Kuusi kuvaa

Ilkka Aaltonen ei pelkää tarttua tilaisuuteen

  • 43 min
  • toistaiseksi

Kulttuurin monitoimimies, espoolainen Ilkka Aaltonen tunnetaan parhaiten teekkarilauluperinteen ylläpitäjänä ja uudistajana. Diplomi-insinööritaustainen Aaltonen on säveltänyt ja/tai sanoittanut satoja kappaleita ja julkaissut kymmeniä nuottivihkoja. Usein tilaajina ovat olleet yritykset ja monesti myös ylin valtiojohto.

Löytyy Aaltosen uran varrelta myös paljon muuta. Häntä ovat työllistäneet myös kuunnelmien käsikirjoittaminen, sarjakuvapiirtäminen, näytelmäkäsikirjoittaminen ja graafisen alan työt. Lisäksi hän on kirjoittanut pakinoita ja kuvittanut kirjoja. 

Aaltonen tunnetaan kuitenkin ehkä parhaiten Hummeripojat-nimisen laulukvintetin perustajana. Tai maailman suurimman kvartetin, kuten hän itse leikkisästi sanoo.  Hummeripojille esiintymisiä on kertynyt 31 vuoden aikana lähes 1500. Joukkoon mahtuu esiintymisiä niin valtionpäämiehille, kuninkaallisille ja vuorineuvoksille, kuin ihan tavalliselle kansallekin. Aaltosen käsissä on syntynyt myös nelisen sataa yrityksille räätälöityä laulukirjaa.

Ilkan motto on: ”Jos on riittävästi motivaatiota, voi saavuttaa mitä tahansa”. Yhtä hyvin se voisi olla, ”kaikkea pitää yrittää”. Niinpä hän on onnistunut myös kahdesti saavuttamaan Guinnessin ennätysten kirjaan päätyneen ennätyksen.

Ensimmäisen kerran ennätysyritys tuli vastaan sattumalta, hänen osuessaan ohikulkumatkalla ennätyksentekopaikalle Vantaan Kuusijärvellä. – En tiennyt yhtään mitä siellä oli, mutta kyltissä luki ”Guinnessin ME-koe”. Olin sen verran utelias, että käännyin sinne. Siellä oli satoja ihmisiä Kuusijärvessä keskellä talvea. Kyseessä oli maailmanennätyskoe, montako ihmistä on yhtä aikaa avannossa. Joku huusi mulle, että jos haluat mukaan maailman ennätykseen, ota äkkiä vaatteet pois ja hyppää järveen. Ei mua tarvinnut paljon houkutella.  Siellä oli muistaakseni yhtä aikaa järvessä 327 ihmistä ja yksi vetopasunisti.

Toinen kerta oli sitten suunniteltu ja valmisteltu. Tasan kymmenen vuotta sitten Ilkka soitti pianolla, harmonikalla tai kitaralla 3333 musiikkikappaletta - silmät sidottuina. Homma hoidettiin siten, että Aaltoselle sanottiin vain kappaleen nimi ja hänellä oli 20 sekuntia aikaa aloittaa ja esittää kappale virheettömästi.

– Tilanne oli aika hauska. Täällä oli kahdeksanhenkinen raati, asiantuntijoita eri musiikkigenreistä. Joku oli laskenut, että jos kaikki 3333 kappaletta soitetaan, se kestäisi ilman mitään taukoja kuusi vuorokautta, seitsemäntoista tuntia ja rapiat päälle. Niinpä matemaatikko laski kuinka monta kappaletta pitää ottaa mukaan, jotta voidaan päätellä, että tulos vastaa kaikkien 3333 kappaleen soittamista. Vastaus oli 150 ja siihen tyydyttiin.

Aika paljon muutakin on Ilkan elämään mahtunut. Kuusi kuvaa ohjelmassa paljastetaan miksi valtiovarainministeri soitti Ilkalle illalla ja kuka oikein on tohtori Varajärvi.

Ohjelman on toimittanut Esa Viherä.

Lähetykset

  • la 18.11.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta. Ohjelman toimittajana on Lisa Enckell

  • Luonnon kasvit, linnut ja muut eläimet kiinnostivat Jukka Tobiassonia jo ihan pienenä. Eläinten hyvä kohtelu ja luonnon vastuullinen hoitaminen ovat saaristoon kotiutuneelle luontoharrastajalle sydämenasioita. Vuosien varrella Jukka Tobiasson on ehtinyt hankkia itselleen monta ammattia. Hän on hortonomi, lampuri, maisemahoidon asiantuntija ja kiertävä kotiteurastaja, jolla on kymmenien vuosien kokemus mm. lampaiden hoidosta ja teurastamisesta. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes

  • Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseen. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Marjatta Levannon hänen kotonaan eteläisessä Helsingissä.

  • Erityisesti jazz-laulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys. Toimittajana on Laura Satimus

  • Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Runoilija Heli Laaksonen kasvoi lavarunouden ilmiöksi 2000-luvun alussa, kun murrebuumi voimistui. "See o äirinkiel, mikä mul o. Ja ko mää näen pönttöuunin, ni mul tulee kauhia hyvä ja turvalline miäl siit", sanoo lounaismurteen sanansaattaja, runoilija Heli Laaksonen. Rakkaus maalaiselämään, historiaan, vanhoihin tavaroihin sekä äidinkieleen on peräisin isovanhemmilta. Tänä päivänä runoilija muistuttaa erityisesti siitä, että suomen kielen vaaliminen on meidän kaikkien vastuulla. Ohjelman toimittaja on Rita Trötschkes.

  • Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee, että toisten eteen tehty työ kannattaa aina. Hän toimi Kajaanin Runoviikon taiteellisena johtajana vuodet 2011-2018 ja hänet tunnetaan myös monologi-näytelmien tekijänä. Toimittaja Lisa Enckell.

  • Tampereen Työväen Teatteri on ollut näyttelijä Ilmari Saarelaiselle toinen koti ja työ on ollut hänen toinen minänsä. Nälkä näyttelemiseen jatkuu, vaikka hän on eläkkeellä ja vakituinen pesti on jo jäänyt taakse. Näyttelijän työtä on mittarissa peräti 50 vuotta. Nopea sanataituri ja tilannetajun mestari rakastaa naurua, mutta tärkeitä ovat olleet myös monet vakavat ja koskettavat roolit. Suuren yleisön sydämiin Ilmari "Immu" Saarelainen jäi television komediasarjoista Tankki täyteen sekä Sisko ja sen veli. Viimeiset 10 vuotta Ilmari Saarelainen on esittänyt monologia Parasta ennen, joka on myös todiste hänen hulvattomasta tilannetajustaan ja pikantista sarkasmistaan. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Professori Iiris Hovatta tutkii ahdistuksen eri muotoja. Tutuimpia niistä ovat paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Kansainvälisissä alansa huippuyksiköissä työskennellyt Hovatta on tutkinut geenien ja ympäristön vaikutuksia ihmisen mielen ongelmissa. Pitkän tieteellisen uran tehnyt toisen polven huippututkija rentoutuu luonnossa ja klassisen musiikin avulla. Varhaislapsuutensa Espoon Tapiolassa ja nuoruutensa Iirislahdessa asunut Iiris Hovatta kuvaa perhettään "perinteiseksi akateemiseksi perheeksi". Musiikki ja luonto ovat ollet perheen yhteiset harrastukset. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut kansalliskirjaston ylijohtajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Hän tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt tutkija ja tietokirjailija Ekholm suomii aikaamme lyhytnäköisyydestä ja odottaa, milloin tulee Hornettien ja siltojen jälkeen kulttuurin vuoro. Hän tuli tunnetuksi Juha Sipilän hallituksen yliopistoihin kohdistuvien leikkausten vastustajana ja kieltäytyi toteuttamasta kansalliskirjastolle esitettyjä irtisanomisia perustuslakiin vedoten. Useita tietokirjoja ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa. Toimittaja on Lisa Enckell. Ohjelma on nauhoitettu viime huhtikuussa.

  • Musiikki tuli säveltäjä Kaija Saariahon elämään jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vanhemmat antoivat esikoisensa leikkiä perheen isolla radiolla. Siitä tuli hyvin rakas, koska hän pystyi itse kanavia vaihtamalla valitsemaan mieleistään musiikkia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi säveltäjän jolle elämä ilman säveltämistä on hukattua elämää.

  • Kaksi väitöskirjaa tehnyt filosofi Mikko Lahtinen löysi 2010-luvulla kehollisuutensa uudelleen. 45-vuotiaana hän aloitti uudestaan juoksemisen ja siirtyi sitten kehonrakennukseen. Lahtisen bodaamiseen löytyy myös akateemiset syyt. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Mikko Lahtisen Tampereen yliopistolla.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä