Kuusi kuvaa

Kirjailija Niina Hakalahden perheessä kulttuurit kohtaavat

  • 45 min
  • toistaiseksi

Tampereella asuva Niina Hakalahti tiesi jo lapsena haluavansa kirjailijaksi. Hän kirjoitti ystäväkirjoihinkin toiveammatiksi karjakko-kirjailija. Toinen kahdesta ammattitoiveesta on toteutunut täysin. Niina Hakalahti kirjoittaa runoja, romaaneja ja lastenkirjoja.

Karjakon työtä hän ei tee, mutta sen sijaan hän pitää pienkanalaa, sillä eläinrakkaan kirjailijan kotipihassa käyskentelee neljä kanaa.

Niina Hakalahden kirjoissa on notkeaa dialogia ja hersyvää huumoria. Palkittu lastenkirja kertoo Tuukka-Omarin elämästä, josta hän on kirjoittanut peräti neljä romaania. Tarinoihin on upotettu yhtymäkohtia Niinan omien poikien kokemuksista sekä arabialaiseen kulttuuriin kuuluvia elementtejä syyrialaistaustaiselta aviomieheltään.

-Kun työstän jotakin aihetta, silloin ympäristö ja lähellä olevat ihmiset saattavat joutua saaliksi, nauraa Niina. Henkinen metallinetsin toimii niin, että huomioni kiinnittyy juuri siihen, että löydän puuttuvan palasen.

Niinan aviomies Muhannad on hyvin perillä kirjojen tarinoista. - Aika usein mieheni ehdottaa minulle ratkaisevaa juonenkäännettä. Vaikka hän ei voi lukea kielellisesti hankalia kirjojani, toimii Muhannad ikään kuin haamukirjoittajana, kuvailee Niina pariskunnan yhteistyötä kahden kulttuurin kodissa.

Kirjoissaan Niina Hakalahti työstää mielellään elämän hallitsemattomuuden teemaa. - Lapset ovat siinä mielessä ihan mahtavia, sillä lapset vievät kaikki luulot pois, eikä elämää lasten kanssa voi oikein hallita.

Niinan lapsuudenkoti Oulussa tarjosi mahdollisimman hyvän ilmapiirin oman kirjoittamistyön aloittamiseen. Vanhemmat olivat kannustavia ja myönteisiä, mutta antoivat hänen tehdä ammatilliset ratkaisut aivan rauhassa. Taiteellisen työskentelyn esimerkkinä oli Niinan isä.

Taidemaalari Juhani Hakalahti oli vaatimaton, ahkera ja realistinen taiteilija, ja seuratessaan isänsä taideuraa Niina ymmärsi, että taiteellinen työ ei ole mitään helppoa, mutta toisaalta ei myöskään ylimaallisen mahdotonta työtä. Niina Hakalahti sanoo isänsä tavoin haluavansa poistaa mystiikkaa kirjailijan ja taiteilijan työstä.

Niinan Oulun muistoihin liittyy median antama vaikutelma, että tärkeä elämä oli vain Kehä-Kolmosen sisäpuolella ja oikeat asiat tapahtuivat Etelä-Suomessa. – Puolustauduimme kertomalla, että Oulussakin on yliopisto ja älyllistä elämää, tuhahtaa Niina.

Niinan oma lapsuuskuva tuo hänelle mieleen erillisyyden, jota hän on pohtinut paljon elämässään. Miten ihminen voi oikeasti kohdata toiset ja päästä muiden maailmaan. Voiko toinen sitä edes ymmärtää.

Myös omat juuret ja tausta kiinnostavat Niina Hakalahtea, joka sanoo tajunneensa vasta vanhempana olevansa evakon lapsi. – En usko, että on olemassa jotakin yhtä, tiettyä karjalaista identiteettiä, mutta jollakin tavalla karjalaisuus kiehtoo minua. – Minusta on mielenkiintoista, että tausta voi olla rajaava ja toisaalta mahdollisuuksia antava lähtökohta.

Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

Lähetykset

  • la 11.11.2017 9.15 • Yle Areena

Jaksot

  • Näyttelijänkään elämässä kaikki ei mene aina kuin elokuvissa. Jari Ahola oli hyvin vähällä luovuttaa unelmansa suhteen, kun pääsykoepettymykset Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle toistuivat keväästä toiseen. Pääsykoenöyryytykseen kyllästynyt kapinallinen päätti vielä kerran kokeilla onneaan, ja ovet Teatterikorkeakouluun avautuivat kuin avautuivatkin. Ura lopulta johdatti hänet tähdittämään ennätyksiä rikkonutta manserock-musikaalia Vuonna 85. Yleisön rakastaman Mauno Pepposen sijaan Aholan elämän tärkein rooli on kaikesta huolimatta olla hyvä isä ja aviomies. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Aholan Tampereen Työväen Teatterissa.

  • Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa, Kalelassa, hän on vieraillut usein. Orivedellä Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta. Piha-aittaan hän on tehnyt isovanhempiensa tavaroista kotimuseon. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Toimittaja Lisa Enckell tapasi monia palkintoja voittaneen ja viime vuosina kansainvälisiin projekteihin keskittyneen Mahlamäen hänen toimistossaan eteläisessä Helsingissä.

  • Kun tanssija Jukka Haapalainen näki pienenä poikana tanssikohtauksen mustavalkoelokuvassa, hän ei saanut seuraavana yönä unta. Jokin oli pysyvästi muuttunut hiljaisen ja rauhallisen lapualaispojan mielessä. Tuosta unettomasta yöstä syntyi tahto ja urkeni ura, jota ihaillaan paitsi Suomessa myös ympäri maailmaa. Mutta miten tähän pisteeseen on tultu? Se on vaatinut ankaraa työtä ja tanssiuran lopettamisenkin. Toimittaja Mirva Lahtimaa tapasi Jukka Haapalaisen Jukan ja hänen vaimonsa Sirpan perustamassa tanssikoulussa Helsingissä.

  • Karismaattinen Anneli Saaristo osaa eläytyä ja mennä syvälle laulujen tulkinnassa. Ura on kestänyt tähän asti 50 vuotta, ja ääni toimii edelleen. Parhaita muistoja uran varrelta on edelleen osallistuminen Euroviisuihin ja vaikeuksien keskellä onnistuminen siellä. Toimittajana Rita Trötschkes.

  • Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.Sari Kaasisen tapasi Joensuussa toimittaja Lisa Enckell.

  • Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomaisten sinfoniaorkestereiden kanssa, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta. Toimittajana on Sari Valto.

  • Kirjailija ja kustantaja Kaari Utrio teki jo uransa alussa tärkeän oivalluksen. Suomalainen rentoutuu kirjoja lukemalla ja silloin hän haluaa historian faktoja, romantiikka ja jännitystä. Somerniemellä asuva aktiivinen kirjailija ja kustantaja ei vielä ehdi eläköityä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan kotonaan hänen elämänsä kuuden kuvan ääressä.

  • Eila Rooseli on yleislääkäri, joka on parantanut sairaita ja loukkaantuneita paitsi Pirkanmaalla, myös lukuisissa maailman kriisikohteissa. Niitä ovat Haitin maanjäristys 2010, Sierra Leonen koleraepidemia samana vuonna, taifuunituhot Flippiineillä 2013, maanjäristys Nepalissa 2015, viimeksi pakolaiskriisit Kreikassa 2016 ja Bangladeshissä viime vuonna. Kun lupautuu SPR:n delegaatiksi, pitää olla valmis nopeaankin lähtöön. Silloin jää lääkärintyö yksityisellä lääkäriasemalla ja alkaa nopea pakkkaus. Toimittaja Mauri Tikkamäki tapasi maailman kriisikohteissa aktiivisesti työskentelevän lääkäri Eila Rooselin kotipirtin lämmössä Kangasalla.

  • Pohjalainen on sisukas tahtoihminen, joka tietää miten asiat ovat. Niin on myös Pohjanmaalla syntynyt periksiantamaton Pekka Piri, joka toteutti suuren unelman 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Sittemmin hän on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistossaan ja ajatuksissaan. Kuohuja ja käänteitä on Pekka Pirin vaiherikkaassa elämässä muitakin. Kokenut merenkulkija Pekka Piristä tuli Helsingin vuosina, kun hän rakensi Kökariin itselleen kämpän. Uloimman luodon luonnon karuus ja saaristolaiset ovat jättäneet lähtemättömän jäljen seikkailijan sielunmaisemaan. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan. Hyvän vanhuuden reseptistä liikunnalla on hänen mielestään olennaisen iso osuus.

    Alun perin Jaakko Valvanteesta ei pitänyt tulla vanhuusikään erikoistunutta lääkäriä vaan psykoanalyytikko, mutta vähitellen haaveet hiipuivat. Terveyskeskuslääkärinä Valvannetta häiritsi, ettei hän ymmärtänyt, mistä iäkkäiden oireilussa oli kyse. Kiinnostus geriatriaa kohtaan kasvoi. Lapsuuden kesät Keski-Suomessa yhdessä mumman kanssa olivat opettaneet hänelle luontaisia taitoja olla ikäihmisten seurassa. Toimittaja on Sari Valto.

  • Kuvataiteilijana ja kirjailijana palkittu monipuolinen taiteilija Hannu Väisänen elää kutsumustaan todeksi joka päivä. Maaliskuussa Helsingissä avautunut tuore näyttely pursuaa värejä. Kirjailijanura alkoi aikoinaan Ranskassa hyvin dramaattisissa merkeissä. Kaapatuksi joutuminen ja siitä selviytyminen synnyttivät tarpeen kertoa tarinoita ja kirjailijan ura aukeni. Nykyisin hän myös asuu Ranskassa. Ohjelman on toimittanut Lisa Enckell.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä