Metsäradio.

Puiden vuosirenkaisiin liittyy valtava määrä tietoa

  • 14 min
  • toistaiseksi

Puiden vuosirenkaisiin eli lustoihin liittyy käsittämätön määrä tietoa. Sitä pitää vain osata lukea. Ja Suomessa osataan. Meillä on lustotutkimusta harjoitettu liki sata vuotta, ensin perinteisin menetelmin, mutta sittemmin muun muassa niinkin vallankumouksellisella tavalla kuin sukeltamalla. Yksi lustotutkimuksen suurista innovaatioista oli se, että keksittiin sukeltaa lampien ja järvien pohjista niissä tuhansiakin vuosia maanneita runkoja. Jopa alkoi tietoa karttua menneiden vuosituhansien takaa. Tutkijoille ovat selvinneet maapallon kylmät ja lämpimät kaudet, sateet ja kuivat ajanjaksot ja ylipäätään se, että säiden suurikin vaihtelu on ollut luonnollinen asia. Niinpä monet lustotutkijat suhtautuvat puheeseen ilmastomuutoksesta kyseenalaiseen valoon. Näin tekee Luken vanhempi tutkija Mauri Timonenkin, joka tekee työtään Rovaniemellä. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki kävi tapaamassa Timosta nyt kun Floridaa pudistellut hirmumyrsky tulvineen on ollut kaikkien mielissä selvänä todisteena ilmastonmuutoksesta.

Lähetykset

  • ke 20.9.2017 20.10 • Yle Areena

Jaksot

  • Peltsin kova vuosi jatkuu tv:ssä ja yle areenassa viidennellä haasteella, joka kuvattiin kesäkuussa Lohjanjärjellä - auringonnoususta auringonlaskuun, vuoden pisimpänä päivänä. Edessä oli taas haastavia osuuksia ja maitohappoa lihaksille koko päivän kestävässä suorituksessa. Mikko Peltola ja Asko Hauta-aho kävivät Metsäradiossa läpi tuohon päivään liittyvät tapahtumat. Kuva: Yle

  • Jokamiehenoikeuksia ei tule juuri mietittyä ennen kuin matkustaa sellaiseen maahan, jossa niitä ei ole. Meidän suomalaisten on vaikea kuvitella, että ulkonaliikkumistamme rajoitettaisiin rakentamalla muurit maaplänttien ympäri tai että marjojen poimiminen kiellettäisin. Millainen meidän luontosuhteemme oliskaan ilman jokamiehenoikeuksia? Toimittaja Anna-Kaisa Brenner jututti näistä aiheista ympäristöfilosofiaan perehtyttä dosenttia Markku Oksasta Itä-Suomen yliopistosta. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Jos Metsäradion kuuntelijat eivät ole kuulleet kansainvälisestä metsäsertifiointijärjestelmästä, eli kirjainyhdistelmästä PEFC:stä, niin huonosti on viesti mennyt perille. Näin voi todeta, vaikka tiedossa on, että nytkin on radioiden äärellä iso joukko sellaisia kuuntelijoita, joille tämä järjestelmä on uppo-outo.
    PEFC-järjestelmä pyrkii edistämään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullista metsätaloutta kaikkialla maailmassa. PEFC järjestelmässä asetetaan metsien hoidolle lukuisa määrä erilaisia vaatimuksia. Suomessa metsäalan toimijoiden halukkuus liittyä järjestelmään on maailman huippua.
    Maailman metsistä on sertifioitu noin 10 prosenttia, kun Suomen talousmetsistä on peräti 85 prosenttia PEFC-sertifioitu. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki haastatteli Suomen metsäsertifiointi ry:n pääsihteeriä Auvo Kaivolaa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Metsäradion kesäsarjassa on tavattu kirjailija ja luontokuvaaja Hannu Hautala. Elokuun alkupuolella kuultiin sarjan kolmas ja viimeinen osa, jossa valotettiin Hannu Hautalan elämää ja vuosikymmenien mittaista uraa luontokuvaajana. Sarjan toimittajana oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Pitkin kevättä ja kesää on suomalaismetsissä polkujuostu Mennään metsään -kampanjan nimissä. Kampanja huipentuu alkavan syksyn aikana. Ylen kanavilla radiossa, tv:ssä ja netissä tullaan näkemään ennennäkemätön määrä metsään liittyviä ohjelmia, ja nettiin avautuu laskuri suomalaisten metsässäkäyntikerroista. Yhteinen päämäärämme on tehdä jokamiehenoikeudet tutummiksi ja saada ne Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Se olisi upea saavutus, ja siihen meillä on hyvät mahdollisuudet! Kaikki suomalaiset haastetaan mukaan, kertoo Yle Luonnon tuottaja Tiina Klemettilä. Millainen Metsäkampanjasta tulee ja millainen on Tiina Klemettilän oma lempipuu, joka löytyy Sipoonkorvesta? Toimittaja & kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Polttopuun käyttöä on taas selvitetty. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksista nähdään, että polttopuun käyttö on edelleen lisääntynyt. Viime lämmityskaudella kului pientaloissa yhteensä liki seitsemän miljoonaa kuutiota polttopuuta. Siitä oli klapela ja halkoja noin kuusi miljoonaa kuutiota ja haketta runsaat puoli miljoonaa kuutiota. Keskimääräinen kuluttaja käytti puuta noin viisi mottia vuodessa. Luke ja Tilastokeskus selvittivät kyselytutkimuksessaan myös sitä, missä puuta poltettiin. Kansalaiset kertoivat, että eniten puuta poltettiin varaavissa takoissa ja uuneissa, noin 30 prosenttia kokonaismäärästä. Saman verran meni puuta erilaisissa klapi- ja hakekattiloissa ja saunan lämmityksessä kului puuta noin viidennes kotitalouden kuluttamasta kokonaismäärästä. Kesämökeillä puuta poltettiin keskimäärin kaksi ja puoli kuutiota. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on saanut haastateltavakseen yliaktuaari Jukka Torvelaisen Lukesta. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Metsäradion henkilökuvassa tavattiin kirjailija ja luontokuvaaja Jarmo Nieminen. Hän on tehnyt vuosikymmenien mittaisen sotilasuran Santahaminassa ja samalla Helsingin edustan saarista on muodostunut hänelle kiinnostava luontoretkien kohde. Helsingin Isosaaressa Jarmo Niemisen tapasi Juha Laaksonen. Kuva: Yle

  • Kun kävelee pientä polkua pitkin kantahämäläisessä metsässä, päätyy pienen Koninkorven kosteikon rannalle. Se muodostui keväällä ja kuivuu loppukesään mennessä. Tälläisten kausikosteikkojen merkitystä tutkitaan sekä Evolla että pääkaupunkiseudulla. Koska niissä ei ole kaloja, monet vesiotukset ovat niissä turvassa. Yliopistolehtori Petri Nummi Helsingin yliopistosta tapasi Pirjo Koskinen. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Tuoreessa tutkimuksessa on selvinnyt, että suomalaiset suhtautuvat metsästykseen hyvin myönteisesti. Suomen Riistakeskus teetti Taloustutkimuksella selvityksen suomalaisten asenteista metsästystä kohtaan. Tutkimuksesta selvisi, että vain noin 15 prosentilla suomalaisista ei ole minkäänlaista tarttumapintaa metsästykseen. Samoin selvisi se, että suurimpia mielikuvavaikuttajia ovat sukulaiset ja muut metsästävät tuttavat. Kielteisesti metsästykseen suhtautuvia on noin 10 prosenttia suomalaisista, mutta kolmessa vuosikymmenessä suomalaisten suhtautuminen metsästykseen on tullut hyväksyvämmäksi. Tutkimuksen mielenkiintoiseen antiin perehtyi Metsäradion reportteri Olli Ihamäki, joka haastatteli aiheesta Suomen Riistakeskuksen viestintäpäällikköä Klaus Ekmania. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Klipit

  • Metsäradion nykyinen tunnussävel on ollut käytössä vuodesta 2003 asti.

  • Beagle-uros "Ukko" lähti syyskuussa isäntänsä kanssa jänisjahtiin Tuupovaaran Öllölässä samaan tapaan kuin useasti aikaisemminkin. Jotain poikkeavaa kuitenkin tapahtui, koska Ukon metsästysreissu venähti viiden vuorokauden mittaiseksi. Koiran isäntä Onni Räty oli jo lähes varma, että koira ei palaa takaisin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Metsästyskoiran katoaminen syksyisin on hyvin tavallista. Metsäradiossa käsitellään tätä asiaa maanantaina 23.9.2013.

  • Oulangan kanjonissa avautuu retkeilijälle upea rotkomaisema. Opastetut polut kulkevat kanjonin yläpuolella ja sieltä avautuu näkymä Oulankajoen alkulähteille. Haastateltavana luontovalvoja Arto Hänninen, toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Imatralaisen puunveistäjän Martti Hietasen puuateljeen hyllyillä on runsaasti puu-ukkoja ja monia muita taideteoksia. Martti Hietanen on veistänyt puuteoksiaan jo vuosikymmenten ajan ja jopa presidentti Urho Kekkonen sai videolla esiteltävän teoksen maakuntamatkallaan. Veistoksia on jaettu myös tunnustuksina ja kilpailujen palkintoina, joten monen hyllyltä saattaa löytyä Martin tekemiä töitä.
    Kokeneen veistäjän tapasi Imatralla Asko Hauta-aho.

  • Metsäradion saunailta tuli suorana lähetyksenä Asikkalan Iso-Äiniöltä. Teppo Hurmeen savusaunan lämmityspuuhissa ovat myös Pekka Laaksonen Suomen saunaseurasta ja toimittaja Asko Hauta-aho. Radio Suomen studiossa studiossa on juontaja Päivi Nieminen.

  • Nastolalainen Erkki Salonen on keräillyt pahkoja jo vuosikymmenien ajan ja näitä upeita luomuksia löytyy häneltä melkoinen määrä. Viimeisin löytö on koivunpahkajuurakko, joka hyvin vaikuttava näky lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Videolla Erkki Salonen kertoo uusimmasta luonnon taideteoksesta.

  • Nastolalainen Erkki Salonen löysi peräti 1000 kilon koivupahkan ja näihin luonnonoikkuihin ei usein törmää. Pahkan puhdistaminen ja esillepano vei runsaasti aikaa, mutta lopputulos on katsomisen arvoinen.

  • Metsäradiossa tavataan puunveistäjä Onni Räty, jonka työpajassa Nastolassa löytyy runsaasti puusta tehtyjä tauluja. Nykyään eläkkeellä oleva Räty on päivittäin harrastuksensa parissa ja tauluille syntyvät aiheet on otettu vuosikymmenien takaa metsureiden töistä ja myös eräkulttuurista. Sopivaa puuainesta Onni Räty sai mm. Kärkölästä, kun paikallisen kirkon vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä.

  • Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa, koska se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Lämmitys kestää aina useita tunteja, koska lämmityksen jälkeen savu poistetaan saunasta perusteellisella tuuletuksella. Lämmityksen aikana savu tulee kiuaskivien läpi saunatilaan ja osa siitä pääsee ulos tuuletusluukuista ja raollaan olevasta ovesta. Savun tuoksu on upea saunan lähistöllä jo lämmitysvaiheessa ja saunan seinärakenteet ovat nokiset. Löyly lankeaa savusaunassa tasaisesti ja äkkinäistä kuumaa vaihetta ei tule. Savusauna säilyy saunomiskunnossa jopa seuraavaan aamuun asti. Videolla Lasse Vihonen lämmittää savusaunaa Niiniveden rannalla Rautalammin kunnassa.

  • Asikkalalainen Erkki Pekkarinen pitää puiden pilkkomista hyvänä ajanvietteenä ja tuloksena liiteriin syntyy erinomaista polttopuuta. Hän on muun muassa rakentanut sahaamista varten kehikon, jonka avulla puista saa samanmittaisia. Mikäli nivelet eivät taivu raskaaseen työhön niin aina voi etsiä erilaisia työskentelytapoja. Erkki Pekkarisen luona Asikkalan Vesivehmaalla vieraillaan myös Metsäradion lähetyksessä 28.3.2011. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Suomessa ei ole enää pitkään aikaan valmistettu tulitikkuja, mutta siitä liiketoiminnasta jäi jotakin hampaan koloon. Nimittäin piskuinen hammastikkutehdas Kesmex OY Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle.
    Muitapa hammastikun valmistajia Suomessa ei sitten olekaan. Matti Laitinen tapasi toimitusjohtaja Juha Nurmisen ja kyseli miten hammastikku syntyy.

  • Jos Suomi onkin kauan elänyt suurelta osin metsästä niin maamme metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuutta on maalailtu julkisuudessa viime aikoinakin synkin värein.
    Onko toivottomuuteen syytä? Mitä mieltä asiasta on puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Toimittajana oli Maija Elonheimo.
    Kuva: Metsäkustannus / Laura Vesa

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä