Kuusi kuvaa

Jorma Uotinen on esiintyjä koko sielultaan

  • 43 min
  • toistaiseksi

Tanssija, koreografi, laulaja Jorma Uotisella on 67-vuotiaana yhä intensiivinen elämä, mutta ei koskaan kiire. Asiat pitää suunnitella ja keskittyä niihin rauhassa. Palautumispäiviä pitää olla kalenterissa, hän perustelee.

- Kiireessä ei ehdi mitään tekemään, mutta paljon minulla on aktiviteetteja. Rakennan vielä pari vuotta Kuopio tanssii ja soi – festivaalia, tein juuri Kuopion kaupunginteatterin Viulunsoittaja katolla -musikaaliin koreografian, aloitin Kansallisbaletin oppilaiden kanssa erään työn keväälle, kierrän Porista Pariisiin – draamakonserttini kanssa Suomea ja minulla on muitakin konsertteja. Enää en itse tanssi, paitsi yksin täällä kotonani tanssahtelen kyllä joka päivä. Yhtä liikunnanlajia kuitenkin aion harrastaa loppuun asti ja se on bikramjooga, kuumassa salissa harjoitettu joogamuoto. Se on tuonut kehooni hyvää oloa, tiivistää Jorma Uotinen nykyistä elämäntilannettaan.

Jorma Uotisen elämäntaival alkoi Porista, missä hän syntyi vuonna 1950. Hän varttui ompelijaäitinsä ja siskonsa kanssa, sillä isä kuoli, kun Jorma oli 3-vuotias. Isästään Uotisella ei ole mitään omakohtaisia muistoja. - Ei hyvässä eikä pahassa, hän kiteyttää. Äidiltään Jorma Uotinen sai mallin ahkerasta työn tekemisestä ja oikeudenmukaisuudesta. Äidin kautta myös syntyi kiinnostus muotiin, sillä ompelijana äiti tutki usein muotilehtiä. Äiti oli myös mielissään, kun Jorma 10-vuotiaana löysi teatteriharrastuksen ja kannusti häntä siinä.

Koulussa Jormaa kiusattiin, mutta teatterista tuli hänen pelastuksensa. - Siinä Porin ilmapiirissä teatteriin mukaan pääseminen oli minulle välttämättömyys. Olen ollut aina hyvin esiintymishaluinen. Olin Porin teatterissa lukemattomissa projekteissa mukana ja ajattelinkin aina, että minusta tulee näyttelijä. Teatterikorkeakoulun pääsykokeissa minulle kuitenkin sanottiin, että kuulut kyllä ehdottomasti näyttämölle, mutta liikut tavalla, joka viittaa enemmän tanssijan uraan, hän muistelee tärkeää viestiä, joka johti hänet nykyiselle uralleen.

Kansallisbaletin ovet aukenivat Jorma Uotiselle vuonna 1970. Käänne modernimpaan suuntaan tapahtui kuusi vuotta myöhemmin, kun yhdysvaltalainen moderni tanssija ja koreografi Carolyn Carlson vieraili Kansallisbaletissa. Hän näki Uotisen tanssivan ja halusi hänet mukaan Pariisin oopperan kokeellisen tanssin ryhmäänsä. - Se oli elämäni suuri tilaisuus. Irtisanouduin saman tien Kansallisbaletista ja muutin Pariisiin, missä kuluikin viisi vuotta. Kävin ryhmän kanssa ympäri Eurooppaa esiintymässä. Noiden vuosien aikana minusta kasvoi taiteilija. Carlsonin vaikutuksesta klassinen baletti vaihtui moderniin tanssiin ja koreografin urani alkoi, hän kiittelee.

Jorma Uotinen onkin tehnyt tanssijana ja koreografina pitkän ja menestyksekkään uran. Hänen teoksiaan on esitetty muiden muassa Ruotsin ja Tanskan kuninkaallisissa baleteissa, Pariisin oopperassa ja Milanon La Scalassa.

Uotinen toimi Helsingin kaupunginteatterissa tanssiryhmän johtajana yhdeksän vuotta ja sen jälkeen kaksi kautta Kansallisbaletin johdossa vuosina 1992–2001. Uotinen on tyytyväinen siitä, että hänen aikanaan tanssijoiden määrä nousi huomattavasti ja ohjelmisto oli poikkeuksellisen monipuolinen ja kansainvälinen.

Laulajan ura alkoi vuosituhannen vaihteessa, kun esiintyminen tanssijana alkoi jäädä taka-alalle. - Olen sielultani esiintyjä. Esiintyä aion niin kauan kuin pystyn. Kaikki esiintyjät hakevat varmasti yleisön hyväksyntää ja rakkautta. Loppuaplodit ovat tärkeät, hän naurahtaa.

Lähetykset

  • la 4.11.2017 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Tutkipa kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina myös itsensä likoon. Tutkimuskohteena Kinnusella on tällä hetkellä ruumiillisuus työelämässä. Työ ei usein enää ole fyysistä, mutta kehoon kohdistuu silti työmarkkinoilla vaatimuksia. Kulttuuriantropologi ihmettelee ja tutkii ihmisiä työkseen, mutta Taina haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa tai yksin luontoon. Kinnunen on sanonut puoliksi tosissaan, että ihmisten sijaan hän pitää enemmän eläimistä ja luonnosta. Onnellisimmat hetket hän on viettänyt hiihtoretkillä tunturissa, yksin. Arjestaan hän nauttii nyt syrjäisessä omakotitalossa vinttikoirien kanssa Joensuussa. Siellä hänet tapasi elämän kuuden kuvan ääressä kevättalvella 2018 toimittaja Leena Pihkala.

  • Eeva Lennon toimi vuosikymmeniä Yleisradion kirjeenvaihtajana Lontoossa. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Nyt tämä utelias feministi raottaa yksityiselämänsä verhoa tuoreessa elämänkerrassaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Eeva Lennonin Suomessa.

  • Kuvataiteilija Teo Annanollia on aina kiinnostanut vanhojen taiteilijoiden, kuten Michelangelon ja Rembrandtin kuvaamisen tapa. Heidän kaltainen analyyttinen ote ja hidas tekeminen ovat sopineet Kokkolan Ykspihlajassa kasvaneelle ja maailmaa kiertävälle Tero Annanollille. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kuvataiteilijan ja taidepedagogin työhuoneella Helsingissä.

  • Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä. Hän inspiroituu saaristoissa Euroopan äärilaidoilla. Taiteilijaisä Torsten Korsströmin suvun muistorikas kotiseutu Korppoo tarjoaa kesäparatiisin. Legendaarinen Kreeta on usein ollut kohteena yhteisille matkoille Kyra-sisaren ja lastenlasten kanssa. Tuva Korsströmin kansainvälisten kontaktien perusteella käydyt keskustelut on julkaistu sekä Hufvudstadsbladetin lukuisissa artikkeleissa, että hänen pohdiskelevissa esseekirjoissaan. Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Teatteritekijänä Katriina Honkanen uskoo teatterin voimaan. Hän toivoo että teatteri menisi avoimempaan yhteiskunnalliseen ja yhteisöllisen suuntaan ja saisi vahvemman roolin niin ihmisten arjessa kuin yhteiskunnassa, Muusikkona on haluaa tehdä lauluja naisista ja heidän vahvoista tarinoistaan. Niin musiikki kuin teatteri voivat muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Katriina Honkasen Mikkelissä.

  • Sanoittaja, säveltäjä ja kehotaiteilija Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassilla on unelma että kaikenlaiset ja näköiset ihmiset saisivat kokea tulevansa hyväksytyiksi. Kahdeksankymmentä vuotta täyttävä taiteilija on vahvasti nykypäivässä kiinni. Kolmas syöpä ei häiritse arkea, vaikka se onkin tikittävä aikapommi taiteilijan kehossa. Kehollisuus, tai oikeastaan ruumiillisuus, niin kuin Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass haluaa asian nimetä, astui hänen mukaansa taiteen foorumille 1990-luvulla. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan.

  • Kun tutkija Tuula Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, hän kertoi sen kaikille, jotka vain suostuivat kuuntelemaan - ja niillekin, jotka eivät. Sukupuolentutkimus ja homohistorian dokumentointi ovat hänen tutkimuskohteitaan ja Tampereen lisäksi hän työskentelee Turun yliopistossa ja on opettanut myös Jyväskylässä ja Helsingissä. Tuula Juvonen on asunut vuosia myös ulkomailla, mutta lopulta palannut aina Tampereelle takaisin. Toimittaja Leena Pihkala.

  • Turun yliopiston professori emerita Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa. Toimittajana Aino Saarenmaa.

  • Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

  • Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa. Vastuullisesti ja eettisesti kasvatettu ja tuotettu ruoka alkulähteiltä pöytään, on tämän kokeneen kulinaristin ja huippuammattilaisen periaate.

    Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Muusikko Gian Majidi rakastui lapsena Pavarottin lauluun ja klassiseen musiikkiin Iranin televisiossa esitettävien luonto-ohjelmien myötä. Hän ryhtyi myös opiskelemaan Teheranissa klassista laulua. Kurditaustainen Gian halusi kuitnekin Eurooppaan ja löysi Dubain, Saksan, Norjan ja Ruotsin jälkeen pysyvämmän kodin veljensä luota Suomesta. Sibelius Akatemian Global Music-ohjelmassa parhaillaan opintojaan viimeistelevä Gian perusti joitakin vuosia sitten muusikkoveljensä Maroufin kanssa yhtyeen nimeltään BaranBand, joka soittaa omia ja uuden ja vanhan perinteen persialaisia sävellyksiä. Ohjelman on toimittanut Lisa Enckell.

  • New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Livson on neljännen polven suomen juutalainen. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Hän on syntynyt Israelissa ja ja viettänyt lapsuutensa maatilalla Savossa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Simon Livsonin Helsingissä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä