Kuusi kuvaa

Kirjailija Niina Hakalahden perheessä kulttuurit kohtaavat

  • 45 min
  • toistaiseksi

Tampereella asuva Niina Hakalahti tiesi jo lapsena haluavansa kirjailijaksi. Hän kirjoitti ystäväkirjoihinkin toiveammatiksi karjakko-kirjailija. Toinen kahdesta ammattitoiveesta on toteutunut täysin. Niina Hakalahti kirjoittaa runoja, romaaneja ja lastenkirjoja.

Karjakon työtä hän ei tee, mutta sen sijaan hän pitää pienkanalaa, sillä eläinrakkaan kirjailijan kotipihassa käyskentelee neljä kanaa.

Niina Hakalahden kirjoissa on notkeaa dialogia ja hersyvää huumoria. Palkittu lastenkirja kertoo Tuukka-Omarin elämästä, josta hän on kirjoittanut peräti neljä romaania. Tarinoihin on upotettu yhtymäkohtia Niinan omien poikien kokemuksista sekä arabialaiseen kulttuuriin kuuluvia elementtejä syyrialaistaustaiselta aviomieheltään.

-Kun työstän jotakin aihetta, silloin ympäristö ja lähellä olevat ihmiset saattavat joutua saaliksi, nauraa Niina. Henkinen metallinetsin toimii niin, että huomioni kiinnittyy juuri siihen, että löydän puuttuvan palasen.

Niinan aviomies Muhannad on hyvin perillä kirjojen tarinoista. - Aika usein mieheni ehdottaa minulle ratkaisevaa juonenkäännettä. Vaikka hän ei voi lukea kielellisesti hankalia kirjojani, toimii Muhannad ikään kuin haamukirjoittajana, kuvailee Niina pariskunnan yhteistyötä kahden kulttuurin kodissa.

Kirjoissaan Niina Hakalahti työstää mielellään elämän hallitsemattomuuden teemaa. - Lapset ovat siinä mielessä ihan mahtavia, sillä lapset vievät kaikki luulot pois, eikä elämää lasten kanssa voi oikein hallita.

Niinan lapsuudenkoti Oulussa tarjosi mahdollisimman hyvän ilmapiirin oman kirjoittamistyön aloittamiseen. Vanhemmat olivat kannustavia ja myönteisiä, mutta antoivat hänen tehdä ammatilliset ratkaisut aivan rauhassa. Taiteellisen työskentelyn esimerkkinä oli Niinan isä.

Taidemaalari Juhani Hakalahti oli vaatimaton, ahkera ja realistinen taiteilija, ja seuratessaan isänsä taideuraa Niina ymmärsi, että taiteellinen työ ei ole mitään helppoa, mutta toisaalta ei myöskään ylimaallisen mahdotonta työtä. Niina Hakalahti sanoo isänsä tavoin haluavansa poistaa mystiikkaa kirjailijan ja taiteilijan työstä.

Niinan Oulun muistoihin liittyy median antama vaikutelma, että tärkeä elämä oli vain Kehä-Kolmosen sisäpuolella ja oikeat asiat tapahtuivat Etelä-Suomessa. – Puolustauduimme kertomalla, että Oulussakin on yliopisto ja älyllistä elämää, tuhahtaa Niina.

Niinan oma lapsuuskuva tuo hänelle mieleen erillisyyden, jota hän on pohtinut paljon elämässään. Miten ihminen voi oikeasti kohdata toiset ja päästä muiden maailmaan. Voiko toinen sitä edes ymmärtää.

Myös omat juuret ja tausta kiinnostavat Niina Hakalahtea, joka sanoo tajunneensa vasta vanhempana olevansa evakon lapsi. – En usko, että on olemassa jotakin yhtä, tiettyä karjalaista identiteettiä, mutta jollakin tavalla karjalaisuus kiehtoo minua. – Minusta on mielenkiintoista, että tausta voi olla rajaava ja toisaalta mahdollisuuksia antava lähtökohta.

Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

Lähetykset

  • la 11.11.2017 9.15 • Yle Areena

Jaksot

  • Musiikki tuli säveltäjä Kaija Saariahon elämään jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vanhemmat antoivat esikoisensa leikkiä perheen isolla radiolla. Siitä tuli hyvin rakas, koska hän pystyi itse kanavia vaihtamalla valitsemaan mieleistään musiikkia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi säveltäjän jolle elämä ilman säveltämistä on hukattua elämää.

  • Kaksi väitöskirjaa tehnyt filosofi Mikko Lahtinen löysi 2010-luvulla kehollisuutensa uudelleen. 45-vuotiaana hän aloitti uudestaan juoksemisen ja siirtyi sitten kehonrakennukseen. Lahtisen bodaamiseen löytyy myös akateemiset syyt. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Mikko Lahtisen Tampereen yliopistolla.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen asuu Helsingin Kalliossa ja rakastaa sen tarinoita. Albert Edelefeltin maalausten mallien ja erityisesti Virginien tarina on kiehtonut häntä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.Toimittaja Lisa Enckell tapasi Anna Kortelaisen Kallion kirjastossa.

  • Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen. Toimittaja on Rita Trötschkes.

    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

  • Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta hän toteutti 20 vuotta sitten hankittuaan ensin perinteisen hinokipuisen kylpyammeen. Riitta Oikawan kiinnostus Japania kohtaan syntyi jo lapsuudessa osittain sattuman kautta. Kun Riitan eno lähti Amerikkaan, jätti hän pikku-Riitalle kirjansa, joista löytyi Japanin satumainen maailma. Toimittaja on Rita Trötschkes.

  • Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom kuvailee oopperakokemusta kummalliseksi tapahtumaksi. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Söderblom herkistyy kun puhutaan äidin merkittävästä roolista uralle. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Outi Airola puhaltaa henkeä Kokkolan Ykspihlajan kaupunginosaan pelastamalla vanhoja rakennuksia ja pyörittämällä asukas- ja kulttuuriyhdistyksiä, joissa ovet ovat avoinna ihan kaikille. Outi Airolan valitsemien kuvien kautta kuljetaan Ykspihlajan työläis- ja satamakortteleiden värikkäisiin vaiheisiin ja puhutaan siitä, millaisia raitoja elämä on räsymattoon kutonut. Toimittajana on Leena Peltokangas.

  • Näyttelijänkään elämässä kaikki ei mene aina kuin elokuvissa. Jari Ahola oli hyvin vähällä luovuttaa unelmansa suhteen, kun pääsykoepettymykset Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle toistuivat keväästä toiseen. Pääsykoenöyryytykseen kyllästynyt kapinallinen päätti vielä kerran kokeilla onneaan, ja ovet Teatterikorkeakouluun avautuivat kuin avautuivatkin. Ura lopulta johdatti hänet tähdittämään ennätyksiä rikkonutta manserock-musikaalia Vuonna 85. Yleisön rakastaman Mauno Pepposen sijaan Aholan elämän tärkein rooli on kaikesta huolimatta olla hyvä isä ja aviomies. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Aholan Tampereen Työväen Teatterissa.

  • Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa, Kalelassa, hän on vieraillut usein. Orivedellä Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta. Piha-aittaan hän on tehnyt isovanhempiensa tavaroista kotimuseon. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Toimittaja Lisa Enckell tapasi monia palkintoja voittaneen ja viime vuosina kansainvälisiin projekteihin keskittyneen Mahlamäen hänen toimistossaan eteläisessä Helsingissä.

  • Kun tanssija Jukka Haapalainen näki pienenä poikana tanssikohtauksen mustavalkoelokuvassa, hän ei saanut seuraavana yönä unta. Jokin oli pysyvästi muuttunut hiljaisen ja rauhallisen lapualaispojan mielessä. Tuosta unettomasta yöstä syntyi tahto ja urkeni ura, jota ihaillaan paitsi Suomessa myös ympäri maailmaa. Mutta miten tähän pisteeseen on tultu? Se on vaatinut ankaraa työtä ja tanssiuran lopettamisenkin. Toimittaja Mirva Lahtimaa tapasi Jukka Haapalaisen Jukan ja hänen vaimonsa Sirpan perustamassa tanssikoulussa Helsingissä.

  • Karismaattinen Anneli Saaristo osaa eläytyä ja mennä syvälle laulujen tulkinnassa. Ura on kestänyt tähän asti 50 vuotta, ja ääni toimii edelleen. Parhaita muistoja uran varrelta on edelleen osallistuminen Euroviisuihin ja vaikeuksien keskellä onnistuminen siellä. Toimittajana Rita Trötschkes.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä