Luontoretki.

Vietetäänkö luonnossa isänpäivää?

  • 11 min
  • toistaiseksi

Kolmipiikki, susi, laulujoutsen, majava, turkkilo. Yhdistääkö näitä lajeja mikään? Luontoretkellä Juha Roiha ja Juha Laaksonen tarttuvat yllättävään ja aika vaikeaan teemaan. Voiko luonnossa viettää isänpäivää ja minkä lajien koiras mahdollisesti voisi olla hyvä isä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lähetykset

  • su 12.11.2017 8.10 • Yle Radio Suomi Hämeenlinna

Jaksot

  • Lauttasaaren silta Helsingissä on yksi tunnetuimmista silakoiden onkipaikoista Suomessa. Moni ohikulkija, ulkoilija, työmatkailija ja turisti on jäänyt ihmettelemään miten paljon silakoita merestä nousee. Se tiedetään, että silakoita kalastetaan keväällä ja syksyllä. Mutta mistä idea silakoiden onkimiseen aikoinaan tuli, eli ketkä aloittivat silakoiden litkaamisen Lauttasaaren sillalla? Juha Laaksosen luotsaamalla Luontoretkellä 86-vuotias helsinkiläinen kalastajamestari Torsten Lindgren kertoi miten homma sai alkunsa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Pienten petolintujen pesät ovat kuulemma vaikeita ja kanahaukkakin hankala, koska sillä voi olla useampi vaihtopesä. Maakotkan pesä on suuri, mutta ei sitäkään aina ole helppo löytää. Luontoretkellä tutustumme kuusamolaiseen lintuharrastajaan, petolintujen pesien etsijään, Seppo Vähätaloon. Miten yli 80-vuotiaan Vähätalon harrastus aikoinaan alkoi, miten petolintujen pesiä etsitään? Kuusamossa laavulla, ritisevän nuotion äärellä vanhemman herran muistoja kuuntelee Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Niitä on Suomessa alle kaksikymmentä lajia. Ne luikertelevat ja kaivautuvat talveksi maan alle. Syksy ei ole näiden kavereiden kulta-aikaa, mutta silti niitä voi nähdä myös näin lokakuun lopulla, esimerkiksi kovien sateiden jälkeen asvaltilla. Mistä on kyse? No tietenkin lieroista, mistäpä muusta. Luontomiehet ovat taas vauhdissa. Professori Heikki Setälä ja Juha Laaksonen tonkivat kariketta Evolla. Taitaa olla kuitenkin hiukan heikohko saalis. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Sieniä, marjoja, sammalia ja jäkäliä sekä rehevää aluskasvillisuutta. Paikoittain monimuotoinen metsä muistuttaa tiheää viidakkoa. Vanhassa metsässä on lupa kulkea hitaasti, välillä pysähtyä ja laskeutua kyykkyyn kurkistelemaan ja haistelemaan, miltä maanpinta tuoksuu ja miltä sen asukit näyttävät ihan lähietäisyydeltä. Tänään Luontoretkellä Kimmo Jääskeläinen ja Juha Laaksonen tutkivat jäkäliä Vantaan Västrassa. Puitteet ovat hienot ja tuovat tuulahduksen myös lapsuudesta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Lehtokotilo on alun perin ollut eteläisten lehtometsien laji. Nykyään se on enemmänkin kulttuuriympäristöjen asukki. Viime vuosien säät ovat suosineet kotiloiden lisääntymistä ja lehtokotiloita on nykyään runsaasti lähes koko Etelä-Suomessa. Moni kotipuutarhuri ei ole tästä ilmiöstä kovin mielissään. Viime kesä ei kuitenkaan ollut lehtokotiloille kovin hyvä. Ja näin lokakuussa retkellä joutuu jo tekemään hieman töitä, että löytäisi lehtokotilon tai jonkun muun nilviäisen. Helsingin Tapanilassa kuitenkin yritetään. Pitkän linjan nilviäistutkija, itse nilviäisherra, Hannu Ormio ja Juha Laaksonen ovat kotiloretkellä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Miltä vanha metsä tuoksuu? Millaiset värit ovat ikimetsässä? Evolla sijaitseva Kotisten aarnialue on kooltaan yli 200 hehtaaria. Varsinainen ydinalue on rauhoitettu jo toista sataa vuotta sitten. Ei ihme että metsässä on paljon vanhoja, isoja puita - sekä pystyssä että maassa. Vanha metsä tarjoaa elinpaikan monille sellaisille lajeille, jotka eivät talousmetsissä menesty. Luontoretkellä Juha Laaksonen ja Asko Hauta-aho hämmästelevät sammaleisen metsän kauneutta ja harmonista tunnelmaa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Moni mökkiläinen ja omakotitalon omistaja on tyytyväinen kun on huono myyrävuosi. Ei tarvitse pelätä, että hiiret tuppaavat sisään ja myyrät mellastavat pihapiirissä. Halkoliiteristäkin voi hakea halkoja ilman, että tarvitsee pelätä metsämyyrän levittämää myyräkuumetta. Asialla on kuitenkin toinen puoli: kun karvakorvia on vähän, on petoeläimillä niukasti syötävää ja saalistus kohdistuu muihin eläimiin. Pikkunisäkkäät pyörittävät monia ravintoketjuja. Luontoretkellä ollaan etsimässä myyriä Espoossa. Juha Laaksosen oppaana on metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen. Mutta, mitä professori on tekee, kun myyriä on niukasti, lipsahtaako tutkimus sujuvasti pienempiin eläimiin? Ja voiko muuten myyräsyklien muuttumista selittää jotenkin kansantajuisesti? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Niitä on erivärisiä ja -kokoisia. Monilla on komea lakki, ja sen muoto voi vaihdella. Tämä lakki on eliön näkyvä osa eli itiöemä ja sen perusteella useimmat lajit voi tunnistaa toisistaan. Lakki voi olla yksi- tai monivuotinen. Jotkut niistä tuoksuvat. Näiden hajottajien varsinainen sienirihmasto elää puun sisällä. Suomessa niitä on yli 200 lajia. Joko olet jyvällä, mistä on kyse? Luontoretkellä puhutaan käävistä. Erityisesti yhdestä avainlajista, kantokäävästä. Juha Laaksosen retkikaverina Kirkkonummen Porkkalassa on WWF:n metsäasiantuntija Panu Kunttu. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Aukokki, ristikki, riipukki, hypykki. Onko tuttuja kavereita? Annetaan lisää vinkkejä. Osa näistä kutoo verkkoja ja pyydystää niillä saaliinsa, toiset juoksevat tai hyppäävät saaliinsa kiinni. Suomessa niitä on yli 600 lajia. Kaikki meistä ovat joskus joutuneet tämän eliöryhmän kanssa tekemisiin, ja vaikka niistä ei pitäisi, ne ovat ihmisille kuitenkin hyödyllisiä. Luontoretkellä tutustutaan Reino Pajarteen johdolla hämähäkkeihin. Retkikaverina Helsingin Lauttasaaren eteläkärjessä, Särkiniemessä, on Juha Laaksonen. Kuva: Reino Pajarre

  • Susiluola sijaitsee Kristiinankaupungissa, pääosin Karijoen kunnan omistamalla alueella. Luolaksi kutsuttu kallionrako on saanut nimensä Susivuoren mukaan. Susiluola on aiheuttanut monenlaista keskustelua. Sen iästä, alkuperästä ja varsinkin asukkaista on väitelty tutkijoiden ja historian harrastajien piirissä. Luolan on näet ajateltu olleen asuinpaikkana jo ennen viimeistä jääkautta. Jotkut uskovat, että Neanderthalin ihmiset mahdollisesti asuivat luolassa noin 100 000 vuotta sitten. Toiset pitävät ajatusta mahdottomana, eikä asutuksesta varsinaisesti ole suoria todisteita. Luontoretkellä Juha Laaksonen seikkailee Kariniemen susiluolalla. Varsinainen opas ei päässyt paikalle, joten Laaksonen joutuu yllättäen itse aikamoiselle mielikuvitusmatkalle historiallisiin pyörteisiin. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Noin kymmenen kilometriä Vaasan eteläpuolella sijaitseva Söderfjärden sai alkunsa meteoriitin iskeytyessä maahan noin 520 miljoonaa vuotta sitten. Vaikka kraateri on vuosimiljoonien aikana ollut meren pinnan alla ja täyttynyt sedimenteistä, se on edelleen yksi maailman parhaiten säilyneistä meteoriittikraattereista. Ilmasta katsottuna Söderfjärdenin liki kuusi kilometriä halkaisijaltaan olevan peltoaukean pyöreä muoto näkyy erityisen selvästi. Luontoretkellä palataan ajassa kauas menneisyyteen. Millaisia vaiheita tämä monille lintuharrastajille syksyisistä kurjista tuttu alue on käynyt läpi. Oppaana on Helena Nygård ja retkikaverina Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Miksi Merenkurkun alueella ei esiinny sinilevää? Vai pitääkö se edes paikkaansa? Miten Merenkurkun kivisessä saaristossa voi liikkua ajamatta joskus karille? Onko kiviä edes mahdollista välttää? Vaasan eteläpuolella sijaitseva Maalahden Bergön saaristo on mielenkiintoinen paikka. Luontoretkellä valokuvaaja Pertti Hissa opastaa meidät saariston saloihin. Retkikaverina rantalaiturilla on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä