Radio 1 vastaa

Kaj Färm: Unto Hämäläinen ja avarakatseinen kirjo

  • 4 min
  • toistaiseksi

Alkuun eilen tullut palaute koskien aamupäivän politikointia:
"Tämä uusi Lähde ja Hämäläinen toimii yhtä hyvin kuin edeltäjänsä Leikola ja Lähde. Kiva kuunnella vuoden loppuun asti Unto Hämäläisen sanallista säilää ja runsaan tiedollisia näkemyksiä. Juontajat osaavat katsoa taidokkaasti historiaan, ja tuoda sieltä oppeja tähän päivään."
Olen tämän kuuntelijan kanssa täsmälleen samaa mieltä: Markus Leikolan jouduttua muiden sitoumustensa takia astumaan syrjään oli aivan suurenmoista, että Unto Hämäläinen suostui tulemaan tilalle. Saappaathan olivat toki suuret, mutta suuri on Unto Hämäläisen jalkakin. No onpa kamalaa kuvakieltä.
Joka tapauksessa tämän voi todeta vaikka kuuntelemalla Areenasta eilinen keskustelu jossa käsiteltiin Venäjän lokakuun vallankumousta, josta tuli marraskuun seitsemäs päivä kuluneeksi sata vuotta. Jussi Lähteen ja Unto Hämäläisen lisäksi asiasta olivat keskustelemassa Turun yliopiston tutkijatohtori Pia Koivunen sekä entinen Suomen Moskovan suurlähettiläs - ja nykyinen kirjailija Hannu Himanen. Suosittelen lämpimästi.

Sitten kuuntelijapalautetta Kannuksesta. Näin kuuntelija, joka kutsuu itseään "mummeliksi":
"Kirkkomusiikin ja hengellisen musiikin sävel on vapaa -ohjelma on ihan parasta mitä yle 1:ltä kuuluu! Erityisesti 4.11. toiveet olivat niin kauniita ja juontajat suloisia. Toiveeni on, että Yle 1 pysyisi klassisen musiikin ja asiaohjelmien linjoilla. Täällä periferiassa kun ei esimerkiksi klassisen musiikin kanava toimi. Ja on mukava, kun radiosta kuuluu välillä musiikkia ja välillä puhetta. Mukaan olette kuitenkin viime vuosina ottaneet enemmän kevyttä musiikkia ja ohjelmaa yhtenä esimerkkinä Muistojen bulevardi. Olisi mukava tietääkin, lisääntyvätkö, vähenevätkö vai pysyvätkö kuuntelijaluvut ennallaan esimerkiksi edellä mainitun Muistojen bulevardi -ohjelman aikana? Hyvästä puhe-musiikki-ohjelmasta esimerkki on Johanna Korhosen Valkoista valoa. Ohjelman sisältö on mielenkiintoinen, toteutus upea, musiikki klassista niin hienoja valintoja! Siis toiveeni on, että ei "rillumareitä" Yle 1:lle! Siten sekin kansanosa joka ei rillumareitä halua kuunnella, voisi kuunnella radion kanavaa, josta kuuluu sekä musiikkia, että puhetta. Ystävällisesti teitä tervehtien Mummeli Kannuksesta."

Kiitoksia palautteesta, koetan vastata nopeasti: Muistojen bulevardi on selvästi nostanut aamujemme kuuntelijamääriä. On jopa niin, että tällä hetkellä se on kanavan kuunnelluin musiikkiohjelma. Sillä on siis selvästi ollut kysyntää ja tosiasiahan on, että mikään muu kanava Suomessa - Ylen tai kaupallinen  - ei soita sen tyyppistä musiikkia, kuin mitä Muistojen bulevardi tarjoaa kuutena aamuna viikossa.
Tätä ei kuitenkaan pidä käsittää niin, että olisimme lisäämässä vanhan viihdemusiikin osuutta kanavalla jonkun muun musiikin kustannuksella. Niin sanottu klassinen musiikki mukaan lukien hartausmusiikki pysyy vastaisuudessakin kanavan kivijalkana. Kuten myös Radion sinfoniaorkesterin suorat ja taltioidut konsertit. Lisäksi vanhaan tapaan myös niin erityyliset kansanmusiikinlajit kuin jazz-musiikkikin pysyvät kanavan ohjelmistossa.

En oikein näe mitään syytä vastakkainasetteluun tässä kysymyksessä. Samaan tapaan, kun meillä on puheohjelmissa kovin paljon kirjoa Sari Valtosta, Lähde ja Hämäläiseen ja sieltä vaikka tiedeohjelmiin, niin eikö samanlaisena rikkautena voitaisi pitää avarakatseisuutta myös musiikin suhteen? Toivon kovasti, että voisi.

Kiitoksia taas palautteesta - lupaan olla lomailematta, ettei haagalaisen Joukonkaan tarvitse enempää hermostua, kun ei palauteohjelmaa viime lauantaina kuulunut.
Lähettäkää siis lisää ideoitanne ja palautetta joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi.  Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.
Rauhallista viikonloppua ja iloista isänpäivää. Hyvä me!

Kaj Färm

Yle Radio 1 vastaa 11.11.2017

Lähetykset

  • la 11.11.2017 12.50 • Yle Radio 1

Jaksot

  • "Kiitoksia Kuusi kuvaa-ohjelmista. Ne ovat aivan ihania! Erityisesti pidin Jorma Uotisen kuvista, mutta kyllä ne kaikki ovat hyviä. Intiimejä, persoonallisia, mutta eivät millään muotoa tungettelevia. Tuhannet kiitokset niistä."

    Näin kirjoitti Niina. Kuusi kuvaa kuullaan lauantaiaamuisin kello 8.05 ja jos joku nyt ei sattuisi vielä silloin olemaan hereillä ja radion äärellä uusitaan sama ohjelma sunnuntaisin kello 17.15. Ja tietenkin jaksot - myös tuo mainittu Jorma Uotisen jakso - löytyvät Yle Areenasta."

    Jarmo puolestaan on tohkeissaan - hänen oma ilmaisunsa - keskiviikon 15.11. Brysselin-kone ohjelmasta, jossa Maija Elonheimo haastatteli Helsingin yliopiston kansainvälisen vero-oikeuden professori Marjaana Helmistä, kun aiheena oli EU:n uudistuva verolainsäädäntö. Kukapa ei nyt tuosta innostuisi.

    "Todella tärkeää, että kansainvälisestä verotuksesta puhutaan ja kaiken maailman porsaanreikiä tukitaan. Hyvä, että näistä asioista puhutaan selkeästi ja asiantuntevasti eikä pelkästään haeta sensaatioita. Veroasiat eivät ehkä jokaisen mielestä tunnu kaikkein mielenkiintoisimmilta asioilta, mutta kyllä ne ovat, kun asiat esitetään hyvin. Brysselin kone käsittelee aina asiat hyvin ja ymmärrettävästi" kirjoittaa Jarmo. Näin muuten on.

    Muistojen bulevardi saa taas runsaasti huomiota ja kiitosta. Siihen liittyen syyllistyn nyt huhujen levittämiseen, mutta korviini on kantautunut, että noin periaatteessa jo eläkkeelle jäänyt Jake Nyman palaisi taas ensi vuoden alkupuolella kokoamaan Muistojen bulevardia. Tätähän on todella paljon toivottu. Toivotaan kovasti, että tämä huhu myös toteutuu. Peukut pystyyn.

    Luetaan vielä Ritvan suosikkilista:

    "Kiitos Yle Radio 1 seuraavista ohjelmista erityisesti:
    - Tiedeykkönen tiistaisin ja perjantaisin
    - Radioateljee
    - Johanna Korhosen ohjelmat
    - Historia-sarjat
    - Näistä levyistä en luovu
    - Roman Schatzin ohjelma
    - Tämän runon haluaisin kuulla ja yleensäkin kirjallisuuteen liittyvät ohjelmat
    Uskollisena radion kuuntelijana iloitsen näistä ja vielä lisäksi monista muista ohjelmistanne. On ilo saada olla kanssanne kuulolla. Kiitos."

    Näin siis Ritva. No kiitos, kiitos itsellenne. On ilo meille, että olet kanssamme.

    Jottei ylenpalttinen hilpeys ja maailmallisuus saisi liian suuria mittoja, otetaan tähän loppuun ankara moite:

    "On aivan käsittämätöntä kuinka budjettikeskustelua käsiteltiin Ylen uutisissa: keskityttiin hallituksen esitykseen ja vain demareiden vaihtoehtobudjettiin. Muut puolueet kuten esimerkiksi Perussuomalaiset jäivät parin maininnan varaan. Vaadin, että kaikkia puolueita kohdellaan tasapuolisesti verovaroin kustannetussa Ylessä!"

    Toki kohdellaankin Sami, mutta tässä tapauksessa uutisoitiin eduskunnassa käytyä keskustelua. On aivan selvää, että jos eduskunnassa keskustelu kärjistyi nimenomaan valtionvarainministerin ja suurimman oppositiopuolueen erilaisiin kannanottoihin, niin se nousee esiin myös uutisoinnissa. Kyse oli uutislähetyksestä eikä mistään vaaliohjelmasta. Siinä on käsittääkseni suuri ero.

    Kiitos jälleen kaikesta palautteesta, mitä toivon lisää. Myös erilaisia ohjelmaehdotuksia otan kernaasti vastaan. Sitä kaikkea voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Voimaannuttavaa viikonvaihdetta kaikille!

    Kaj Färm

    (Radio 1 vastaa 18.11.2017)

  • Alkuun eilen tullut palaute koskien aamupäivän politikointia:
    "Tämä uusi Lähde ja Hämäläinen toimii yhtä hyvin kuin edeltäjänsä Leikola ja Lähde. Kiva kuunnella vuoden loppuun asti Unto Hämäläisen sanallista säilää ja runsaan tiedollisia näkemyksiä. Juontajat osaavat katsoa taidokkaasti historiaan, ja tuoda sieltä oppeja tähän päivään."
    Olen tämän kuuntelijan kanssa täsmälleen samaa mieltä: Markus Leikolan jouduttua muiden sitoumustensa takia astumaan syrjään oli aivan suurenmoista, että Unto Hämäläinen suostui tulemaan tilalle. Saappaathan olivat toki suuret, mutta suuri on Unto Hämäläisen jalkakin. No onpa kamalaa kuvakieltä.
    Joka tapauksessa tämän voi todeta vaikka kuuntelemalla Areenasta eilinen keskustelu jossa käsiteltiin Venäjän lokakuun vallankumousta, josta tuli marraskuun seitsemäs päivä kuluneeksi sata vuotta. Jussi Lähteen ja Unto Hämäläisen lisäksi asiasta olivat keskustelemassa Turun yliopiston tutkijatohtori Pia Koivunen sekä entinen Suomen Moskovan suurlähettiläs - ja nykyinen kirjailija Hannu Himanen. Suosittelen lämpimästi.

    Sitten kuuntelijapalautetta Kannuksesta. Näin kuuntelija, joka kutsuu itseään "mummeliksi":
    "Kirkkomusiikin ja hengellisen musiikin sävel on vapaa -ohjelma on ihan parasta mitä yle 1:ltä kuuluu! Erityisesti 4.11. toiveet olivat niin kauniita ja juontajat suloisia. Toiveeni on, että Yle 1 pysyisi klassisen musiikin ja asiaohjelmien linjoilla. Täällä periferiassa kun ei esimerkiksi klassisen musiikin kanava toimi. Ja on mukava, kun radiosta kuuluu välillä musiikkia ja välillä puhetta. Mukaan olette kuitenkin viime vuosina ottaneet enemmän kevyttä musiikkia ja ohjelmaa yhtenä esimerkkinä Muistojen bulevardi. Olisi mukava tietääkin, lisääntyvätkö, vähenevätkö vai pysyvätkö kuuntelijaluvut ennallaan esimerkiksi edellä mainitun Muistojen bulevardi -ohjelman aikana? Hyvästä puhe-musiikki-ohjelmasta esimerkki on Johanna Korhosen Valkoista valoa. Ohjelman sisältö on mielenkiintoinen, toteutus upea, musiikki klassista niin hienoja valintoja! Siis toiveeni on, että ei "rillumareitä" Yle 1:lle! Siten sekin kansanosa joka ei rillumareitä halua kuunnella, voisi kuunnella radion kanavaa, josta kuuluu sekä musiikkia, että puhetta. Ystävällisesti teitä tervehtien Mummeli Kannuksesta."

    Kiitoksia palautteesta, koetan vastata nopeasti: Muistojen bulevardi on selvästi nostanut aamujemme kuuntelijamääriä. On jopa niin, että tällä hetkellä se on kanavan kuunnelluin musiikkiohjelma. Sillä on siis selvästi ollut kysyntää ja tosiasiahan on, että mikään muu kanava Suomessa - Ylen tai kaupallinen - ei soita sen tyyppistä musiikkia, kuin mitä Muistojen bulevardi tarjoaa kuutena aamuna viikossa.
    Tätä ei kuitenkaan pidä käsittää niin, että olisimme lisäämässä vanhan viihdemusiikin osuutta kanavalla jonkun muun musiikin kustannuksella. Niin sanottu klassinen musiikki mukaan lukien hartausmusiikki pysyy vastaisuudessakin kanavan kivijalkana. Kuten myös Radion sinfoniaorkesterin suorat ja taltioidut konsertit. Lisäksi vanhaan tapaan myös niin erityyliset kansanmusiikinlajit kuin jazz-musiikkikin pysyvät kanavan ohjelmistossa.
    En oikein näe mitään syytä vastakkainasetteluun tässä kysymyksessä. Samaan tapaan, kun meillä on puheohjelmissa kovin paljon kirjoa Sari Valtosta, Lähde ja Hämäläiseen ja sieltä vaikka tiedeohjelmiin, niin eikö samanlaisena rikkautena voitaisi pitää avarakatseisuutta myös musiikin suhteen? Toivon kovasti, että voisi.

    Kiitoksia taas palautteesta - lupaan olla lomailematta, ettei haagalaisen Joukonkaan tarvitse enempää hermostua, kun ei palauteohjelmaa viime lauantaina kuulunut.
    Lähettäkää siis lisää ideoitanne ja palautetta joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.
    Rauhallista viikonloppua ja iloista isänpäivää. Hyvä me!

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 11.11.2017

  • ”Tervehdys Espoon Haukilahdesta.” Kas kas, melkein naapurin kavereita tämä.

    ”Onpa mainiota, että kanavallani Radio yhdessä voi seurata lähes samanaikaisesti kahta kerta kaikkiaan erinomaista asiaohjelmasarjaa, jotka kuvaavat yhdessä oivallisesti Suomemme asemaa. Tarkoitan tällä monipuolisesti toteutettua Venäjän vallankumoussarjaa, jossa Suomellakin oli osansa ja sitten toista hyvää sarjaa, jossa kerrattiin Suomen ja Yhdysvaltojen sodanjälkeisiä suhteita. Hienoa työtä teette siellä hyvät naiset ja herrat!”

    Tämän tosiasian totesi Eki Haukilahdesta ja tarkoitti Jukka Kuosmasen toimittamaa ”Venäjän vallankumous” -sarjaa sekä historiasarjaa ”Suomi ja Yhdysvallat talvisodasta kylmään sotaan”, jonka toimitti Harri Alanne. Molemmat laatusarjat löytyvät yhä Areenasta eli sinne vaan!

    Sitten tunnustuksiin:

    ”Hei Yle radio 1 (rakkaani :-),
    Ensin muistojen bulevardissa "Matti Jurva: Ihminen älä hermostu" sai minut hyvälle tuulelle lempeällä "ajan kuvalla". Kirjoitettu ja esitetty varmasti paljonkin ennen syntymääni.
    Jäin ajattelemaan kappaleen ajankuvaa ja henkeä verrattuna tähän hetkeen, kun somessa ja mediassa on paljon ilketyttä, agressiivista arvostelua, syyttämistä ja vallanhimoa.
    Sitten puolilta päivin 'Julkisessa sanassa' korvani heräsivät: "kuulijalla mielipide ja fakta menevät sekaisin, sekoittuvat", mikä oli kiteytettynä eilisen keskusteluni huippukohta ystäväni kanssa. Julkinen sana jatkoi eilisen keskusteluni kiteytystä toiveella: "pyydä anteeksi, anna anteeksi". Voi kun tämä pari toteutuisi edes pienessä mittakaavassa somen ehkä kovinkin syyttävissä liekityksissä.
    Yle Radio 1 on hieno ja tärkeä radio, aidosti ja kunnolla toimitettujen ohjelmien tekijä. Kiitos! Terveisin, Sanna”

    Sanna viittasi Anna-Liisa Haavikon toimittamaan keskiviikkoiseen Julkiseen sanaan, jonka alaotsikko on ”Mediakohun loiventajat” Sekin löytyy yhä…. no te tiedätte mistä.

    ”Olipa mielenkiintoinen Tiedeykkönen jälleen, kun puhuttiin olioiden sisäisestä kellosta. Hauska yksityiskohta, että moinen kello löydettiin ensimmäiseksi kukasta ja mistäs muusta kuin herkästä mimoosasta”, kirjoittaa Oululainen herra L. Hän tarkoittaa Leena Mattilan tiistaista Tiedeykköstä, minkä aiheena oli: ”Miksi me ja muut eläimet noudatamme maapallon pyörähdysaikaa?”

    Ja lopuksi toisentyyppiseen ohjelmistoon:

    ”Hyvää aamupäivää Tampereelta. Haluan kiittää hartaista sävelistä, mitä kuuntelin 24.10. ennen iltahartauden alkua.
    Musikiin oli valinnut Markus Virtanen. Tässä esitettiin virsi 310 kokonaan mikä oli minulle todella tärkeä asia. Yleensä virsi esitetään pilkottuna. Voin mainita että olen Radio 1:den hartauksien ja sävelten suurkuluttaja vuosikymmenien saatossa.
    Näin tuon kiitokseni tästä ohjelmasta, sekä virrestä 310.”

    Kiitoksia kiitoksista Seppo ja kaikki muutkin.

    Lisää palautetta taas toivon ja sitähän voi antaa joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhaisaa viikonloppua.

    Kaj Färm

    (Radio 1 vastaa 28.10.2017)

  • Kuten ehkä muistatte, moitti Hannu Taanilaa kaipaava Martti kanavaa viime viikolla monenlaisista synneistä, joista varsinkin Muistojen bulevardia koskenut kritiikki on herättänyt paljon vastustusta. Luen nyt otteita nimimerkin ”Keski-ikäinen musiikinystävä” lähettämästä pitkähköstä sähköpostista:

    ”Ihmettelinpä kovasti sitä palautteen lähettäjää, joka luonnehti Muistojen bulevardia 'polvillaan oloksi amerikkalaisen populaarimusiikin edessä'. Kun minusta yksi Muistojen bulevardin ansioista on juuri se, että siinä soitetaan suomeksi ja englanniksi esitettyjen levyjen lisäksi esim. ranskan-, venäjän-, saksan-, ruotsin-, italian-, kreikan-, tai vironkielisiä. Todella arvokasta, että kanavallanne on populaarimusiikkia näin monipuolisesti esittelevä säännöllinen, vieläpä päivittäinen, ohjelma. Ja tottahan on, että suuri osa meilläkin tunnetusta viihdemusiikista on tullut Yhdysvalloista tai sen kautta - hyvä tai huono asia, mutta ei se ainakaan Ylen musiikkitoimittajien syytä ole."

    "Vaikka ehkäpä MB voisi enemmänkin peilata sitä "suomalaisten kollektiivista muistojen maailmaa", mistä samainen arvostelija vähän kaunopuheisesti muistutti. Sopiva suhde saattaisi olla, että puolet suurelle yleisölle taatusti tuttuja kappaleita, toinen puoli sitten vähän harvemmin kuultua, erikoisempaakin. Jokainen harvinaisempikin sävelmä kun hyvinkin voi olla ainakin jollekulle kuuntelijalle tuttu ja rakas. Itse esimerkiksi ilahduin kovasti lauantaisen konsertin päättäneestä Cincinnaty Kid -sävelmän tyylikkäästä instrumentaaliversiosta - se jäi jopa "korvamatona" soimaan tunneiksi."

    "Vielä pikku kommentti samaan viestiin. Kaikella kunnioituksella Juice Leskis -vainaata ja hänen loistavan nerokasta riimittelytaitoaan kohtaan, Muistojen bulevardille minä en häntä kovasti kaipaisi, siksikään, että eiköhän hänen levyjään kuulla radiossa muutenkin ihan sopivasti."

    "Ja sitten vielä parit tärkeät terveiset MB:n tekijöille. Nimittäin kiitokset siitä erityisestä huomaavaisuudesta meitä musiikin ystäviä, samoin kuin musiikin tekijöitä kohtaan, että ohjelmassa on kiinnostavat kuulutukset joissa myös tekijätiedot ja vuosiluvut mainitaan.”

    Näin nimimerkki ”keski-ikäinen musiikinystävä Helsingistä”.

    Lisäksi hän tosin toteaa, että joskus kuulutuksissa on epätarkkuuksia ja asiavirheitäkin. Pyrimme tietenkin niitä välttämään, mutta ainahan tekevälle sattuu.

    Sitten toisenlaiseen musiikkiin:

    ”Mitä Suurimmat kiitokset toimittaja Outi Paanaselle tähänastisesta todella loistavasta sarjasta jossa käsitellään edesmenneitä suomalaisia oopperalaulajia. Lisää tämän tasoisia juttuja niin kyllä korva ja sielu nauttivat. Ystävällisin terveisin Riku”

    Kuuntelija tarkoittaa maanantaisin kello 14 kuultavaa ”Laulun paikka”-ohjelmaa. Ensi maanantaina Outi Paanasen esittelyssä on muuten tenori Pekka Nuotio.

    ”Jälleen kiitokset Roman Schatzin Maamme-kirjasta, jossa paneuduttiin hyvin ajankohtaiseen aiheeseen. Oli jopa niin hyvä, että oli aihetta puffata omassa Facebook-päivityksessäni. Hän osaa valita hyvin haastateltavat. Välittänette kiitokset ja terveiseni tekijälle.”

    Näin kiittelee herra Saari. Kuvaavaa on, että tuo viime maanantainen ”Mikä suomalaisia ahistaa” -jakso on herättänyt myös närkästystä lähinnä Romanin epäsuomalaisen taustan vuoksi. Kaikkea kanssa!

    Sekin on vielä kuunneltavissa Areenassa ja tässä yhteydessä korjaan viime lauantaina antamani väärän todistuksen:

    Sanoin, että kiitelty Aino Maija Pennasen reformin juhlavuoteen liittyvä ”Yhdeksän virttä muutoksesta”-sarjan osat olisivat kuunneltavissa Areenasta vain 30 vuorokautta ensiesityksen jälkeen. Näinhän yleensä musiikkia sisältävien ohjelmien laita onkin, mutta näin juhlavuoden kunniaksi Yhdeksän virttä muutoksesta kaikki osat ovat kuunneltavissa aina marraskuun loppuun saakka. Iloinen uutinen!

    Kiitoksia tällä kertaa keskustelevasta palautteesta. Paljon jäi lukematta, mutta palataan asiaan ja lähettäkää lisää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

    (Radio 1 vastaa 14.10.2017)

  • No niin. Ilmatkin ovat viimeaikoina olleet melko ankeita niin, että aloitetaan tämäkin ohjelma ankarilla, mutta asiallisilla moitteilla. Niitä lähettää laajassa kirjeessään Martti. Kirje on tosiaan melko pitkä, joten luen siitä vain osia, mutta koetan referoida sen oleelliset annit. Alun luen sellaisenaan, jotta pääsisimme oikeaan tunnelmaan:
    "Hyvää päivää. Haluaisin kysyä, mikä on Ylen suunta? Niin sanotut ohjelmauudistukset ovat viihteellistäneet ohjelmatarjontaa. Missä on Ylen tehtävä kansanvalistajana? Menneinä vuosikymmeninä käytettiin sanaa sivistystyö, nykyisin sille kai nauretaan."
    Tämän jälkeen kuuntelija muistelee 1960-lukua, jolloin hän koululaisena yhdessä veljensä kanssa mielellään kuunteli eri tiedemiesten tiukan asiallisia luentoja eri aiheista.
    "Menneen ajan toimittajat myös hallitsivat suomen kielen nykyisiä paremmin" toteaa Martti, mutta jatkaa, että kielenkäyttöäkin tärkeämpää on ohjelmien sisältö. Hän kertoo kaipaavansa yhä viiden - kuuden vuoden takaisia aamujen puheohjelmia joita toimittivat muiden muassa Kirsi Virtanen, Markku Heikkinen ja Tuomas Enbuske.
    "Tuolloin Enbuske ei vielä ollut myynyt itseään viihteelle (lue: rahalle), vaan oli vakavasti otettava toimittaja," hän toteaa ja päätyy vielä muistelemaan Hannu Taanilaa: " Vuosia sitten tapasin Taanilan Helsingin kirjamessuilla ja kysyin, miksi häntä ei radiossa enää kuulla. Hän vastasi, että ei hän ohjelmientekoa lopettanut, ohjelmat lopetettiin: Yle antoi hänelle kenkää. Miksi? En ole ainoa, joka kaipaisi häntä takaisin radioon."
    En ollut tuolloin vielä tässä positiossa, mutta ymmärtääkseni Hannu Taanila jäi aivan säädetyssä järjestyksessä hyvin ansaitsemalleen eläkkeelle. Silloin tällöin häntä on erilaisissa ohjelmissa kuultu senkin jälkeen, mutta on hyvä muistaa, että hän on jo 78 vuotias. Minusta on oikein antaa hänen nauttia ajastaan ja toisaalta antaa nuoremmille tekijöille tilaa. Aika aikaansa kutakin.
    Martti epäilee, että näiden muutosten tarkoitus on ollut "polarisoida kansalaisten kulttuuristen vaikutteiden kenttä mahdollisimman "länsimaiseksi"?
    Tästä esimerkkinä hän käyttää "Muistojen bulevardi"-ohjelmaa, mikä on "ilkeästi sanoen enimmäkseen polvillaanoloa amerikkalaisen populaarimusiikin edessä. Kappaleet eivät useinkaan kuvasta suomalaisten kollektiivista muistojen maailmaa, jos sellaista yleensä onkaan". Tässä yhteydessä hän pahoittelee, ettei ole kuullut yhtään Juice Leskisen kappaletta Muistojen bulevardilla.
    Lopussa on hieman kiitostakin, joskin olen havaitsevinani siinä hieman sarkasmia:
    "Yksi hyvä asia tässä radio-ohjelmien alaspäinmenossa on: jää enemmän aikaa lukea kirjoja."
    Ja aivan lopuksi hän esittää minuakin koskevan arvelun:
    "Epäilen, että Kaj Färm ei tätä puheenvuoroani ohjelmassaan lue. Olen havainnut, että seulan läpi pääsevät enimmäkseen Yleä silittivät hymistelyt, jotka ohjelmien kehitystyön kannalta ovat jotakuinkin merkityksettömiä."
    Näin siis helsinkiläinen Martti. Kiitoksia tästä ja anteeksi, etten aivan koko kirjettä ehtinyt lukemaan, sillä pitäähän minun jättää tilaa myös niille silityksille. Itse uskon, että positiivinen palaute voi olla innostavaa ja kannustavaa, mutta toki otamme onkeen myös moitteista.

    Samaa aihepiiriä käsittelee kirje Lahdesta:
    "Joskus sitä marmattaa ja moittii, ja sitten, kun asiaan tulee parannus, unohtaa kiittää. Nyt haluan kiittää siitä, että viime aikoina on saatu nauttia "perinteisistä" Lauantain toivotuista levyistä, mikä tarkoittaa sitä, että levyjen valitsija on toiveidemme mukaan valinnut lyhyitä kappaleita, ei liian erikoisia, mutta ei myöskään puhki kuluneita. Olemme iloisia tästä!
    Toinen suuren kiitoksen aihe on Aino Maija Pennasen virsiohjelma. Jos paras arvioidaan viiden tähden arvoiseksi, tämä saa viisi ja puoli.
    Nämä (piikittömät) ruusut tulevat kahdelta ikinuorelta Lahdesta"
    Tuo mainittu Aino Maija Pennasen ohjelma on nimeltään Yhdeksän virttä muutoksesta. Sarja avaa oven 1500-luvulle ja reformaation aikaan. Jokainen osa rakentuu yhden, kaikissa virallisissa virsikirjoissa mukana olleen virren ympärille.
    Ohjelma kuullaan keskiviikkoisin kello 11 ja pikaisena uusintana sunnuntaisin kello 14. Areenastakin ohjelmat ovat kuultavissa, mutta tekijänoikeussyistä vain 30 vuorokautta ensiesityksen jälkeen.

    Kiitoksia niin ruusuista kuin risuistakin. Kumpaakin sorttia toivotaan lisää, kuten myös toiveita ja ideoita. Niitä voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Yle Radio 1 vastaa 7.10.2017

  • Taas on lauantai ja aika käydä läpi tänne saapunutta palautetta. Aloitetaan Minnan kysymyksellä:
    "Hei, satuin viime torstaina joskus puolenpäivän jälkeen ja joka tapauksessa ennen kolmea kuulemaan pienen pätkän ohjelmaa, jossa puhuttiin empatiasta ja oikeudenmukaisuudesta. Keskustelemassa oli käsittääkseni useampi nainen ja siinä puhuttiin myös kirjallisuudesta. Pystyin olemaan vain hetken radion äärellä, mutta keskustelu tuntui kovin mielenkiintoiselta. Ongelmana on, että näillä tiedoilla sitä on hankala lähteä etsimään Areenasta tai mistään. Pystyisittekö te arvaamaan, mitä ohjelmaa olen kuullut? Jo etukäteen kiittäen Minna Kangasalta."
    Pystymme toki ja uskaltaisin sanoa, että pystymme jopa parempaan kuin arvaukseen: Mitä ilmeisimmin kuultu ohjelma oli Satu Kivelän toimittama Laajakulma. Ohjelman viimetorstainen aihe oli "Millainen on oikeamielinen ihminen" ja siinä keskustelijoina olivat journalisti Reetta Meriläinen ja Vihreän langan päätoimittaja Riikka Suominen. Laajakulma kuullaan torstaisin kello 12.10 lähtien ja tuo mainittu jaksokin löytyy aivan varmasti Areenasta. Mielenkiintoisia kuunteluhetkiä.

    Kari taas ihmettelee kirjeessään toimituspolitiikkaa yleensäkin:
    "Miksi aina haastatellaan joitain professoreita tai virkamiehiä? Näissä liikenneasioissa olisi vaikka hyvä haastatella meitä taksikuskeja. Mehän siellä liikenteessä eniten olemme ja tiedämme asioista varmaan paremmin kuin joku työhuoneessaan papereita tiiraileva professori."
    No, toisaalta voisi ajatella, että liikenteessähän se professorikin on joka päivä mennessään sinne kammioonsa kotoaan ja jopa takaisin. Jollain härvelillä hekin liikkuvat, mutta en ollenkaan väheksy taksikuskien ammattitaitoa ja asioiden esittämistaitoa monessakin asiassa. Se on tullut kyllä tutuksi.

    Sitten palautetta otsikolla "Maisteria ikävä!":
    "Kesäkauden yksi huippuohjelmista on Minna Lindgrenin henkeäsalpaavan tiedoista rikas, hauska ja näköaloja avartava musiikkiohjelma. Miksi tämä huipputyyppi vaikenee talvisin Yle1:ssä?
    Kiitosta voisi antaa myös pitkälle riville muitakin Yle 1:n osaavista toimittajista ohjelmineen. Radio Yle 1 on mahtava!
    "I väntan på magister".
    Näin kirjoitti Marja. Moninaisia ovat maisteri Lindgrenin kiireet ja tekemiset. Elämme kuitenkin toivossa, että saamme jälleen häntä kuulla, jos ei aiemmin, niin ainakin kesällä.

    Aamusoittoja puolestaan kiittelee Ritva:
    "Aivan ihania kappaleita löydätte aamuihin. Välillä tuntuu siltä, ettei malttaisi lähteä päivän töihin ollenkaan, kun aamutunnelmanne on niin rauhoittava ja kaunis."
    No voi. Toivottavasti eivät hallituspiirit kuulleet tuota: eihän tuollainen työintoa laskeva ohjelma ole lainkaan kikyn mukainen ja tuskin se soteakaan edistää. Kiitos kuitenkin Ritvalle, välitän terveiset Aamusoittojen toimittajille.

    Kikystä huolimatta lähettäkää lisää kysymyksiä, ideoita ja palautetta.
    Sitä kaikkea voi tehdä joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Syys alkaa olla kauneimmillaan. Hyvää viikonloppua.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 23.9.2017

  • "Suuret kiitokset ohjelmasta Euroopan historian suuria aaltoliikkeitä.
    Oli virkistävää ja avartavaa kuunnella professori Tarastin laajaa tietoa ja poikkeuksellisen myönteistä maailmankuvaa. Odotan innolla jatkoa."
    Näin ystävällisesti kirjoitti Ritva.
    Kyseessä on Sini Sovijärven toimittama neliosainen sarja "Euroopan historian suuria aaltoliikkeitä", jossa on käsitelty Euroopan historian suuria kaaria, aatesuuntia, ilmiöitä ja tapahtumia. Tärkeässä roolissa on kulttuurihistoria, kirjallisuus ja myös musiikki. Asiantuntijakaarti on parasta mahdollista laatua kuten professorit Eero Tarasti, Outi Merisalo ja Antoine Lévy sekä ranskalainen diplomaatti ja kirjailija Alain Briottet. Varsin kiintoisaa joukkoa, etten sanoisi.
    Tämän sarjan neljäs eli viimeinen jakso "Ihminen historian virrassa" kuullaan ensi maanantaina kello 12.10, mutta toki kaikki jaksot löytyvät myös Areenasta.

    Jonkin verran on tullut palautetta jälleen kuuluvuudesta, eikä se palaute ole ollut kiittävää. Olen ongelmista todella pahoillani ja yritän parhaani mukaan selvitellä kysymyksiä ja parantaa tilannetta.

    Kari hieman ihmetteli Tiedeykkösessä ollutta sinänsä ansiokasta juttua Kiinasta maailman johtavana aurinkoenergiamaana. Näin Kari: "Itse kuukausittain Kiinan eri keskuksissa työmatkailevana hämmästelen tällaista viherpesua Kiinalle. Missään muualla maailmassa ei ole niin saastunutta ilmaa kuin Kiinan suurkaupungeissa eikä missään muualla suhtauduta esimerkiksi vesien suojeluun yhtä välinpitämättömästi kuin Kiinassa. Hienoa tietenkin sinänsä, että kehittelevät aurinkopaneeleja, mutta niiden merkitys on korkeintaan marginaalinen ja kuittaantuu nopeasti hiilenpolton ja lisääntyvän autoilun takia. Paras vaihtoehto Kiinalle olisi ydinvoima, mutta kun se hiilenpolttaminen on niin helppoa ja halpaa!" Näin siis Kari.

    Anna-Liisa puolestaan kiittelee Leikolaa ja Lähdettä yleensä ja perjantaista Irlanti-ohjelmaa erityisesti. Tämäkin on muuten kuunneltavissa Areenasta. Lisäksi Anna-Liisa tarjoaa mainion idean joko Leikolalle ja Lähteelle tai jollekin muulle "teidän erinomaisista asiatoimittajista", kuten hän luonnehtii.
    "Nyt olisi hyvä paneutua niin sanotun Indokiinan alueen kehitykseen ja sen moninaisiin ongelmiin. Myanmarin kansanmurhasta kyllä uutisoidaan ja Vietnamiin mennään rantalomalle, mutta olisi todella mielenkiintoista kuulla asiantuntijoiden analyysejä alueen nykypäivästä, kehitysmahdollisuuksista ja eri maiden kuten vaikka Laosin erityispiirteistä. Olen sen ikäinen, että lapsuuteni uutiset Vietnamin sodasta ovat yhä muistissani, mutta tuntuu, että sen jälkeen maailman kiinnostus aluetta kohtaan on tyystin kadonnut. Minun kiinnostuksen ei kuitenkaan ole kuollut."
    Kiitoksia Anna-Liisalle aivan erinomaisesta ideasta. Tätä täytyy todella harkita ja pohtia toimitusten kanssa. Aiheesta voisi oikeastaan tehdä jonkinlaisen minisarjan.

    Kiitoksia myös kaikesta muusta palautteesta ja ideoistanne. Niitä otamme yhä kovin mielellämme vastaan joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Oikein rauhallista viikonloppua kaikille.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 16.9.2017

  • "Kaisa Raittilan aamuhartaudet! 24. ja 31.8. aamuhartauksille sanon Amen! Kiitos Kaisa Raittila! Kiitos YleRadio 1. Terveisin paimentyttö."
    Paimentyttö ei ole yksin tällä asialla. Kaisa Raittila, kuten monet muutkin hartausten tekijät saavat jatkuvasti hyvin ansaittua kiittävää palautetta.
    Sitten kuulemme Elinaa:

    "Kuulakkaita syyspäiviä Yle Radio yhden toimitukseen!
    Voisin laveastikin kiittää ja kehua ykkösen musiikkiohjelmia ja muita ajankohtaisia tiedeohjelmia, mutta huomaan syksyn tullen kuitenkin erään vieroitusoireen hiipineen sieluuni ja mieleeni. Kaipuu Risto Nordellin toimittaman musiikin pariin on kasvanut valoisan ajan muuttaessa muotoaan ja tiedustelenkin, olisiko mitenkään mahdollista kuulla Riston valintaa vaikkapa Areenasta, kunnes ohjelma jälleen palaa ensi vuoden puolella? Nythän tilanne on sellainen, että kaikkien näiden ohjelmien kuunteluaika on päättynyt."
    Risto Nordellia kaipaili siis - muiden muassa - Elina. Ymmärrän tuskan oikein hyvin, mutta Ristolla on muutakin elämää kuin radio ja juuri nyt hän keskittyy siihen muuhun. En paljasta mitään, mutta tarkkailkaapa ensi vuonna kirjakauppoja. Tuo Areena-asia on todellakin musiikkiohjelmien osalta hankala. Tekijänoikeussyistä - ja tässä tarkoitan musiikin tekijänoikeuksia, en toimittajan - musiikkiohjelmat ovat kuunneltavissa Areenassa vain kolmekymmentä vuorokautta radiolähetyksen jälkeen. Sellaista se on: raha puhuu.
    Sitten kiitosta ja kritiikkiä:
    "Tervehdys! Alkajaisiksi kehuja loistaville Yle radio 1:n toimittajille Lotta
    Emanuelssonille ja Eva Tigerstedtille hyvistä ohjelmista. Kaiken
    kaikkiaan kanavan toimittajakunta on erittäin ammattitaitoista ja
    asiansa osaavaa niin musiikki- kuin puheohjelmien alueilla. Kiitos siitä.
    Sitten yksi kysymys, mitä teki Yle 1:n kanavalla kesäsarja Rakas
    Ääniraita? Tuuli Saksala ja Susanna Vainiola ovat varsin hyviä
    toimittajia, mutta jos haluan kuunnella populaarimusiikkia, osaan kyllä
    vaihtaa Radio Suomen taajuudelle. Yle 1 on vakiokanava perheessämme
    juuri siksi, että ohjelmistossa ei ole poppia.
    Terveisin E&T"
    No niin. Tuuli Saksalan ja Susanna Vainiolan "Rakas ääniraita" oli todellakin uusi avaus täällä Radio yhdessä. Ohjelmasarjan ajatus oli käsitellä analyyttisesti eri elämänalueita rakkaudesta armoon siten, kuten se on populaarimusiikissa ilmennyt vuosikymmenten aikana. Ohjelmassa kuultu musiikki ei ole sellaista, jota nykyään kuulisi oikeastaan miltään muulta kanavalta. Vai kuinka usein olette kuulleet 1960-luvun Bob Dylania tai 70-luvun Carole Kingiä mistään muualta kuin omasta levyhyllystä tai sitten menneenä kesänä Radio yhdestä? Toki ymmärrän myös sen hämmennyksen, jota tämä kokeilu aiheutti, mutta silti se oli mielestäni perusteltu ja myös onnistunut kokeilu. Yle Radio yksi on laaja-alainen kulttuurikanava ja kulttuuria se on populaarikulttuurikin. Kuitenkin niin sanottu klassinen musiikki säilyy yhä tämän kanavan kivijalkana, eikä sitä muu moninaisuus uhkaa.

    Kiitoksia taas yhteydenotoistanne. Ottakaa yhteyttä edelleenkin joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Siteeraan tässä alussa kuultua Elinaa eli kuulaita syyspäiviä kaikille.

    Kaj Färm

    Yle Radio 1 vastaa 9.9.2017

  • Aloitetaan kauniista kiitoksista, joita tarjoilee Maija:

    ”Hei! Nyt kun on todella aihetta kiitokseen ja kehuihin, haluan kiittää erinomaisesta ohjelmatarjonnasta varsinkin Yle Radio 1:llä, mitä olen kesälomani ajan ja muutenkin kesäaikana paljon kuunnellut! Mökilläni ei ole sähköä, joten patteriradion ja sieltä Yle Radio 1:n kuunteleminen ovat tuottaneet suurta iloa ja elämyksiä. Eilinenkin asiaohjelma Suomeen ulkomailta tuoduista aviomiehistä oli tosi kiintoisa ja ohjelma haastatteluineen osoitti kunnollista paneutumista aiheen valottamiseksi kuulijoille. Myös musiikkitarjonta haastatteluineen, tausta- ja historiatietoineen on ilahduttavan monipuolista ja korkeaa ammattitaitoa osoittavaa (viimeisenä mm. Maj Lind-pianokilpailu). Muistojen bulevardikin on aivan ihana ohjelma, jota en soisi koskaan lopetettavan. Kiitos siis, että tuotatte näin laadukkaita radio-ohjelmia!”

    Kiitoksia Maijalle. Kerrottakoon, että hänen mainitsema ohjelma Suomeen tuoduista aviomiehistä on dokumenttisarja Todellisissa tarinoissa kuultu ”Imported husbands – tuontisuhteita” niminen ohjelma. Sen voi kuulla toisena lähetyksenä myös huomenna sunnuntaina kello 17.30 ja löytyyhän se myös Areenasta, on tarkistettu.

    Sitten hyvä ja kriittinen kysymys:

    ”Tiedustelisin, minkä vuoksi Radioteatterin tuottamissa kuunnelmissa on kuunteluaikarajoitus Yle Areenassa? Tietääkseni Radioteatteri toimii Ylen alaisuudessa ja Ylen rahoitus hoituu verojen avulla, joten on mielestäni kummallista, ettei periaatteessa veroilla kustannettavat sisällöt ole vapaasti kuunneltavissa Suomessa.
    Kyseiset aikarajoitukset ovat erittäin turhauttavia, koska suurin osa sisällöistä on sellaisia, että ne on todella vaikea löytää mistään muualtakaan. Osassa tapauksista tämä on osoittautunut mahdottomaksi tehtäväksi.
    Mielestäni olisi tärkeää, että vanhat radiokuunnelmat olisi mahdollisimman helposti kuunneltavissa.”

    Tätä mieltä on Aleksi ja minä olen aivan samaa mieltä: se olisi tärkeää. On kuitenkin niin, että vaikka Yle onkin nykyään verovaroilla ylläpidetty yhtiö, niin sitäkin koskee tekijänoikeuslait. Suurin osa vanhoista kuunnelmista ja nykyisistä kaikki on esimerkiksi tehty niin, että näyttelijät palkataan jokaiseen projektiin erikseen. Ylen Radioteatterilla ei ole ollut omia näyttelijöitä enää vuosikausiin. Tietenkin myös tekstit, musiikit ja monet muut asiat ovat erilaisten tekijänoikeussäädösten alaisia ja voin vakuuttaa, että nuo asiat eivät ole kovinkaan yksinkertaisia.

    Mutta kehitys kehittyy. Viime joulukuussa Yle pääsi sopimukseen tekijänoikeusjärjestöjen kanssa yli viisi vuotta vanhojen kuunnelmien julkaisemisesta Areena-kuunteluun, eli Radioteatteri on jo julkaissut lukuisia vanhoja kuunnelmasarjoja koko tämän vuoden Areenaan. Myös Knallit ja sateenvarjot löytyvät!

    Mutta aivan täydellinen tämäkään sopimus ei ole, sillä sopimuksessa on määritelty kuinka monta tuntia ohjelmia voi olla kerrallaan Areenassa. Näin ollen emme pysty julkaisemaan kaikkia toiveita yhdellä kertaa. Ja pääosin ne ovat Areenassa puoli vuotta kerrallaan. Osa ohjelmista on kuultavissa muuten myös ulkomailla. Luettelo näistä toivekuunnelmista löytyy Areenasta. Kannattaa mennä Areenan radiosivuille, valita valikosta ”ohjelmat ja kanavat” kohta ”Draama”, niin sieltä löytyvät tällä hetkellä kuultavissa olevat kuunnelmat.
    Ei siis aivan täydellinen sopimus, mutta pitkä askel parempaan suuntaan kuitenkin.

    Sitten vielä yksi muistutus meille Rikulta:

    ”Hei, olen jo kertaalleen laittanut viestiä teille, mutta nyt vielä kerran mainitsen sen eli 7. elokuuta 2019 tulee kuluneeksi tasan 100 v basso Kim Borgin syntymästä. Toivottavasti Yle Radio 1 on ajan tasalla ja huomioi kyseisen päivän erittäin merkittävästi. Ystävällisin terveisin Riku.”

    Kiitoksia Riku. Olen aivan varma siitä, että ainakin Yle Radio yksi tulee huomioimaan kunnolla Kim Borgin merkkipäivän, kun sen aika koittaa eli siis vajaan kahden vuoden kuluttua.

    Lähettäkää lisää ideoita, kysymyksiä, moitteita ja kiitoksia. Niitä saa perille joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Syyskuun toinen päivä. Kai se on sitten myönnettävä, että syksy on alkanut. Mutta mikäs siinä, sehän on oikein mukava vuodenaika. Nautitaan siis siitä.

    Kaj Färm

    Radio 1 vastaa 2.9.2017

  • Turun viikon takaiset järkyttävät tapahtumat ovat luonnollisesti keskusteluttaneet paljon ihmisiä ja osa keskustelusta on ulottunut jopa meidän palautepostiimme. En kuitenkaan rupea sitä täällä selostamaan, sillä erilaiset kannat ovat tulleet melko hyvin esille jo eri foorumeilla iltapäivälehdistä poliitikkojen kesäkokouksiin. Yksi kommentti liittyy kuitenkin niin selkeästi Yle Radio yhteen, että luen sen tässä.

    Viestin lähetti Satu:

    ”Hei. Kuinka rauhoittavaa onkaan kuulla kaiken tämän kauhunkin jälkeen Turun tuomiokirkon kellojen lyövän radiossa kello kaksitoista joka päivä niin kuin se on lyönyt aina. Älkää ikinä lopettako tätä perinnettä. Itse en ole kovin vanha, korkeintaan varhaiskeski-ikäinen työssäkäyvä perheenäiti, mutta minua rauhoittaa ja myös lohduttaa tämä hieno perinne.”

    Turun tuomikirkon kellot ovat soineet keskipäivän merkiksi jo kesäkuusta 1944, jolloin elettiin jatkosodan loppuvaihetta ja käytiin kiivaita taisteluja Karjalan kannaksella. Perinne on siis jatkunut jo yli 73 vuotta, enkä ainakaan minä ole niitä milloinkaan lopettamassa. Selvästi niillä on paikkansa vielä tänäkin päivänä.

    Sitten siirrymme sujuvasti talouteen:

    ”Tämänviikkoinen 'Mikä maksaa?' oli poikkeuksellisen hyvä. Erinomaisen hyvin jalkautettua taloustiedettä! Itselleni jäi erityisesti mieleen, että 'markkinamyönteisyys' ja 'yritysmyönteisyys' ovat pitkälti toistensa vastakohtia. Sehän on itsestään selvää, mutta ei sitä kaikkea itse hoksaa.”

    Tämän hoksasi Tapio ja viittaa ilmeisesti torstaiseen Mikä maksaa? -ohjelmasarjan jaksoon ”Voiko talousjärjestelmämme romahtaa?”. Ohjelmassa olivat vieraina Jyväskylän yliopiston strategian ja taloushistorian professori Juha-Antti Lamberg ja Elinkeinoelämän keskusliiton tutkimusjohtaja Mika Maliranta. Juho-Pekka Rantalan lomaillessa ohjelman toimitti ansiokkaasti tuottaja Jorma Honkanen. Ohjelma on kuunneltavissa Areenassa. On se, kävin itse tarkistamassa.

    Jonkin verran on nimittäin tullut valituksia siitä, että ohjelmat eivät olekaan lupauksista huolimatta julkaistuneet Areenaan ajoissa. Nämä valitukset ovat aivan aiheellisia ja näiden teknisten ongelmien kimpussa työskennellään uupumatta. Samaten ongelmia on myös ohjelmaoppaan päivityksissä. Jostain kumman syystä jotkut ohjelmat aina välillä sieltä putoavat pois. Korjataan sitäkin.

    Viikko sitten annoin erheellistä tietoa kovin suositusta kuunnelmasarjasta ”Verinen lyhty”. Tuo klassikkosarjahan jatkuu yhä. Tänään vuorossa on kuudes jakso kaikkiaan kahdestatoista jaksosta. Tekijäkaarti on muuten huikea: Kuunnelman on kirjoittanut Jalmari Finne ja ohjannut itse Antero Alpola. Rooleissa ovat Hillevi Lagerstam, Esko Roine, Seppo Laine, Martta Reima, Ismo Kallio, Pekka Autiovuori, Esa Saario, Saara Pakkasvirta, Leena Uotila, Lauri Kuosmanen, Rauha Rentola, Seppo Kolehmainen ja Arja Pekurinen. Kuunnelma on vuodelta 1979, mutta on hyvin säilynyt.

    Kiitoksia kaikista yhteydenotoista ja lähettäkää toki lisää palautetta, toiveita ja ideoita. Näin voi tehdä joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Toivotan rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

    (Radio 1 vastaa 26.8.2017)

  • Terveisiä kesälomalta, onpa mukavaa päästä tuosta joutilaasta raukeudesta tänne loputtomien linoleumilattioiden ja varjoisien kokoushuoneiden hämärään.

    Radio ei ole lomaillut ja se on myös huomattu. Toiveikas heinäkuu toi lukemattomia hienoja ohjelmia ja sarjoja kuuluville ja ne ovat saaneet paljon ja ansaittua kiitosta.
    Mutta vaikka heinäkuu loppui, toivo ei lopu koskaan. Eivätkä hyvät ohjelmat, kuten seuraava palautteenantajakin todistaa:

    ”Haluan kohdistaa kiitoksen sanani maisteri Lindgrenille täysin suvereenin ja ylittämättömän musiikkiesitelmän johdosta 16. elokuuta, kun hän kertoi, 'mitä tapahtui musiikille, kun jesuiittamunkki iski inkapäällikköä Raamatulla päähän': uskomattoman monipolviset trokeet ja jambit vuorottelivat verrattomassa esitelmässä, jossa siirryttiin perulaiseen kamarimusiikkiin. Voi, kuinka ihanasti arvoisa ja rakas maisterimme saatteli kuulijansa kaukomaille miltei tuntemattoman ja kiehtovan kamarimusiikin pariin! Lumouduin nauraen, niin että äreän vanhan sinkun puolisen eli lounaan laitto keskeytyi Sillbölen ruotsinvallanaikaisten kuninkaallisten rautakaivosten kaltaalla: lisää maisterin Lindgrenin valaisevia esitelmiä."
    Nimimerkki "Taru kaivosten herrasta"

    Kiitoksia ja olen aivan samaa mieltä niin kyseisestä ohjelmasta kuten koko sarjastakin. Mutta tuo Peru-jakso oli todellakin ylittämätön. Senhän voi yhä kuunnella Areenasta.

    Sitten kirje kuuntelijalta, joka voisi esiintyä nimimerkillä "yksi monien puolesta", mutta ei kuitenkaan esiinny:

    ”Ensin suuri kiitos ja kehuminen sunnuntaiaamun 6.8. aamu-uutisten jälkeen tulleesta ”Näistä levyistä en luovu”-ohjelmasta. Vieraina olivat Nopolan kirjailijasiskot. Oli ilo kuunnella.
    Mutta: saman aamun kello 8:n uutisten jälkeen oli Kirjakerhon Aarresaarella Pekka Lipponen ja Jone Nikula. Tosi kamalaa. Niinku-sanoja oli varmaan enemmän kuin muita yhteensä. Niinku tosi hirveää.
    Terveisin Yle Radio ykkösen kuuntelija.”

    Tuo kyseinen jakso on saanut paljon huomiota ja juuri tuosta samasta syystä. Kyseessähän on alun perin Radio Suomelle muutama vuosi sitten tehdystä sarjasta, jonka halusimme tarjota kesäkuulemiseksi myös Radio yhden kuuntelijoille. Minusta se oli hieno sarja, mutta ymmärrän kyllä hyvin tuon niinkuttelun ärsyttävyyden. Mikäli olen ymmärtänyt, se on herra Nikulan tavaramerkki. Valitettavasti.

    Sitten vielä yksi täsmäkysymys ja samanlainen vastaus:

    ”Mikä viulusävellys soi kuunnelmassa Verinen lyhty?”

    Aina neuvokas kuuluttajamme Tuija Kurvinen penkoi Radioteatterin arkistoja ja löysi kuin löysikin vastauksen: ”Kyseessä on 'Kylmänojan valssi', jonka soittaa Erkki Jokisen johtama Raussin Pelimannit -yhtye. Levytys on vuodelta 1973.”

    Niin se on. Itse kuunnelmahan on vuodelta 1979 ja molemmat osat ovat vielä Areenassa.

    Näin tällä kertaa ja ruvetkaapa taas ahkeriksi palautteenantajiksi, täällä ollaan valmiudessa.

    Palautetta voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Oikein nautinnollista loppukesän viikonloppua kaikille.

    Kaj Färm

    (Radio 1 vastaa 19.8.2017)

  • Hyvää heinäkuun viimeistä lauantaita!

    Kuluneella viikolla Radio 1:een on tullut monenlaisia kysymyksiä ja palautteita, mutta yksi asia on mietittänyt teitä kuuntelijoita ylitse muiden: nimittäin vaaratiedotteet.

    Perjantaina Turussa levisi vaarallista savua hake- ja jätekasan palon takia. Tilanne oli tuolla alueella vakava, mutta ei aiheuttanut vaaraa muualla. Radiossa lähetettiin silti varoituksia valtakunnallisesti. Saimme tästä paljon yhteydenottoja. Yksi posteista on tällainen:

    Kuuntelin 28.7. Aamuhartautta, jossa puhui kirkkoherra Aulikki Mäkinen klo 7:50. Hartaus keskeytyi vaaratiedotteen takia ja kun tiedote loppui, niin radiosta tuli vain tanssikappale ja sen jälkeen uutiset. Minua harmittaa, ettei hartautta saanut kuulla loppuun. Voisiko vastaisuudessa tehdä niin, että tanssikappaletta tai uutisia voisi siirtää niin, että hartauden voisi kuulla loppuun.

    Vaaratiedotteet Turun savusta tosiaan katkaisivat ensin aamuhartauden ja sen jälkeen myös muun muassa Ykkösaamun lähetyksen. Olen pahoillani.

    On kurjaa vedota järjestelmään, mutta niin täytyy nyt tehdä.

    Radiokanavat eivät voi vaikuttaa vaaratiedotteiden lähettämiseen, vaan toiminta on viranomaisten vastuulla. Kun viranomainen laittaa varoituksen julki, se keskeyttää radio-ohjelmat saman tien.

    Eilen viranomainen Turussa antoi ensimmäisen vaaratiedotteen alueellisena. Tällöin se kuultiin radiossa vain Turun seudulla. Koska savua levisi melko laajalle, viranomainen päätti antaa vaaratiedotteen myös televisiossa. Silloin tiedote muuttui radiossakin valtakunnalliseksi automaattisesti. Järjestelmä toimii näin.

    Niinpä valtava määrä radionkuuntelijoita esimerkiksi Jyväskylässä tai Joensuussa joutui pariksi minuutiksi luopumaan ralliradionsa tai aamuhartautensa kuuntelemisesta.

    Vaarasta on varoitettava, se on selvä, mutta kyllähän ohjelman keskeytyminen harmittaa seuduilla, joita varoitus ei koske. Me emme radiokanavilla ratkaise näitä asioita, mutta voimme yrittää vaikuttaa systeemiin. Niin olemme tehneetkin. Olemme nyt ja jo aiemmin pyytäneet, että alueelliset tiedotteet eivät enää kuuluisi koko maassa. Vaaratiedotejärjestelmän muutos onkin laitettu vireille. Toivottavasti se toteutuu pian.

    Lukemani palautteen lähettäjä toivoo, että vaaratiedotteiden katkaisemia ohjelmia voisi jatkaa katkaisukohdasta, kun varoitus on ensin kuunneltu. Tämä ei ikävä kyllä ole mahdollista. Vaarasta saatetaan varoittaa monta kertaa, ja joka kerta aikaa kuluu jokunen minuutti. Yhteenlaskettuina keskeytyksistä kertyisi äkkiä esimerkiksi kymmenen minuutin viivästys ohjelmistoon.

    Vaaratiedotteiden keskeyttämät ohjelmat kuten perjantain aamuhartauden tai Ykkösaamun voi kuunnella Yle Areenassa. Siellä ohjelmat ovat häiriöttöminä.

    Toivon heinäkuu täällä Radio 1:ssä on lopuillaan. Teemanmukaisia ohjelmia on koottu Yle Areenaan, joten käykää netissä kuuntelemassa, jos kesä on kulunut muualla kuin radion ääressä. Teemakuukaudesta on tullut paljon kiittävää palautetta. Eräskin rouva arvioi, että toivo olisi sopinut vaikka koko vuoden teemaksi ilmastonmuutoksen ja monenlaisen eriarvoisuuden maailmassa. Ei kannata unohtaa, että myös toivoa, edistystä ja hyvää mahtuu maailmaan, muistutti kuuntelija.

    Kiitos kaikista yhteydenotoista. Lähettäkää huomiota, pyyntöjä, kysymyksiä, moitteita tai kiitoksia joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi.

    Hyvää viikonloppua ja pian alkavaa elokuuta!

    Anna Simojoki

    Radio 1 vastaa 29.7.2017

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä