Koe uusi yle.fi
Kuusi kuvaa

Jorma Uotinen on esiintyjä koko sielultaan

  • 43 min
  • toistaiseksi

Tanssija, koreografi, laulaja Jorma Uotisella on 67-vuotiaana yhä intensiivinen elämä, mutta ei koskaan kiire. Asiat pitää suunnitella ja keskittyä niihin rauhassa. Palautumispäiviä pitää olla kalenterissa, hän perustelee.

- Kiireessä ei ehdi mitään tekemään, mutta paljon minulla on aktiviteetteja. Rakennan vielä pari vuotta Kuopio tanssii ja soi – festivaalia, tein juuri Kuopion kaupunginteatterin Viulunsoittaja katolla -musikaaliin koreografian, aloitin Kansallisbaletin oppilaiden kanssa erään työn keväälle, kierrän Porista Pariisiin – draamakonserttini kanssa Suomea ja minulla on muitakin konsertteja. Enää en itse tanssi, paitsi yksin täällä kotonani tanssahtelen kyllä joka päivä. Yhtä liikunnanlajia kuitenkin aion harrastaa loppuun asti ja se on bikramjooga, kuumassa salissa harjoitettu joogamuoto. Se on tuonut kehooni hyvää oloa, tiivistää Jorma Uotinen nykyistä elämäntilannettaan.

Jorma Uotisen elämäntaival alkoi Porista, missä hän syntyi vuonna 1950. Hän varttui ompelijaäitinsä ja siskonsa kanssa, sillä isä kuoli, kun Jorma oli 3-vuotias. Isästään Uotisella ei ole mitään omakohtaisia muistoja. - Ei hyvässä eikä pahassa, hän kiteyttää. Äidiltään Jorma Uotinen sai mallin ahkerasta työn tekemisestä ja oikeudenmukaisuudesta. Äidin kautta myös syntyi kiinnostus muotiin, sillä ompelijana äiti tutki usein muotilehtiä. Äiti oli myös mielissään, kun Jorma 10-vuotiaana löysi teatteriharrastuksen ja kannusti häntä siinä.

Koulussa Jormaa kiusattiin, mutta teatterista tuli hänen pelastuksensa. - Siinä Porin ilmapiirissä teatteriin mukaan pääseminen oli minulle välttämättömyys. Olen ollut aina hyvin esiintymishaluinen. Olin Porin teatterissa lukemattomissa projekteissa mukana ja ajattelinkin aina, että minusta tulee näyttelijä. Teatterikorkeakoulun pääsykokeissa minulle kuitenkin sanottiin, että kuulut kyllä ehdottomasti näyttämölle, mutta liikut tavalla, joka viittaa enemmän tanssijan uraan, hän muistelee tärkeää viestiä, joka johti hänet nykyiselle uralleen.

Kansallisbaletin ovet aukenivat Jorma Uotiselle vuonna 1970. Käänne modernimpaan suuntaan tapahtui kuusi vuotta myöhemmin, kun yhdysvaltalainen moderni tanssija ja koreografi Carolyn Carlson vieraili Kansallisbaletissa. Hän näki Uotisen tanssivan ja halusi hänet mukaan Pariisin oopperan kokeellisen tanssin ryhmäänsä. - Se oli elämäni suuri tilaisuus. Irtisanouduin saman tien Kansallisbaletista ja muutin Pariisiin, missä kuluikin viisi vuotta. Kävin ryhmän kanssa ympäri Eurooppaa esiintymässä. Noiden vuosien aikana minusta kasvoi taiteilija. Carlsonin vaikutuksesta klassinen baletti vaihtui moderniin tanssiin ja koreografin urani alkoi, hän kiittelee.

Jorma Uotinen onkin tehnyt tanssijana ja koreografina pitkän ja menestyksekkään uran. Hänen teoksiaan on esitetty muiden muassa Ruotsin ja Tanskan kuninkaallisissa baleteissa, Pariisin oopperassa ja Milanon La Scalassa.

Uotinen toimi Helsingin kaupunginteatterissa tanssiryhmän johtajana yhdeksän vuotta ja sen jälkeen kaksi kautta Kansallisbaletin johdossa vuosina 1992–2001. Uotinen on tyytyväinen siitä, että hänen aikanaan tanssijoiden määrä nousi huomattavasti ja ohjelmisto oli poikkeuksellisen monipuolinen ja kansainvälinen.

Laulajan ura alkoi vuosituhannen vaihteessa, kun esiintyminen tanssijana alkoi jäädä taka-alalle. - Olen sielultani esiintyjä. Esiintyä aion niin kauan kuin pystyn. Kaikki esiintyjät hakevat varmasti yleisön hyväksyntää ja rakkautta. Loppuaplodit ovat tärkeät, hän naurahtaa.

Lähetykset

  • la 4.11.2017 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Turun vanhan keskusta ja Turun tuomiokirkon seudun joenvarsi ovat olleet arkkitehti Benito Casagranden elämässä monella tapaa merkityksellisiä. Pikkupoikana joenranta tarkoitti paikkaa, missä hän leikki ystävänsä Keijo Ketosen kanssa. Valmistuessaan kiitettävillä arvosanoilla arkkitehdiksi Benito Casagrande ihastui vanhaan suurtoriin ja historialliseen jokimiljööseen ja teki siitä diplomityönsä. Monet diplomityössä ehdotetut ajatukset ovat 40 vuoden jälkeen käyneet toteen. Yksi hänen näkyvimmistä töistään on Turun Hansakorttelin kauppakeskuksen suunnittelu.

    Benito Casagranden merkityksellisemmät elämänvaiheet kulminoituvat joen rannassa olevaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennukseen, jonka turkulaiset tuntevat Ingmanin talona. Benito Casagranden isoisä Antonio Casagranden piti samaisessa talossa 1900-luvun alussa piskuista lelukauppaa. Casagranden ansiosta rakennus kunnostettiin museoviraston valvonnassa ja nykyään talo tunnetaan Casagranden talona. Ikkuna ikkunalta ja metri metriltä Benito Casagrande hankki talon omistukseensa ja sinne rakennettiin hänen toivomuksestaan katolinen kappeli. Hän toivoo tulevansa puolisonsa kanssa myös haudatuksi sinne.

    Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Sota-aikana lasten elämässä oli vähän leikkiä, sillä arki oli täynnä töitä ja huolia. Lähes 80 vuotta sitten evakkomatkalle lähtenyt Kaarina Peltola on entinen lotta ja aina avulias sotaveteraani. Talvisodan alkaaessa vain 13-vuotias Kaarina Peltola osallistui monenlaisiin töihin pikkulottana sekä talvi- että jatkosodan aikana. Mieluisimpia töitä hänestä oli leipominen. Hänen tuli myös ommella lumipukuja, viljellä hyötykasveja, auttaa kotiaskareissa ja huolehtia pienemmistä sisaruksistaan. Ohjelman on toimittanut rita Trötschkes.

  • Hyppäys solistin tehtävästä oopperan johtoon oli Lilli Paasikivelle mahdollisuus, johon piti tarttua heti, vaikka laulajan uralla oli ja on vielä paljon tarjolla. Laulamista hän ei kiireenkään keskellä ole jättänyt vaan esiintyy syksyn aikana isoissa tehtävissä mm. Yhdysvalloissa ja Japanissa.

    Suomen kansallisooppera on mullistusten keskellä kun sekä pääjohtaja, että baletin johtaja vaihtuvat. Siihen liittyy hänen ajatuksissaan sekä haikeutta, että kiehtovia mahdollisuuksia.

    Hallintotyöt eivät Lilli Paasikiveä ahdista. Haasteet on tehty voitettaviksi. Jos rahat ovat tiukassa, pitää toiminta sopeuttaa sen mukaan. Lilli korostaa, että hän on diplomi-insinöörin tytär ja arvostaa tehokkaita ratkaisuja. Hänen ihanteensa on myös renessanssi-ihminen, jolta löytyy monenlaista osaamista.

    Ohjelman Lilli Paasikiven kuudesta kuvasta on toimittanut Ari Meriläinen.

  • Kulttuurin monitoimimies, espoolainen Ilkka Aaltonen tunnetaan parhaiten teekkarilauluperinteen ylläpitäjänä ja uudistajana. Diplomi-insinööritaustainen Aaltonen on säveltänyt ja/tai sanoittanut satoja kappaleita ja julkaissut kymmeniä nuottivihkoja. Aaltonen on myös Hummeripojat- laulukvintetin perustajana. Häntä ovat työllistäneet lisäksi kuunnelmien ja näytelmien käsikirjoittaminen, sarjakuvapiirtäminen, graafisen alan työt. Ilkka Aaltosen elämän kuuden kuvan äärellä on toimittaja Esa Viherä.

  • Kirjailija Niina Hakalahtea kiinnostavat hallitsemattomuuden ja erillisyyden teemat. Molempia hän on käsitellyt kirjoissaan, joille tyypillistä on hersyvä huumori. Palkittu lastenkirja kertoo Tuukka-Omarin elämästä, josta hän on kirjoittanut peräti neljä romaania. Niinan lastenkirjoissa mukana on piirteitä myös omista pojista.Kirjailijan omassa kahden kulttuurin kodissa puhutaan suomea ja arabiaa, sillä aviomies Muhannad on syyrialainen. Kulttuurien kohtaamisen Niina kokee hedelmälliseksi kirjailijan työn kannalta, sillä Muhannad toimii Niinalle ikään kuin haamukirjoittajana: arvioi tarinoita ja ehdottaa juonen käänteitä. Hän myöntää, että läheiset ihmiset joutuvat usein saaliiksi kun kirjailijan henkinen metallinetsin tekee työtään. Tärkeä teemä hänelle on ystävyys, josta hän on kirjoittanut eräänlaisen parisuhdekirjan.

    Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Tanssija, koreografi ja laulaja Jorma Uotinen ei ole 67-vuotiaana jäänyt eläkkeelle, vaan tekee yhä paljon tanssin parissa töitä ja esiintyy lisäksi laulajana. Hän ei haikaile nuoruutta eikä murehdi tulevaisuutta, vaan elää vahvasti tässä päivässä. Kuusi kuvaa –ohjelmassa hän käy nyt toimittaja Sari Valton kanssa läpi itselleen tärkeitä valokuvia elämänsä varrelta.

  • Kirjailija Katriina Järvinen on elämänsä aikana joutunut etsimään itseään tavanomaista enemmän. Lapsuusperheen tiukka uskonnollisuus oli rikkonut hänen minuutensa ja identiteettiä piti alkaa rakentaa nuorena aikuisena alusta. Itsensä etsimisestä on merkkinä Katriinan hankkima monipuolinen pätevyys: Hän on paitsi kirjailija myös psykoterapeutti, kulttuuriantropologi, sosiaalipsykologi ja kouluttaja. Katriina Järvinen tuli isomman yleisön tietoisuuteen vuonna 2007 julkaistuaan yhdessä historian professori Laura Kolben kanssa Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa –kirjan. Ohjelman on toimittnut Sari Valto.

  • Koko kansan viherpeukalo Aarno Kasvi on omistanut koko elämänsä puutarhoille. Hän on tehnyt lukemattomia hauskoja radio- ja televisio-ohjelmia puutarha-asioista, kirjoittanut kirjoja sekä opastanut puutarhavieraita Suomessa ja ulkomailla Elämäntyönsä hän on tehnyt kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa, joista toinen on Turun Ruissalossa ja toinen Ruotsin Uppsalassa. Puutarhaneuvos, emeritus ylipuutarhuri Aarno Kasvin unelma on ostaa iso maalaistalo puutarhoineen, josta hän tekisi nähtävyyden. Toimittaja on Rita Trötschkes.

  • Elämänmuutos tapahtuu joskus yllättäen. Kirsti Kurosen päätös vaihtaa ammattia ja ryhtyä kokopäiväiseksi kirjailijaksi oli pyörinyt mielessä jo useamman vuoden ajan. Kuitenkin vasta vakava sairastuminen parantumattomaan verisyöpään teki lopulta päätöksen helpoksi. Hän päätti elää sitä elämää jota halusi. Erityisesti lasten- ja nuortenkirjailijana menestynyt Kirsti Kuronen kertoo kuuden kuvan kautta elämästään. Ohjelman on toimittanut Maarit Lehtonen.

  • Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä on ehtinyt toimia jo monessa roolissa ja ammatissa elämänsä aikana. Nykyisen työn ohessa hän tekee useammassa paikassa vapaaehtoistyötä, toimii pappina, sijaisäitinä sekä äitinä omille lapsilleen. Hänet headhantattiin Kirkon Ulkomaanavun palveluksesta äitiysloman aikana Marttojen keulakuvaksi, vaikka ruoanlaitto ja kotitalous eivät olleet hänen vahvuuksiaan. Mariannen aurinkoinen olemus saa kiitosta, sillä hänellä on hyvin lämmin ja mutkaton tapa kohdella muita. Marianne toivoo olevansa sellainen johtaja, joka antaa muille tilaa loistaa ja toteuttaa itseään.
    Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Tunnettu keramiikkataiteilija, muotoilija ja yrittäjä Anu Pentik on toteuttanut haaveensa kovalla työllä, sitkeydellä ja luovuudella. Aina energistä Anu Pentikiä ei kiinnosta menneisyys, vaan tulevaisuus, uudet näytöt ja jatkuva onnistuminen. Posiolle kotiutuneen Pentikin voimakaksikon toinen puoli on aviomies Topi Pentikäinen, jonka kanssa hän on kulkenut yhteistä taivalta yli 50 vuotta. Toinen tärkeä ihminen Anun elämässä on Pentikin brändijohtaja Auli Harjama. Pentikin tuotteiden keskeisiä viestejä ovat lämpö, koti, turvallisuus ja pitkä käyttöikä. Keramiikkataiteilijana hän on saanut valtavasti uutta energiaa joka suuntautuu nyt jo seuraavaan näyttelyyn vuonna 2020. Vapaa-ajalla Anu on kulinaristi, jonka suurinta herkkua ovat äyriäiset. Niiden tarina liittyy jo lapsuuteen, jossa hän oli innokas ravustaja ja saattoi elää viikkoja vain rapuja syöden.

    Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Lapsuusmuistoissaan lääketieteen tohtori ja esikoiskirjailija Heidi Mäkinen siirtyy Kiuruvedelle, jossa tärkeinä henkilöinä hänen elämänsä liittyivät isovanhemmat. Savosta on jäänyt jäljelle elinikäisiä ystävyyksiä. Sieltä tulevat myös monet muistot, jotka elävät osittain myös hänen kirjassaan "Ei saa mennä ulos saunaiholla". Heidi Mäkinen julkaisi ensimmäisen romaaninsa syksyllä 2016.

    Mistä hauska kirjan nimi on peräisin, ja mitä kaikkea muuta Heidin Mäkinen kantaa mukanaan? Hän on sitä mieltä, että huumori auttaa monessa kohtaa ja että melkein mille tahansa voi nauraa. Ei kuitenkaan ihan kaikelle eikä millä tavalla vaan. Vakava paikka hänelle on ollut tyttären halu korjata sukupuoltaan. Siihen Heidi suhtautuu avoimesti ja myönteisesti, mutta esiin nousee monia kysymyksiä.

    Heidi Mäkinen on elämänsä tärkeiden valokuvien äärellä toimittaja Maarit Lehtosen kanssa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä