Kuusi kuvaa

Ilkka Aaltonen ei pelkää tarttua tilaisuuteen

  • 43 min
  • toistaiseksi

Kulttuurin monitoimimies, espoolainen Ilkka Aaltonen tunnetaan parhaiten teekkarilauluperinteen ylläpitäjänä ja uudistajana. Diplomi-insinööritaustainen Aaltonen on säveltänyt ja/tai sanoittanut satoja kappaleita ja julkaissut kymmeniä nuottivihkoja. Usein tilaajina ovat olleet yritykset ja monesti myös ylin valtiojohto.

Löytyy Aaltosen uran varrelta myös paljon muuta. Häntä ovat työllistäneet myös kuunnelmien käsikirjoittaminen, sarjakuvapiirtäminen, näytelmäkäsikirjoittaminen ja graafisen alan työt. Lisäksi hän on kirjoittanut pakinoita ja kuvittanut kirjoja. 

Aaltonen tunnetaan kuitenkin ehkä parhaiten Hummeripojat-nimisen laulukvintetin perustajana. Tai maailman suurimman kvartetin, kuten hän itse leikkisästi sanoo.  Hummeripojille esiintymisiä on kertynyt 31 vuoden aikana lähes 1500. Joukkoon mahtuu esiintymisiä niin valtionpäämiehille, kuninkaallisille ja vuorineuvoksille, kuin ihan tavalliselle kansallekin. Aaltosen käsissä on syntynyt myös nelisen sataa yrityksille räätälöityä laulukirjaa.

Ilkan motto on: ”Jos on riittävästi motivaatiota, voi saavuttaa mitä tahansa”. Yhtä hyvin se voisi olla, ”kaikkea pitää yrittää”. Niinpä hän on onnistunut myös kahdesti saavuttamaan Guinnessin ennätysten kirjaan päätyneen ennätyksen.

Ensimmäisen kerran ennätysyritys tuli vastaan sattumalta, hänen osuessaan ohikulkumatkalla ennätyksentekopaikalle Vantaan Kuusijärvellä. – En tiennyt yhtään mitä siellä oli, mutta kyltissä luki ”Guinnessin ME-koe”. Olin sen verran utelias, että käännyin sinne. Siellä oli satoja ihmisiä Kuusijärvessä keskellä talvea. Kyseessä oli maailmanennätyskoe, montako ihmistä on yhtä aikaa avannossa. Joku huusi mulle, että jos haluat mukaan maailman ennätykseen, ota äkkiä vaatteet pois ja hyppää järveen. Ei mua tarvinnut paljon houkutella.  Siellä oli muistaakseni yhtä aikaa järvessä 327 ihmistä ja yksi vetopasunisti.

Toinen kerta oli sitten suunniteltu ja valmisteltu. Tasan kymmenen vuotta sitten Ilkka soitti pianolla, harmonikalla tai kitaralla 3333 musiikkikappaletta - silmät sidottuina. Homma hoidettiin siten, että Aaltoselle sanottiin vain kappaleen nimi ja hänellä oli 20 sekuntia aikaa aloittaa ja esittää kappale virheettömästi.

– Tilanne oli aika hauska. Täällä oli kahdeksanhenkinen raati, asiantuntijoita eri musiikkigenreistä. Joku oli laskenut, että jos kaikki 3333 kappaletta soitetaan, se kestäisi ilman mitään taukoja kuusi vuorokautta, seitsemäntoista tuntia ja rapiat päälle. Niinpä matemaatikko laski kuinka monta kappaletta pitää ottaa mukaan, jotta voidaan päätellä, että tulos vastaa kaikkien 3333 kappaleen soittamista. Vastaus oli 150 ja siihen tyydyttiin.

Aika paljon muutakin on Ilkan elämään mahtunut. Kuusi kuvaa ohjelmassa paljastetaan miksi valtiovarainministeri soitti Ilkalle illalla ja kuka oikein on tohtori Varajärvi.

Ohjelman on toimittanut Esa Viherä.

Lähetykset

  • la 18.11.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut kansalliskirjaston ylijohtajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Hän tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt tutkija ja tietokirjailija Ekholm suomii aikaamme lyhytnäköisyydestä ja odottaa, milloin tulee Hornettien ja siltojen jälkeen kulttuurin vuoro. Hän tuli tunnetuksi Juha Sipilän hallituksen yliopistoihin kohdistuvien leikkausten vastustajana ja kieltäytyi toteuttamasta kansalliskirjastolle esitettyjä irtisanomisia perustuslakiin vedoten. Useita tietokirjoja ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa. Toimittaja on Lisa Enckell. Ohjelma on nauhoitettu viime huhtikuussa.

  • Musiikki tuli säveltäjä Kaija Saariahon elämään jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vanhemmat antoivat esikoisensa leikkiä perheen isolla radiolla. Siitä tuli hyvin rakas, koska hän pystyi itse kanavia vaihtamalla valitsemaan mieleistään musiikkia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi säveltäjän jolle elämä ilman säveltämistä on hukattua elämää.

  • Kaksi väitöskirjaa tehnyt filosofi Mikko Lahtinen löysi 2010-luvulla kehollisuutensa uudelleen. 45-vuotiaana hän aloitti uudestaan juoksemisen ja siirtyi sitten kehonrakennukseen. Lahtisen bodaamiseen löytyy myös akateemiset syyt. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Mikko Lahtisen Tampereen yliopistolla.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen asuu Helsingin Kalliossa ja rakastaa sen tarinoita. Albert Edelefeltin maalausten mallien ja erityisesti Virginien tarina on kiehtonut häntä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.Toimittaja Lisa Enckell tapasi Anna Kortelaisen Kallion kirjastossa.

  • Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen. Toimittaja on Rita Trötschkes.

    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

  • Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta hän toteutti 20 vuotta sitten hankittuaan ensin perinteisen hinokipuisen kylpyammeen. Riitta Oikawan kiinnostus Japania kohtaan syntyi jo lapsuudessa osittain sattuman kautta. Kun Riitan eno lähti Amerikkaan, jätti hän pikku-Riitalle kirjansa, joista löytyi Japanin satumainen maailma. Toimittaja on Rita Trötschkes.

  • Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom kuvailee oopperakokemusta kummalliseksi tapahtumaksi. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Söderblom herkistyy kun puhutaan äidin merkittävästä roolista uralle. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Outi Airola puhaltaa henkeä Kokkolan Ykspihlajan kaupunginosaan pelastamalla vanhoja rakennuksia ja pyörittämällä asukas- ja kulttuuriyhdistyksiä, joissa ovet ovat avoinna ihan kaikille. Outi Airolan valitsemien kuvien kautta kuljetaan Ykspihlajan työläis- ja satamakortteleiden värikkäisiin vaiheisiin ja puhutaan siitä, millaisia raitoja elämä on räsymattoon kutonut. Toimittajana on Leena Peltokangas.

  • Näyttelijänkään elämässä kaikki ei mene aina kuin elokuvissa. Jari Ahola oli hyvin vähällä luovuttaa unelmansa suhteen, kun pääsykoepettymykset Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle toistuivat keväästä toiseen. Pääsykoenöyryytykseen kyllästynyt kapinallinen päätti vielä kerran kokeilla onneaan, ja ovet Teatterikorkeakouluun avautuivat kuin avautuivatkin. Ura lopulta johdatti hänet tähdittämään ennätyksiä rikkonutta manserock-musikaalia Vuonna 85. Yleisön rakastaman Mauno Pepposen sijaan Aholan elämän tärkein rooli on kaikesta huolimatta olla hyvä isä ja aviomies. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Aholan Tampereen Työväen Teatterissa.

  • Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa, Kalelassa, hän on vieraillut usein. Orivedellä Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta. Piha-aittaan hän on tehnyt isovanhempiensa tavaroista kotimuseon. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Toimittaja Lisa Enckell tapasi monia palkintoja voittaneen ja viime vuosina kansainvälisiin projekteihin keskittyneen Mahlamäen hänen toimistossaan eteläisessä Helsingissä.

  • Kun tanssija Jukka Haapalainen näki pienenä poikana tanssikohtauksen mustavalkoelokuvassa, hän ei saanut seuraavana yönä unta. Jokin oli pysyvästi muuttunut hiljaisen ja rauhallisen lapualaispojan mielessä. Tuosta unettomasta yöstä syntyi tahto ja urkeni ura, jota ihaillaan paitsi Suomessa myös ympäri maailmaa. Mutta miten tähän pisteeseen on tultu? Se on vaatinut ankaraa työtä ja tanssiuran lopettamisenkin. Toimittaja Mirva Lahtimaa tapasi Jukka Haapalaisen Jukan ja hänen vaimonsa Sirpan perustamassa tanssikoulussa Helsingissä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä