Kuusi kuvaa

Ilkka Aaltonen ei pelkää tarttua tilaisuuteen

  • 43 min
  • toistaiseksi

Kulttuurin monitoimimies, espoolainen Ilkka Aaltonen tunnetaan parhaiten teekkarilauluperinteen ylläpitäjänä ja uudistajana. Diplomi-insinööritaustainen Aaltonen on säveltänyt ja/tai sanoittanut satoja kappaleita ja julkaissut kymmeniä nuottivihkoja. Usein tilaajina ovat olleet yritykset ja monesti myös ylin valtiojohto.

Löytyy Aaltosen uran varrelta myös paljon muuta. Häntä ovat työllistäneet myös kuunnelmien käsikirjoittaminen, sarjakuvapiirtäminen, näytelmäkäsikirjoittaminen ja graafisen alan työt. Lisäksi hän on kirjoittanut pakinoita ja kuvittanut kirjoja. 

Aaltonen tunnetaan kuitenkin ehkä parhaiten Hummeripojat-nimisen laulukvintetin perustajana. Tai maailman suurimman kvartetin, kuten hän itse leikkisästi sanoo.  Hummeripojille esiintymisiä on kertynyt 31 vuoden aikana lähes 1500. Joukkoon mahtuu esiintymisiä niin valtionpäämiehille, kuninkaallisille ja vuorineuvoksille, kuin ihan tavalliselle kansallekin. Aaltosen käsissä on syntynyt myös nelisen sataa yrityksille räätälöityä laulukirjaa.

Ilkan motto on: ”Jos on riittävästi motivaatiota, voi saavuttaa mitä tahansa”. Yhtä hyvin se voisi olla, ”kaikkea pitää yrittää”. Niinpä hän on onnistunut myös kahdesti saavuttamaan Guinnessin ennätysten kirjaan päätyneen ennätyksen.

Ensimmäisen kerran ennätysyritys tuli vastaan sattumalta, hänen osuessaan ohikulkumatkalla ennätyksentekopaikalle Vantaan Kuusijärvellä. – En tiennyt yhtään mitä siellä oli, mutta kyltissä luki ”Guinnessin ME-koe”. Olin sen verran utelias, että käännyin sinne. Siellä oli satoja ihmisiä Kuusijärvessä keskellä talvea. Kyseessä oli maailmanennätyskoe, montako ihmistä on yhtä aikaa avannossa. Joku huusi mulle, että jos haluat mukaan maailman ennätykseen, ota äkkiä vaatteet pois ja hyppää järveen. Ei mua tarvinnut paljon houkutella.  Siellä oli muistaakseni yhtä aikaa järvessä 327 ihmistä ja yksi vetopasunisti.

Toinen kerta oli sitten suunniteltu ja valmisteltu. Tasan kymmenen vuotta sitten Ilkka soitti pianolla, harmonikalla tai kitaralla 3333 musiikkikappaletta - silmät sidottuina. Homma hoidettiin siten, että Aaltoselle sanottiin vain kappaleen nimi ja hänellä oli 20 sekuntia aikaa aloittaa ja esittää kappale virheettömästi.

– Tilanne oli aika hauska. Täällä oli kahdeksanhenkinen raati, asiantuntijoita eri musiikkigenreistä. Joku oli laskenut, että jos kaikki 3333 kappaletta soitetaan, se kestäisi ilman mitään taukoja kuusi vuorokautta, seitsemäntoista tuntia ja rapiat päälle. Niinpä matemaatikko laski kuinka monta kappaletta pitää ottaa mukaan, jotta voidaan päätellä, että tulos vastaa kaikkien 3333 kappaleen soittamista. Vastaus oli 150 ja siihen tyydyttiin.

Aika paljon muutakin on Ilkan elämään mahtunut. Kuusi kuvaa ohjelmassa paljastetaan miksi valtiovarainministeri soitti Ilkalle illalla ja kuka oikein on tohtori Varajärvi.

Ohjelman on toimittanut Esa Viherä.

Lähetykset

  • la 18.11.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Outi Airola puhaltaa henkeä Kokkolan Ykspihlajan kaupunginosaan pelastamalla vanhoja rakennuksia ja pyörittämällä asukas- ja kulttuuriyhdistyksiä, joissa ovet ovat avoinna ihan kaikille. Outi Airolan valitsemien kuvien kautta kuljetaan Ykspihlajan työläis- ja satamakortteleiden värikkäisiin vaiheisiin ja puhutaan siitä, millaisia raitoja elämä on räsymattoon kutonut. Toimittajana on Leena Peltokangas.

  • Näyttelijänkään elämässä kaikki ei mene aina kuin elokuvissa. Jari Ahola oli hyvin vähällä luovuttaa unelmansa suhteen, kun pääsykoepettymykset Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle toistuivat keväästä toiseen. Pääsykoenöyryytykseen kyllästynyt kapinallinen päätti vielä kerran kokeilla onneaan, ja ovet Teatterikorkeakouluun avautuivat kuin avautuivatkin. Ura lopulta johdatti hänet tähdittämään ennätyksiä rikkonutta manserock-musikaalia Vuonna 85. Yleisön rakastaman Mauno Pepposen sijaan Aholan elämän tärkein rooli on kaikesta huolimatta olla hyvä isä ja aviomies. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Aholan Tampereen Työväen Teatterissa.

  • Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa, Kalelassa, hän on vieraillut usein. Orivedellä Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta. Piha-aittaan hän on tehnyt isovanhempiensa tavaroista kotimuseon. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Toimittaja Lisa Enckell tapasi monia palkintoja voittaneen ja viime vuosina kansainvälisiin projekteihin keskittyneen Mahlamäen hänen toimistossaan eteläisessä Helsingissä.

  • Kun tanssija Jukka Haapalainen näki pienenä poikana tanssikohtauksen mustavalkoelokuvassa, hän ei saanut seuraavana yönä unta. Jokin oli pysyvästi muuttunut hiljaisen ja rauhallisen lapualaispojan mielessä. Tuosta unettomasta yöstä syntyi tahto ja urkeni ura, jota ihaillaan paitsi Suomessa myös ympäri maailmaa. Mutta miten tähän pisteeseen on tultu? Se on vaatinut ankaraa työtä ja tanssiuran lopettamisenkin. Toimittaja Mirva Lahtimaa tapasi Jukka Haapalaisen Jukan ja hänen vaimonsa Sirpan perustamassa tanssikoulussa Helsingissä.

  • Karismaattinen Anneli Saaristo osaa eläytyä ja mennä syvälle laulujen tulkinnassa. Ura on kestänyt tähän asti 50 vuotta, ja ääni toimii edelleen. Parhaita muistoja uran varrelta on edelleen osallistuminen Euroviisuihin ja vaikeuksien keskellä onnistuminen siellä. Toimittajana Rita Trötschkes.

  • Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.Sari Kaasisen tapasi Joensuussa toimittaja Lisa Enckell.

  • Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomaisten sinfoniaorkestereiden kanssa, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta. Toimittajana on Sari Valto.

  • Kirjailija ja kustantaja Kaari Utrio teki jo uransa alussa tärkeän oivalluksen. Suomalainen rentoutuu kirjoja lukemalla ja silloin hän haluaa historian faktoja, romantiikka ja jännitystä. Somerniemellä asuva aktiivinen kirjailija ja kustantaja ei vielä ehdi eläköityä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan kotonaan hänen elämänsä kuuden kuvan ääressä.

  • Eila Rooseli on yleislääkäri, joka on parantanut sairaita ja loukkaantuneita paitsi Pirkanmaalla, myös lukuisissa maailman kriisikohteissa. Niitä ovat Haitin maanjäristys 2010, Sierra Leonen koleraepidemia samana vuonna, taifuunituhot Flippiineillä 2013, maanjäristys Nepalissa 2015, viimeksi pakolaiskriisit Kreikassa 2016 ja Bangladeshissä viime vuonna. Kun lupautuu SPR:n delegaatiksi, pitää olla valmis nopeaankin lähtöön. Silloin jää lääkärintyö yksityisellä lääkäriasemalla ja alkaa nopea pakkkaus. Toimittaja Mauri Tikkamäki tapasi maailman kriisikohteissa aktiivisesti työskentelevän lääkäri Eila Rooselin kotipirtin lämmössä Kangasalla.

  • Pohjalainen on sisukas tahtoihminen, joka tietää miten asiat ovat. Niin on myös Pohjanmaalla syntynyt periksiantamaton Pekka Piri, joka toteutti suuren unelman 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Sittemmin hän on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistossaan ja ajatuksissaan. Kuohuja ja käänteitä on Pekka Pirin vaiherikkaassa elämässä muitakin. Kokenut merenkulkija Pekka Piristä tuli Helsingin vuosina, kun hän rakensi Kökariin itselleen kämpän. Uloimman luodon luonnon karuus ja saaristolaiset ovat jättäneet lähtemättömän jäljen seikkailijan sielunmaisemaan. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan. Hyvän vanhuuden reseptistä liikunnalla on hänen mielestään olennaisen iso osuus.

    Alun perin Jaakko Valvanteesta ei pitänyt tulla vanhuusikään erikoistunutta lääkäriä vaan psykoanalyytikko, mutta vähitellen haaveet hiipuivat. Terveyskeskuslääkärinä Valvannetta häiritsi, ettei hän ymmärtänyt, mistä iäkkäiden oireilussa oli kyse. Kiinnostus geriatriaa kohtaan kasvoi. Lapsuuden kesät Keski-Suomessa yhdessä mumman kanssa olivat opettaneet hänelle luontaisia taitoja olla ikäihmisten seurassa. Toimittaja on Sari Valto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä