Roman Schatzin Maamme-kirja

Onko kansallisvaltioilla tulevaisuutta?

  • 53 min
  • toistaiseksi

Globalisaatio ja digitalisaatio kuljettavat tavaraa, pääomia ja ihmisiä paikasta toiseen ennennäkemättömällä vauhdilla. Pakolaisuus ja siirtolaisuus synnyttävät uusia yhteisöjä ja alakulttuureita joka puolella maailmaa. Samaan aikaan monissa maissa kansallisuusaate ja nationalismi nostavat uudelleen päätään. Onko perinteinen kansallisvaltio aikansa elänyt valtiomalli? Millaisia ovat tulevaisuuden valtiot? Hajoaako Eurooppa moniksi pikkuvaltioiksi vai olemmako siirtymässä uuteen aikaan jossa rajat ja kansallisuudet häviävät?

Roman Schatzin vieraina ovat professori Timo Vihavainen ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.

Lähetykset

  • ma 30.10.2017 10.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Työttömyys voi aiheuttaa köyhyyttä, kodittomuutta, sosiaalista syrjintää ja syrjäytymistä.
    Mutta miten työttömyysongelmaa pitäisi hoitaa?
    Saako yhteiskunta vaatia työttömältä vastiketta työttömyyskorvauksesta?
    Onko työtön huonon politiikan uhri vai muiden kustannuksella elävä laiskuri?
    Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Roman Schatzin Maamme-kirjassa
    Vieraina ovat työttömyysaktivisti Martin-Eric Racine ja sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo.

  • Sisällissota, kansalaissota, veljessota, vapaussota, luokkasota, punakapina, vallankumous. Suomessa tasan sata vuotta sitten riehunut sota on saanut monta eri nimeä.
    Juuri itsenäistynyt kansakunta ajautui kriisiin, jossa kuoli yli 30 000 suomalaista.

    Millaisia jälkiä sisällissota on jättänyt suomalaiseen kollektiiviseen muistiin ja yhteiskuntaan? Löytyykö suomalaisesta sielunmaisemasta vielä sodan aiheuttamia arpia vai onko suuri trauma jo parantunut kokonaan?

    Suomen sisällissodan vaikutuksista ja perinnöstä puhutaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat folkloristiikan dosentti Ulla-Maija Peltonen ja historiantutkija Tuomas Hoppu.

  • Takana on tapahtumarikas, intensiivinen, suorastaan hurja vuosi eikä hidastusta ole luvassa. Roman Schatzin Maamme-kirjassa puntaroidaan Suomen henkistä, fyysistä, poliittista, yhteiskunnallista ja muuta kuntoa uuden vuoden alussa.
    Mistä maassamme keskustellaan ja mistä pitäisi keskustella? Ollaanko valmiita kohtaamaan uuden vuoden uusia haasteita? Vieläkö Suomi on kehityksen kärjessä ja jos ollaan, niin minkälaisen kehityksen?
    Vieraina ovat ohjaaja ja näyttelijä Leea Klemola ja räp-artisti Karri Miettinen alias Paleface.

  • Mitä enemmän yhteiskunta verkottuu, sitä haavoittuvammaksi se tulee. Uudessa maailmassamme on trolleja, botteja, spämiä, vääriä uutisia ja vaihtoehtoisia totuuksia. Mielipiteitä ja vaaleja manipuloidaan ja tietoverkoissa voi tehdä suoranaista digitaalista sabotaasia.
    Kuinka paljon haittoja voidaan saada aikaan manipuloimalla sosiaalista mediaa? Missä ovat online-elämämme suurimmat turvallisuusaukot? Voiko tavallinen kansalainen vaikuttaa kyberturvallisuuteen? Millaisia kyberuhkia Suomeen ja suomalaisiin kohdistuu ja kuinka niitä vastaan toimitaan?
    Roman Schatzin vieraina ovat Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell ja Kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Jarkko Saarimäki.

  • Viimeisen sadan vuoden aikana Suomi on muun muassa kokenut neljä sotaa, useita talouskriisejä ja talousihmeitä, suuria maailmanpoliittisia mullistuksia ja suuria muuttoliikkeitä maan sisällä ja rajojen yli.
    Mitä meillä on edessämme seuraavan sadan vuoden aikana? Miten Suomen tarina jatkuu? Kuinka paljon tiedämme jo nyt tulevaisuudestamme?
    Roman Schatzin  vieraina ovat tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen ja ajatuspaja Demoksen toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen.

  • Suomi juhlii tällä viikolla 100-vuotiasta itsenäisyyttään. Mutta kuinka itsenäinen Suomi tänä päivänä oikein on? Kuinka riippuvaisia olemme muusta maailmasta henkisesti, fyysisesti, poliittisesti tai taloudellisesti? Mitä muuta itsenäisyys tarkoittaa kuin valtiollista suvereniteettia?
    Onko kansallisella itsenäisyydellä enää merkitystä tulevaisuuden globaalissa maailmassa?
    Roman Schatzin vieraina ovat toimittaja Tapani Ruokanen ja historiantutkija Miika Tervonen.

  • Seksuaalinen häirintä ja vallankäyttö ovat nousseet julkisen keskustelun kärkiaiheeksi monessa maassa. Sellaista naista ei taida ollakaan, joka ei olisi joskus joutunut seksuaalisen väkivallan, ahdistelun tai häirinnän kohteeksi. Uutta on se, että uhrit eivät enää suostu hiljaa hyväksymään ahdistelua, häirintää ja sopimatonta kielenkäyttöä.
    Työterveyslaitoksen mukaan työssä olevista naisista 3 % ja miehistä 1 % sanoi kokeneensa seksuaalista häirintää työssään vuonna 2009. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa noin 31 000 naista ja noin 12 000 miestä.
    Miksi metoo- kampanjasta tuli kansainvälinen ilmiö? Voiko julkinen keskustelu vähentää häirintää? Mitä seksuaaliseen häirintään syyllistyneille pitäisi tehdä?
    Roman Schatzin vieraina ovat kirjailija Katja Kettu ja Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen.

  • Vielä parisataa vuotta sitten lapsista vain puolet kasvoi aikuisiksi ja piiskaaminen oli keskeisin kasvatusmenetelmä. Nyt lapsille on laadittu varhaiskasvatussuunnitelma, ravitsemussuositus  ja rokotusohjelma.  Päiväkodin jälkeen suomalaislapsi pääsee  maailman parhaaseen kouluun. Lapsista huolehtivat koulutetut lastentarhaopettajat, lastensuojeluviranomaiset ja curling-vanhemmat. Silti lapsen elämässä voi olla monenlaisia uhkia ja vaaroja.

    Millaisia vanhempia me olemme? Millaisia arvoja annamme lapsillemme? Millainen on nykysuomalainen lapsuus? Kuinka iloinen, viaton, onnellinen ja turvallinen se on?

    Roman Schatzin  vieraina ovat lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ja nuorisotutkija Veronika Honkasalo.

  • Saatanan tunarit! Havuja, perkele!
    Suomalaiset ovat aina pitäneet itseään kiroilun mahtikansana.  Kirosanat ovat teatterissa varma keino kirvoittaa katsojien nauru. Toisaalta entisaikaan uskontotunnilla opetettiin, että kiroilu on sielunvihollisen apuun kutsumista ja siten pahimpia syntejä.
    Vaikka kiroilua on vuosisatojen ajan pidetty vähintäänkin huonona tapana, on uusi tutkimus löytänyt siitä myös positiivisia puolia. Kiroilu auttaa purkamaan stressiä, se lievittää kipua ja onpa sen jopa todettu olevan älykkäiden ihmisten ominaisuus.
    Roman Schatzin Maamme-kirjassa puhutaan suomalaisesta kiroiluperinteestä ja kiroilun merkityksestä suomalaiselle identiteetille. Onko voimasanoilla enää entistä tehoa nykykielessä ja –kulttuurissa?
    Vieraina ovat suomen kielen tutkija, filosofian tohtori Lari Kotilainen ja Suuren kirosanakirjan kirjoittanut kirjailija Jari Tammi.

  • Pohjoismaiden yhteistyö on menneinä vuosikymmeninä saanut aikaan monia merkittäviä asioita.
    Jos 1950-luvulla Pohjolaan saatiin passivapaus, yhteiset työmarkkinat ja maiden välinen sosiaaliturvasopimus.
    Suomelle Pohjoismaiset yhteydet olivat erityisen tärkeitä aikana, jolloin Neuvostoliitto rajoitti muuta kansainvälistä yhteistyötä.
    Mutta mihin pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan tänä päivänä? Onko Pohjoismaita enää olemassa yhtenäisenä poliittisena tai kulttuurisena alueena? Onko Pohjoismailla enää yhteisiä asioita ajettavana?
    Roman Schatzin vieraina ovat Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman ja toimittaja ja kirjailija Philip Teir.

  • Globalisaatio ja digitalisaatio kuljettavat tavaraa, pääomia ja ihmisiä paikasta toiseen ennennäkemättömällä vauhdilla. Pakolaisuus ja siirtolaisuus synnyttävät uusia yhteisöjä ja alakulttuureita joka puolella maailmaa. Samaan aikaan monissa maissa kansallisuusaate ja nationalismi nostavat uudelleen päätään. Onko perinteinen kansallisvaltio aikansa elänyt valtiomalli? Millaisia ovat tulevaisuuden valtiot? Hajoaako Eurooppa moniksi pikkuvaltioiksi vai olemmako siirtymässä uuteen aikaan jossa rajat ja kansallisuudet häviävät?

    Vieraina ovat professorit Teivo Teivainen ja Timo Vihavainen.

  • Geenitutkimus on viime vuosina edistynyt valtavasti. Sen jälkeen kun ihmisen täydellinen geenikartta valmistui vuonna 2003,  geenitutkimus on tuottanut paljon tietoa ihmisten ja kansojen alkuperästä, kehityshistoriasta ja perinnöllisistä taudeista. Millainen on suomalainen DNA, eroaako se muiden ihmisten perimästä? Miltä Suomen heimokartta näyttää geenitutkijan silmissä? Mitä suomalaisten geneettisestä alkuperästä tiedetään? Onko geneettistä Suomen kansaa olemassa ? Roman Schatzin vieraina ovat Helsingin yliopiston perinnöllisyystieteen lehtori Päivi Onkamo ja Suomen Sukututkimusseuran hallituksen jäsen Marja Pirttivaara.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä