Kuusi kuvaa

Jorma Uotinen on esiintyjä koko sielultaan

  • 43 min
  • toistaiseksi

Tanssija, koreografi, laulaja Jorma Uotisella on 67-vuotiaana yhä intensiivinen elämä, mutta ei koskaan kiire. Asiat pitää suunnitella ja keskittyä niihin rauhassa. Palautumispäiviä pitää olla kalenterissa, hän perustelee.

- Kiireessä ei ehdi mitään tekemään, mutta paljon minulla on aktiviteetteja. Rakennan vielä pari vuotta Kuopio tanssii ja soi – festivaalia, tein juuri Kuopion kaupunginteatterin Viulunsoittaja katolla -musikaaliin koreografian, aloitin Kansallisbaletin oppilaiden kanssa erään työn keväälle, kierrän Porista Pariisiin – draamakonserttini kanssa Suomea ja minulla on muitakin konsertteja. Enää en itse tanssi, paitsi yksin täällä kotonani tanssahtelen kyllä joka päivä. Yhtä liikunnanlajia kuitenkin aion harrastaa loppuun asti ja se on bikramjooga, kuumassa salissa harjoitettu joogamuoto. Se on tuonut kehooni hyvää oloa, tiivistää Jorma Uotinen nykyistä elämäntilannettaan.

Jorma Uotisen elämäntaival alkoi Porista, missä hän syntyi vuonna 1950. Hän varttui ompelijaäitinsä ja siskonsa kanssa, sillä isä kuoli, kun Jorma oli 3-vuotias. Isästään Uotisella ei ole mitään omakohtaisia muistoja. - Ei hyvässä eikä pahassa, hän kiteyttää. Äidiltään Jorma Uotinen sai mallin ahkerasta työn tekemisestä ja oikeudenmukaisuudesta. Äidin kautta myös syntyi kiinnostus muotiin, sillä ompelijana äiti tutki usein muotilehtiä. Äiti oli myös mielissään, kun Jorma 10-vuotiaana löysi teatteriharrastuksen ja kannusti häntä siinä.

Koulussa Jormaa kiusattiin, mutta teatterista tuli hänen pelastuksensa. - Siinä Porin ilmapiirissä teatteriin mukaan pääseminen oli minulle välttämättömyys. Olen ollut aina hyvin esiintymishaluinen. Olin Porin teatterissa lukemattomissa projekteissa mukana ja ajattelinkin aina, että minusta tulee näyttelijä. Teatterikorkeakoulun pääsykokeissa minulle kuitenkin sanottiin, että kuulut kyllä ehdottomasti näyttämölle, mutta liikut tavalla, joka viittaa enemmän tanssijan uraan, hän muistelee tärkeää viestiä, joka johti hänet nykyiselle uralleen.

Kansallisbaletin ovet aukenivat Jorma Uotiselle vuonna 1970. Käänne modernimpaan suuntaan tapahtui kuusi vuotta myöhemmin, kun yhdysvaltalainen moderni tanssija ja koreografi Carolyn Carlson vieraili Kansallisbaletissa. Hän näki Uotisen tanssivan ja halusi hänet mukaan Pariisin oopperan kokeellisen tanssin ryhmäänsä. - Se oli elämäni suuri tilaisuus. Irtisanouduin saman tien Kansallisbaletista ja muutin Pariisiin, missä kuluikin viisi vuotta. Kävin ryhmän kanssa ympäri Eurooppaa esiintymässä. Noiden vuosien aikana minusta kasvoi taiteilija. Carlsonin vaikutuksesta klassinen baletti vaihtui moderniin tanssiin ja koreografin urani alkoi, hän kiittelee.

Jorma Uotinen onkin tehnyt tanssijana ja koreografina pitkän ja menestyksekkään uran. Hänen teoksiaan on esitetty muiden muassa Ruotsin ja Tanskan kuninkaallisissa baleteissa, Pariisin oopperassa ja Milanon La Scalassa.

Uotinen toimi Helsingin kaupunginteatterissa tanssiryhmän johtajana yhdeksän vuotta ja sen jälkeen kaksi kautta Kansallisbaletin johdossa vuosina 1992–2001. Uotinen on tyytyväinen siitä, että hänen aikanaan tanssijoiden määrä nousi huomattavasti ja ohjelmisto oli poikkeuksellisen monipuolinen ja kansainvälinen.

Laulajan ura alkoi vuosituhannen vaihteessa, kun esiintyminen tanssijana alkoi jäädä taka-alalle. - Olen sielultani esiintyjä. Esiintyä aion niin kauan kuin pystyn. Kaikki esiintyjät hakevat varmasti yleisön hyväksyntää ja rakkautta. Loppuaplodit ovat tärkeät, hän naurahtaa.

Lähetykset

  • la 4.11.2017 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Livson on neljännen polven suomen juutalainen. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Hän on syntynyt Israelissa ja ja viettänyt lapsuutensa maatilalla Savossa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Simon Livsonin Helsingissä.

  • Kuvataiteilija Satu Kiljunen on rakentanut elämänsä Kökarin saarelle ulkosaaristoon. Paitsi taiteilijana, hänet tunnetaan kuvataidetutkimuksen kehittäjänä ja maailmanmainekin oli liipasimella performanssiryhmän Jack Helen Brut kanssa. Saariston lisäksi hänen elämänsä kohokohtia on löytynyt Islannista, Lofooteilta ja Mount Kenian huipulta. Hänen työnsä ovat usein suuria ja äärirealistisia, mutta värimaailma saattaa yllättää. Muotokuvat ovat hänen haasteensa.Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Pietarsaarelainen arktisen Nanoq-museon johtaja Pentti Kronqvistin elämän on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia seikkailuja, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavarojaan on koeteltu. Kesäkuussa 80 vuotta täyttävä Kronqvist ponnisti lapsuutensa köyhyydestä pelottomaksi napapiiriretkeilijäksi ja sitkeäksi museonjohtajaksi, joka osaa unelmoida ja toteuttaa unelmiaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Pentti Kronqvistin Pietarsaaren vanhassa kaupungissa.

  • Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan kevät on ollut hektinen. Kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet käsi kädessä kun hän on valmistellut kuraattorina Mäntän kuvataideviikkoja ja tiedottajana Kajaanin runoviikkoja. Roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona ovat eläneet sulassa sovussa samassa henkilössä jo vuosia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Halmetojan hänen omassa galleriassaan Helsingissä.

  • Koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän nuoruudessaan kävi katsomassa baletti-esityksiä, hän itki lähes aina, sillä tanssijan ura ei silloin ollut mahdollinen. Kaipaus tanssin pariin oli kuitenkin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta. Toimittaja Lisa Enckell tapasi syntymäpäiviensä kynnyksellä olevan tanssitaiteilijan.

  • Ranualainen Markku Kuha kaipaa entisaikojen yhteisöllisyyttä ja elävää maaseutua. Hänen mielestään ihmiset ovat hukanneet aitouden ja yhteyden luontoon, mutta muutos parempaan on onneksi käynnissä. Kuha on biodynaaminen maanviljelijä, joka elää ja työskentelee kotitilallaan Ranualla. Elämää ja työtä rytmittävät luonnon ja taivaankappalaiden kiertokulku, ja kierrossa tilalla ovat myös ravinteet. Ruoka tulee omasta maasta, ja se, mikä ei ihmisille kelpaa, menee eläimille. Markku Kuhan mielestä ihminen on sitä mitä hän syö, ja terve ravinto pitää myös ihmisen terveenä ja onnellisena. Hänen mielestään siinä piilee ratkaisu moniin ongelmiin.

    Ohjelman on toimittanut Sandra Järvenpää.

  • Helsingin hiippakunnan uutta piispaa, Teemu Laajasaloa, kiinnostavat teologia ja tavallisen ihmisen elämä. Kiinnostus eettisiin kysymyksiin vei nuoren uskonnonopettajan aikoinaan teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän päätyi sittemmin myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Valinta piispaksi on tuonut eteen uudenlaisia vaativia tehtäviä ja haastavia tilanteita. Julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi piispan Helsingin tuomiokapitulissa.

  • Suomentaja Kersti Juvan lapsuudenkodin seiniä reunustivat kirjahyllyt. Isä kertoi jännittäviä tarinoita ja rikas suomen kieli kuului eri puolilta Suomea tulleiden kotiapulaisten puheessa. Kirjastokortin saatuaan Juva ei tehnyt muuta kuin luki. Sittemmin Juvan työpöydän kautta ovat valmistuneet suomeksi Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut brittiläiset merkkiteokset. Juva on ollut paikalla myös silloin, kun yhteiskuntaan on haluttu muutosta. Opiskeluaikana Juva lähti mukaan vasemmistolaiseen liikkeeseen. Välit liikkeeseen kuitenkin katkesivat, kun Juva tuli ulos kaapista ja sitä ei vasemmistolaisessa opiskelijajärjestössä hyväksytty. Luonteva vaihtoehto oli ryhtyä ajamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Juva on ollut nyt vuoden naimisissa pitkäaikaisen puolisonsa kanssa.

    Ohjelman on toimittanut Aino Saarenmaa.

  • Oopperalaulaja ja valtiotieteilijä Sören Lillkung on elämänsä varrella laulanut niin perinteistä oopperaa Suomen Kansallisoopperassa, kuin nykyoopperaa Kokkolan oopperatuotannoissa. Tunnetuksi hän on kuitenkin tullut erityisesti musikaalirooliensa kautta muun muassa Les Miserablesin poliisipäällikkö Javertina. Pitkään hän on toiminut myös ammattikorkeakoulu Novian yksikönjohtajana Pietarsaaressa ja lisäksi kuoronjohtajana. Nyt hän aloittaa erään Suomen merkittävimpiin kulttuurin tukijoihin kuuluvän säätiön, Svenska Kulturfondenin ensimmäisenä toimitusjohtajana. Toimittaja Lisa Enckell tapasi hänet Pietarsaaren seudun musiikkiopistossa.

  • Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on aina luonut omat työpaikkansa. Myös halu tehdä kokonaisvaltaisesti musiikkiteatteria synnytti ensin Ooppera Skaalan ja sittemmin Musiikkiteatteri Kapsäkin. Parhaillaan häntä työllistää Suomalainen kamariooppera. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan,suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. Parhaimmillaan Ami sanoo olevansa juuri live-artistina. Ura jatkuu nyt uuden musiikkigenren myötä. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • Ihmisen alkuperäisin ilmaisumuoto on laulu. Näin ajattelee muusikko Heikki Laitinen, joka elämänsä varrella on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan valokuviensa parissa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä