Kuusi kuvaa

Jorma Uotinen on esiintyjä koko sielultaan

  • 43 min
  • toistaiseksi

Tanssija, koreografi, laulaja Jorma Uotisella on 67-vuotiaana yhä intensiivinen elämä, mutta ei koskaan kiire. Asiat pitää suunnitella ja keskittyä niihin rauhassa. Palautumispäiviä pitää olla kalenterissa, hän perustelee.

- Kiireessä ei ehdi mitään tekemään, mutta paljon minulla on aktiviteetteja. Rakennan vielä pari vuotta Kuopio tanssii ja soi – festivaalia, tein juuri Kuopion kaupunginteatterin Viulunsoittaja katolla -musikaaliin koreografian, aloitin Kansallisbaletin oppilaiden kanssa erään työn keväälle, kierrän Porista Pariisiin – draamakonserttini kanssa Suomea ja minulla on muitakin konsertteja. Enää en itse tanssi, paitsi yksin täällä kotonani tanssahtelen kyllä joka päivä. Yhtä liikunnanlajia kuitenkin aion harrastaa loppuun asti ja se on bikramjooga, kuumassa salissa harjoitettu joogamuoto. Se on tuonut kehooni hyvää oloa, tiivistää Jorma Uotinen nykyistä elämäntilannettaan.

Jorma Uotisen elämäntaival alkoi Porista, missä hän syntyi vuonna 1950. Hän varttui ompelijaäitinsä ja siskonsa kanssa, sillä isä kuoli, kun Jorma oli 3-vuotias. Isästään Uotisella ei ole mitään omakohtaisia muistoja. - Ei hyvässä eikä pahassa, hän kiteyttää. Äidiltään Jorma Uotinen sai mallin ahkerasta työn tekemisestä ja oikeudenmukaisuudesta. Äidin kautta myös syntyi kiinnostus muotiin, sillä ompelijana äiti tutki usein muotilehtiä. Äiti oli myös mielissään, kun Jorma 10-vuotiaana löysi teatteriharrastuksen ja kannusti häntä siinä.

Koulussa Jormaa kiusattiin, mutta teatterista tuli hänen pelastuksensa. - Siinä Porin ilmapiirissä teatteriin mukaan pääseminen oli minulle välttämättömyys. Olen ollut aina hyvin esiintymishaluinen. Olin Porin teatterissa lukemattomissa projekteissa mukana ja ajattelinkin aina, että minusta tulee näyttelijä. Teatterikorkeakoulun pääsykokeissa minulle kuitenkin sanottiin, että kuulut kyllä ehdottomasti näyttämölle, mutta liikut tavalla, joka viittaa enemmän tanssijan uraan, hän muistelee tärkeää viestiä, joka johti hänet nykyiselle uralleen.

Kansallisbaletin ovet aukenivat Jorma Uotiselle vuonna 1970. Käänne modernimpaan suuntaan tapahtui kuusi vuotta myöhemmin, kun yhdysvaltalainen moderni tanssija ja koreografi Carolyn Carlson vieraili Kansallisbaletissa. Hän näki Uotisen tanssivan ja halusi hänet mukaan Pariisin oopperan kokeellisen tanssin ryhmäänsä. - Se oli elämäni suuri tilaisuus. Irtisanouduin saman tien Kansallisbaletista ja muutin Pariisiin, missä kuluikin viisi vuotta. Kävin ryhmän kanssa ympäri Eurooppaa esiintymässä. Noiden vuosien aikana minusta kasvoi taiteilija. Carlsonin vaikutuksesta klassinen baletti vaihtui moderniin tanssiin ja koreografin urani alkoi, hän kiittelee.

Jorma Uotinen onkin tehnyt tanssijana ja koreografina pitkän ja menestyksekkään uran. Hänen teoksiaan on esitetty muiden muassa Ruotsin ja Tanskan kuninkaallisissa baleteissa, Pariisin oopperassa ja Milanon La Scalassa.

Uotinen toimi Helsingin kaupunginteatterissa tanssiryhmän johtajana yhdeksän vuotta ja sen jälkeen kaksi kautta Kansallisbaletin johdossa vuosina 1992–2001. Uotinen on tyytyväinen siitä, että hänen aikanaan tanssijoiden määrä nousi huomattavasti ja ohjelmisto oli poikkeuksellisen monipuolinen ja kansainvälinen.

Laulajan ura alkoi vuosituhannen vaihteessa, kun esiintyminen tanssijana alkoi jäädä taka-alalle. - Olen sielultani esiintyjä. Esiintyä aion niin kauan kuin pystyn. Kaikki esiintyjät hakevat varmasti yleisön hyväksyntää ja rakkautta. Loppuaplodit ovat tärkeät, hän naurahtaa.

Lähetykset

  • la 4.11.2017 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: Koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien. Ensimmäistä romaaniaan hän kirjoitti viisi vuotta, kun kuuluisan sukunimen takia kustantamo piti julkaisukynnystä tavallista korkeammalla. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

  • Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa pitkän uran tehnyt Jukka Petäjä on haastatellut lähes kaikkia aikamme huomattavia kirjailijoita. Petäjä tunnetaan erityisesti kirjallisuuskriitikkona, mutta myös montaa muuta taiteenalaa tutkivana toimittajana ja esseistinä. Mielenkiinnon kohteet liikkuvat kaikkialla Euroopan ja Amerikan kansainvälisissä tuulissa. Tohtorinväitöskirjansa hän teki v. 2010 kanadalais-yhdysvaltalaisen kirjailijan Saul Bellow’n romaanista Herzog. Hän kertoo olevansa vahvaa helsinkiläsissukua - jo viidennessä polvessa ja suuri Italian kulttuurin tuntija ja matkailee siellä säännöllisesti. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • Kulttuurityöntekijä Anna Lumikivi halusi pienenä rokkitähdeksi ja merimieheksi. Musiikkihaaveet toteutuivat aikuisiällä koltansaamen kautta. Kielen takaisinottoon rohkaisi kotikylässä yllättänyt Amorin osuma. Nyt Lumikivi opettelee ja elvyttää uhanalaisen koltansaamen katoavia murteita musiikin avulla. Pioneerityötä tekevän muusikon sielu lepää suvun lohiapajilla, Jäämeren rannalla. Toimittaja Anna Nevalainen tapasi Anna Lumikiven Keväjärven kylässä Inarissa.

  • Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

  • Valotaiteilija Kari Kola valaisee poikkeuksellisia paikkoja ympäri maailmaa. Suunnitelma yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin yhden päivän valotaideteokseen odottaa toteutustaan ja suunnitelmat Grönlannin jäätikön valaisusta etenevät. Huiman rohkeana ja ennakkoluulottomana joensuulainen valotaiteilija luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kari Kolan Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa.

  • Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä opettaa, tutkii ja kirjoittaa kirjoja. Hän hallitsee arabiaa, hepreaa, arameaa sekä syyriaa, joita jokaista kirjoitetaan omalla aakkostollaan. Armenia ja armenialaiset ovat lähellä hänen sydäntään. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Serafim Seppälän työhuoneellaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

  • Joulussa tärkeintä kansanmuusikko ja Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasiselle on olla yhdessä rakkaittensa kanssa. Tänä vuonna hän rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Sari Kaasisen Joensuun Taitokorttelin punaisessa salongissa.

  • Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhlaa, kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan Helsingin Käpylässä.

  • Muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta. Kuolema on vienyt viime vuosina Jaakko Selinin elämästä monia läheisiä, mutta rakkaus kantaa.
    Toimittaja Lisa Enckell tapasi Selinin Helsingissä.

  • Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhaurauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus. Toimittaja on Sandra Järvenpää.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä tunnetaan ansioikkaista italialaisen kirjallisuuden romaanisuomennnoksistaan, joihin kuuluu nimekkäitä kirjailijoita kuten Domenico Starnone, Claudio Magris, Umberto Eco, Roberto Saviano ja Irene Cao. Hän on myös tunnettu, korkean tason tulkki, jonka kirjallisuuden ystävät tuntevat monista alan tapahtumista ja yleisötilaisuuksista, sekä pitkäaikainen italian kielen opettaja. Työssä, jossa kielitaito, kommunikaatio ja toisen ihmisen kohtaaminen ovat keskeisellä sijalla, vaaditaan tietoa, tutkijan otetta ja tuntosarvia. Italian ja Suomen kulttuurit ovat Leena Taavitsainen-Petäjän elämässä toisiaan täydentäviä ääripäitä. Toimittaja on Sini Sovijärvi

  • Meikkitaitelija Piia Hiltunen inspiroitui luonnosta kotiseudullaan Mikkelissä jo lapsena ja Lapin erämaareissuilla. Nykyisin hän on tuttu näky kansainvälisillä muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Myös televisiosta tuttu nainen on työskennellyt kansainvälisten brändien johtavana meikkitaiteilijana ja tänä päivänä hän meikkaa muun muassa Jenni Vartiaista, Chisua ja Anna Puuta. Ujosta persoonastaan huolimatta hänen tyylinsä meikata on rohkea, tunnistettava ja hänelle se on keino purkaa omaa, päänsisäistä maailmaa. Toimittajana Teresia Jokinen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä