Kuusi kuvaa

Jorma Uotinen on esiintyjä koko sielultaan

  • 43 min
  • toistaiseksi

Tanssija, koreografi, laulaja Jorma Uotisella on 67-vuotiaana yhä intensiivinen elämä, mutta ei koskaan kiire. Asiat pitää suunnitella ja keskittyä niihin rauhassa. Palautumispäiviä pitää olla kalenterissa, hän perustelee.

- Kiireessä ei ehdi mitään tekemään, mutta paljon minulla on aktiviteetteja. Rakennan vielä pari vuotta Kuopio tanssii ja soi – festivaalia, tein juuri Kuopion kaupunginteatterin Viulunsoittaja katolla -musikaaliin koreografian, aloitin Kansallisbaletin oppilaiden kanssa erään työn keväälle, kierrän Porista Pariisiin – draamakonserttini kanssa Suomea ja minulla on muitakin konsertteja. Enää en itse tanssi, paitsi yksin täällä kotonani tanssahtelen kyllä joka päivä. Yhtä liikunnanlajia kuitenkin aion harrastaa loppuun asti ja se on bikramjooga, kuumassa salissa harjoitettu joogamuoto. Se on tuonut kehooni hyvää oloa, tiivistää Jorma Uotinen nykyistä elämäntilannettaan.

Jorma Uotisen elämäntaival alkoi Porista, missä hän syntyi vuonna 1950. Hän varttui ompelijaäitinsä ja siskonsa kanssa, sillä isä kuoli, kun Jorma oli 3-vuotias. Isästään Uotisella ei ole mitään omakohtaisia muistoja. - Ei hyvässä eikä pahassa, hän kiteyttää. Äidiltään Jorma Uotinen sai mallin ahkerasta työn tekemisestä ja oikeudenmukaisuudesta. Äidin kautta myös syntyi kiinnostus muotiin, sillä ompelijana äiti tutki usein muotilehtiä. Äiti oli myös mielissään, kun Jorma 10-vuotiaana löysi teatteriharrastuksen ja kannusti häntä siinä.

Koulussa Jormaa kiusattiin, mutta teatterista tuli hänen pelastuksensa. - Siinä Porin ilmapiirissä teatteriin mukaan pääseminen oli minulle välttämättömyys. Olen ollut aina hyvin esiintymishaluinen. Olin Porin teatterissa lukemattomissa projekteissa mukana ja ajattelinkin aina, että minusta tulee näyttelijä. Teatterikorkeakoulun pääsykokeissa minulle kuitenkin sanottiin, että kuulut kyllä ehdottomasti näyttämölle, mutta liikut tavalla, joka viittaa enemmän tanssijan uraan, hän muistelee tärkeää viestiä, joka johti hänet nykyiselle uralleen.

Kansallisbaletin ovet aukenivat Jorma Uotiselle vuonna 1970. Käänne modernimpaan suuntaan tapahtui kuusi vuotta myöhemmin, kun yhdysvaltalainen moderni tanssija ja koreografi Carolyn Carlson vieraili Kansallisbaletissa. Hän näki Uotisen tanssivan ja halusi hänet mukaan Pariisin oopperan kokeellisen tanssin ryhmäänsä. - Se oli elämäni suuri tilaisuus. Irtisanouduin saman tien Kansallisbaletista ja muutin Pariisiin, missä kuluikin viisi vuotta. Kävin ryhmän kanssa ympäri Eurooppaa esiintymässä. Noiden vuosien aikana minusta kasvoi taiteilija. Carlsonin vaikutuksesta klassinen baletti vaihtui moderniin tanssiin ja koreografin urani alkoi, hän kiittelee.

Jorma Uotinen onkin tehnyt tanssijana ja koreografina pitkän ja menestyksekkään uran. Hänen teoksiaan on esitetty muiden muassa Ruotsin ja Tanskan kuninkaallisissa baleteissa, Pariisin oopperassa ja Milanon La Scalassa.

Uotinen toimi Helsingin kaupunginteatterissa tanssiryhmän johtajana yhdeksän vuotta ja sen jälkeen kaksi kautta Kansallisbaletin johdossa vuosina 1992–2001. Uotinen on tyytyväinen siitä, että hänen aikanaan tanssijoiden määrä nousi huomattavasti ja ohjelmisto oli poikkeuksellisen monipuolinen ja kansainvälinen.

Laulajan ura alkoi vuosituhannen vaihteessa, kun esiintyminen tanssijana alkoi jäädä taka-alalle. - Olen sielultani esiintyjä. Esiintyä aion niin kauan kuin pystyn. Kaikki esiintyjät hakevat varmasti yleisön hyväksyntää ja rakkautta. Loppuaplodit ovat tärkeät, hän naurahtaa.

Lähetykset

  • la 4.11.2017 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta. Ohjelman toimittajana on Lisa Enckell

  • Luonnon kasvit, linnut ja muut eläimet kiinnostivat Jukka Tobiassonia jo ihan pienenä. Eläinten hyvä kohtelu ja luonnon vastuullinen hoitaminen ovat saaristoon kotiutuneelle luontoharrastajalle sydämenasioita. Vuosien varrella Jukka Tobiasson on ehtinyt hankkia itselleen monta ammattia. Hän on hortonomi, lampuri, maisemahoidon asiantuntija ja kiertävä kotiteurastaja, jolla on kymmenien vuosien kokemus mm. lampaiden hoidosta ja teurastamisesta. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes

  • Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseen. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Marjatta Levannon hänen kotonaan eteläisessä Helsingissä.

  • Erityisesti jazz-laulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys. Toimittajana on Laura Satimus

  • Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Runoilija Heli Laaksonen kasvoi lavarunouden ilmiöksi 2000-luvun alussa, kun murrebuumi voimistui. "See o äirinkiel, mikä mul o. Ja ko mää näen pönttöuunin, ni mul tulee kauhia hyvä ja turvalline miäl siit", sanoo lounaismurteen sanansaattaja, runoilija Heli Laaksonen. Rakkaus maalaiselämään, historiaan, vanhoihin tavaroihin sekä äidinkieleen on peräisin isovanhemmilta. Tänä päivänä runoilija muistuttaa erityisesti siitä, että suomen kielen vaaliminen on meidän kaikkien vastuulla. Ohjelman toimittaja on Rita Trötschkes.

  • Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee, että toisten eteen tehty työ kannattaa aina. Hän toimi Kajaanin Runoviikon taiteellisena johtajana vuodet 2011-2018 ja hänet tunnetaan myös monologi-näytelmien tekijänä. Toimittaja Lisa Enckell.

  • Tampereen Työväen Teatteri on ollut näyttelijä Ilmari Saarelaiselle toinen koti ja työ on ollut hänen toinen minänsä. Nälkä näyttelemiseen jatkuu, vaikka hän on eläkkeellä ja vakituinen pesti on jo jäänyt taakse. Näyttelijän työtä on mittarissa peräti 50 vuotta. Nopea sanataituri ja tilannetajun mestari rakastaa naurua, mutta tärkeitä ovat olleet myös monet vakavat ja koskettavat roolit. Suuren yleisön sydämiin Ilmari "Immu" Saarelainen jäi television komediasarjoista Tankki täyteen sekä Sisko ja sen veli. Viimeiset 10 vuotta Ilmari Saarelainen on esittänyt monologia Parasta ennen, joka on myös todiste hänen hulvattomasta tilannetajustaan ja pikantista sarkasmistaan. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Professori Iiris Hovatta tutkii ahdistuksen eri muotoja. Tutuimpia niistä ovat paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Kansainvälisissä alansa huippuyksiköissä työskennellyt Hovatta on tutkinut geenien ja ympäristön vaikutuksia ihmisen mielen ongelmissa. Pitkän tieteellisen uran tehnyt toisen polven huippututkija rentoutuu luonnossa ja klassisen musiikin avulla. Varhaislapsuutensa Espoon Tapiolassa ja nuoruutensa Iirislahdessa asunut Iiris Hovatta kuvaa perhettään "perinteiseksi akateemiseksi perheeksi". Musiikki ja luonto ovat ollet perheen yhteiset harrastukset. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut kansalliskirjaston ylijohtajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Hän tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt tutkija ja tietokirjailija Ekholm suomii aikaamme lyhytnäköisyydestä ja odottaa, milloin tulee Hornettien ja siltojen jälkeen kulttuurin vuoro. Hän tuli tunnetuksi Juha Sipilän hallituksen yliopistoihin kohdistuvien leikkausten vastustajana ja kieltäytyi toteuttamasta kansalliskirjastolle esitettyjä irtisanomisia perustuslakiin vedoten. Useita tietokirjoja ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa. Toimittaja on Lisa Enckell. Ohjelma on nauhoitettu viime huhtikuussa.

  • Musiikki tuli säveltäjä Kaija Saariahon elämään jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vanhemmat antoivat esikoisensa leikkiä perheen isolla radiolla. Siitä tuli hyvin rakas, koska hän pystyi itse kanavia vaihtamalla valitsemaan mieleistään musiikkia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi säveltäjän jolle elämä ilman säveltämistä on hukattua elämää.

  • Kaksi väitöskirjaa tehnyt filosofi Mikko Lahtinen löysi 2010-luvulla kehollisuutensa uudelleen. 45-vuotiaana hän aloitti uudestaan juoksemisen ja siirtyi sitten kehonrakennukseen. Lahtisen bodaamiseen löytyy myös akateemiset syyt. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Mikko Lahtisen Tampereen yliopistolla.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä