Beaivvi sagat

Beaivvi sagat: Son lea čállimen girjji sápmelaččaid assimilašuvnnas

  • 11 min
  • toistaiseksi

Doaimmaheaddji, govvejeaddji, dutki ja girječálli Kukka Ranta áhči doalvvui su Áillohačča muitokonsertii ja dalle son smiehttagođii, ahte manin Suomas dihtet nu uhcán sámi áššiin. Son hálida lasihit dieđu Eurohpa ja Suoma áidna eamiálbmoga áššiin.Son lea galledan Sámis, háleštan olbmuiguin ja čállán artihkkaliid. Dál son lea plánemin čállit girjji sámiid assimilašuvnna birra. Doaimmaheaddji: Ritva Torikka

Lähetykset

  • ti 26.9.2017 12.00 • Yle Areena

Jaksot

  • Spánskadávda časkkii garra fámuin Sámi meahccedáluide dalán jagi 1920 álggus. Dat lei stuorra moraš nu mánáide go rávesolbmuidege geat masse lagamuččaideaset. Spánskadávdan gohčoduvvon influensaepidemiia váikkuhii stuorrát oppa servodahkii. Olmmošlohku geahppánii ja erenoamaš garas dát dávda lei anársápmelaččaid gaskavuođas, muitala diehtogirječálli, professor Veli-Pekka Lehtola.
    Doaimmaheaddji: Jovnna Aikio

  • Jagi 1919 ja eandalii álgojagis 1920 Sámi dáluin njámastii golgodávda. Anár gieldda olmmošlogus masá juohke logát gahčai spánskadávdan gohčoduvvon máilmmiviidolaš epidemiiia geažil. Eeva Seurujärvi muitá eatnis Valpu Aikio gatnjaliid stohposajis gosa Váápu vihtta oappá jápme njoammu dávdda geažil lagabui 100 jagi dassá. Eeva Seurujärvi lea dál 73-jahkásaš go čájeha eatnis bearraša stohposaji Fávllis Anárjávrri davábealde. Doaimmaheaddji: Jovnna Aikio

  • Bearjadaga 19.10. Suoma oaivegávpogis Helssegis ságastallet vaššiságain, mat čuhcet románaide ja sápmelaččaide. Sámi Árvvut -searvi, Románaáššiid ráđđádallangoddi ja Sámediggi dat lágidit dán fáttás seminára suopmelaš mearrideddjiide ja sámiid ja romanaid iežaset servošiidda. Seminára ulbmilin lea čalmmustahttit vaššiságaid almmolašvuođa, viidodaga ja váikkuhusaid sápmelaččaid ja románaid iežaset vásáhusaid bokte. Oassi hálliin leat politihka, media ja servodatlaš áššiid áššedovdit ja oassi dollet vásáhusáššedovdin sáhkavuoruid fáttás. Okta seminára lágideddjiin, Juvvá-Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi vuordá semináras konkreahta bohtosiid ja evttohusaid. Doaimmaheaddjin Ánne-Sárá Paltto

  • Lapin Kansa álggahii sámegielat buvttadeami jagi 2012 álggus. Aviisa lea ožžon stáhtas jahkásaččat 40 000 euro aviisadoarjaga sámegielat aviisadoibmii. Lapin Kansa-aviisa ii sáhte goit dál šat buvttadit sámegielat áššiid, go ii ožžon dán jahkái sámegielat aviisadoibmii stáhtadoarjaga. Lapin Kansa lei gal ohcan minoritehta aviissaide dárkkuhuvvon stáhtadoarjaga sámegielat mediafálaldaga buvttadeapmái, muhto ohcamuš maŋŋonii. Lapin Kansa vástideaddji váldodoaimmaheaddji Antti Kokkonen šálloša sakka dili ja muitala, ahte ohcamuš maŋŋonii olmmošlaš sivaid dihtii. Ánne-Sárá Paltto jearahallá.

  • Sámiguovllu ja Roavenjárgga girjerájuin leamašan jođus jagi 2012 rájes Johtti Girjerádju doaibma. Johtti Girjerádju-fitnu váldoulbmilin lea ovddidit sámegielat girjjálašvuođa lohkama ja sámegielaid geavaheami sámi guovllu girjerádjosiin ja girjebiillain. Fitnu bokte ordnejuvvojitge girjerádjosiidda juohkelágan kulturdáhpáhusat earret eará juoigan- ja máinnasbottut, dohkáteahterat, speallanbottut, girječálliid galledeamit ja vaikkoba dáiddačájáhusat. Johtti Girjerádjosa sámegielat kulturbargi Minna Näkkäläjärvi mielas sámegielat olbmot galggašedje ávkkástallat Johtti Girjeráju fálaldagaid ja gávdnat geainnu girjerádjosa máilbmái. Doaimmaheaddjin lea Ánne-Sárá Paltto.

  • Johtti Girjerádju-fitnu lea juo máŋggaid jagiid buktán sámi kultuvrra ja giela oidnosii girjerádjosiin miehtá Sámi guovllu ja maiddái Sámi guovllu olggo bealde. Ulbmilin lea kulturdáhpáhusaid bokte hástalit olbmuid geavahit sámegiela girjerádjosiin ja maiddái lohkat sámegielat girjjálašvuođa. Dán čavčča Bigga Aikio johttá Suoma beale Sámi girjerádjosiin iežas máinnasbottuin. Iige leat dušše máinnasteapmi, muhto luohti maid gullo. Gulat das Bigga Aikio jurdagiid das, manne lea dehálaš buktit maiddái luođi girjerádjui. Doaimmaheaddjin lea Ánne-Sárá Paltto.

  • Sámi musihkkaakademiija dán čavčča álggahan oahppit čájehit maid sii leat dássážii oahppan Sámi árbevirolaš musihkkas. Duorastaga 11.10. eahkedis lea buohkaide rabas konsearta Áilegasdálus Ohcejotnjálmmis diibmu 18. Oahppi Heli Aikio ja oahpaheaddji Anna Näkkäläjärvi-Länsman muitaleaba musihkkaárbbi oahppamis ja gelddolaš konsearttas. Govva: Kari Eriksen. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Rašis árppus lea gitta beaivelotti eallin. Dan fuomášii Yle Sámi reporter Jouni Aikio ovtta beaivve go dohppii "luoni" láhtis. Dát fearan bohciidahtii lasi jurdagiid.

  • Suopma ii leat bastán ollašuhttit sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa iige iešráđđema Suoma vuođđolága mihttomeriid ja álbmogiidgaskasaš rievtti ovdánumi ektui. Dát boahtá ovdan Juha Guttorm nákkosdutkamušas. Dutkamuša váldoboađus lea dat, ahte stáhta atná sápmelaččaid iešráđđema lagamustá bissovaš ortnegin, ja danin iešráđđen ollašuvvá heittogit láhkaásaheamis. Dán jearahallamis Guttorm muitala eanet iežas nákkosdutkamušas. Doaimmaheaddjin Linnea Rasmus.

  • Helseg ollâopâttâsast lii lamas savâstâllâm tilálásvuotâ kost peesâi savâstid Sámikielâ puátteevuotâst. Suoma lii tääl Arktalas Räddi saavâjodetteijee, já haaliid tääl porgad ovtâspargo Säämiguin.

  • Eanangoddelávva, Lapin maakuntakaava 2040, eanageavahanplánas politihkkárat, virgeolbmot ja fitnodatasuorggi olbmot hállet mielainneaset ekonomalaš daettuhusai ja váikkuhusain ja luondduriggodagaid ávkkástallamis. Nu lea hállojuvvon dál ruvkedoaimmain dahje ruovdemáŋiija ja eará johtalusoktavuođaid huksemis.

    Lappi eanangoddehoavda Mika Riipi goittotge šiitá, ahte sápmelaččat ja badjeolbmot gárttet čáhkket eará ealáhusaid ovddas.

    Ritva Torikka jearahalai eatnagottehoavdda Mika Riipi duorastaga Suoločielggis. Jearahallan lea suomagillii.

  • Sámebearrašiid giellarávvehaga mihttomearrin lea nannet sámegielat bearrašiid máŋggagielatvuođadáidduid. Rávvehagas oažžu jearrat rávvagiid das mo máná giellaovdánumi sáhttá doarjut. Áššedovdit čoahkkanit ovttasadjái ságastallat ja vástádallat, olbmot besset čuovvut facebook-njuolggosáddaga bokte ealli, govvejuvvon ságastallama ja čálistit gažaldagaideaset. Doaibma gullá SODE-ođastusa bearašbálvalusmálle fidnui. Sámedikki beales dán doaimmas fuolaheaba mearreáigásaš giellabeassebagadalli Annika Pasanen (olgešravddas) ja virgesadjásaš sosiála- ja dearvvasvuođačálli Riitta Lehtola (gurutravddas). Doaimmaheaddji: Jouni Aikio.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Fanasduojár Elle Ásllat Niillas Jovnna, Jouni Laiti (69 j) lea duddjon badjel 40 jagi deanu fatnasii. Jos dál tiŋgošit deanu fatnagas, goas don dan fidnešit? Doaimmaheaddji Outi Paadar finai jearramin dien sus ja maid leatgo olu fanastiŋgojumit ja jearalmas?
    Doaimmaheaddji ja govven: Outi Paadar

  • Ohcejogas leat máŋggat neavttárat. Okta sis lea Ovlina-Issát, Issát Sara ja son lea neaktán njealji filmmas ja maid ovtta teáhterčájálmasas. Son lea ealáhahkii báhcan oahpaheaddji, muhto son lea maid neaktán. Dál gullat makkár filmmain Issát lea neaktán sihke mii lea filbmaneaktima ja teáhterneaktima erohus. Doaimmaheaddjin Outi Paadar

    Teáhterčájálmasat ja filmmat maid Issát Sara leamaš mielde:

    Teáhter:
    Gyrodactylus salaris, Rávgoš teáhter

    Filmmat:
    Iskko-Máhte máinnas (2000) (Iisko-Matti ja rakkaus)
    Sagojoga minister (1997)
    Guovža (1994)
    Ystävät, toverit (1990)
    Dobbelis ija ja Beaivvi (1988)

  • Álgoálbmogiid vuoigatvuođaid áššedovdimekanismma EMRIP 12. čoahkkin lea álgán mánnodaga Geneves, Sveiccas. Suoma Sámedikki ovddasteaddjin čoahkkimii oassálastá Sámedikki nubbi várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso. Son muitalii ikte, mo čoahkkin lea vuolgán johtui ja makkár áššiid sámediggi buktá doppe ovdan. Álgoálbmogiid vuoigatvuođaid áššedovdimekanismma EMRIP čoahkkin bistá suoidnemánu 19. beaivvi rádjái.
    Doaimmaheaddjin lei Gabriela Satokangas.

  • Máŋgasat guldalit jietnagirjjiid ja lohket e-girjjiid appaid bokte dego BookBeat ja Storytell, muhto gávdnojitgo sámegielat jietnagirjjit dakkár fálaldagain? Ohcejoga girjeráju ja kulturdoaimma hoavda Tuija Guttorm muitala gos sáhttá gávdnat sámegielat jietnagirjjiid. Jietnagirjjit gávdnojit maid Spotifyis, dego omd. Juffá máidnasat. Doaimmaheaddji: Outi Paadar. Govva: Jouni Aikio

    Ann-Helén Laestadius (2018): Dušše bijadit
    Máret Ánne Sara (2014): Doaresbealde doali
    Johansen, Siri Broch (2014): Mun lean čuoigi : nuoraidromána (CD)
    Hætta, Issát Sámmol (2014): Suoivvanasa čuovga (CD)
    Máret Ánne Sara (2013): Ilmmiid gaskkas
    Ole Larsen Gaino (2013) Soigosat árrangáttis. Luođit ja balddihahtti ja gelddolaš muitalusat 2013
    Leatgo gullan 2011
    Vars, Elle Márjá (2011): Čábbámus iđitguovssu (CD) 2011
    Kerttu Vuolab (2009): Bárbmoáirras jietnagirji 2009
    Magga-Miettunen, Siiri (2008): Sire girji (CD)

  • Ohcejoga badjeskuvlla ja sámelogahaga lektor Helmi Länsman báhcá virggistis ealáhahkii borgemánu álggus ja báhcá ealáhahkii fargga. Muhto man guhká son gearggai bargat sámegiela oahpaheaddjin? Doaimmaheaddjin Outi Paadar

  • Lääʹddlaž čuäʹjtõõlli Jasper Pääkkönen lij raajjmen riikkikõskksaž dokumeent kueʹllšeellmõõžž pirr da õhttân vueʹssen lij Kemijooǥǥ tammummuž (lä. patoaminen) vaikkttõõzz ouddmiârkkân Vuõccu vuuʹdest da säʹmmlaid. Tuåimteejen Sara Wesslin. Photography: Travis Rummel Felt Soul Media. Haastattelu on suomeksi.

  • Vuõccust jälsteei Osmo Hirvasvuopio õinn muštt, mäʹhtt Tankajoʹǩǩe kaggõõđi veâl su päärnaipooʹddest luõzz. Ǩeeʹmmjooǥǥ tammummuš mâŋŋa tõt ärbbvuõtt miâlggâd läppji. Photography: Travis Rummel Felt Soul Media. Tuåimteejen Sara Wesslin.

  • Ohcejoga meahccebivdosearvvi (Utsjoen eränkävijät) ságadoalli Jarmo “Jame” Helander muitala 38. luossariemuid lágideamis ja muitala dalán álgui makkár prográmma dán jagi lea. Searvi dárbbaša ain lasi bargiid vuovdit kantiidnii. Bohtosiid sáhttá čuovvut Ohcejoga meahccebivdosearvvi siiddus čujuhusas https://erankavijat.wordpress.com/lohirieha-on-line/. Doaimmaheaddji ja govva: Outi Paadar

  • Hansa Ravna Pieski ja Márjá Sofe Länsman leaba guktot dán geasi Lomakylä Valles geassebarggus. Nubbi áigu váldit stressekeahtes luomu ja nubbiges beatnagiiguin fitnat agility-gilvvuin ja beanačájáhusain. Doaimmaheaddji ja govven Outi Paadar

  • Sančuari joavkku Heaika Hætta illuda, go Sančuari geasuha ain olbmuid mielde konsearttaide. Sančuari lávke dán gease Beskán Luossarock- ja Ijahis Ija lávdái ja Heaika Hætta leage ilus go Sančuari ii leat ovdal leamaš dáid konsearttain mielde. Ná muitala Heaika Hætta. Ášši doaimmahii Laura Pieski

  • Kirsten A. G. Eira muitala, ahte ekologalašvuohta oidno maiddái gávttiin. Ođđa gávtti sáhttá goarrut váikkoba boares lássaliinnis. Doaimmaheaddji guoktá Sara Wesslin ja Inger-Elle Suoninen finaiga Eira guossis Guovdageainnus 2.7.2019. Guldal olles ságastallama.

  • Dál lea muhtun bálgosiin miessemearkunáigi. Rosa-Máren Magga Neahkkela bálgosis lea ráhkkaneamen vuolgit Gálggojávrái miessemearkumii. Muhto de šaddá vuordit juoidá. Guldal maid. Doaimmaheaddjin Heahtás Sara Wesslin

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä