppaina Sipoon korvessa ovat Terveysmetsä -kirjan tehneet Adela Pajunen ja Marko Leppänen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Ahven on aika helppo ja hauenkin tunnistaa aina. Mutta entä särkikalat tai niiden risteymät, ovatko ne vaikeita? Mikä on maamme kuvauksellisin kalalaji? Pitääkö kalakuvassa olla maisema mukana? Miten otetaan ylipäätään hyvä kalavalokuva? Siinä on aamun aihe, jota Juha Laaksonen ja inarilainen kalamies Ari Savikko pohtivat kirkkonummelaisella lintujen ruokintapaikalla. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Itsenäisyyspäivän Luontoretkellä ollaan Suomenlahden rannalla Inkoon Kopparnäsin kalliolla. Juha Laaksosen ja pitkän linjan ornitologi Lasse J. Laine keskustelevat kansalliseläimistämme. Kuinka hyvin ne kuvaavat suomalaisuutta? Miten Suomi sai aikoinaan kansallislinnuksi nimenomaan laulujoutsenen, oliko Lasse J. Laine siinä jotenkin mukana? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Kylän linnut on porvoolaisen ammattiluontovalokuvaajan ja tietokirjailijan Mauri Leivon teos, joka kertoo suomalaisesta maalaismaisemasta ja sen lintuasukkaista. Kirja kertoo kylä- ja peltomaisemien tyypillisistä linnuista ja niiden elämästä sekä lintujen elinympäristöstä. Luontoretkellä Juha Laaksonen ja Mauri Leivo pohtivat, kylien ja peltojen merkitystä meille ihmisille, luonnolle ja tietenkin juuri linnuille. Retkipaikaksi on valittu Lapinjärven alue, yksi Leivon lempipaikoista. Vaikka aamu on harmaa, päästään kesäisiin muistoihin ja tunnelmiin helposti käsiksi. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Haluaisitko ostaa vanhan talon sellaiselta paikalta, jossa luulet viihtyväsi? Mitä jos talo olisi huonokuntoinen, löytyisikö sinulta uskoa, että pystyisit kunnostamaan sen. Osaisitko korjata vanhan rakennuksen? Luontoretkellä oltiin unelmien äärellä. Puuseppä Jarmo Koistinen on ottanut suuren haasteen. Hänen hankkimansa rakennus on lievästi sanottuna hieman huonokuntoinen ja töitä riittää vuosiksi. Mutta Koistinen ei valita, hän on päässyt vihdoin hyvälle lintupaikalle. Vihdin Vanjärvellä tilan kuntoa ja näköaloja oli ihmettelemässä Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä