Beaivvi sagat

pe 22.9.2017

  • 7 min
  • toistaiseksi

Náguskirjetotkee Mikko Meriläinen Helsig ollâopâttuvvâst muštâl, mon tehálâš spellâm lii nuorâid. Lii-uv spellâm tuše jyevdilâš ääigiájánâs vâi sáttá-uv tast leđe ävkki? Magareh uhkeh lijkespellâmist láá já maht čuávvuđ nuorâi spellâm? Toimâtteijen Ritva Torikka.

Lähetykset

  • pe 22.9.2017 16.25 • Yle Areena

Jaksot

  • Spánskadávda časkkii garra fámuin Sámi meahccedáluide dalán jagi 1920 álggus. Dat lei stuorra moraš nu mánáide go rávesolbmuidege geat masse lagamuččaideaset. Spánskadávdan gohčoduvvon influensaepidemiia váikkuhii stuorrát oppa servodahkii. Olmmošlohku geahppánii ja erenoamaš garas dát dávda lei anársápmelaččaid gaskavuođas, muitala diehtogirječálli, professor Veli-Pekka Lehtola.
    Doaimmaheaddji: Jovnna Aikio

  • Jagi 1919 ja eandalii álgojagis 1920 Sámi dáluin njámastii golgodávda. Anár gieldda olmmošlogus masá juohke logát gahčai spánskadávdan gohčoduvvon máilmmiviidolaš epidemiiia geažil. Eeva Seurujärvi muitá eatnis Valpu Aikio gatnjaliid stohposajis gosa Váápu vihtta oappá jápme njoammu dávdda geažil lagabui 100 jagi dassá. Eeva Seurujärvi lea dál 73-jahkásaš go čájeha eatnis bearraša stohposaji Fávllis Anárjávrri davábealde. Doaimmaheaddji: Jovnna Aikio

  • Bearjadaga 19.10. Suoma oaivegávpogis Helssegis ságastallet vaššiságain, mat čuhcet románaide ja sápmelaččaide. Sámi Árvvut -searvi, Románaáššiid ráđđádallangoddi ja Sámediggi dat lágidit dán fáttás seminára suopmelaš mearrideddjiide ja sámiid ja romanaid iežaset servošiidda. Seminára ulbmilin lea čalmmustahttit vaššiságaid almmolašvuođa, viidodaga ja váikkuhusaid sápmelaččaid ja románaid iežaset vásáhusaid bokte. Oassi hálliin leat politihka, media ja servodatlaš áššiid áššedovdit ja oassi dollet vásáhusáššedovdin sáhkavuoruid fáttás. Okta seminára lágideddjiin, Juvvá-Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi vuordá semináras konkreahta bohtosiid ja evttohusaid. Doaimmaheaddjin Ánne-Sárá Paltto

  • Lapin Kansa álggahii sámegielat buvttadeami jagi 2012 álggus. Aviisa lea ožžon stáhtas jahkásaččat 40 000 euro aviisadoarjaga sámegielat aviisadoibmii. Lapin Kansa-aviisa ii sáhte goit dál šat buvttadit sámegielat áššiid, go ii ožžon dán jahkái sámegielat aviisadoibmii stáhtadoarjaga. Lapin Kansa lei gal ohcan minoritehta aviissaide dárkkuhuvvon stáhtadoarjaga sámegielat mediafálaldaga buvttadeapmái, muhto ohcamuš maŋŋonii. Lapin Kansa vástideaddji váldodoaimmaheaddji Antti Kokkonen šálloša sakka dili ja muitala, ahte ohcamuš maŋŋonii olmmošlaš sivaid dihtii. Ánne-Sárá Paltto jearahallá.

  • Sámiguovllu ja Roavenjárgga girjerájuin leamašan jođus jagi 2012 rájes Johtti Girjerádju doaibma. Johtti Girjerádju-fitnu váldoulbmilin lea ovddidit sámegielat girjjálašvuođa lohkama ja sámegielaid geavaheami sámi guovllu girjerádjosiin ja girjebiillain. Fitnu bokte ordnejuvvojitge girjerádjosiidda juohkelágan kulturdáhpáhusat earret eará juoigan- ja máinnasbottut, dohkáteahterat, speallanbottut, girječálliid galledeamit ja vaikkoba dáiddačájáhusat. Johtti Girjerádjosa sámegielat kulturbargi Minna Näkkäläjärvi mielas sámegielat olbmot galggašedje ávkkástallat Johtti Girjeráju fálaldagaid ja gávdnat geainnu girjerádjosa máilbmái. Doaimmaheaddjin lea Ánne-Sárá Paltto.

  • Johtti Girjerádju-fitnu lea juo máŋggaid jagiid buktán sámi kultuvrra ja giela oidnosii girjerádjosiin miehtá Sámi guovllu ja maiddái Sámi guovllu olggo bealde. Ulbmilin lea kulturdáhpáhusaid bokte hástalit olbmuid geavahit sámegiela girjerádjosiin ja maiddái lohkat sámegielat girjjálašvuođa. Dán čavčča Bigga Aikio johttá Suoma beale Sámi girjerádjosiin iežas máinnasbottuin. Iige leat dušše máinnasteapmi, muhto luohti maid gullo. Gulat das Bigga Aikio jurdagiid das, manne lea dehálaš buktit maiddái luođi girjerádjui. Doaimmaheaddjin lea Ánne-Sárá Paltto.

  • Sámi musihkkaakademiija dán čavčča álggahan oahppit čájehit maid sii leat dássážii oahppan Sámi árbevirolaš musihkkas. Duorastaga 11.10. eahkedis lea buohkaide rabas konsearta Áilegasdálus Ohcejotnjálmmis diibmu 18. Oahppi Heli Aikio ja oahpaheaddji Anna Näkkäläjärvi-Länsman muitaleaba musihkkaárbbi oahppamis ja gelddolaš konsearttas. Govva: Kari Eriksen. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Rašis árppus lea gitta beaivelotti eallin. Dan fuomášii Yle Sámi reporter Jouni Aikio ovtta beaivve go dohppii "luoni" láhtis. Dát fearan bohciidahtii lasi jurdagiid.

  • Suopma ii leat bastán ollašuhttit sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa iige iešráđđema Suoma vuođđolága mihttomeriid ja álbmogiidgaskasaš rievtti ovdánumi ektui. Dát boahtá ovdan Juha Guttorm nákkosdutkamušas. Dutkamuša váldoboađus lea dat, ahte stáhta atná sápmelaččaid iešráđđema lagamustá bissovaš ortnegin, ja danin iešráđđen ollašuvvá heittogit láhkaásaheamis. Dán jearahallamis Guttorm muitala eanet iežas nákkosdutkamušas. Doaimmaheaddjin Linnea Rasmus.

  • Helseg ollâopâttâsast lii lamas savâstâllâm tilálásvuotâ kost peesâi savâstid Sámikielâ puátteevuotâst. Suoma lii tääl Arktalas Räddi saavâjodetteijee, já haaliid tääl porgad ovtâspargo Säämiguin.

  • Eanangoddelávva, Lapin maakuntakaava 2040, eanageavahanplánas politihkkárat, virgeolbmot ja fitnodatasuorggi olbmot hállet mielainneaset ekonomalaš daettuhusai ja váikkuhusain ja luondduriggodagaid ávkkástallamis. Nu lea hállojuvvon dál ruvkedoaimmain dahje ruovdemáŋiija ja eará johtalusoktavuođaid huksemis.

    Lappi eanangoddehoavda Mika Riipi goittotge šiitá, ahte sápmelaččat ja badjeolbmot gárttet čáhkket eará ealáhusaid ovddas.

    Ritva Torikka jearahalai eatnagottehoavdda Mika Riipi duorastaga Suoločielggis. Jearahallan lea suomagillii.

  • Sámebearrašiid giellarávvehaga mihttomearrin lea nannet sámegielat bearrašiid máŋggagielatvuođadáidduid. Rávvehagas oažžu jearrat rávvagiid das mo máná giellaovdánumi sáhttá doarjut. Áššedovdit čoahkkanit ovttasadjái ságastallat ja vástádallat, olbmot besset čuovvut facebook-njuolggosáddaga bokte ealli, govvejuvvon ságastallama ja čálistit gažaldagaideaset. Doaibma gullá SODE-ođastusa bearašbálvalusmálle fidnui. Sámedikki beales dán doaimmas fuolaheaba mearreáigásaš giellabeassebagadalli Annika Pasanen (olgešravddas) ja virgesadjásaš sosiála- ja dearvvasvuođačálli Riitta Lehtola (gurutravddas). Doaimmaheaddji: Jouni Aikio.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Miehtá máilmmi ja Suoma nuorat leat otne bearjadaga čalmmustahttán dálkkádatáššiid.
    Nuorat leat lâgidan iežaset lágidan streaikkaid ja dálkkádatvázzimiid skuvlabeaivvi áigge.
    Dálkkádatstreaikadáhpáhusat leat aŋkke vádjit 30 sierra báikegottis Suomas.
    Sámi guovllus Anára girkosiiddas 8. luohkásaš Kiira Savikko ordnii dálkkádatstreaikka ja miellačájáhusa.
    Su mielas lea dehálaš čalmmustahttit dálkkádat áššiid mearrideaddjiide. Maiju Saijets finai jearahallamin Kiira Savikko miellačájáhusas. Áššis lea jearahallojuvvon maiddái Diana Kangasniemi.

  • Oassi 2
    Gullat vel Ohcejohnjálmmi gilisearvvi boahttevuođa plánaid birra. Vuokko Hirvonen ja Minna Saastamoinen muitaleaba gilisearvvi ja gilidálu Giissá moanaid doaimmaid birra sihke eaktodáhtolaš searvvi sávaldagaid ja hástalusaid birra. Soai maid sávvaba buohkaid bures boahtin dálá bargiid vuolgin- ja giitinfestii lea guovtti vahku geažes, duorastaga 28.3. Doaimmaheaddji ja govva: Outi Paadar/Yle Sápmi

  • Oassi 1
    Dál gullat ságaid Ohcejohnjálmmi gilidálu Giisái ja erenoamážit dan kafea joatkaga birra. Gilidállu lea doaibman 20 jagi áigge ja leage šaddan Ohcejohnjálmmi čoahkkananbáikin ja gili váibmun. Gilidálus stivrras Minna Saastamoinen muitaleaba gilisearvvi ja gilidálu historjjás, eaktodáhtolaš doaimmaid birra.
    Doaimmaheaddji ja govva: Outi Paadar/Yle Sápmi

    [YSI 20190315 Vuokko Hirvonen Giisá kafeas (1. oassi), 00:03:32]

    Guhkkodat: 03.32
    Doaimmaheaddji: Outi Paadar

  • Gullat ságaid Ohcejohnjálmmi gilidálu Giisái ja erenoamážit dan kafeai. Gilidállu lea doaibman 20 jagi áigge ja leage šaddan Ohcejohnjálmmi čoahkkananbáikin ja gili váibmun. Gilidálus stivrras Minna Saastamoinen muitala gilisearvvi ja gilidálu historjjás, eaktodáhtolaš doaimmaid birra muhto vuos dás álggos Vuokko Hirvonen vástida joatkašuvvágo gilidálu doaibma vai ii.
    Doaimmaheaddji ja govva: Outi Paadar/Yle Sápmi

  • Suoma loddešlájain badjel goalmmadas leat muhtin dásis áitatvuložat. Dat čielgá bearjadaga 8.3. olggosaddojuvvon luonddugáhppálagaid diliid árvvoštallan Rukses girjjis. Eiseválddiide gullá čuovvut ja gáhttet earret earáid áitatvuloš loddešlájaid. Oassi Sámis bessejeaddji lottiinge leat juogo earenomáš dahje hui áitatvuložat. Mii loddešlájaid dili dahká jagis nubbái fuonibun? Dan birra muitala bajit dárkkisteaddji Tuomo Ollila meahcceráđđehuas. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Jievjaskuolfi lea okta erenoamáš áitatvuološ luonddušlájain mii lea miehtá máilmmi nu daddjon Rukses girjjis. Dat lea loddešladja man máddodat lea nu unni ahte galgá leat buorre lihkku vai dan beassá luonddus oaidnit oppa Arktalaš guovllusge. Áitatvuloš ealliid suodjalemiin barget ollugat ja virggi bealis daid čuovvu bajit dárkkisteaddji Tuomo Ollila meahcceráđđehusas. Su mielde olbmo doaimmat eai oroše leamen njuolga sivvan dasa manin jievjáskuolfi illá ceavzá. Badjeolmmoš Mika Länsman johtá ollu meahcis, duoddaris. Son lei movtta go beasai easkkabále oaidnit jievjaskuolffi. Dát lei sutnje nubbi geardi eallimis. Doaimmaheaddjit: Jouni Aikio ja Kaija Länsman.

  • Suomas leat jávkan juo njeallje eallišlája. Dálá šlájain heajumus dilis leš njálla go dat meroštallojuvo varrasamos Rukses Girjjis earenomáš áitatvuloš šládjan Suomas. Ovtta ceahki buoret dilli lea gumppes ja geatkkis, dat leat luohkáš "hui áitatvuloš". Vihtta eará Suomaš áitatvuloš eallišlája eai dihtti Sámis. Sivaid njála heajos dillái ja nuppe dáfus das maid dili buorideami ovdii sáhttá dahkat, čilge bajit dárkkisteaddji Tuomo Ollila meahcceráđđehusas. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Taan ive laskijâš lii iäskán njuhčâmáánust. Kaisa Aikio seelvât manen nävt. Toimâtteijen Anja Kaarret.

  • Suvi West áásá Helsigist, kyevdi päärni enni já parga išedijnis oovdâst fiilmâid.
    Suu šoddâm päikki lii Kärigâsnjaargâst já mielâ puálá varriđ massad sáámmán.
    Filmâ hommáin sun lii lam jo iivijd, ráhtám nyevt lovmat filmâd jieš já lâm
    meid čaittâleijen jiejâs fiilmâin, omt, “ Märät säpikkäät” rááiđust, mii oinui meid televisiost.
    Mut maht puoh aalgij, maht Suvist poođij filmâi rähtee? Toimâtteijen Anja Kaarret.

  • Ohcejoga vuođđoskuvlla 1-4 luohkálaččat leat Skállováris bigálusskuvlastobus idjaskuvllas ja oahpaheaiguovttos Aura Pieski ja Anni Ahlakorpi muitaleaba, maid gáibida go oahppiiguin vuolgá reisui, makkár skuvlabeaivi dalle lea ja mo árbevirolaš máhtu sáhttá oahpahit oahppiide. Lassin lea sáhka das, mo skuvlabeaivvi sáhttá heivehit boazodoalu árgabeaivái ja mo Ohcejoga skuvla bargá dalle go skuvlalaččat ráhkkanit dákkár skuvlamátkái. Doaimmaheaddji Skállováris lea Outi Paadar.
    Govva: Outi Paadar/Yle Sápmi

  • Turkulaš verddešguovttos Jussi Heikkinen ja Andrej Krsjak muitaleaba manin leaba vuolgán 1. guovvamánu Turkus sihkkelastit Njuorggámii. Soai hálideaba čalmmustahttin rásseluohkus (heinäsirkka) ráhkaduvvon borramušaid. Doaimmaheaddji Outi Paaar finai smáhkemin rásseluohkkošukuláda ovdalgo soai vuoddjáiga Ohcejohnjálmmis Njuorggámii.

  • Pasila skuvlla rektor Maria Uutaniemi muitala go sin skuvllas leamaš sámevahkut ovdal sámi álbmotbeaivvi, buot 500 oahppi leat oahpahalla sámegielat sániid ja gullat makkár jurdagat oahppiide bohciidedje. Doaimmaheaddji lea Outi Paadar

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä