Luontoretki.

Kaloja ruokkimassa

  • 11 min
  • toistaiseksi

Oppivatko kalat syömään tietyn aikataulun mukaan, jos niitä aletaan ruokkia säännöllisesti? Reagoivatko ne esimerkiksi johonkin äänimerkkiin vai tunnistavatko ne ihmisen liikkeet? Mille kaloille ruoka maittaa parhaiten? Luontoretkellä päästään tänään seuraamaan kalojen ruokintaa. Kotkassa Maretariumin katolla, Itämerialtaan äärellä, ovat sukeltaja Juhani Soinila ja Juha Laaksonen. Ja ilmeisesti ruoka maittaa, ainakin kirjolohille. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lähetykset

  • su 29.10.2017 8.09 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Miltä tuntuu kun kurkiparvi lentää ohitse ja pääskyt nousevat samassa ilmavirrassa pilven pohjiin napsimaan hyönteisiä. Tai millainen tunne on, kun on niin lähellä hanhikorppikotkaa, että sitä voisi koskettaa. Luontoretkellä varjoliito-opettaja Antti Joensuu kertoi huimia tarinoita, mitä yläilmoissa voi kokea. Retkikaverina Siuntion Niemenkylässä oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Se on selkäpuolelta ruskeanharmaa, melko lyhytjalkainen, vahvarakenteinen ja sen verran suuri, että siihen kiinnittää takuulla huomion. Aikuisen ruumis on vähintään vaaksan mittainen ja suomumainen häntä on lähes yhtä pitkä. Se juoksee, loikkii, ui ja kiipeää taitavasti, eikä se ole orava. Tämän lajin pr-kampanja on aina ollut huonosti hoidettu. Lajia lähinnä vihataan. Joko sytyttää? No se on tietenkin rotta. Millaisia eläimiä rotat ovat ja millaista elämää ne viettävät ennen kuin ne joutuvat Anticimexin tuholaistorjujan, Tuukka Kupiaisen hyppysiin. Juha Laaksosen luotsaamalla luontoretkellä puhuttiin siis rotista. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Talviolympialaisten kunniaksi Luontoretki vietettiin urheilun merkeissä. Vuorijuoksija Tommi Sulander harjoittelee Kirkkonummella Nuuksiossa, talvisen kansallispuiston maisemissa tulevaa koitostaan varten. Sulanderin tarkoituksena on toukokuussa juosta yksin ilman huoltojoukkoja Iso-Britannian vanhimman, kuuluisimman ja joidenkin mielestä vaativimman vaellusreitin the Pennine Wayn kuudessa päivässä. Reitti on 429 km pitkä ja sen aikana noustaan yli 13 000 vertikaalista metriä. Juoksu yksinäisyyttä vastaan- projektilla kerätään varoja yksinäisyyden ja syrjäytymisen vastaiseen työhön.
    Harjoittelu Nuuksiossa on vaativaa, mutta silti Sulanderilla on aikaa tehdä luontohavaintoja ja ihailla maisemia. Vuosia kestäneen harrastuksen aikana on tullut nähtyä ja koettua luonnossa kaikenlaisia elämyksiä ja ennen kaikkea tullut juostua vaihtelevissa olosuhteissa sateessa, pakkasessa ja paisteessa, yön pimeydessä, hämärässä kesäyössä ja tietenkin nyt kauniina talviaamuna. Retkikaverina Haukkalammen maastossa oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Luontoretki vietettiin Helsingin Pitäjänmäessä. Juha Laaksonen tapasi Helvi Palkosaaren, joka on ruokkinut kotipihallaan lintuja jo 1970-luvulta lähtien. Palkosaari on ollut kiinnostunut luonnosta ja linnuista jo pitkään, 1940-luvun alusta lähtien. Millainen oli aamu lintujen ruokintapaikalla? Mikä oli yleisin lintulaji Palkosaaren pihalla Helsingin Pitäjänmäessä? Se on varmasti monelle pieni yllätys. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Oletteko tulleet ajatelleeksi, että hyönteisiä ja varsinkin selkärangattomia pikku eläimiä, esimerkiksi hämähäkkejä ja lukkeja, voi nähdä talvellakin. Ainakin niitä voi etsiä sellaisista paikoista, joissa ei ole lunta. Luontoretkellä vietetään tänään Etelä-Savossa ja tarkoituksena on todella löytää talvehtivia hyönteisiä ja muita selkärangattomia eläimiä. Miten se sitten onnistuu? No lähtökohdaksi otetaan se, että Juha Laaksonen luottaa mäntyharjulaisen Miika Jylkän kokemukseen ja paikallistuntemukseen. Eli pihapiirin ötököitä ollaan etsimässä. Ja kun herrat pääsevät alkulämmittelyiden ja muiden luontohavaintojen jälkeen vauhtiin, niin ehkä tulostakin syntyy eli ötököitä myös löytyy. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Luontoretkellä oltiin hankalan aiheen äärellä. Aina kun puhutaan susista, syntyy keskustelijoiden välille jännitteitä. Susista ollaan montaa mieltä: jotkut pelkäävät niitä, toiset taas eivät koe susien olevan mitenkään vaarallisia. Kun seuraa sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua susista, ei jää epäselväksi että tunteita on laidasta laitaan: jotkut inhoavat ja toiset taas haluavat suojella jokaista hukkaa. Tämän päivän luontoretkellä ei puututa salametsästykseen, vaikka se aihe on ollut tiukasti tapetilla pidemmän aikaa. Juha Laaksonen tapasi Mäntyharjulla asuvan Suomen Susi Ry:n puheenjohtajan Carina Lintulan, joka on kirjelmöinyt viranomaisille useasti poikkeusluvilla myönnettyjä kaatolupia vastaan. Laaksonen yritti selvittää, miksi Lintula haluaa suojella susia, mistä saa oikeaa tietoa susista ja onko Lintula itse joutunut vaikeuksiin suojellessaan susia. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Niitä on Suomessa kahta eri värimuotoa, harmaata ja ruskeaa. Harmaa oli ennen yleisempi, mutta värimuotojen voimasuhteet ovat muuttuneet reilun kolmenkymmenen vuoden aikana. Nykyään ruskeita pöllöjä on yhtä paljon, ellei jopa enemmänkin kuin harmaita. Hyväkuntoinen naaras voi elämänsä aikana pesiä jopa 15 kertaa ja saada kymmeniä jälkeläisiä. Tällaista naarasta voi hyvin kutsua mahtimammaksi. Luontoretken aiheena on siis lehtopöllö. Mutta mistä ja miten lehtopöllöt ovat aikoinaan tulleet Suomeen? Mm. sitä Juha Laaksonen ja Esa Aaltonen pohtivat lohjalaisella lehtopöllön reviirillä, jonka lähellä varpusten silputtelusta päätellen on myös lintujen talviruokintapaikka. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Vuoden ensimmäisen luontoretken Juha Laaksonen ja Lasse J. Laine viettävät Inkoon Päivölässä. Herrat pohtivat mm. miten jotkut lintuharrastajat viettävät vuoden ensimmäistä päivää ja sitä onko heti vuoden alusta hyvä aika aloittaa lintuharrastus. Laaksonen tivaa Laineelta myös uuden vuoden lupausta, saa nähdä antaako lintuharrastuksen grand old man enää sellaista. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Vuoden viimeisellä Luontoretkellä palataan heinäkuisiin tunnelmiin Mäntyharjun Vannekivenniemeen. Juha Laaksonen on seurannut kesämökin lähipuuhun asetetussa avopöntössä pesivän harmaasieppoperheen elämää ja nyt on koittanut mahdollisesti niiden viimeinen aamu. Viimeinen aamu siis siinä mielessä, että Laaksonen olettaa poikasten hyppäävään päivän aikana siivilleen ja jättävän näin turvallisen pesämaljansa. Uuden vaiheen kynnyksellä siis ollaan. Millaista harmaasieppoperheen arki on: miten pesä rakennetaan, kauanko munia haudotaan, kuka ruokkii ja kuinka useasti, miltä poikaset näyttävät ja miten nopeasti ne kasvavat. Mm. näihin kysymyksiin saadaan vastaus vuoden viimeisellä luontoretkellä. Juha ja harmaasiepon poikaset, tällaisiin luontotunnelmiin on hauska päättää luontovuosi 2017. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Oliko se vanha lato tuossa vai täällä, ja millaiset ne puukärryt sen edustalla olivat? Entä asuiko suuren suuressa vanhassa ontossa koivussa kimalaisia vai ampiaisia? Missä oli kotkansiipien reunustama puro ja vanhan talon kivijalka? Tapaninpäivän aamuna suunnataan jännittävälle luontoretkelle Nurmijärven Palojoelle. Teemana on paluu lähes 40 vuoden takaiselle retkipaikalle. Millaisia muistoja herää kun isä ja poika, Pekka ja Juha Laaksonen lähtevät etsimään yhteistä retkipaikkaa Vuolteenmäen rinteeltä, jossa kumpikaan ei ole pitkään aikaan käynyt. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Monilla ihmisillä on tapana tehdä Joulupäivänä kävelyretki ja viettää lyhyt valoisa aika ulkosalla luonnossa. Valoa ei vuoden pimeimpänä aikana tahdo oikein aina olla ja vaikka puhutaan pohjoisen pimeästä kaamoksesta, niin pohjoisessa sentään valoa tuo valkoinen hanki. Siitä ei etelärannikolla joka vuosi päästä nauttimaan. Luontoretkellä kuusamolainen Paavo Hamunen pohti joulukuun valoa ja muisteli millaisia retkiä hän on tehnyt vuosien varrella joulun pyhien aikaan. Retkikaverina Helsingin Lehtisaaressa oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Tiesitkö että kun menet metsään niin verenpaineesi ja lihasjännityksesi laskevat jo ensimmäisten satojen metrien matkalla. Ja vaikka metsässä käveleminen on maasto-olosuhteiltaan vaikeampaa kuin tiellä käveleminen, metsässä liikkuessa ei kuitenkaan väsy yhtä helposti kuin tiellä talsiessa. Metsässä kulkemisella on hämmästyttäviä vaikutuksia hyvinvointiimme ja metsän mikrobit vaikuttavat jopa immuunijärjestelmäämme. Mikrobeilla on yhteys allergioihin, tulehdustauteihin ja diabetekseen. Luontoretkellä pohditaan metsän vaikutusta ihmiseen. Juha Laaksosen oppaina Sipoon korvessa ovat Terveysmetsä -kirjan tehneet Adela Pajunen ja Marko Leppänen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä