Kuusi kuvaa

Ilkka Aaltonen ei pelkää tarttua tilaisuuteen

  • 43 min
  • toistaiseksi

Kulttuurin monitoimimies, espoolainen Ilkka Aaltonen tunnetaan parhaiten teekkarilauluperinteen ylläpitäjänä ja uudistajana. Diplomi-insinööritaustainen Aaltonen on säveltänyt ja/tai sanoittanut satoja kappaleita ja julkaissut kymmeniä nuottivihkoja. Usein tilaajina ovat olleet yritykset ja monesti myös ylin valtiojohto.

Löytyy Aaltosen uran varrelta myös paljon muuta. Häntä ovat työllistäneet myös kuunnelmien käsikirjoittaminen, sarjakuvapiirtäminen, näytelmäkäsikirjoittaminen ja graafisen alan työt. Lisäksi hän on kirjoittanut pakinoita ja kuvittanut kirjoja. 

Aaltonen tunnetaan kuitenkin ehkä parhaiten Hummeripojat-nimisen laulukvintetin perustajana. Tai maailman suurimman kvartetin, kuten hän itse leikkisästi sanoo.  Hummeripojille esiintymisiä on kertynyt 31 vuoden aikana lähes 1500. Joukkoon mahtuu esiintymisiä niin valtionpäämiehille, kuninkaallisille ja vuorineuvoksille, kuin ihan tavalliselle kansallekin. Aaltosen käsissä on syntynyt myös nelisen sataa yrityksille räätälöityä laulukirjaa.

Ilkan motto on: ”Jos on riittävästi motivaatiota, voi saavuttaa mitä tahansa”. Yhtä hyvin se voisi olla, ”kaikkea pitää yrittää”. Niinpä hän on onnistunut myös kahdesti saavuttamaan Guinnessin ennätysten kirjaan päätyneen ennätyksen.

Ensimmäisen kerran ennätysyritys tuli vastaan sattumalta, hänen osuessaan ohikulkumatkalla ennätyksentekopaikalle Vantaan Kuusijärvellä. – En tiennyt yhtään mitä siellä oli, mutta kyltissä luki ”Guinnessin ME-koe”. Olin sen verran utelias, että käännyin sinne. Siellä oli satoja ihmisiä Kuusijärvessä keskellä talvea. Kyseessä oli maailmanennätyskoe, montako ihmistä on yhtä aikaa avannossa. Joku huusi mulle, että jos haluat mukaan maailman ennätykseen, ota äkkiä vaatteet pois ja hyppää järveen. Ei mua tarvinnut paljon houkutella.  Siellä oli muistaakseni yhtä aikaa järvessä 327 ihmistä ja yksi vetopasunisti.

Toinen kerta oli sitten suunniteltu ja valmisteltu. Tasan kymmenen vuotta sitten Ilkka soitti pianolla, harmonikalla tai kitaralla 3333 musiikkikappaletta - silmät sidottuina. Homma hoidettiin siten, että Aaltoselle sanottiin vain kappaleen nimi ja hänellä oli 20 sekuntia aikaa aloittaa ja esittää kappale virheettömästi.

– Tilanne oli aika hauska. Täällä oli kahdeksanhenkinen raati, asiantuntijoita eri musiikkigenreistä. Joku oli laskenut, että jos kaikki 3333 kappaletta soitetaan, se kestäisi ilman mitään taukoja kuusi vuorokautta, seitsemäntoista tuntia ja rapiat päälle. Niinpä matemaatikko laski kuinka monta kappaletta pitää ottaa mukaan, jotta voidaan päätellä, että tulos vastaa kaikkien 3333 kappaleen soittamista. Vastaus oli 150 ja siihen tyydyttiin.

Aika paljon muutakin on Ilkan elämään mahtunut. Kuusi kuvaa ohjelmassa paljastetaan miksi valtiovarainministeri soitti Ilkalle illalla ja kuka oikein on tohtori Varajärvi.

Ohjelman on toimittanut Esa Viherä.

Lähetykset

  • la 18.11.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhlaa, kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan Helsingin Käpylässä.

  • Muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta. Kuolema on vienyt viime vuosina Jaakko Selinin elämästä monia läheisiä, mutta rakkaus kantaa.
    Toimittaja Lisa Enckell tapasi Selinin Helsingissä.

  • Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhaurauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus. Toimittaja on Sandra Järvenpää.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä tunnetaan ansioikkaista italialaisen kirjallisuuden romaanisuomennnoksistaan, joihin kuuluu nimekkäitä kirjailijoita kuten Domenico Starnone, Claudio Magris, Umberto Eco, Roberto Saviano ja Irene Cao. Hän on myös tunnettu, korkean tason tulkki, jonka kirjallisuuden ystävät tuntevat monista alan tapahtumista ja yleisötilaisuuksista, sekä pitkäaikainen italian kielen opettaja. Työssä, jossa kielitaito, kommunikaatio ja toisen ihmisen kohtaaminen ovat keskeisellä sijalla, vaaditaan tietoa, tutkijan otetta ja tuntosarvia. Italian ja Suomen kulttuurit ovat Leena Taavitsainen-Petäjän elämässä toisiaan täydentäviä ääripäitä. Toimittaja on Sini Sovijärvi

  • Meikkitaitelija Piia Hiltunen inspiroitui luonnosta kotiseudullaan Mikkelissä jo lapsena ja Lapin erämaareissuilla. Nykyisin hän on tuttu näky kansainvälisillä muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Myös televisiosta tuttu nainen on työskennellyt kansainvälisten brändien johtavana meikkitaiteilijana ja tänä päivänä hän meikkaa muun muassa Jenni Vartiaista, Chisua ja Anna Puuta. Ujosta persoonastaan huolimatta hänen tyylinsä meikata on rohkea, tunnistettava ja hänelle se on keino purkaa omaa, päänsisäistä maailmaa. Toimittajana Teresia Jokinen.

  • Spekulatiivista fiktiota kirjoittava kirjailija Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan hänen kotonaan Ristiinassa.

  • Tutkipa kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina myös itsensä likoon. Tutkimuskohteena Kinnusella on tällä hetkellä ruumiillisuus työelämässä. Työ ei usein enää ole fyysistä, mutta kehoon kohdistuu silti työmarkkinoilla vaatimuksia. Kulttuuriantropologi ihmettelee ja tutkii ihmisiä työkseen, mutta Taina haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa tai yksin luontoon. Kinnunen on sanonut puoliksi tosissaan, että ihmisten sijaan hän pitää enemmän eläimistä ja luonnosta. Onnellisimmat hetket hän on viettänyt hiihtoretkillä tunturissa, yksin. Arjestaan hän nauttii nyt syrjäisessä omakotitalossa vinttikoirien kanssa Joensuussa. Siellä hänet tapasi elämän kuuden kuvan ääressä kevättalvella 2018 toimittaja Leena Pihkala.

  • Eeva Lennon toimi vuosikymmeniä Yleisradion kirjeenvaihtajana Lontoossa. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Nyt tämä utelias feministi raottaa yksityiselämänsä verhoa tuoreessa elämänkerrassaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Eeva Lennonin Suomessa.

  • Kuvataiteilija Teo Annanollia on aina kiinnostanut vanhojen taiteilijoiden, kuten Michelangelon ja Rembrandtin kuvaamisen tapa. Heidän kaltainen analyyttinen ote ja hidas tekeminen ovat sopineet Kokkolan Ykspihlajassa kasvaneelle ja maailmaa kiertävälle Tero Annanollille. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kuvataiteilijan ja taidepedagogin työhuoneella Helsingissä.

  • Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä. Hän inspiroituu saaristoissa Euroopan äärilaidoilla. Taiteilijaisä Torsten Korsströmin suvun muistorikas kotiseutu Korppoo tarjoaa kesäparatiisin. Legendaarinen Kreeta on usein ollut kohteena yhteisille matkoille Kyra-sisaren ja lastenlasten kanssa. Tuva Korsströmin kansainvälisten kontaktien perusteella käydyt keskustelut on julkaistu sekä Hufvudstadsbladetin lukuisissa artikkeleissa, että hänen pohdiskelevissa esseekirjoissaan. Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Teatteritekijänä Katriina Honkanen uskoo teatterin voimaan. Hän toivoo että teatteri menisi avoimempaan yhteiskunnalliseen ja yhteisöllisen suuntaan ja saisi vahvemman roolin niin ihmisten arjessa kuin yhteiskunnassa, Muusikkona on haluaa tehdä lauluja naisista ja heidän vahvoista tarinoistaan. Niin musiikki kuin teatteri voivat muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Katriina Honkasen Mikkelissä.

  • Sanoittaja, säveltäjä ja kehotaiteilija Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassilla on unelma että kaikenlaiset ja näköiset ihmiset saisivat kokea tulevansa hyväksytyiksi. Kahdeksankymmentä vuotta täyttävä taiteilija on vahvasti nykypäivässä kiinni. Kolmas syöpä ei häiritse arkea, vaikka se onkin tikittävä aikapommi taiteilijan kehossa. Kehollisuus, tai oikeastaan ruumiillisuus, niin kuin Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass haluaa asian nimetä, astui hänen mukaansa taiteen foorumille 1990-luvulla. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä