Roman Schatzin Maamme-kirja

Onko kansallisvaltioilla tulevaisuutta?

  • 53 min
  • toistaiseksi

Globalisaatio ja digitalisaatio kuljettavat tavaraa, pääomia ja ihmisiä paikasta toiseen ennennäkemättömällä vauhdilla. Pakolaisuus ja siirtolaisuus synnyttävät uusia yhteisöjä ja alakulttuureita joka puolella maailmaa. Samaan aikaan monissa maissa kansallisuusaate ja nationalismi nostavat uudelleen päätään. Onko perinteinen kansallisvaltio aikansa elänyt valtiomalli? Millaisia ovat tulevaisuuden valtiot? Hajoaako Eurooppa moniksi pikkuvaltioiksi vai olemmako siirtymässä uuteen aikaan jossa rajat ja kansallisuudet häviävät?

Roman Schatzin vieraina ovat professori Timo Vihavainen ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.

Lähetykset

  • ma 30.10.2017 10.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Ihmiskunta käyttää nykyisin 50 % enemmän luonnonvaroja kuin mitä maapallo pystyy uusiutuvasti tuottamaan. Mikäli kaikki maapallon asukkaat eläisivät kuin suomalaiset, tarvitsisimme yli kolmen maapallon resurssit.

    Ja koska toistaiseksi meillä on käytössä vain tämä yksi maapallo, meidän pitää nopeasti oppia käyttämään sitä vastuullisemmin ja kestävämmin.

    Voiko kiertotalous pelastaa maapallon? Kuinka hyvin suomalaiset ovat omaksuneet säästäväisyyteen ja kierrättämiseen perustuvan elämänasenteen?
    Vieraina ovat kokki ja kiertotalousravintoloitsija Henri Alén ja Sitran kiertotalousasiantuntija Riitta Silvennoinen.

  • Ruotsi ja Tanska ovat menestyneet loistavasti elokuva- ja tv-sarjamarkkinoilla.
    Ruotsalaiseet ja tanskalaiset elokuvat ja näyttelijät ovat voittaneet lukuisia oscareita ja nordic noir -genre tunnetaan kaikkialla.
    Millaisilla elokuvilla ja tv-tuotannoilla Suomi voisi menestyä ulkomailla?
    Onko menestys kiinni vain rahasta? Miltä näyttää suomalaisen filmitaiteen nykytila ja tulevaisuus?

    Roman Schatzin vieraina ovat elokuvatuottaja Marko Röhr ja elokuvakriitikko Kalle Kinnunen.

  • Skandinaavinen keittiö on ollut jo kymmenen vuotta suuri menestys maailmalla. Pohjoismaisia keittiömestareita pestataan huippuravintoloihin suunnittelemaan ruokalistoja, jotka perustuvat luonnon raaka-aineisiin ja puhtaisiin makuihin
    Suomalainen keittiö ei koskaan ollut ulkomailla kovin kuuluisa. Kuitenkin suomalaisen keittiön taso on noussut huimasti parissa kymmenessä vuodessa.
    Kuinka Suomi keitetään maailmankartalle? Kuinka suomalaista ruokaa ja keittotaitoa pitäisi markkinoida, jotta se tunnettaisiin paremmin maailmalla?

    Suomalaisesta ruokakulttuurista, raaka-aineista ja resepteistä keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat monesti palkittu huippukokki Matti Jämsén ja Hungry for Finland - projektin päällikkö Kristiina Havas.

  • Jo 1600-luvusta lähtien Suomesta on muutettu Pohjois-Amerikkaan. Nykyään USA:ssa asuu noin 700 000 suomalaista tai suomalaistaustaista henkilöä. Kanadassa heitä on noin 140 000.

    Millaisen kulttuurin Amerikan suomalaiset ovat itselleen rakentaneet? Kuinka hyvin suomen kielen taito on siellä säilynyt? Miten amerikansuomalaiset suhtautuvat uuteen Trumpin Amerikkaan?
    Roman Schatzin Maamme-kirjassa pohditaan amerikansuomalaisten identiteettiä, kulttuuria ja tulevaisuutta.

    Vieraina ovat Suomen kunniakonsuli Peter J. Makila ja Suomi-Amerikka yhdistysten liiton toiminnanjohtaja Lena Grenat.

  • Suomessa lapset menevät myöhemmin kouluun kuin muualla, sillä viaton lapsuus halutaan pidentää maksimiin. Sitten alkaa koulu, josta jokaisella aikuisella on monta ahdistavaa tarinaa kerrottavana.

    Vaikka Suomen koulujärjestelmää pidetään yhtenä maailman parhaista, suurin osa lapsista viihtyy koulussa huonosti. Yli 10 prosenttia lapsista viihtyy niin huonosti että peruskoulukin jää kesken. Monelle koulusta on jäänyt suorastaan trauma. Nöyryyttäviä tai noloja kokemuksia liikunta- tai musiikkitunneilta muistellaan hautaan saakka.
    Kuinka kamalaa suomalaisessa koulussa oikeasti on ja kuka kärsii eniten, oppilaat, opettajat, rehtorit vaiko vanhemmat?

    Roman Schatzin Maamme-kirjassa puhutaan koulusta ja sen jättämistä henkisistä jäljistä. Vieraina ovat elokuvaohjaaja Arto Halonen ja opetusneuvos Anneli Rautiainen.

  • Viime viikkoina helle, sää ja ilmasto ovat olleet koko pohjoisella puoliskolla median pääotsikoissa. Kuuma kesä on saanut ihmiset keskustelemaan ilmastosta ja sen muuttumisesta. Mutta nyt ei enää niinkään puhuta siitä, kuinka ilmastonmuutos voidaan pysäyttää, vaan nyt on kyse siitä, kuinka ihmiskunta sopeutuu siihen.

    Millaisia kaupunkeja rakennamme tulevaisuudessa? Mitä ruokaa tuotetaan ja syödään? Millaista kauppa käydään? Millä kuljetaan ja millä energialla? Ja millainen yhteiskunta meille kehittyy kuumenevan taivaan alla?

    Ilmastonmuutoksen sosiaalisista, taloudellisista ja henkisistä seurauksista keskustellaan RSMK:ssa, vieraina kirjailija Risto Isomäki ja energiatalouden asiantuntija Oras Tynkkynen.

  • Saatanan tunarit! Havuja, perkele!
    Suomalaiset ovat aina pitäneet itseään kiroilun mahtikansana. Kirosanat ovat teatterissa varma keino kirvoittaa katsojien nauru. Toisaalta entisaikaan uskontotunnilla opetettiin, että kiroilu on sielunvihollisen apuun kutsumista ja siten pahimpia syntejä.
    Vaikka kiroilua on vuosisatojen ajan pidetty vähintäänkin huonona tapana, on uusi tutkimus löytänyt siitä myös positiivisia puolia. Kiroilu auttaa purkamaan stressiä, se lievittää kipua ja onpa sen jopa todettu olevan älykkäiden ihmisten ominaisuus.
    Roman Schatzin Maamme-kirjassa puhutaan suomalaisesta kiroiluperinteestä ja kiroilun merkityksestä suomalaiselle identiteetille. Onko voimasanoilla enää entistä tehoa nykykielessä ja –kulttuurissa?
    Vieraina ovat suomen kielen tutkija, filosofian tohtori Lari Kotilainen ja Suuren kirosanakirjan kirjoittanut kirjailija Jari Tammi.

  • Ennen kristinuskon ja tieteen saapumista suomalaisten mieliä hallitsivat loitsut, taiat ja magia.

    Erilaisilla taioilla on pidetty kärpäset loitolla, parannettu satoa ja hankittu naimaonnea, ja Suomessa asui tuhansia maahisia, haltioita, tonttuja ja muita henkimaailman olentoja. Naimisiinmenoon ja lempeen liittyvät taiat kuuluivat erityisesti juhannukseen, sillä juhannus oli hedelmällisyyden juhla.

    Vaikka moni nykyihminenkin uskoo yliluonnollisiin ilmiöihin, on perinteinen suomalainen taikausko hävinnyt kilpailussa yksisarvisille, ihmeterapioille ja tarot-korteille. Miksi vanhat suomalaiset taiat, loitsut ja riitit eivät ole enää elävää perinnettä?
    Roman Schatzin vieraina ovat Suomen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko ja kirjailija Paula Havaste.

  • Kesä on tullut ja Suomessa taas kastellaan, kompostoidaan ja kitketään rikkaruohoja kuin viimeistä päivää.

    Mökkien pihoissa kasvaa marjapensaita, parvekkeille istutetaan kukkia ja siirtolapuutarhoissa kasvatetaan kurkkuja ja tomaatteja. Kaupunkien joutomailla tuotetaan vihanneksia ja tornitalojen katoilla kasvaa kaikenlaista kaunista ja syötävää.

    Mistä suomalainen puutarhavillitys johtuu ja mitä se aiheuttaa sielulle, ympäristölle ja kukkarolle? Millaista on tulevaisuuden puutarhanhoito? Roman Schatzin vieraina ovat Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori ja kaupunginviljelyasiantuntija ja Dodo ry:n puheenjohtaja Hanna Tammisto.

  • Tuhmia asusteita, seksileluja, erotiikkamessuja, homobaareja, kontaktipalveluja. Seksi on paitsi maailman vanhimpia askareita, myös iso bisnes - Suomessakin. Millaisia seksipalveluita ja -tarvikkeita Suomessa on tarjolla ja minkälaiset ihmiset ovat maksavia asiakkaita? Entä missä kulkee raja laillisen ja laittoman seksibisneksen välillä? Roman Schatzin kanssa keskustelemassa ovat seksuaalineuvoja ja ammattidomina Tiia Forsström sekä seksimessujen suunnitteluvastaava Terhi Westerberg.

  • Suomalaiset ovat ahkeria vesilläliikkujia. Meillä on yli miljoona venettä ja muuta vesikulkuneuvoa. Mutta Suomi on kärkimaita myös hukkumistilastoissa. Lähes pari sataa suomalaista hukkuu joka vuosi .
    Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskustellaan suomalaisten vesiliikennekulttuurista ja suhteesta vesielementtiin. Vieraina ovat Suomen Naispurjehtijoiden kommodori Pia Siukosaari ja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton projektikoordinaattori Laura Sulkava.

  • Nykyajan lapsi oppii käyttämään älylaitteita jo ennen kouluikää. Yhä suurempi osa lasten ajasta kuluu puhelimen tai tabletin ääressä. Korvaako ruutuaika vähitellen lasten perinteiset leikit? Ovatko pihapelit jo kadonnutta kansanperinnettä? Mullistaako digitalisaatio myös leikki- ja lelukulttuurin?
    Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskustellaan siitä, mitä lasten leikeille on tapahtumassa. Ja miten lasten maailma on nyt muuttumassa? Vieraina ovat kasvatustieteen professori Kristiina Kumpulainen ja Suomen Lelumuseon johtaja Johanna Rassi.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä