Tiedeykkönen

Antroposeeni, uusi geologinen aikakausi, on alkanut – nyt ihminen mullistaa maapalloa

  • 48 min
  • toistaiseksi

Ihmisen vaikutus ympäri maapalloa on jo kauan ollut niin voimakasta, että planeettamme katsotaan siirtyneen kokonaan uuteen geologiseen aikakauteen. Ihminen muokkaa planeettaansa nyt enemmän kuin muut luonnonvoimat yhteensä, ja jättää siitä myös pysyvät jäljet. Koska geologiset aikakaudet määritellään ja ajoitetaan maapallon kivikuoren kerrostumien perusteella, uuden aikakauden alkuhetkeksi on ehdotettu 1950-lukua. Tuolloin muun muassa lukuisat ilmakehässä tehdyt ydinkokeet jättivät kivikuoreen ainutlaatuiset, säteilevät jälkensä.

Eri tieteenalojen välillä antroposeenista on syntynyt muheva kiista. Esimerkiksi ihmistieteilijöiden mukaan alkuperäiset ehdotukset aikakauden alkuhetkestä eivät auta ymmärtämään itse ilmiön syitä. Siksi ne eivät myöskään voisi johtaa kestäviin ratkaisuihin. Tarjolle onkin annettu kokonaan uusia nimiä koittaneelle aikakaudelle. Ehkä sen pitäisikin olla vaikkapa kapitaloseeni tai angloseeni?

Mistä siis uudessa aikakaudessa on kyse? Mistä se kertoo ja mikä on sen merkitys? Pasi Toiviaisen haastateltavina ovat paleontologi Jussi T. Eronen ja historiantutkija Tero Toivanen.

Kuva: NASA, Gibraltarin salmi kuvattuna kansainväliseltä avaruusasemalta

Lähetykset

  • pe 10.11.2017 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kuu kiurusta kesään, sanotaan vanhassa sananlaskussa. Ihan näin ei taida olla, sillä kiuruja voi jo nyt nähdä pelloilla. Ohjelmassa lähdemme keväiselle linturetkelle katsomaan ja kuuntelemaan, mitkä linnut ovat jo saapuneet talvilomaltaan etelästä. Oppaanamme on lintujen elinympäristöistä väitöskirjaansa viimeistelevä Jyväskylän yliopiston tutkija Matti Häkkilä, joka on myös aktiivinen lintuharrastaja. Keskustelemme bongauksesta, lintulaskennoista ja rengastamisesta. Häkkilä kertoo, miten ilmastonmuutos vaikuttaa lintulajistoon, pesimiseen ja muuttoaikoihin. Pohdimme myös, miksi lintujen määrä on viime vuosina huolestuttavasti vähentynyt.
    Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

    Kuvassa nokkavarpunen, jonka toimittaja Mari Heikkilä bongasi ja kuvasi helmikuussa pihansa lintulaudalta. Linnun harvinaisuus selvisi hänelle, kun kymmeniä lintubongareita ilmestyi kiikaroimaan
    lintua hänen kotikadulleen. Eteläinen lintu oli eksoottinen vieras talvisessa Keski-Suomessa.

  • Madagaskarilla oli muutama vuosi sitten ruttoepidemia. Mustasurman tyylinen keuhkorutto tappoi osan sairastuneista. Ihmiskunnan vanhat vitsaukset tuberkuloosi, rutto ja sen serkku lepra eli spitaali ovat vaivoinamme edelleen. Ihminen ei ole niitä nitistänyt. Vain yksi merkittävä tappaja, isorokko, on saatu hävitettyä ihmisten kimpusta. Muiden vaarallisten kulkutautien kanssa pitää olla tarkkana, etteivät ne pääse yllättämään.
    Mitä konsteja meillä on käytettävissä, jos antibiootteja sietävä tuberkuloosi alkaa levitä? Siitä ja muistakin tautisista jutuista puhutaan Tiedeykkösessä. Leena Mattila tapasi lääketieteen historian dosentti Heikki S. Vuorisen tämän työhuoneella Helsingin Meilahdessa.
    Ohjelma tutkii maailman ilmiöitä tieteen näkökulmasta.

    Kuva: Gloucester smallpox epidemic, 1896
    Wikimedia Commons / Wellcome images

  • ”Eläinkokeissa on pystytty osoittamaan muun muassa muoveissa käytettävien kemikaalien aiheuttavan terveyshaittoja”. Näin toteaa Kemian professori Tuulia Hyötyläinen Örebron yliopistosta. Hän tutkinut muun muassa muovipakkausten pintakalvoissa käytettäviä perfluorattuja yhdisteitä. Ne voivat olla yksi riskitekijä tietyille kroonisia sairauksille.

    Tampereen teknillisen yliopiston yliopisto-opettaja Ilari Jönkkäri on sitä mieltä, että ilman muoveja maailma olisi tällä väestömäärällä jo nyt kestämättömässä tilanteessa.

    Muovin hajoamista mikromuoviksi sekä pienten partikkeleiden käyttäytymistä ympäristössä selvittelevä mikromuovitutkija Samuel Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta katselee muovia erilaisesta näkövinkkelistä: ”Maailmalla on havaintoja, että muoviroskan tai mikromuovin sisältämä ympäristömyrkkyjen määrä voi olla moninkertainen verrattuna muuhun roskaan”.

    Tampereen teknillisellä yliopistolla kehitellään vaihtoehtoisia materiaaleja muoville. Yliopistotutkija Johanna Lahti uskoo, että uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvilla materiaaleilla pystytään tulevaisuudessa ratkaisemaan monia muoveihin liittyviä haasteita.

    Toimittaja Nina Malmberg
    Kuva: Nuorukainen temppuilee muovijätteet peittämällä rannalla Mumbaissa. EPA/Divyakant Solanki

  • Topologiset aineet ovat yksi tämän hetken kovista tutkimusaloista. Tutkijat suunnittelevat ja rakentavat erilaisia topologisia rakenteita, ja tarkoitus on kehittää aineita, joilla on erikoisia sähköisiä ominaisuuksia. Topologisessa eristeessä pinta johtaa sähköä mutta sisus on eristettä. Mielenkiintoinen ilmiö on sähkönjohtavuuden kvantittuminen, mikä tarkoittaa että sähkönjohtavuus saa vain tiettyjä arvoja. Tuleva kvanttitietokone saattaa hyötyä kehitteillä olevista topologisista suprajohteista.

    Topologisille aineille olisi tilausta tulevaisuuden elektroniikassa, ja kauaskantoisena ajatuksena on kehittää komponentteja, joissa ei synny hukkatehoa ollenkaan.

    Topologisista aineista on haastateltavana Aalto-yliopistosta dosentti Teemu Ojanen, joka suunnittelee topologisia aineita kynän ja paperin avulla. Professori Peter Liljeroth puolestaan valmistaa näitä aineita tutkimusryhmineen, ja hän esittelee Aalto-yliopiston nanotalossa tunnelointimikroskooppia, jonka avulla topologisia rakenteita tehdään hyvin hallitusti atomi atomilta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

    Kuva: Tunnelointimikroskooppi Aalto-yliopiston nanotalossa /Sisko Loikkanen

  • Miten haava syntyy ja kuinka haavan paraneminen tapahtuu? Kuinka haavoja - leikkaushaavoja, painehaavoja, säärihaavoja, naarmuja ja muita - hoidetaan parhaiten ja oikein, mitä tekee auktorisoitu haavahoitaja, milloin tarvitaan plastiikkakirurgia? Entä vanhan kansan hoitokeinot, terva, pihka ja piharatamon lehdet - miten niihin pitäisi suhtautua?
    Haavanhoidosta aiheutuvat kustannukset ovat miljoonaluokkaa. Haavojen oikeanlaisella hoidolla säästetään sekä rahaa että potilaiden kärsimystä.

    Tiedeykkösessä haavoista ja haavanhoidosta puhuvat plastiikkakirurgian erikoislääkäri Lea Pulliainen, HUS:in haavakeskuksen erikoislääkäri Kirsi Isoherranen ja auktorisoitu haavahoitaja Marja Vihavainen. Tapaamme haavahoitajan vastaanotolla myös komplisoituneesta haavasta kärsivän potilaan.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuva: Shutterstock

  • Kosmologien mielestä ensin oli kosminen inflaatio, jota seurasi niin sanottu alkuräjähdys. Mutta mitä oli ennen kosmista inflaatiota? Säieteorioiden pohjalta kummunneen ekpyroottisen mallin mukaan kaikkeus sai alkunsa kahden kolmiulotteisen braanin törmäyksestä. Tällä hetkellä ekpyroottinen malli on ainakin toistaiseksi siirretty syrjään.

    Kosmologia on kehittynyt viime vuosikymmeninä täsmätieteeksi ja maailmankaikkeuden historiaa pystytään kuvaamaan jo ihmeen tarkasti. Tutkijat ponnistelevat edelleen ja etsivät teorioiden ja havaintojen avulla yhä syvempää ymmärrystä siitä, mitä maailmankaikkeuden alussa tapahtui. Yhä enemmän on myös noussut esiin ajatus, että maailmankaikkeuksia olisikin useita.

    Kysymyksiin vastaa kosmologian professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta, toimittajana on Sisko Loikkanen.

    Kuva: Kosminen mikroaaltotausta/ NASA

  • Kristityt tutkivat Raamattua Jumalan sanana, mutta tiedeyhteisöä Raamatussa kiinnostaa tekstien synty, niiden kuvaama maailma, myytit ja historiallinen aines. Miten Raamatusta tuli Raamattu, mitä Raamatussa on ja ovatko siinä esiintyvät henkilöt kuten Mooses tai Jeesus oikeasti historian hahmoja?

    Tiedeykkösessä haastateltavina ovat Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen ja Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski. Toimittajana on Ville Talola.

    Kuvassa aavikkoa, jonka luolista löydettiin Kuolleenmeren kääröt tai Qumranin tekstit 1940-luvun lopulla. Löydöt olivat arvokas lisä Raamatun tutkimukseen.

  • Ilman katalyyttejä maailma näyttäisi ihan erilaiselta. Monia nykyisin käytössä olevia tavaroita ei voitaisi valmistaa: meiltä puuttuisivat esimerkiksi polttoaineet ja lannoitteet.

    Viime vuosina katalyyttien merkitys on vain kasvanut, kun halutaan vähentää teollisen valmistuksen energiankulutusta ja hukkaa. Ne auttavat kehittämään ympäristöystävällisempää vihreää kemiaa.
    Katalyyttien avulla voidaan esimerkiksi valmistaa hajoavia biomuoveja ja vähentää siten muovijätteen määrää. Ne mahdollistavat myös uudenlaisia tapoja tuottaa energiaa ja sitoa ilmakehässä olevia kasvihuonekaasuja.

    Jyväskylän yliopistossa tutkijat kehittävät parhaillaan katalyyttien avulla keinoja, joilla biojätteestä voitaisiin jalostaa arvokkaita kemikaaleja ja polttoaineita.

    Katalyyttien hyödyntämisestä keskustelevat toimittaja Mari Heikkilä ja fysikaalisen kemian professori Karoliina Honkala Jyväskylän yliopistosta. Haastateltavana on myös orgaanisen kemian professori Petri Pihko, joka kertoo, miten katalyyttejä tutkitaan käytännössä.

    Kuva: Shutterstock

  • Kunka usein Etelämantereella saunotaan? Se riippuu tietenkin vuodenajasta, joulun tienoilla saunotaan päivittäin. Miten Etelämantereen oloissa pärjätään tai pysytään edes hengissä? Entä mitä geologit selvittävät miljoonia vuosia vanhoista laavakönteistä ja niissä olevista zirkoneista? Muualla zirkoneista tehdään koruja, mutta Antarktiksella ne ovat apuna, kun maapallon nuoruusvuosia tutkitaan. Zirkonit auttavat hyvin vanhojen näytteiden ajoituksessa, kertoo geologi Arto Luttinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

    Pakkasta kestävät tutkimusryhmät viettävät vuodenvaihteen Etelämantereella, koska silloin siellä on kesä parhaimmillaan ja pakkanen pysyy tolkun rajoissa. Etelämanner-operaatioiden päällikkö Mika Kalakoski kertoo, millaista on liikkuminen ja työskentely Antarkitsella. Kylmissä oloissa suomalaisten selviytymistä helpottaa tietenkin saunominen. Etelämantereella joka ilta on saunailta. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.

    Kuvassa: Etelämanner-operaatioiden päällikkö Mika Kalakoski
    (Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa, Mika Kalakoski/FINNARP)

  • Aivot on perin aktiivinen elin, ne tekevät työtä kokoajan. Siksi kuona-aineita syntyy paljon ja ne pitää puhdistaa huolella. Muuten aivot alkavat voida huonosti ja ihminen sairastuu. Aivojen puhdistumisesta huolehtii glymfaattinen järjestelmä eli gliakierto. Se on aktiivinen varsinkin unessa. Hyvin nukkuminen edistää aivojen siivousta päivän rasituksista. Mikä on meditaation ja hengityksen rooli sekä aivoviemäreiden yhteys sairauksiin? Näistä tietää neuroradiologian dosentti Vesa Kiviniemi Oulun yliopistosta.

    Imutiejärjestelmä pitää huolen elimistön nestetasapainosta ja immuunipuolustuksesta. Aivoista oli löydetty vain yksittäisiä imusuonia, ja pitkään ajateltiin, että sieltä ei löydykään toiminnallista imusuonijärjestelmää. Mutta tutkimuksessa selvisi: aivokalvoilla onkin imusuonia. Miten ne toimivat? Saadaanko aivojen imusuonista apua vaikeisiin neurologisiin sairauksiin, joiden syytä ei tunneta, esimerkiksi MS-tautiin ja Alzheimerin tautiin? Asiaa selvittää tutkija Salli Antila Helsingin yliopistosta.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Oulun yliopisto.

  • Erilaiset terveysbuumit nostavat päätään vuodesta toiseen. Lääketieteen professori Juhani Knuuti heräsi somessa velloviin valheellisiin terveysväittämiin ja niiden riskeihin ja aloitti uuden harrastuksen. Hän rupesi selvittämään, mitä tutkimukset niistä todella sanovat ja perusti blogin sekä antidootti-sivuston vastavoimaksi virheellisille tiedoille. Hän haluaa keskustella ihmisten kanssa terveysväittämistä ja oikoa virheellisiä tietoja.

    Juhani Knuuti on Turun yliopiston PET-keskuksen johtaja ja professori, joka on tutkinut erityisesti sydänlihaksen verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Toimittaja Nina Malmberg.

    Kuva: Hanna Oksanen/Turun yliopisto

  • Viime vuonna fysiikan alalla tapahtui jänniä. Elokuussa tutkijat bongasivat gravitaatioaaltoja mittaavien laitteiden avulla harvinaisen tapahtuman, neutronitähtien törmäyksen. Kaukana avaruudessa tapahtunut jysäys toi meille uutta tietoa gravitaatioaalloista ja gammasädepurkauksista. Lisäksi se tuotti muutaman maapallollisen verran platinaa ja kultaa.

    Keskustelemme tästä ja muista fysiikan vuoden 2017 läpimurroista Jyväskylän yliopiston kosmologian professori Kimmo Kainulaisen kanssa. Ohjelmassa selviää muun muassa, millainen on tähtien elinkaari, miten syntyy mustia aukkoja ja miksi hiukkasfyysikot ovat olleet selvittämässä Egyptin pyramidin rakennetta. Kuulemme myös, millaista on kosmologin työ. Toimittaja on Mari Heikkilä.

    Kuva: NSF/LIGO/Sonoma State University/A. Simonnet

Klipit

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Linnunrata ja Andromedan galaksi törmäävät hitaasti toisiinsa 3-4 miljardin vuoden kuluttua.
    Hubble on kuvannut, kuinka spiraaligalaksi menettää ainettaan kulkeutuessaan galaksijoukkoon. Haastateltavana apulaisprofessori Peter Johansson. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä