Metsäradio.

Puiden vuosirenkaisiin liittyy valtava määrä tietoa

  • 14 min
  • toistaiseksi

Puiden vuosirenkaisiin eli lustoihin liittyy käsittämätön määrä tietoa. Sitä pitää vain osata lukea. Ja Suomessa osataan. Meillä on lustotutkimusta harjoitettu liki sata vuotta, ensin perinteisin menetelmin, mutta sittemmin muun muassa niinkin vallankumouksellisella tavalla kuin sukeltamalla. Yksi lustotutkimuksen suurista innovaatioista oli se, että keksittiin sukeltaa lampien ja järvien pohjista niissä tuhansiakin vuosia maanneita runkoja. Jopa alkoi tietoa karttua menneiden vuosituhansien takaa. Tutkijoille ovat selvinneet maapallon kylmät ja lämpimät kaudet, sateet ja kuivat ajanjaksot ja ylipäätään se, että säiden suurikin vaihtelu on ollut luonnollinen asia. Niinpä monet lustotutkijat suhtautuvat puheeseen ilmastomuutoksesta kyseenalaiseen valoon. Näin tekee Luken vanhempi tutkija Mauri Timonenkin, joka tekee työtään Rovaniemellä. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki kävi tapaamassa Timosta nyt kun Floridaa pudistellut hirmumyrsky tulvineen on ollut kaikkien mielissä selvänä todisteena ilmastonmuutoksesta.

Lähetykset

  • ke 20.9.2017 20.10 • Yle Areena

Jaksot

  • Suomessakin voisi olla hienoja tammimetsiköitä, jos hoitaisimme puustoamme tammellekin sijaa antaen. Puuasiantuntija Juha Raisio Helsingin kaupungilta näytti Pirjo Koskiselle pääkaupunkiseudun tammikohteita, joista komein löytyi Espoon Lähderannasta. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Metsäradion retkipaikka- sarjassa Kalevi Turkkila ja Carina Lintula esittelevät Mäntyharjun kirkonkylän läheisyydessä olevaa Pappilanniemen ulkoilureittiä, jota he kiertävät talvella lähes päivittäin. Nuotioniemen laavulle pääsee helposti kun lähtee retkelle Iso-Pappilan museoalueelta. Laavulla voi ihailla kaunista järvimaisemaa ja paistaa nuotiolla vaikka makkaroita. Nuotioniemen maisemiin kävi tutustumassa Juha Laaksonen.

  • Ilman puuta suomalaiset olisivat jo kauan siitten jäätyneet kuoliaaksi. Tänä päivänä harva tulee ajatelleeksi, että polttopuu on ollut elinehto koko tämän kolean maan asuttamisessa. Ja paljon puuta on poltetukin, sillä pitkiin aikoihin ei muuta lämmönlähdettä ole ollut olemassakaan. Halkojen tekeminen, kuljetus ja kauppa on ollut valtavaa. Metrisillä haloilla on leivottu, lämmitetty talot, saatu liikkeelle junat ja laivat kunnes pikkuhiljaa ryhdyttiin tuomaan muitakin energianlähteitä, kuten esimerkiksi kivihiiltä.
    Halvosouvi oli entisinä aikoina läsnä kaikkialla, varsinkin kaupungeissa, joissa aika-ajoin kärsittiin ankarasta halkopulasta. Nyt markkinoille on tullut Metsäkustannuksen kustantama teos Halkojen Suomi, jonka innoittamana Metsäradiokin tarttuu pihkaiseen halkoon seuraavissa lähetyksissään. Tarkoituksena on luoda mielikuvia tästä elintärkeästä hyödykkeestä.
    Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on saanut haastateltavakseen metsähistorioitsija Esko Pakkasen, tuoreen kirjan tekijän. Kuva: Metsäkustannus / Halkojen Suomi

  • Monet eliölajit kautta maailman ovat juuri nyt ennennäkemättömän uhanalaisia. Suomen luonnosta on meidän elinaikanamme hävinnyt sukupuuttoon useita eläimiä. Mikä on tällä hetkellä Suomen uhanalaisin nisäkäs? Onko meillä mikään eläinlaji oikeasti pelastunut luonnonsuojelun ansiosta?
    Metsäeläintieteen professori Heikki Henttosta Luonnonvarakeskuksesta haastatteli toimittaja Anna-Kaisa Brenner. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Meillä on erikoinen suhde tammeen. Toisaalta arvostamme sitä kovasti, mutta toisaalta emme tee tammelle tilaa metsissämme. Helsingin kaupungin puuasiantuntija Juha Raisio näytti Pirjo Koskiselle, mitä tapahtui Vantaan Tammistossa, kun kuusi väistyi valtapuuna ja valoa saatiin metsään lisää. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Maailmassa on käynnissä ennennäkemätön kaupungistuminen. Sadat miljoonat ihmiset vaeltavat kokeilemaan onneaan kohti ennestään jättimäisiä kaupunkeja, joissa on jo valmiiksi ankara pula asunnoista. Rakentaminen on siksi väistämättä kasvussa ja siinä liikkuvat vuosittain tuhannet miljardit. Tästä suomalainen puutuoteteollisuus haluaa saada siivunsa, ja mitä mehevämmän sitä parempi.
    Metsäradion reportteri Olli Ihamäki vieraili Metsä Woodin Lohjan Kerto-tehtaalla ja onnistui saamaan haastateltavakseen MetsäWoodin toimiala- ja strategiajohtajan Esa Kaikkosen.

  • Suomen luonnosta on hävinnyt useita eläinlajeja meidän elinaikanamme. Ne ovat kuolleet sukupuuttoon eri syistä, mutta useimmiten syy on ihmisen aiheuttama. Isokokoinen kalmankuoriainen on yksi kadonneista lajeista. Vanha kansa on uskonut mustien kovakuoriaisten kuten kalmankuoriaisten enteilevän kaikenlaista pahaa, jos sellaisia sattuu kotioloissa kohtaamaan. Anna-Kaisa Brenner kävi tutustumassa Luonnontieteellisen keskusmuseon vanhoihin kovakuoriaiskokoelmiin Eläinmuseon kellarissa.
    Kuva: Pekka Malinen

  • Pienelle Suomelle imago ja mielikuva maastaan on ollut aina hyvin tärkeä asia. Mielikuvaa ovat ruokkineet urheilusaavutukset, järvet, taistelu suurta itäistä vihollista vastaan, velkojentakaisinmaksuhalukkuus ynnä muut seikat, ja tietenkin metsät. Metsissä on ollut suomalaisten turva kaikkina aikoina. Mutta miten suomalaiset osaavat metsiään hyödyntää mielikuvanrakennuksessa. Paperinvalmistajalle tai sahurille on tärkeää se, minkälainen mielikuva ostajalla on maasta, josta tuotteet tulevat. Samoin se haluaako vaikkapa ranskalainen vaeltelija tulla samoilemaan suomalaisiin metsiin, riippuu pitkälti hänen mielikuvastaan koko maasta. Juuri tällaisten mielikuvien rakentamiseen keskittyy ulkoministeriössä toimiva maakuvayksikkö, jonka toimintaan Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on käynyt tutustumassa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Maassamme on hyötykäytetty soita metsänkasvulle suhteellisesti enemmän kuin missään muualla Euroopassa. Nyt on esille noussut kysymys, voiko soiden ojitus ja vanhojen kuivatettujen alueiden täydennysojitus aiheuttaa ilmastopäästöjä, eli hiilidioksidin vapautumista ilmaan. Tästä aiheesta keskusteli toimittaja Riku Cajander Kirkkonummelaisen suon partaalla tutkimusprofessori Raija Laihon ja professori Heikki Simolan kanssa. Kuva: Riku Cajander

Klipit

  • Metsäradion nykyinen tunnussävel on ollut käytössä vuodesta 2003 asti.

  • Beagle-uros "Ukko" lähti syyskuussa isäntänsä kanssa jänisjahtiin Tuupovaaran Öllölässä samaan tapaan kuin useasti aikaisemminkin. Jotain poikkeavaa kuitenkin tapahtui, koska Ukon metsästysreissu venähti viiden vuorokauden mittaiseksi. Koiran isäntä Onni Räty oli jo lähes varma, että koira ei palaa takaisin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Metsästyskoiran katoaminen syksyisin on hyvin tavallista. Metsäradiossa käsitellään tätä asiaa maanantaina 23.9.2013.

  • Oulangan kanjonissa avautuu retkeilijälle upea rotkomaisema. Opastetut polut kulkevat kanjonin yläpuolella ja sieltä avautuu näkymä Oulankajoen alkulähteille. Haastateltavana luontovalvoja Arto Hänninen, toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Imatralaisen puunveistäjän Martti Hietasen puuateljeen hyllyillä on runsaasti puu-ukkoja ja monia muita taideteoksia. Martti Hietanen on veistänyt puuteoksiaan jo vuosikymmenten ajan ja jopa presidentti Urho Kekkonen sai videolla esiteltävän teoksen maakuntamatkallaan. Veistoksia on jaettu myös tunnustuksina ja kilpailujen palkintoina, joten monen hyllyltä saattaa löytyä Martin tekemiä töitä.
    Kokeneen veistäjän tapasi Imatralla Asko Hauta-aho.

  • Metsäradion saunailta tuli suorana lähetyksenä Asikkalan Iso-Äiniöltä. Teppo Hurmeen savusaunan lämmityspuuhissa ovat myös Pekka Laaksonen Suomen saunaseurasta ja toimittaja Asko Hauta-aho. Radio Suomen studiossa studiossa on juontaja Päivi Nieminen.

  • Nastolalainen Erkki Salonen on keräillyt pahkoja jo vuosikymmenien ajan ja näitä upeita luomuksia löytyy häneltä melkoinen määrä. Viimeisin löytö on koivunpahkajuurakko, joka hyvin vaikuttava näky lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Videolla Erkki Salonen kertoo uusimmasta luonnon taideteoksesta.

  • Nastolalainen Erkki Salonen löysi peräti 1000 kilon koivupahkan ja näihin luonnonoikkuihin ei usein törmää. Pahkan puhdistaminen ja esillepano vei runsaasti aikaa, mutta lopputulos on katsomisen arvoinen.

  • Metsäradiossa tavataan puunveistäjä Onni Räty, jonka työpajassa Nastolassa löytyy runsaasti puusta tehtyjä tauluja. Nykyään eläkkeellä oleva Räty on päivittäin harrastuksensa parissa ja tauluille syntyvät aiheet on otettu vuosikymmenien takaa metsureiden töistä ja myös eräkulttuurista. Sopivaa puuainesta Onni Räty sai mm. Kärkölästä, kun paikallisen kirkon vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä.

  • Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa, koska se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Lämmitys kestää aina useita tunteja, koska lämmityksen jälkeen savu poistetaan saunasta perusteellisella tuuletuksella. Lämmityksen aikana savu tulee kiuaskivien läpi saunatilaan ja osa siitä pääsee ulos tuuletusluukuista ja raollaan olevasta ovesta. Savun tuoksu on upea saunan lähistöllä jo lämmitysvaiheessa ja saunan seinärakenteet ovat nokiset. Löyly lankeaa savusaunassa tasaisesti ja äkkinäistä kuumaa vaihetta ei tule. Savusauna säilyy saunomiskunnossa jopa seuraavaan aamuun asti. Videolla Lasse Vihonen lämmittää savusaunaa Niiniveden rannalla Rautalammin kunnassa.

  • Asikkalalainen Erkki Pekkarinen pitää puiden pilkkomista hyvänä ajanvietteenä ja tuloksena liiteriin syntyy erinomaista polttopuuta. Hän on muun muassa rakentanut sahaamista varten kehikon, jonka avulla puista saa samanmittaisia. Mikäli nivelet eivät taivu raskaaseen työhön niin aina voi etsiä erilaisia työskentelytapoja. Erkki Pekkarisen luona Asikkalan Vesivehmaalla vieraillaan myös Metsäradion lähetyksessä 28.3.2011. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Suomessa ei ole enää pitkään aikaan valmistettu tulitikkuja, mutta siitä liiketoiminnasta jäi jotakin hampaan koloon. Nimittäin piskuinen hammastikkutehdas Kesmex OY Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle.
    Muitapa hammastikun valmistajia Suomessa ei sitten olekaan. Matti Laitinen tapasi toimitusjohtaja Juha Nurmisen ja kyseli miten hammastikku syntyy.

  • Jos Suomi onkin kauan elänyt suurelta osin metsästä niin maamme metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuutta on maalailtu julkisuudessa viime aikoinakin synkin värein.
    Onko toivottomuuteen syytä? Mitä mieltä asiasta on puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Toimittajana oli Maija Elonheimo.
    Kuva: Metsäkustannus / Laura Vesa

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä