Beaivvi sagat

Beaivvi sagat: Son lea čállimen girjji sápmelaččaid assimilašuvnnas

  • 11 min
  • toistaiseksi

Doaimmaheaddji, govvejeaddji, dutki ja girječálli Kukka Ranta áhči doalvvui su Áillohačča muitokonsertii ja dalle son smiehttagođii, ahte manin Suomas dihtet nu uhcán sámi áššiin. Son hálida lasihit dieđu Eurohpa ja Suoma áidna eamiálbmoga áššiin.Son lea galledan Sámis, háleštan olbmuiguin ja čállán artihkkaliid. Dál son lea plánemin čállit girjji sámiid assimilašuvnna birra. Doaimmaheaddji: Ritva Torikka

Lähetykset

  • ti 26.9.2017 12.00 • Yle Areena

Jaksot

  • Ellen Ravna lea gieskat buktán ovdan iežas magisttardási dutkamuša Sámi allaskuvllas. Dat gieđahalalá sámegiela didaktihka, sámegiela oahppama vierisgiela oahpahusas. Son gávnnahii sártnodeami ja sámástangoađi dakkár vuohkin mainna oahppiid sámegiela geavaheapmi oahppadiimmus lassána. Doaimmaheaddji: Outi Paadar.

  • Ánne-Ovllá Ándde-Piera lea duddjogoahtán atnubiergasiid juo nuorran ja gazzan dađistaga lasi duddjonoahpu. Dás son muittaša dan mo duodjái leamaš jearlamas, mo áiggit leat maiddái dán suorggis nuppástuvva. Doaimmaheaddji: Jovnna Aikio

  • Historihkkár Aage Solbakk muitala mo son lea bargamin meahcceráđđehusa ja kartográfa Jorma Mattson viiddes kártamaterálan Deanu johka- ja báikenamahusaiguin. Dál oassi Mattson báikenammamateriála šaddá girjii ja plána livčče juovllaide fidnet girjji gárvvisin. Gullat maid mo muhtun geađggit, savvonat, gobit, guolbanat ja miellit leat ožžon namaset. Doaimmaheaddji: Outi Paadar

  • Toivo Lukkari lea neaktán badjel 30 jagi sámi teáhteriin, muhto dál son lea ealáhagas ja oroda Ohcejogas. Son lea neavttašan teáhteris, filmmain, dubben ja feara maid. Dál gullat mo son lea šaddan neavttárin ja mii earenoamážit ligge neaktára váimmu. Doaimmaheaddji: Outi Paadar

  • Musihkkár Jaakko Gauriloff muittaša nuortalaččaid eallima, makkár dat lei daid áiggiid go sii ásaiduvve Anárjávrri birrasii, nuortalaččaid dálá ássanguvlui. Jaakko lea dál 80-jahkásaš. Son lea fuomášan ahte mánát ledje dolin jegolaččabut go dán áigái. Doaimmaheaddji: Ontrimiklai Ää`rhep, Erkki Gauriloff

  • Buot 70 jagi deavdán nuortalaččat ledje bovdejuvovn gudniguosssin go nuortalaččat ávvudedje Čeavetjávrris. Pekka Fofonoff lea okta dáin guhte lei juo riegádan daid áiggiid go Suonnjil ja Beahcán sápmelaččat gárte guođđit iežaset árbeguovlluset ja ásaiduvve Anárjávrri birrasii. Doaimmaheaddji: Erkki Gauriloff

  • Kirakkaköngäs (Kievŋiskuoškâ) elfápmolágádus huksejuvvui ja johka buđđojuvvui 1950-logu álggus. Šleađgafitnodaga guhkesáigásaš bargi Eero Jääskeläinen muitala, ahte álgoáiggiid lágádusas lei stuorra mearkkašupmi buvttadeami dáfus. Otnábeaivvede dat buvttada gaskamearálaččat badjelaš 4 kWh elfámu jagis. Su mielas gođđuguliid goargŋuma gánneha veahkehit dál go lágádusa mearkkašupmi lea unnon.

    Voimalaitoksen pitkäaikainen hoitaja Eero Jääskeläinen kertoo Kirakkakönkään voimalan historiasta ja mahdollisen entisöinnin hyödyistä.

    Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Jaska (Jaakko) Kemppainen lea dál 90-jahkásaš. Son muitá bures dan áiggi go barggai rávdin Kirakkaköngäs (Kievŋiskuoškâ) elfápmolágádusa huksedettiin 1950-logus. Buot derpojuvvui ja botnjojuvvui dalle huksenbáikkis.

    Kirakkakönkään voimala on "eläkeiässä". Vuonna 1953 se vihittiin käyttöön ja sähköntuotanto käynnistyi. Jaakko "Jaska" Kemppainen oli voimalan rekennustyömaalla sepän hommissa. Näin hän muistelee rakennusvaihetta.

    Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Deaivat musihkár ja juoigi Ulla Pirttijärvi-Länsmana ruovttus Buođđobogis. Sus lea máŋggat musihkajoavkkut: Ulda, Solju ja Áššu. Dáidaga ovddidanguovddáš lea juolludan gieskat sutnje golmma jagi stipeandda ja son lea maid bargan Lappi leanadáiddárin ja Romssa fylkkaartistan. Dál gullat makkár jahki Pirttijärvi-Länsmanis leamaš dássážii ja makkár prošeavttat leat čakčat vuordagis. Doaimmaheaddji: Outi Paadar

  • Spánskadávda časkkii garra fámuin Sámi meahccedáluide dalán jagi 1920 álggus. Dat lei stuorra moraš nu mánáide go rávesolbmuidege geat masse lagamuččaideaset. Spánskadávdan gohčoduvvon influensaepidemiia váikkuhii stuorrát oppa servodahkii. Olmmošlohku geahppánii ja erenoamaš garas dát dávda lei anársápmelaččaid gaskavuođas, muitala diehtogirječálli, professor Veli-Pekka Lehtola.
    Doaimmaheaddji: Jovnna Aikio

  • Jagi 1919 ja eandalii álgojagis 1920 Sámi dáluin njámastii golgodávda. Anár gieldda olmmošlogus masá juohke logát gahčai spánskadávdan gohčoduvvon máilmmiviidolaš epidemiiia geažil. Eeva Seurujärvi muitá eatnis Valpu Aikio gatnjaliid stohposajis gosa Váápu vihtta oappá jápme njoammu dávdda geažil lagabui 100 jagi dassá. Eeva Seurujärvi lea dál 73-jahkásaš go čájeha eatnis bearraša stohposaji Fávllis Anárjávrri davábealde. Doaimmaheaddji: Jovnna Aikio

  • Bearjadaga 19.10. Suoma oaivegávpogis Helssegis ságastallet vaššiságain, mat čuhcet románaide ja sápmelaččaide. Sámi Árvvut -searvi, Románaáššiid ráđđádallangoddi ja Sámediggi dat lágidit dán fáttás seminára suopmelaš mearrideddjiide ja sámiid ja romanaid iežaset servošiidda. Seminára ulbmilin lea čalmmustahttit vaššiságaid almmolašvuođa, viidodaga ja váikkuhusaid sápmelaččaid ja románaid iežaset vásáhusaid bokte. Oassi hálliin leat politihka, media ja servodatlaš áššiid áššedovdit ja oassi dollet vásáhusáššedovdin sáhkavuoruid fáttás. Okta seminára lágideddjiin, Juvvá-Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi vuordá semináras konkreahta bohtosiid ja evttohusaid. Doaimmaheaddjin Ánne-Sárá Paltto

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Sámi kultuvrra lea ovdan dál Suoma instituhtas Pariisas Frankriikkas. Dán čavčča ovdanbuktojuvvojit sámekultuvra oppalaččat ja sápmelaš duojit. Yle Sámi doaimmaheaddji Sara Wesslin lea maid dál Pariissas, muhto manin son lea doppe? Galleriačájáhus rahppojuvvui duorastaga 5.9. ja lea rabas álbmogii bearjadaga 6.9. rájes juovlamánu lohppii. Doaimmaheaddjin Outi Paadar

    Ylpeys ylläni-juttu Suomi-instituutin näyttelyssä https://yle.fi/uutiset/3-10494369
    Näyttely: Saamenmaan teemoja Pariisin syksyssä (LK): https://www.lapinkansa.fi/kulttuuri/nayttely-saamenmaan-teemoja-pariisin-syksyssa-3640136

  • Pikku Kulkuri neavttár, ovddeš mánáidgárdeoahpaheaddji Ilpo Mikkonen muitala suomagielat dohkkáteáhterčájálmasas "Nigán 8 vuodenaikaa". Čájálmasa lea bagadan Teija Sivula. Muhto šaddágo čájálmas sámegillii obanassiige? Doaimmaheaddji: Outi Paadar.
    Govva: Nigan 8 vuodenaikaa, Satu Muurinen

  • Oahpaheaddji Jovnna Sámmol Laiti lea gaskavahko 4.9. ovdanbuktán Sámi allaskuvllas iežas mastergráđadutkosa. Dan oktavuođas sus leamaš Siida -museas “Eatnama fámolaš jienat” -čájáhus dán jagi álggus, nappo ođđajagimánus gitta njukčamánnui. Dál gullat eanet maid dutkamuš gieđahallá. Doaimmaheaddji: Outi Paadar. Govva: Vesa Toppari Yle

  • Válgavideoráiddu buvttadeaddji Xia Torikka muitala mo lei ráhkadit nuoramus jienasteaddjiide heivvolaš válgavideoi ja leigo evttohasaid álki fidnet fárrui. Doaimmaheaddji: Anja Kaarret, Erkki Gauriloff

  • Heli Huovinen muitala ahte Unna Junná mánáidprogámmat oidnogohtet fas tv:s. Ja son muitala mii muhttašuvvá sáddenáiggiin. Doaimmaheaddji: Anja Kaarret

  • Njellim guovllus Čarmijávrris lei ikte olgodáhpáhus, man Siida musea lei ordnen. Põrtt, äiʹtt da pu´vrr – nuortasápmelaččaid huksenárbevieru prošeavtta restaurerenmeašttir Marko Korkeasalo rávve ja bagada maid galggašii bargat. Govat rávvenbeaivvis gávdnojit Siida-musea facebook siiddus. Doaimmaheaddji: Erkki Gauriloff ja Anja Kaarret

  • Oahpaheaddji Aura Mari Pieski lea válmmaštuvvan gieskat Sámi allaskuvllas ja čállán mastergrádadutkamuša man namma lea “Gulahallat eatnamiin ja čáziin”. Muitalusat eamiálbmot oahppan- ja gulahallanvugiin Deanuleagis. Gullat eanet mas dás lea gažaldat. Pieski háliida vel váimmolaččat giitit iežas dutkanguimmiid ja buohkaid geat serve dan barggu bargamii. Doaimmaheaddjin Outi Paadar

  • Njellim guovllus Čarmjávrris lei ikte olgodáhpáhus Darja bartta šilljus, man Siida musea lei ordnen. Põrtt, äiʹtt da pu´vrr – nuortasápmelaččaid huksenárbevieru prošeavtta birra muitala arkeologa Päivä Magga. Govat dien beaivvis gávdnojit Siida-musea facebook siiddus. Doaimmaheaddji: Erkki Gauriloff ja Anja Kaarret

  • Mii lea sámebarohkka? Musihkkárat Marko Jouste ja Anna Näkkäläjärvi-Länsman muitaleaba barohkka ja sámebarohkka erohusa. Muhto jearrat vuos Joustees manin barohkkamusihkka? Girkokonsearta 5.9. ja sámi musihkkaakademiija konsearta Ohcejogas 6.9. ja Anáris 7.9. Doaimmaheaddjin Outi Paadar

  • Milja Guttorm lea bargan badjelaš jagi gávpotsámi leanadáiddarin. Mo dat lea leamaš ja makkár boahttevuođa prošeavttat leat boahtemin? Doaimmaheaddji: Outi Paadar

  • Gielddasápmelaš Semen Bolshunov lea sullii vihtta jagi dassá boahtán Anárii heargehommáide. Su ruoktobáiki lea Guoládaatnjárgga Loparskaja. Sutnje ledje Anáris ollu ođđa áššit maid galggai oahppat, boazobargguinge. Almmái orru duođai liikomin dán iežas bargui. Doaimmaheaddji: Jovnna Aikio.

  • Boazobargi, fitnodataeaiggát Uule-Niiles Sara lea okta guhte dárbbaša lenggiid (leaŋggaid). Sus leat Anár Suoločielggis vuodjinhearggit turistabálvalusas ja juohke heargái galget iežaset lengget. Doaimmaheaddji: Jovnna Aikio

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä