Horisontti

Onko Helanderin selvityksessä ainekset kirkon pattitilanteen purkuun, Kari Mäkinen?

  • 6 min
  • toistaiseksi

Kirkon on syytä säilyttää vihkioikeutensa, linjaa ev.lut. kirkon piispainkokous. Se käsitteli keskiviikkona professori Eila Helanderilta tilaamaansa selvitystä vihkioikeudesta luopumisen vaikutuksista sekä avioliittoon vihkimisen merkityksestä kirkon identiteetille. Vihkioikeuden säilyttämisellä näyttää olevan vahva kirkon jäsenten tuki.

Samalla piispainkokous sai eteensä myös kompromissiehdotuksen liittyen sateenkaariparien vihkimisiin. Eila Helander esittää selvityksensä johtopäätöksissä, että kirkko voisi pitäytyä perinteisessä avioliitto-opetuksessaan, mutta sallisi silti pappien vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja.

Mitä piispainkokouksen puheenjohtaja, arkkipiispa Kari Mäkinen ajattelee Helanderin selvityksestä? Löytyykö Helanderin ehdotuksesta aineksia siihen, että kirkon avioliittoon liittyvä pattitilanne saataisiin purettua?

Arkkipiispa Kari Mäkistä haastattelee Anna Patronen.

Lähetykset

  • to 12.10.2017 13.30 • Yle Areena

Jaksot

  • Johannes Kastaja oli raamatunaikainen profeetta, joka saarnasi parannusta ja vaati ihmisiä ottamaan kasteen. Millaiseen historialliseen jatkumoon Johannes liittyi? Entä keitä ovat tämän ajan profeetat, mistä he puhuvat ja mistä heidät tavoittaa?

    Vieraina ovat tutkija, dosentti Matti Myllykoski sekä päätoimittaja emeritus, pastori Tapani Ruokanen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ville Talola. Ohjelma on uusinta kesältä 2017.

  • Millaista on buddhalaisuus Suomessa? Mitä buddhalaisuudesta putoaa pois, kun se tulee kaukomailta tänne protestanttiseen Pohjolaan? Keskustelemassa ovat Lé Tan Linh, Erja Varis ja Mitra Härkönen. Heillä kullakin on oma näkökulmansa buddhalaisuuteen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Joonas Tolvanen lähti 17-vuotiaana Kiinaan haaveenaan oppia shaolin kung-futa, vanhaa itsepuolustuslajia. Hän kuvitteli löytävänsä sumuisilta vuorilta viisaita kung-fu-mestareita mutta löysikin lapsia hakkaavia, huumeriippuvaisia, vapaa-ajallaan räiskintäpelejä pelaavia munkkiveljiä. Siitä huolimatta Tolvanen on palannut kymmenen vuoden aikana Kiinaan uudelleen ja uudelleen. Mitä hän on Kiinasta oppinut? Entä mitä hän arvostaa Suomessa kiinankokemustensa jälkeen? Nykyisin kolmekymppinen Tolvanen työskentelee Kuopiossa lääkärinä ja on kirjoittanut kiinankokemuksistaan lennokkaan kirjan nimeltään Soturimunkin oppipoika. Toimittajana on Anna Patronen.

  • Kuningas Salomoa on totuttu pitämään hyvänä ja oikeamielisenä, viisaana hallitsijana. Kenttäpiispa Pekka Särkiön mukaan Salomolla oli kuitenkin pimeä puoli. Salomon syntejä olivat rikkauksien haaliminen omaa kansaa orjuuttamalla, vierasmaalaiset naiset ja hiukan yllättäen jopa Salomon jumalallinen viisaus. Kenttäpiispa Särkiö, teologian tohtori ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti, nostaa uudessa tutkimuksessaan Salomon salaisuus esiin Raamatun peitettyä Salomo-kritiikkiä.

    Kenttäpiispa Särkiön ja, kuten jutusta vielä käy ilmi, Särkiön kanat, tapasi toimittaja Samuli Suonpää.

  • Helluntailaisuuden poliittinen historia on lyhyt. Perinteisesti liikkeessä on keskitytty yhteiskunnallisten kysymysten sijaan sielujen pelastukseen. Ensimmäinen helluntailainen kunnallispoliitikko tavattiin vasta 1970-luvulla ja sen jälkeen KD oli pitkään ainoa oikea helluntailainen puolue. Tänään on toisin.

    Uskonnosta ja politiikasta keskustelemassa ovat Dani Niskanen (Kok.) Ville Hoikkala (Sd) ja Roosa Kauppinen (KD). Toimittajina on Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Ennen haluttiin naimisiin juhannuksena, vuoden valoisimpaan aikaan. Enää juhannushäät eivät ole kovin muodissa. Millaisia ovat suomalaisten häätavat? Mistä tavat tulevat? Keskustelemassa ovat Hääkirja "Siksi tahdot" -kirjan kirjoittaja Tiina-Emilia Kaunisto, Vantaan Hääyö-tapahtuman pappi Terhi Viljanen sekä kansanuskomusten tuntija, uskontotieteilijä Risto Pulkkinen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Suomalaiset syövät lihaa enemmän kuin koskaan, siitäkin huolimatta, että ekologiset, terveydelliset ja eettiset syyt puoltavat kaikki lihansyönnin vähentämistä. Noin kaksi miljardia ihmistä maailmalla syö hyönteisiä proteiininlähteenään. Hyönteiset ovat lentämässä vauhdilla myös länsimaisiin ruokapöytiin. Hyönteiskokki Topi Kairenius tietää, miten heinäsirkasta tai jauhomadosta saa maittavaa ruokaa ja miten toimii juhannuksen merkkihahmon, Johannes Kastajan, heinäsirkkaresepti. Toimittajana on Anna Patronen.

  • Rippikoulua pidetään kirkon tähtituotteena. Millaiseen maailmaan ripari valmentaa nuorta ja miten paljon leirien sisällöt vaihtelevat rippikouluvetäjän mukaan? Keskustelemassa ovat rippikoulun oppaan kirjoittanut seurakuntapastori Helena Paalanne, kasvatus- ja perheasioiden johtaja Jarmo Kokkonen kirkkohallituksesta sekä nuorisotyönohjaaja Jonna Peitso Vuosaaren seurakunnasta. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Kirkkojärjestyksen mukaan ehtoollista saa viettää "kirkkoherran valvonnassa myös muualla kuin kirkossa". Tänä vuonna ehtoollinen jää kuitenkin väliin Suomen suurimmassa kristillisessä nuorisotapahtumassa, Maata näkyvissä -festivaaleilla, sillä tapahtuman järjestäjä, Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys Sley, ei hyväksy naisia papeiksi. Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan kyse ei ole pelkästään Sleyn omasta asiasta, kirkon tapahtumissa ei voi järjestää messuja, joissa naiset eivät voi pappina palvella.

    "Valitettavasti evankeliumiyhdistys on profiloitunut tämän yksittäisen asian kautta", sanoo arkkipiispa Luoma ja toivoo, että järjestössä selvitettäisiin, miksi juuri ehtoollisellä pitää osoittaa, että ollaan kirkon virasta eri mieltä. Toimittajana Samuli Suonpää.

  • Arabikevät oli 2010-luvun alussa kansannousujen sarja Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Se käynnistyi Tunisian vallankumouksesta. Nuoriso lähti kaduille ja toreille toivoen demokratiaa mutta tulikin väkivaltaisuuksia ja sotaa sen sijaan.

    Sanna Raita-aho on Turkissa ulkomaantoimittajana ja kysyy tietokirjassaan yhdessä Lilly Korpiolan kanssa, mitä on tapahtunut arabikevään jälkeen, arjen ja apokalypsin välissä. Onko toiveita demokratiasta ja vaatiiko demokratisaatio rinnalleen maallistumiskehityksen? Raita-ahoa haastattelee Anna Patronen.

  • Muslimien määrä on Suomessa moninkertaistunut muutamassa vuodessa ja samaa vauhtia kasvavat muslimimarkkinat. Suomalaiset muslimit ovat maksukykyinen asiakasryhmä, mutta miten heitä osataan palvella? Millaisia erityispiirteitä muslimeihin kuluttajina liittyy ja millaisesta asiakassegmentistä lopulta on kyse? Keskustelemassa ovat monimuotoisuuden ja osallisuuden asiantuntija Sara Salmani, verkkokauppayrittäjä Polina Shumilova sekä arabikulttuurin valmentaja Päivi Käri-Zein. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Terho Miettisen ja Raija Pellin kirja "Harhaanjohtajat" nosti karismaattisen kristillisyyden sekä helluntailiikkeen väärinkäytökset otsikoihin. Mitä on tämän päivän helluntailaisuus? Onko sen raamatunopetus voimaannuttavaa vai rampauttavaa? Keskustelemassa ovat kolme helluntailaista: tohtorikoulutettava Lari Launonen, uskontotieteilijä, toimittaja Heini Röyskö sekä TT, Jeesus-tutkija Matti Kankaanniemi. Äänessä ovat lisäksi Terho Miettinen sekä Uskontojen uhrien tuki ry:n toiminnanjohtaja Joni Valkila. Keskustelu on uusinta keväältä 2017.

    Ohjelmassa kuullaan myös tuore haastattelu tältä viikolta. Suomen ainoa poliisipappi Carita Pohjolan-Pirhonen jää eläkkeelle. Millaista on ollut viedä päivittäin suruviestiä? Ohjelman toimittavat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Klipit

  • Presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaari puhuu suomalaisten erityissuhteesta Namibian kanssa. Maan itsenäisyyden kätilöksi tituleerattu Ahtisaari on puolisonsa kanssa Namibian kunniakansalainen.

  • Lapsi ei ole tyhjä taulu, ei kasvamassa oleva kuluttaja eikä tulevaa työvaoimaa, ajattelee Seurakuntien lalpsityön keskuksen eläkkeelle jäävä pääsihteeri Kalevi Virtanen. Lapsen tulo ajattelun keskiöön merkitsee perustavaa muutosta sekä kirkkoon että muualle yhteiskuntaan.
    Ohjelmassa kuullaan myös, millaisia kuvia lapset piirtävät pyhästä sekä millaisista palikoista hyvä parisuhde rakentuu.

  • Luterilaisuus koettiin Venäjän vallan aikaan erottamattomaksi osaksi suomalaisuutta, vastapainona ortodoksiselle tsaarin vallalle. Mutta yhtenäinen Suomi oli myytti jo 1800 -luvulla. Yhtenäisyyttä korostava historia oli aikanaan poliittinen valinta. Tarkastelukulmaa muuttamalla kokonaiskuva tarkentuu. Professori Irma Sulkunen valottaa suomalaisuuden ja luterilaisuuden sidoksia. Ohjelmassa tarkastellaan myös suomalaista antisemitismiä ja avataan ikkunat Arfikkaan.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä