Metsäradio.

Puiden vuosirenkaisiin liittyy valtava määrä tietoa

  • 14 min
  • toistaiseksi

Puiden vuosirenkaisiin eli lustoihin liittyy käsittämätön määrä tietoa. Sitä pitää vain osata lukea. Ja Suomessa osataan. Meillä on lustotutkimusta harjoitettu liki sata vuotta, ensin perinteisin menetelmin, mutta sittemmin muun muassa niinkin vallankumouksellisella tavalla kuin sukeltamalla. Yksi lustotutkimuksen suurista innovaatioista oli se, että keksittiin sukeltaa lampien ja järvien pohjista niissä tuhansiakin vuosia maanneita runkoja. Jopa alkoi tietoa karttua menneiden vuosituhansien takaa. Tutkijoille ovat selvinneet maapallon kylmät ja lämpimät kaudet, sateet ja kuivat ajanjaksot ja ylipäätään se, että säiden suurikin vaihtelu on ollut luonnollinen asia. Niinpä monet lustotutkijat suhtautuvat puheeseen ilmastomuutoksesta kyseenalaiseen valoon. Näin tekee Luken vanhempi tutkija Mauri Timonenkin, joka tekee työtään Rovaniemellä. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki kävi tapaamassa Timosta nyt kun Floridaa pudistellut hirmumyrsky tulvineen on ollut kaikkien mielissä selvänä todisteena ilmastonmuutoksesta.

Lähetykset

  • ke 20.9.2017 20.10 • Yle Areena

Jaksot

  • Kun venlat ja jukolat on juostu, niin monen mielestä paras palkinto on päästä kunnon löylyihin. Jukolan telttasaunassa puidaan reitinvalinnat ja pummit ja verrataan kokemuksia lauteilla istuvan naapurin kanssa. Välillä heitetään vaan lisää löylyä! Toimittaja Anna-Kaisa Brenner kävi paikalla muutama viikko ennen h-hetkeä, jolloin saunat olivat jo viittä vaille valmiina. Häntä opasti saunatalkoolaisten pomo Hannu Backman.
    Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Jukolan ja Venlojen viesti suunnistetaan tulevana viikonloppuna Hollolassa. Salpausselän ylänkömaille sijoittuva maasto on korkeuseroiltaan melko tasainen, mutta jääkauden jättämiä suppia tarjoillaan suunnistajille sitäkin enemmän. Alueella on havupuuvaltaista metsää ja alkukesän kunniaksi myös linnut ovat suunnistuspaikalla vielä äänessä. Kilpailukeskus sijaitsee Hollolassa Hälvälän entisellä lentokentällä, jonka ympäristössä on suunnistettu aikaisemmin kaksi Jukolan Viestiä, vuosina 1951 ja 1987. Jukolan viestin 2018 ratamestari Juhani Jaskarin kanssa on Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho

  • Jos joku suurtapahtuma liittyy oleellisesti suomalaiseen metsään, niin Jukolan viesti ainakin. Vuosikymmeniä vanha kunniakas tapahtuma kiertää maata ja mantuja ja pyrkii jättämään jälkeensä puhtaan ja pilaamattoman metsän. Onhan toki selvää, että jos tapahtumaan osallistuu kymmeniätuhansia ihmisiä, niin aina sentään jotain sattuukin. Jukolan alkusysäys saatiin pian sotien jälkeen ja ensimmäisen kerran suunnistettiin Aleksis Kiven hengessä vuonna 1949. Kiven perintöä kunnioittavasta tapahtumasta on kasvanut todellinen mammutti. Sen toteuttajaksi ja organisaattoriksi perustettiin aikanaan kaukametsäläiset ry. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on tavannut Jukolan historian hyvin tuntevan kaukametsäläisten entisen puheenjohtajan Reimo Uljaksen. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Tällä viikolla koko Suomi saunoo. Viikko huipentuu ensi lauantaina Suomalaisen saunan päivään, jonka yksi päätapahtumista on Helsingissä Rautatientorilla. Siellä julistetaan saunarauha ja painutaan löylyihin. Torille on tuotu yhdeksän siirrettävää saunaa tarjoamaan löylyjä kaikille kylpemäänhalukkaille.
    Kuluvan viikon yksi tärkeä tapahtuma on ollut tänään, kun Suomen saunaseura on kertonut tämän vuoden Löylynhenki-tunnustuspalkinnon saajan nimen. Hän on Itä-Suomen yliopiston dosentti Jarkko Tissari, joka on kaksi vuosikymmentä tutkinut puun polttoon liittyviä kysymyksiä. Viime aikoina hän on keskittynyt tutkimuksissaan kiukaisiin. Puukiukaat ovat merkittävä pienhiukkasten lähde, siitä ei pääse mihinkään.
    Mutta oikeanlainen kiuas paikassaan vähentää hiukkaspäästöjä tuntuvasti, kertoi JarkkoTissari Metsäradion reportterin Olli Ihamäen haastattelussa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Metsäradiossa viettiin saunailtaa kesäkuun alkupuolella. Asikkalan Iso-Äiniöllä sauna oli viimeistelyä vaille valmiina ja oli aika tehdä niitä viimeisiä säätöjä, ennen varsinaista kylpemistä. Teppo Hurmeen vihreällä pihamaalla on punainen saunarakennus, joka oli valmiina ottamaan vastaan Pekka Laaksosen ja Asko Hauta-ahon. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsäradion henkilökuvassa tavattiin Jouko Alhainen, hän on harrastanut lintuja aivan pienestä pojasta lähtien. Ensimmäiset kiikarit lintujen tarkkailuun hän sai, kun irrotti ne metsästyskivääristä viisivuotiaana. Sanomista tuli, mutta se ei vauhtia hidastanut. Kurjet ovat erityisasemassa Joukon elämässä, niitä hän on pelastanut jo lukemattomia, kaksi lentokyvytöntä elää jopa hänen kodissaan. Pirjo Koskinen tapasi Joukon kurkitunnelmissa. Kuva: Sara Vertanen

  • Peltsin kovan vuoden neljäs urakka on suoritettu ja se nähdään tv-kakkosella 10. päivä kesäkuuta ja sitä ennen jo YLE Areenassa. Tällä kertaa Mikko Peltsi Peltola hyppäsi läskipyörän sarviin ja ajoi 400 kilometriä paahtavassa säässä. Miten homma tällä kertaa edistyi? Sitä selvitteli hänen kanssaan Asko Hauta-aho. Kuva: Yle

  • Puolukka kukkii Helsingin keskuspuistossa. Kukan löysi vaivatta tänään puistoon tutkimusretkelle lähtenyt Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Rainer Peltola, jonka erikoisalaa metsämarjat ovat.
    Niin Peltola kuin kaikki muutkin metsämarjojen ystävät odottavat sateita, joita ei kertakaikkiaan kuulu. Kasvukauden alun tilannetta sivutaan kohta täällä Metsäradiossa. Mutta pääasia on muualla. Tänään siis Rovaniemeltä Helsinkiin junalla saapunut Rainer Peltola kertoo Metsäradion kuuntelijoille uudesta palvelumuodosta, johon kerätään ajankohtaista tietoa ennen kaikkea marjojen kypsymisestä. Tietoa saadaan marjastajilta ja 4H-väeltä ja tämä koottu tieto on kaikkien ulottuvilla netitse. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki lähti Rainer Peltolan kanssa tutkimaan marjojen kukintaa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Lapsuuden metsäretket voivat olla seikkailua. Ne auttavat liikkumaan, rauhoittavat, tuovat iloa elämään, opettavat huomaamaan asioita ympärillä. Ja monesti niiden muistot voivat säilyä läpi elämän. Viime vuosina on kuitenkin herännyt huoli siitä, että suomalaiset lapset eivät enää liiku metsissä niinkuin ennen, ja siksi toukokuun lopulla vietettiin lasten metsäretkipäivää. Minna Pyykkö tapasi tapahtuman suojelijan, presidentti Sauli Niinistön. Haastattelussa kävi ilmi, että hän on viettänyt lapsena paljon aikaa metsissä- ja puiden oksilla. Kuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia

Klipit

  • Metsäradion nykyinen tunnussävel on ollut käytössä vuodesta 2003 asti.

  • Beagle-uros "Ukko" lähti syyskuussa isäntänsä kanssa jänisjahtiin Tuupovaaran Öllölässä samaan tapaan kuin useasti aikaisemminkin. Jotain poikkeavaa kuitenkin tapahtui, koska Ukon metsästysreissu venähti viiden vuorokauden mittaiseksi. Koiran isäntä Onni Räty oli jo lähes varma, että koira ei palaa takaisin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Metsästyskoiran katoaminen syksyisin on hyvin tavallista. Metsäradiossa käsitellään tätä asiaa maanantaina 23.9.2013.

  • Oulangan kanjonissa avautuu retkeilijälle upea rotkomaisema. Opastetut polut kulkevat kanjonin yläpuolella ja sieltä avautuu näkymä Oulankajoen alkulähteille. Haastateltavana luontovalvoja Arto Hänninen, toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Imatralaisen puunveistäjän Martti Hietasen puuateljeen hyllyillä on runsaasti puu-ukkoja ja monia muita taideteoksia. Martti Hietanen on veistänyt puuteoksiaan jo vuosikymmenten ajan ja jopa presidentti Urho Kekkonen sai videolla esiteltävän teoksen maakuntamatkallaan. Veistoksia on jaettu myös tunnustuksina ja kilpailujen palkintoina, joten monen hyllyltä saattaa löytyä Martin tekemiä töitä.
    Kokeneen veistäjän tapasi Imatralla Asko Hauta-aho.

  • Metsäradion saunailta tuli suorana lähetyksenä Asikkalan Iso-Äiniöltä. Teppo Hurmeen savusaunan lämmityspuuhissa ovat myös Pekka Laaksonen Suomen saunaseurasta ja toimittaja Asko Hauta-aho. Radio Suomen studiossa studiossa on juontaja Päivi Nieminen.

  • Nastolalainen Erkki Salonen on keräillyt pahkoja jo vuosikymmenien ajan ja näitä upeita luomuksia löytyy häneltä melkoinen määrä. Viimeisin löytö on koivunpahkajuurakko, joka hyvin vaikuttava näky lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Videolla Erkki Salonen kertoo uusimmasta luonnon taideteoksesta.

  • Nastolalainen Erkki Salonen löysi peräti 1000 kilon koivupahkan ja näihin luonnonoikkuihin ei usein törmää. Pahkan puhdistaminen ja esillepano vei runsaasti aikaa, mutta lopputulos on katsomisen arvoinen.

  • Metsäradiossa tavataan puunveistäjä Onni Räty, jonka työpajassa Nastolassa löytyy runsaasti puusta tehtyjä tauluja. Nykyään eläkkeellä oleva Räty on päivittäin harrastuksensa parissa ja tauluille syntyvät aiheet on otettu vuosikymmenien takaa metsureiden töistä ja myös eräkulttuurista. Sopivaa puuainesta Onni Räty sai mm. Kärkölästä, kun paikallisen kirkon vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä.

  • Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa, koska se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Lämmitys kestää aina useita tunteja, koska lämmityksen jälkeen savu poistetaan saunasta perusteellisella tuuletuksella. Lämmityksen aikana savu tulee kiuaskivien läpi saunatilaan ja osa siitä pääsee ulos tuuletusluukuista ja raollaan olevasta ovesta. Savun tuoksu on upea saunan lähistöllä jo lämmitysvaiheessa ja saunan seinärakenteet ovat nokiset. Löyly lankeaa savusaunassa tasaisesti ja äkkinäistä kuumaa vaihetta ei tule. Savusauna säilyy saunomiskunnossa jopa seuraavaan aamuun asti. Videolla Lasse Vihonen lämmittää savusaunaa Niiniveden rannalla Rautalammin kunnassa.

  • Asikkalalainen Erkki Pekkarinen pitää puiden pilkkomista hyvänä ajanvietteenä ja tuloksena liiteriin syntyy erinomaista polttopuuta. Hän on muun muassa rakentanut sahaamista varten kehikon, jonka avulla puista saa samanmittaisia. Mikäli nivelet eivät taivu raskaaseen työhön niin aina voi etsiä erilaisia työskentelytapoja. Erkki Pekkarisen luona Asikkalan Vesivehmaalla vieraillaan myös Metsäradion lähetyksessä 28.3.2011. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Suomessa ei ole enää pitkään aikaan valmistettu tulitikkuja, mutta siitä liiketoiminnasta jäi jotakin hampaan koloon. Nimittäin piskuinen hammastikkutehdas Kesmex OY Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle.
    Muitapa hammastikun valmistajia Suomessa ei sitten olekaan. Matti Laitinen tapasi toimitusjohtaja Juha Nurmisen ja kyseli miten hammastikku syntyy.

  • Jos Suomi onkin kauan elänyt suurelta osin metsästä niin maamme metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuutta on maalailtu julkisuudessa viime aikoinakin synkin värein.
    Onko toivottomuuteen syytä? Mitä mieltä asiasta on puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Toimittajana oli Maija Elonheimo.
    Kuva: Metsäkustannus / Laura Vesa

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä