Koe uusi yle.fi

Tulevaisuus hanskassa

Muutos on ilmassa Jari Hanskan ilmastopodcastissa – uusi jakso aina maanantaisin

Ilmastonmuutoksella on synkkä maine. Megahurrikaanit, sulavat jäätiköt ja nälänhädät piinaavat ihmiskuntaa ja uutisotsikoita. Muutos ei uhkaa ainoastaan ympäristöä, vaan myös talouden ja valtioiden kestokykyä. Suomi ei yksin voi eristäytyä ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Tulevaisuus näyttää myrskyisältä, mutta onko se todella väistämätön? Entä jos voimmekin välttää romahduksen, ja päättää itse miltä tulevaisuutemme näyttää?

Tulevaisuus hanskassa on Jari Hanskan faktaa ja fiktiota yhdistävä ilmastopodcast, joka etsii ratkaisuja synkkien skenaarioiden keskellä. Sarja tekee tutkimusmatkan nykypäivän Suomeen ja selvittää mitkä ovat konkreettiset ilmasto-ongelmamme, ja mitä me voimme tehdä tänään kestävämmän tulevaisuuden puolesta.

Tulevaisuus hanskassa sisältää kymmenen jaksoa, jotka leikkaavat läpi suomalaisten muuttuvan arjen. Mitä fossiilitaloudesta luopuminen tarkoittaa? Tuottaako ilmastonmuutos sittenkin lisää työpaikkoja? Voisiko proteiini kasvaa pellolla navetan sijasta? Jarin kanssa tiukkoja kysymyksiä ratkovat joukko tutkijoita ja ajattelijoita, joille ilmastonmuutoksen ratkaisu on osa arkea.

Faktojen lomassa Tulevaisuus hanskassa -podcast kurkistaa Suomen seuraavaan vuosisataan jaksoja rytmittävissä tulevaisuusfiktioissa. Lyhyet kohtaukset on kirjoittanut Juho Gröndahl BIOS-tutkimusyksikön tulevaisuusskenaarioiden pohjalta. Tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvat fiktiot tarjoavat ikkunan sellaiseen Suomeen, missä ilmastonmuutokseen on varauduttu ja pahin romahdus on vältetty. Podcastin rinnalla julkaistaan myös sarja videoita, jotka luotaavat podcastin kymmentä aihetta ja kurkistavat Suomen tulevaisuuteen eri vuosikymmenillä.

Ilmastonmuutos mullistaa elämämme ja yhteiskuntamme seuraavien vuosikymmenten aikana tavalla, jota emme vielä tahdo ymmärtää. Peliä ei kuitenkaan ole menetetty. Muutos on ilmassa.

Tulevaisuus hanskassa on osa Yle Draaman ja Uutis- ja ajankohtaistoiminnan syksyn 2017 yhteishanketta. Tehtävänä tulevaisuus -hankkeen jutuissa ja ohjelmissa visioidaan Suomen seuraavaa vuosisataa sellaisessa maailmassa, missä ilmastonmuutokseen on varauduttu.
Uusi jakso julkaistaan joka maanantai.

Toimittaja Jari Hanska
Tuottaja Elina Ylä-Mononen
Podcastin äänisuunnittelu Hanna-Helena Kinnunen ja Joonatan Kotila
Tulevaisuusfiktiot:
Ohjaus ja dramaturgia Antti Lehtinen
Käsikirjoitus Juho Gröndahl
Skenaariot Ville Lähde ja BIOS-tutkimusyksikkö
Näyttelijät Antti Autio, Geoffrey Erista, Raimo Grönberg, Joanna Haartti, Jussi Lehtonen, Erja Manto, Irina Pulkka, Tuomas Rinta-Panttila, Janna Räsänen, Antti Tiensuu

Tuotanto Yle Draama

Jaksot

  • Mikä on suomalaisen metsän tulevaisuus? Kansallisromanttinen metsämaisema on muuttunut hakkuilla monen toimeentuloksi. Hiiilineutraali tulevaisuus kannustaa kuitenkin heittämään kirveen nurkkaan ja jättämään metsät hiilinieluksi. Mutta mikä ihme on puupelto? Saako enää polttaa nuotiota? Laulavatko 2050-luvun metsässä vielä linnut? Jarin vieraina ympäristön ja taiteen suhdetta tutkiva Antti Majava ja humanistiseen ympäristötutkimukseen erikoistuva Karoliina Lummaa, BIOS-tutkimusyksiköstä.

    Tulevaisuusfiktioissa mennään metsään, jossa vuonna 2039 puun polttajasta on tullut marginaalinen jäärä, ja vuonna 2041 luonnon ennallistaja korjaa tehtyjä vahinkoja. Näyttelijöinä kuullaan Tuomas Rinta-Panttila ja Irina Pulkka.

    Tulevaisuus hanskassa on osa Yle Draaman ja Uutis- ja ajankohtaistoimituksen syksyn 2017 yhteishanketta. Tehtävänä tulevaisuus -teeman jutuissa ja ohjelmissa visioidaan Suomen seuraavaa vuosisataa sellaisessa maailmassa, missä ilmastonmuutokseen on varauduttu ajoissa.

  • Oma koti kullan kallis, mutta entä jos se onkin myrkyillä kyllästetty ilmaston saastuttaja? Puurakentamisesta povataan korvaajaa sementille, jonka osuus maailman hiilipäästöistä on yksinään jo viisi prosenttia. Löytyykö avain kestävään rakentamiseen puupilvenpiirtäjistä, 20-luvun taloista tai hirsimökeistä? Jari vierailee Honkasuon puurakentamisalueella seuranaan Helsingin kaupungin Ulla Loukkaanhuhta, Kimmo Kuisma ja Suvi Tyynilä. Studiovieraana puurakentamista kehittävä arkkitehti Lars-Erik Mattila.

    Tulevaisuusfiktioissa Suomeen valmistuu maailman korkein puukerrostalo vuonna 2030, ja yhteisöasumiseen sopeutuminen aiheuttaa aviokriisin tupareissa 2032. Näyttelijöinä kuullaan Jussi Lehtonen ja Antti Autio.

    Tulevaisuus hanskassa on osa Yle Draaman ja Uutis- ja ajankohtaistoimituksen syksyn 2017 yhteishanketta. Tehtävänä tulevaisuus -teeman jutuissa ja ohjelmissa visioidaan Suomen seuraavaa vuosisataa sellaisessa maailmassa, missä ilmastonmuutokseen on varauduttu ajoissa.

  • Uppoavat saaret, sulava ikirouta, lajien sukupuutto - ilmastonmuutoksen vaaroilla mässäillään kulttuurissamme väsymykseen asti. Missä määrin uhkakuva-ajattelu ohjaa toimintaamme? Mikä ihme näissä kauhutarinoissa koukuttaa? Jari Hanska sukeltaa katastrofien karikkoon ja selvittää, osaammeko ylipäätään kuvitella hyvää tulevaisuutta. Vieraana dystopiakirjallisuutta tutkiva Tampereen yliopiston tutkijatohtori Toni Lahtinen.

    Tulevaisuusfiktioissa käydään Kalliossa kyber-treffeillä vuonna 2043, ja koetaan luomisen tuskaa kaupungin kattojen yllä vuonna 2045. Näyttelijöinä ovat Geoffrey Erista ja Antti Tiensuu.

    Tulevaisuus hanskassa on osa Yle Draaman ja Uutis- ja ajankohtaistoimituksen syksyn 2017 yhteishanketta. Tehtävänä tulevaisuus -teeman jutuissa ja ohjelmissa visioidaan Suomen seuraavaa vuosisataa sellaisessa maailmassa, missä ilmastonmuutokseen on varauduttu ajoissa.

  • Maailman väkiluku kasvaa ja ruokittavien määrä lisääntyy, mutta jo nyt kolmannes planeetan kasvihuonepäästöistä tulee maataloudesta. Löytyykö pellolta ilmaston pelastus, vai onko siellä koira haudattuna? Voisivatko viljelijät olla Suomen ketterimpiä yrittäjiä? Jari Hanska selvittää, mikä on suomalaisen maanviljelijän tulevaisuus. Vieraana tutkija ja kokeellisen maanviljelyn pioneeri Tuomas Mattila.

    Tulevaisuusfiktioissa matkustetaan vuoteen 2043 pelehtimään pellolle, ja kuullaan vanhan viljelijän arvio maatilan uusista tuulista vuodelta 2038. Näyttelijöinä ovat Janna Räsänen ja Raimo Grönberg.

    Tulevaisuus hanskassa on osa Yle Draaman ja Uutis- ja ajankohtaistoimituksen syksyn 2017 yhteishanketta. Tehtävänä tulevaisuus -teeman jutuissa ja ohjelmissa visioidaan Suomen seuraavaa vuosisataa sellaisessa maailmassa, missä ilmastonmuutokseen on varauduttu ajoissa.

  • Kuluttajalle ruokaostokset ovat helppo ja nopea tapa vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeen. Millainen on ilmastoystävällinen ruokavalio? Pelastuuko maailma nauriita syömällä? Jari Hanska selvittää mikä yhteys on ruoantuotannolla ja ilmastonmuutoksella. Vieraina Aalto-yliopistossa ilmastonmuutosta opettava Sanna-Liisa Sihto-Nissilä, sekä BIOS-tutkimusyksikön jäsen filosofi Ville Lähde.

    Tulevaisuusfiktioissa kurkistetaan 2030-luvun fine dining -ravintolaan ja kuullaan hurja kalajuttu vuodelta 2058. Näyttelijöinä ovat Antti Tiensuu ja Irina Pulkka.

    Tulevaisuus hanskassa on osa Yle Draaman ja Uutis- ja ajankohtaistoimituksen syksyn 2017 yhteishanketta. Tehtävänä tulevaisuus -teeman jutuissa ja ohjelmissa visioidaan Suomen seuraavaa vuosisataa sellaisessa maailmassa, missä ilmastonmuutokseen on varauduttu ajoissa.

  • Ilmastonmuutos on kuuma peruna mutta onko se kylmä fakta? Heittääkö ilmastonmuutos kapulan robotisaation rattaisiin? Jari Hanska tutkii, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa suomalaisen työn muutokselle, ja miksi moni edelleen epäilee ilmastonmuutoksen olemassaoloa. Vieraina ilmastonmuutoksen kieltämistä tutkiva Kirsti Jylhä, Ulkopoliittisen instituutin Antto Vihma ja BIOS-ryhmän tutkija Tero Toivanen.

    Tulevaisuusfiktioissa kurkistetaan hybridityöntekijän arkeen ja romanssiin keruukeskuksessa 2030-luvulla. Näyttelijät Geoffrey Erista ja Erja Manto.

    Tulevaisuus hanskassa on osa Yle Draaman ja Uutis- ja ajankohtaistoimituksen syksyn 2017 yhteishanketta. Tehtävänä tulevaisuus -hankkeen jutuissa ja ohjelmissa visioidaan Suomen seuraavaa vuosisataa sellaisessa maailmassa, missä ilmastonmuutokseen on varauduttu.

  • Ilmastonmuutoksesta on varoiteltu turtumiseen asti, mutta kenelle on varmaa mitä se oikeastaan tarkoittaa? Toimittaja Jari Hanska alkaa selvittää, kuinka suuri uhka ilmaston muuttuminen todella on meille Suomessa omana elinaikanamme. Ovatko myrskyisät skenaariot väistämättömiä, vai onko meillä vielä toivoa? Jarin vieraina jaksossa keskustelemassa BIOS-tutkimusyksikön jäsenet Ville Lähde ja Tero Toivanen.

    Tulevaisuusfiktioissa kuvitellaan, mitä tapahtuu vuonna 2048 kun koko Suomesta sammutetaan valot, ja miten käy maan viimeisen huoltoaseman vuonna 2035. Näyttelijät Janna Räsänen ja Raimo Grönberg.

    Tulevaisuus hanskassa on osa Yle Draaman ja Uutis- ja ajankohtaistoimituksen syksyn 2017 yhteishanketta. Tehtävänä tulevaisuus -hankkeen jutuissa ja ohjelmissa visioidaan Suomen seuraavaa vuosisataa sellaisessa maailmassa, missä ilmastonmuutokseen on varauduttu.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Ilmastonmuutoksella on kertausvaikutus monenlaisiin globaaleihin ongelmiin. Se saattaa muuttaa elinoloja ja pahentaa olemassa olevia konflikteja siten, että suuret ihmismassat joutuvat lähtemään liikkeelle. Hetkittäiset pakolaiskriisit saattavat vakiintua siirtolaisuuden aikakaudeksi. Minkä roolin me onnekkaammassa kolkassa asujat annamme tulijoille? Miltä näyttää Suomi tänne saapuvan silmin kolmenkymmenen vuoden kuluttua? BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde kertoo:

    “Ilmastonmuutos tarkoittaa myös ihmisten ja muiden elollisten muuttoliikettä. Jo nyt olosuhteet monilla maailman alueilla ovat muuttumassa vihamielisemmiksi maanviljelykselle, kalastukselle ja suurkaupunkien elämälle. Lähivuosina lämpeneminen, sään ääri-ilmiöt, kuivuus ja monet muut muutokset voivat ajaa miljoonia ihmisiä liikkeelle.

    Vaikka ilmastonmuutoksen hillitseminen onnistuisi hyvin, muutokset eivät pysähdy kuin seinään. Tähänastiset päästöt vaikuttavat pitkään, eikä päästöjä saada leikattua nollaan parissa vuodessa. Niin ilmastolla kuin yhteiskunnilla on hitausvoimansa. Niinpä ongelmat lisääntyvät monilla alueilla väistämättä. Silloin ihmisten muuttoliike on tärkeä keino, jolla muutoksiin sopeudutaan.

    Etenkin väkirikkailla ja köyhillä alueilla kaikille tuskin löytyy elantoa muuttuvissa oloissa. Muuttoliike antaa liikkumatilaa sille, että yhteiskuntia voidaan rakentaa kestävämmiksi. Muuttajien vastaanottaminen ei auta vain täällä, vaan myös siellä jossain.

    Nykyään keskustellaan paljon siitä, onko ”ympäristöpakolaisia” olemassa. Lähivuosikymmeninä keskustelu muuttuu väistämättä. Raja ”pakolaisen” ja ”siirtolaisen” välillä sumenee, kun laajaa muuttoliikettä eivät aiheuta vain vainot, konfliktit tai katastrofit vaan myös elämän edellytysten mureneminen. Suomeenkin on tulijoita. He saapuvat Suomeen, joka joutuu rakentamaan yhteiskuntaansa uudelleen ympäristömuutosten aikakaudella.”

    Audiovideo on osa kymmenen videon sarjaa, jotka on kuvannut Jussi Nahkuri ja kirjoittanut Juho Gröndahl. Audiovideoiden tarinat perustuvat tutkija Ville Lähteen kirjoittamiin kohtauksiin Suomen tulevaisuudesta. Fiktioiden pohjana toimivat BIOS-tutkimusyksikön tulevaisuusskenaariot. BIOS on Koneen Säätiö rahoittama monitieteellinen tutkimusyksikkö, joka tutkii, kokoaa ja yleistajuistaa ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta ennakoinnin ja varautumisen tueksi.

    Audiovideot ovat osa Yle Draaman ja Uutis- ja ajankohtaistoimituksen syksyn 2017 yhteishanketta. Tehtävänä tulevaisuus -hankkeen jutuissa ja ohjelmissa visioidaan Suomen seuraavaa vuosisataa sellaisessa maailmassa, missä ilmastonmuutokseen on varauduttu. Lisää aiheesta Areenassa yle.fi/tehtavanatulevaisuus

    Kuvaus ja leikkaus: Jussi Nahkuri
    Ääninäyttelijä: Geoffrey Erista
    Tarinat: Ville Lähde & BIOS
    Dramatisointi: Juho Gröndahl
    Ohjaus ja dramaturgia: Jussi Nahkuri & Antti Lehtinen
    Äänisuunnittelu ja musiikki: Niklas Nybom
    Tuottaja: Elina Ylä-Mononen
    Tilaaja: Yle Draama ja Uutis- ja ajankohtaistoimitus

  • Ilmastonmuutos kannustaa kuluttajia arvostamaan olemassaolevia resursseja. Korjaamalla ja kierrättämällä tuotteiden elinkaari pitenee, ja samalla yhteisöllinen elämäntapa mahdollistaa monenlaisen jakamisen. Tavaroiden ja palveluiden vaihtotalous tulee kasvattamaan merkitystään resurssiviisaassa yhteiskunnassa. Miltä tämä voisi näyttää jo lähivuosina? Löydämmekö ketteriä uusia tapoja arvottaa kykyjämme ja omaisuuttamme? BIOS-tutkimusyksikön tutkija Paavo Järvensivu kertoo:

    “Kun nykyään taloudessa keskitytään rahaan, tulevaisuudessa materiaaliset resurssit nousevat vahvemmin esiin. Tällä hetkellä asioita ja niiden arvoa mitataan ennen kaikkea rahamääräisesti, valtion virallistamassa valuutassa. Raha yhteismitallistaa kaiken ja tekee siinä mielessä minkä tahansa asian vaihdannasta helpompaa.

    Samalla rahan keskeinen asema kadottaa näköpiiristä muita materiaalisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia, jotka voisivat olla merkityksellisiä tuotanto- ja kulutuspäätösten kannalta. Näitä ovat esimerkiksi tuotannon ja logistiikan aiheuttamat päästöt ja työntekijöiden olosuhteet. Pelkistetysti: jos vain hinnat ohjaavat käytöstä, paljon jää piiloon.

    Tulevaisuudessa niukkoihin materiaalisiin resursseihin on kiinnitettävä enemmän huomiota. On mahdollista, että materia- ja energiavirtoja aletaan mitata ja huomioida siinä missä nyt keskitytään rahavirtoihin. Miksei vaikkapa valtiovarainministeriö tarkkailisi myös valtion luonnonvaroja ja niiden kestävää käyttöä? Lisäksi erilaiset paikallisvaluutat ja aikapankit voivat tehdä lähiyhteisöjen vaihdannasta sujuvampaa. Ne voivat myös irrottaa alueellisen vaihdannan kansallisista tai kansainvälisistä valuuttamekanismeista ja niihin liittyvästä etäällä sijaitsevasta vallankäytöstä.”

    Audiovideo on osa kymmenen videon sarjaa, jotka on kuvannut Jussi Nahkuri ja kirjoittanut Juho Gröndahl. Audiovideoiden tarinat perustuvat tutkija Ville Lähteen kirjoittamiin kohtauksiin Suomen tulevaisuudesta. Fiktioiden pohjana toimivat BIOS-tutkimusyksikön tulevaisuusskenaariot. BIOS on Koneen Säätiö rahoittama monitieteellinen tutkimusyksikkö, joka tutkii, kokoaa ja yleistajuistaa ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta ennakoinnin ja varautumisen tueksi.

    Audiovideot ovat osa Yle Draaman ja Uutis- ja ajankohtaistoimituksen syksyn 2017 yhteishanketta. Tehtävänä tulevaisuus -hankkeen jutuissa ja ohjelmissa visioidaan Suomen seuraavaa vuosisataa sellaisessa maailmassa, missä ilmastonmuutokseen on varauduttu. Lisää aiheesta Areenassa yle.fi/tehtavanatulevaisuus

    Kuvaus ja leikkaus: Jussi Nahkuri
    Ääninäyttelijä: Tuomas Rinta-Panttila
    Tarinat: Ville Lähde & BIOS
    Dramatisointi: Juho Gröndahl
    Ohjaus ja dramaturgia: Jussi Nahkuri & Antti Lehtinen
    Äänisuunnittelu ja musiikki: Niklas Nybom
    Tuottaja: Elina Ylä-Mononen
    Tilaaja: Yle Draama ja Uutis- ja ajankohtaistoimitus

  • Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoin ympäri maailman. Kuivumisen ja lämpenemisen seurauksena jotkin alueet Lähi-idässä, Kiinassa, Afrikassa ja Yhdysvalloissa tulevat luultavasti kärsimään juomaveden puutteesta. Mitä tapahtuu näiden alueiden asukkaille? Hupeneeko vesi myös Suomessa? BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde kertoo:

    “Ajatus yhdysvaltalaisesta ympäristöpakolaisesta voi tuntua kaukaa haetulta, mutta tulevaisuus ei näytä kovin vehreältä monille maan nykyisille vilja-aitoille. Keskisten osavaltioiden kuivilla alueilla kuten Kansasissa maataloutta ja nykyistä elämäntapaa on pidetty yllä maanalaisen Ogallalan vesialtaan avulla, ja se on huvennut vaarallisesti. Lounaisiin ja läntisiin osavaltioihin on ennustettu vuosia, jopa vuosikymmeniä kestäviä kuivuuskausia ilmastonmuutoksen edetessä.

    Vaikka sateet eivät väistyisi, lämpeneminen lisää silti kuivuuskausien todennäköisyyttä. Vesi haihtuu eikä ehdi imeytyä maahan. Pohjavesien uusiutuminen hidastuu entisestään. Jo nykyään vesihuolto toimii huonosti monilla alueilla, ja köyhimmät asukkaat ovat haavoittuvimpia muutoksen edessä. Pystyykö vauras mutta eriarvoinen maa turvaamaan elämän veden kaikille kansalaisilleen, vai joutuvatko jotkut etsiytymään muualle?

    Suomi on onnellisessa asemassa, mitä veteen tulee. Täällä on runsaat uusiutuvat vesivarat ja tuhansittain järviä – ilmastonmuutoksen myötä todennäköisimmät vesiongelmat liittyvät liialliseen sateeseen. Suomessa ei kärsitä janoa. Vettä riittää peseytymiseen, pyykkäämiseen, ruoanlaittoon, tiskaamiseen – ja saunan kiukaalle. Miltä tällainen yltäkylläisyys näyttää niukkuutta paenneen silmin?”

    Audiovideo on osa kymmenen videon sarjaa, jotka on kuvannut Jussi Nahkuri ja kirjoittanut Juho Gröndahl. Audiovideoiden tarinat perustuvat tutkija Ville Lähteen kirjoittamiin kohtauksiin Suomen tulevaisuudesta. Fiktioiden pohjana toimivat BIOS-tutkimusyksikön tulevaisuusskenaariot. BIOS on Koneen Säätiö rahoittama monitieteellinen tutkimusyksikkö, joka tutkii, kokoaa ja yleistajuistaa ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta ennakoinnin ja varautumisen tueksi.

    Audiovideot ovat osa Yle Draaman ja Uutis- ja ajankohtaistoimituksen syksyn 2017 yhteishanketta. Tehtävänä tulevaisuus -hankkeen jutuissa ja ohjelmissa visioidaan Suomen seuraavaa vuosisataa sellaisessa maailmassa, missä ilmastonmuutokseen on varauduttu. Lisää aiheesta Areenassa yle.fi/tehtavanatulevaisuus

    Kuvaus ja leikkaus: Jussi Nahkuri
    Ääninäyttelijä: Helmi-Leena Nummela
    Näyttelijä: Sari-Anne Nahkuri
    Tarinat: Ville Lähde & BIOS
    Dramatisointi: Juho Gröndahl
    Ohjaus ja dramaturgia: Jussi Nahkuri & Antti Lehtinen
    Äänisuunnittelu ja musiikki: Niklas Nybom
    Tuottaja: Elina Ylä-Mononen
    Tilaaja: Yle Draama ja Uutis- ja ajankohtaistoimitus

  • Suomalaisten metsäsuhteessa mystiikka sekoittuu raaka-aineajatteluun. Samalla kun pakkaamme pakastimet täyteen mustikoita ja sieniä, esi-isiemme metsän pyhyys kaikuu edelleen kansallisessa mielikuvituksessa. Ilmastonmuutos nostaa metsien arvoa, kun hiilinielujen merkitys kasvaa. Voisiko metsä tehdä paluun aineettomana hyvänä myös suomalaisessa sielussa? BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde kertoo:

    “Onko metsäkävelystä lääkkeeksi? Ajatus tuo mieleen luontomystiikan ja puiden halaamisen, mutta nykyään tehdään paljon tieteellistä tutkimusta siitä, mikä vaikutus luonnon monimuotoisuudella on ihmisten terveyteen.

    Edesmenneen akateemikko Ilkka Hanskin tutkimustyön jalanjäljissä on tutkittu esimerkiksi sitä, mikä rooli maaperäbakteereilla on ihmisten terveydelle. Tutkimushypoteesin mukaan kaupungistuminen ja luonnon köyhtyminen ovat kutistaneet sitä mikrobivalikoimaa, johon ihmiset ovat yhteydessä. Tämä voi osaltaan selittää tiettyjen terveysongelmien yleistymistä. Syypäänä ei lienekään liika hygienia, kuten joskus ajateltiin, vaan elinympäristön yksipuolistuminen.

    Myös metsissä oleskelu vaikuttaisi olevan ihmisille hyväksi, niin mielelle kuin keholle. Verenpaine alenee, syke laskee, mieli rauhoittuu ja stressistä palautuminen nopeutuu. Näiden vaikutusten tutkiminen on kuitenkin vasta alkutaipaleella, ja tuskin kaikki metsät vaikuttavat meihin kaikkiin samalla tavalla. Jos metsä pelottaa, se ei lievitä ahdistusta. Mutta ehkä tulevaisuudessa työterveyslääkäri voi lähettää metsäkävelylle?”

    Audiovideo on osa kymmenen videon sarjaa, jotka on kuvannut Jussi Nahkuri ja kirjoittanut Juho Gröndahl. Audiovideoiden tarinat perustuvat tutkija Ville Lähteen kirjoittamiin kohtauksiin Suomen tulevaisuudesta. Fiktioiden pohjana toimivat BIOS-tutkimusyksikön tulevaisuusskenaariot. BIOS on Koneen Säätiö rahoittama monitieteellinen tutkimusyksikkö, joka tutkii, kokoaa ja yleistajuistaa ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta ennakoinnin ja varautumisen tueksi.

    Audiovideot ovat osa Yle Draaman ja Uutis- ja ajankohtaistoimituksen syksyn 2017 yhteishanketta. Tehtävänä tulevaisuus -hankkeen jutuissa ja ohjelmissa visioidaan Suomen seuraavaa vuosisataa sellaisessa maailmassa, missä ilmastonmuutokseen on varauduttu. Lisää aiheesta Areenassa yle.fi/tehtavanatulevaisuus

    Kuvaus ja leikkaus: Jussi Nahkuri
    Ääninäyttelijä: Jarmo Heikkinen
    Tarinat: Ville Lähde & BIOS
    Dramatisointi: Juho Gröndahl
    Ohjaus ja dramaturgia: Jussi Nahkuri & Antti Lehtinen
    Äänisuunnittelu ja musiikki: Niklas Nybom
    Tuottaja: Elina Ylä-Mononen
    Tilaaja: Yle Draama ja Uutis- ja ajankohtaistoimitus

  • Yhteisöllisyys ja jakaminen ovat kuluttajalle selkeitä tapoja kestävämpään elämiseen. Yhteisöasuminen ja erilaiset jaetut palvelut ovat avainasemassa asumisen tulevaisuuden suunnittelussa. Millainen on ilmastoystävällinen tulevaisuuden koti? Miksi yhteisöllisyys on järkevää? BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde kertoo:

    “Asumiseen liittyvä energiankulutus tuottaa suurimman osa suomalaisten kotitalouksien ilmastopäästöistä. Merkittävän osan tästä muodostaa lämmitys. Mitä tilavampia asuntoja, sitä enemmän energiaa kuluu lämmitykseen. Asuntojen pieneneminen lienee välttämätön suunta tulevaisuudessa, sillä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan energiatalouden alasajo vaatii myös energiankulutuksen vähentämistä. Päästötöntä tai vähäpäästöistä energiaa tuskin saadaan tuotettua pitkään aikaan nykyisiä kulutusmääriä varten.

    Muuttuuko elämä ahtaaksi? Ei välttämättä, sillä asuntoja voidaan rakentaa aivan toisella tapaa kuin nykyään. Kaikki arkielämälle tärkeät laitteet ja tilat eivät välttämättä sijaitsekaan oman kodin seinien sisällä. Koti laajenee niiden ulkopuolelle. Jos energiankulutusta ja päästöjä pyritään tosissaan vähentämään, ei asuinneliöitä kannata käyttää enää sellaisiin asioihin, jotka voidaan hoitaa yhteisissä tiloissa. Taloyhtiön pesutupa on monelle nykysuomalaisellekin tuttu asia, samoin yhteinen sauna, mutta entä yhteiskeittiöt, kaupankäyntipalvelut tai autonvuokraus? Asuminen voi muuttua erilaisten palveluiden sikermäksi.

    Ihmisiä on kuitenkin moneen junaan, eikä kaikkia yhteisöllisempi elämäntapa varmasti innosta. Kaikkialle tunkeutuvat ”palvelukonseptit” voivat tuntua ahdistavalta ajatukselta. Olennainen kysymys tulevaisuuden asumista rakennettaessa onkin, onnistutaanko erilaisia mieltymyksiä yhdistämään. Saako yhdessä olla myös yksin?”

    Audiovideo on osa kymmenen videon sarjaa, jotka on kuvannut Jussi Nahkuri ja kirjoittanut Juho Gröndahl. Audiovideoiden tarinat perustuvat tutkija Ville Lähteen kirjoittamiin kohtauksiin Suomen tulevaisuudesta. Fiktioiden pohjana toimivat BIOS-tutkimusyksikön tulevaisuusskenaariot. BIOS on Koneen Säätiö rahoittama monitieteellinen tutkimusyksikkö, joka tutkii, kokoaa ja yleistajuistaa ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta ennakoinnin ja varautumisen tueksi.

    Audiovideot ovat osa Yle Draaman ja Uutis- ja ajankohtaistoimituksen syksyn 2017 yhteishanketta. Tehtävänä tulevaisuus -hankkeen jutuissa ja ohjelmissa visioidaan Suomen seuraavaa vuosisataa sellaisessa maailmassa, missä ilmastonmuutokseen on varauduttu. Lisää aiheesta Areenassa yle.fi/tehtavanatulevaisuus

    Kuvaus ja leikkaus: Jussi Nahkuri
    Ääninäyttelijä: Oona Airola
    Näyttelijä: Aino Sälpäkivi
    Tarinat: Ville Lähde & BIOS
    Dramatisointi: Juho Gröndahl
    Ohjaus ja dramaturgia: Jussi Nahkuri & Antti Lehtinen
    Äänisuunnittelu ja musiikki: Niklas Nybom
    Tuottaja: Elina Ylä-Mononen
    Tilaaja: Yle Draama ja Uutis- ja ajankohtaistoimitus

  • Ilmastonmuutokseen varautuminen vaikuttaa väistämättä myös kaupunkeihimme. Kun liikkuminen, asuminen ja työnteko sopeutuvat vähäpäästöisempään elämään, moni perinteinen kaupunkitila, kuten esimerkiksi monikerroksinen parkkihalli, muuttaa muotoaan. Miten seuraavat sukupolvet kokevat kaupunkiympäristön? BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde kertoo:

    “Nykyiset suomalaiset kaupungit on rakennettu fossiilisilla polttoaineilla käyvän henkilöautoliikenteen ehdoilla. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii päästöjen nopeaa vähentämistä kaikilla elämän alueilla, ja juuri kaupungeissa muutos on näkyvää. Joukkoliikenne, kävely ja pyöräily valtaavat alaa. Liikenteen energianlähteet muuttuvat uusien polttonesteiden, sähköistymisen ja muiden teknisten ratkaisujen myötä, mutta nykyisen kokoisen autokannan ylläpitäminen on tuskin mahdollista.

    Fossiilitalouden nopea alasajo vaatii myös energiankulutuksen vähentämistä. Niinpä henkilöautojen omistamisesta siirrytään yhä enemmän autojen jakamiseen, vuokraamiseen ja muihin yhteiskäytön tapoihin. Ne, jotka ovat kasvaneet autojen maailmassa, näkevät kaupunkinsa mullistuvan. Henkilöautojen ehdoilla rakennetuille tiloille on löydettävä uusia käyttötarkoituksia. Tuleeko parkkihalleista ihmisten oleskelutiloja?

    Vaikka ilmastonmuutoksen hillitsemisen onnistuisi hyvin, kaikkia muutoksia ei voida enää estää. Tulevaisuuden säätilojen ennustaminen on vaikeaa, mutta keskimääräinen lämpeneminen on voimakkaampaa pohjoisilla alueilla. Suomen alueellinen ilmasto muuttunee lämpimämmäksi. Suojautuminen paahtavalta helteeltä on arkipäivää lukemattomille ihmisille ympäri maailman, ja siitä voi tulla yleisempi kokemus täälläkin. Ehkä vetäydymme viettämään aikaa entisiin parkkihalleihin helteisimpinä hetkinä?”

    Audiovideo on osa kymmenen videon sarjaa, jotka on kuvannut Jussi Nahkuri ja kirjoittanut Juho Gröndahl. Audiovideoiden tarinat perustuvat tutkija Ville Lähteen kirjoittamiin kohtauksiin Suomen tulevaisuudesta. Fiktioiden pohjana toimivat BIOS-tutkimusyksikön tulevaisuusskenaariot. BIOS on Koneen Säätiö rahoittama monitieteellinen tutkimusyksikkö, joka tutkii, kokoaa ja yleistajuistaa ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta ennakoinnin ja varautumisen tueksi.

    Audiovideot ovat osa Yle Draaman ja Uutis- ja ajankohtaistoimituksen syksyn 2017 yhteishanketta. Tehtävänä tulevaisuus -hankkeen jutuissa ja ohjelmissa visioidaan Suomen seuraavaa vuosisataa sellaisessa maailmassa, missä ilmastonmuutokseen on varauduttu. Lisää aiheesta Areenassa yle.fi/tehtavanatulevaisuus

    Kuvaus ja leikkaus: Jussi Nahkuri
    Ääninäyttelijä: Raimo Grönberg
    Näyttelijä: Antero Sälpäkivi
    Tarinat: Ville Lähde & BIOS
    Dramatisointi: Juho Gröndahl
    Ohjaus ja dramaturgia: Jussi Nahkuri & Antti Lehtinen
    Äänisuunnittelu ja musiikki: Niklas Nybom
    Tuottaja: Elina Ylä-Mononen
    Tilaaja: Yle Draama ja Uutis- ja ajankohtaistoimitus

  • Viininviljelijäksi ryhtyminen on ollut Suomessa tähän asti sisukkaiden haaveilijoiden hommaa. Ilmastonmuutos muuttaa kasvuoloja ja pakottaa ajattelemaan maaseudun mahdollisuudet uusiksi. Voisiko savolainen punkku olla osa suomalaista arkea vain muutaman kymmenen vuoden kuluttua? BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde kertoo:

    “Suomalaisen maanviljelyksen lajikevalikoiman pitää monipuolistua, kun sääolot muuttuvat. Lämpö lisääntynee, mutta toisaalta todennäköisesti sateetkin. Lisääntyvä pilvisyys voi vähentää valon määrää. Lämpenevien talvien ansiosta uudet kasvitaudit, tuholaiset ja muut viljelijöiden kiusat voivat jäädä pysyviksi. Kun maanviljelyksen olot muuttuvat epävarmemmiksi, monipuolinen lajikevalikoima tuo turvaa. Se vaatii myös uusien taitojen omaksumista ja teknologioiden kehittämistä.

    Vaikka Suomesta tuskin tulee viiniköynnösten luvattua maata, kotimaisten viinien tuottamisesta voi silti tulla houkuttelevampaa. Monet maailman viinintuotantoalueista nimittäin ovat vaikeuksissa ilmastonmuutoksen edetessä. Kalifornian taannoinen kuivuus hälytti viininviljelijöitä huomaamaan riippuvuutensa hupenevista vesivaroista. Välimeren alue on ennusteiden mukaan hyvin haavoittuvainen ilmastonmuutokselle. Köynnökset voivat kuihtua janoon. Kaukaiseen pohjolaankin voi muuttaa ihmisiä, jotka ovat viljelleet viiniä sukupolvien ajan.

    Ylipäätään kun ruoantuotantojärjestelmä kohtaa monilla alueilla vaikeuksia, joudutaan panostamaan viinin, kahvin ja suklaan kaltaisten tuotteiden sijaan enemmän ravintokasveihin, jotta oma väestö saadaan ruokittua. Viinistä tulee harvinaisempaa ja kalliimpaa. Silloin ”aidolle savolaiselle viinille” voi löytyä enemmän juojia.”

    Audiovideo on osa kymmenen videon sarjaa, jotka on kuvannut Jussi Nahkuri ja kirjoittanut Juho Gröndahl. Audiovideoiden tarinat perustuvat tutkija Ville Lähteen kirjoittamiin kohtauksiin Suomen tulevaisuudesta. Fiktioiden pohjana toimivat BIOS-tutkimusyksikön tulevaisuusskenaariot. BIOS on Koneen Säätiö rahoittama monitieteellinen tutkimusyksikkö, joka tutkii, kokoaa ja yleistajuistaa ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta ennakoinnin ja varautumisen tueksi.

    Audiovideot ovat osa Yle Draaman ja Uutis- ja ajankohtaistoimituksen syksyn 2017 yhteishanketta. Tehtävänä tulevaisuus -hankkeen jutuissa ja ohjelmissa visioidaan Suomen seuraavaa vuosisataa sellaisessa maailmassa, missä ilmastonmuutokseen on varauduttu. Lisää aiheesta Areenassa yle.fi/tehtavanatulevaisuus

    Kuvaus ja leikkaus: Jussi Nahkuri
    Ääninäyttelijä: Janna Räsänen
    Näyttelijä: Sari-Anne Nahkuri
    Tarinat: Ville Lähde & BIOS
    Dramatisointi: Juho Gröndahl
    Ohjaus ja dramaturgia: Jussi Nahkuri & Antti Lehtinen
    Äänisuunnittelu ja musiikki: Niklas Nybom
    Tuottaja: Elina Ylä-Mononen
    Tilaaja: Yle Draama ja Uutis- ja ajankohtaistoimitus

  • Suomalaisen kuluttajan hiilijalanjäljestä 20 % tulee ruoankulutuksesta. Yksinkertaisin tapa pienentää omaa hiilijalanjälkeä on lihansyönnin merkittävä vähentäminen. Millainen rooli lihalla on tulevaisuuden suomalaisessa ruokapöydässä? BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde kertoo:

    “Ruoantuotanto on merkittävimpiä ilmastopäästöjen lähteitä, ja maailman ruokajärjestelmä pelloilta, meristä ja karjatiloilta ruokapöytään kuluttaa valtavasti energiaa, vettä ja muita luonnonvaroja. Liki kolmasosa planeetan maapinta-alasta kuluu eläintuotantoon. Myös aimo osuus merten kalansaaliista päätyy rehuksi: maaeläinten ruokkimiseen käytetään suurin osa tuotetusta kalajauhosta.

    Suomi on osa tätä kansainvälistä ruoantuotannon verkostoa, sillä täkäläinen tuotanto on vahvasti tuontiriippuvaista. Ylipäätään suomalainen maatalous on nykyisellään pitkälti riippuvaista energian ja erilaisten kemikaalien tuonnista. Ilmastonmuutos, makean veden hupeneminen, viljelysmaan puute ja monet muut ongelmat kuitenkin rasittavat maailman ruoantuotantoa, ja tulevaisuudessa Suomi ei voi enää nojata tuonnin varmuuteen.

    Nykyään suomalaisten lihankulutus on kasvussa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii kuitenkin ruokajärjestelmän mullistusta. Eläintuotteiden osuuden vähentäminen ravinnosta leikkaisi merkittävästi ilmastopäästöjä ja monien luonnonvarojen kulutusta. Lihan syöminen tuskin loppuu Suomesta vuosikymmeniin, jos koskaan, mutta siitä tulee todennäköisesti harvinaisempaa ja kalliimpaa – juhlaruokaa arkisen yltäkylläisyyden sijaan.”

    Audiovideo on osa kymmenen videon sarjaa, jotka on kuvannut Jussi Nahkuri ja kirjoittanut Juho Gröndahl. Audiovideoiden tarinat perustuvat tutkija Ville Lähteen kirjoittamiin kohtauksiin Suomen tulevaisuudesta. Fiktioiden pohjana toimivat BIOS-tutkimusyksikön tulevaisuusskenaariot. BIOS on Koneen Säätiö rahoittama monitieteellinen tutkimusyksikkö, joka tutkii, kokoaa ja yleistajuistaa ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta ennakoinnin ja varautumisen tueksi.

    Audiovideot ovat osa Yle Draaman ja Uutis- ja ajankohtaistoimituksen syksyn 2017 yhteishanketta. Tehtävänä tulevaisuus -hankkeen jutuissa ja ohjelmissa visioidaan Suomen seuraavaa vuosisataa sellaisessa maailmassa, missä ilmastonmuutokseen on varauduttu. Lisää aiheesta Areenassa yle.fi/tehtavanatulevaisuus

    Kuvaus ja leikkaus: Jussi Nahkuri
    Ääninäyttelijä: Antti Autio
    Tarinat: Ville Lähde & BIOS
    Dramatisointi: Juho Gröndahl
    Ohjaus ja dramaturgia: Jussi Nahkuri & Antti Lehtinen
    Äänisuunnittelu ja musiikki: Niklas Nybom
    Tuottaja: Elina Ylä-Mononen
    Tilaaja: Yle Draama ja Uutis- ja ajankohtaistoimitus

  • Robottien ennustetaan korvaavan ihmisen monilla aloilla. Miten ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen varautuminen vaikuttavat Suomessa lähitulevaisuudessa tehtävään työhön? Kuinka koulutus- ja työvoimapolitiikan on reagoitava työn muutokseen? BIOS-tutkimusyksikön tutkija Tero Toivanen kertoo:

    “Robotisaatio korvaa lähitulevaisuudessa tietyntyyppisiä töitä, mutta kaikkea työtä se ei suinkaan vie. Helpoimmin automaatiolla on korvattavissa nykyisin tietokoneella tehtävät suorittavat työt kuten monet hallinto- ja asiakaspalvelutehtävät. Tekoälyllä pystytään todennäköisesti korvaamaan myös työtä esimerkiksi logistiikassa, jossa tavaroiden kuljetusta voidaan hoitaa robottiajoneuvoilla.

    Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ympäristökysymysten tarkempi huomioiminen tulevat synnyttämään paljon uutta työtä. Suomalaisenkin yhteiskunnan on toteutettava seuraavien vuosikymmenten aikana ekologinen jälleenrakennus. Se tarkoittaa energiajärjestelmän, liikkumisen, asumisen ja ruoantuotannon nopeaa muuttamista vähäpäästöiseksi ja vähemmän resursseja kuluttavaksi. Kaikki nämä alat vaativat paljon uutta työtä ja osaamista.

    Kun fossiilisen energian aiemmin takaama valtaisa energisyöte häviää yhteiskuntien käytöstä, ja jos uusiutuvat energiat eivät pysty tätä puutosta korvaamaan riittävän nopeasti, on myös energian kulutuksen vähennyttävä. Kaikkea ei olekaan saatavilla heti, eikä kaikki ole toimitettavissa toiselta puolen maailmaa nappia painamalla. Tällöin on myös todennäköistä, että tietyt alat työvoimavaltaistuvat. Maatalous on tästä hyvä esimerkki: se tulee vaatimaan paljon uutta työtä, koska ruokaa tuotetaan enemmän kotimaassa, uudenlaisin viljelymenetelmin ja kasvilajein.

    Työtä siis todella riittää tulevaisuudessakin. Tietyiltä aloilta sitä toki häviää, mutta uutta työtä ja osaamistarvetta syntyy tilalle. Siksi myös koulutus- ja työvoimapolitiikka ovat avainasemassa lähitulevaisuuden työtä mietittäessä. Ekologinen jälleenrakennus vaatii valtavasti uusia taitoja ja osaamista, siksi ihmisiä on myös uudelleen koulutettava ja ohjattava uusiin tehtäviin.”

    Audiovideo on osa kymmenen videon sarjaa, jotka on kuvannut Jussi Nahkuri ja kirjoittanut Juho Gröndahl. Audiovideoiden tarinat perustuvat tutkija Ville Lähteen kirjoittamiin kohtauksiin Suomen tulevaisuudesta. Fiktioiden pohjana toimivat BIOS-tutkimusyksikön tulevaisuusskenaariot. BIOS on Koneen Säätiö rahoittama monitieteellinen tutkimusyksikkö, joka tutkii, kokoaa ja yleistajuistaa ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta ennakoinnin ja varautumisen tueksi.

    Audiovideot ovat osa Yle Draaman ja Uutis- ja ajankohtaistoimituksen syksyn 2017 yhteishanketta. Tehtävänä tulevaisuus -hankkeen jutuissa ja ohjelmissa visioidaan Suomen seuraavaa vuosisataa sellaisessa maailmassa, missä ilmastonmuutokseen on varauduttu. Lisää aiheesta Areenassa yle.fi/tehtavanatulevaisuus

    Kuvaus ja leikkaus: Jussi Nahkuri
    Ääninäyttelijä: Joanna Haartti
    Tarinat: Ville Lähde & BIOS
    Dramatisointi: Juho Gröndahl
    Ohjaus ja dramaturgia: Jussi Nahkuri & Antti Lehtinen
    Äänisuunnittelu ja musiikki: Niklas Nybom
    Tuottaja: Elina Ylä-Mononen
    Tilaaja: Yle Draama ja Uutis- ja ajankohtaistoimitus

  • Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen on suuressa osassa ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Milloin Suomessa öljynjalostamojen soihdut sammuvat? BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde kertoo:

    “Harvoin tulemme ajatelleeksi, että Suomi on merkittävä öljynjalostaja. Suomi tuo fossiilisia polttoaineita maailmalta yhteiskunnan pyörittämiseen, mutta maassa myös jalostetaan paljon öljytuotteita vientiä varten. Yhteiskuntamme on osa maailmanlaajuista luonnonvarojen virtaamisen verkostoa: luonnonainekset virtaavat läpi talouden tuottaen hyvinvointia, taloudellista hyötyä, haaskuuta ja ympäristöongelmia. Tulevaisuuden yhteiskuntien on järjestäydyttävä uudelleen niin, että luonnonvarojen kulutusta vähennetään radikaalisti.

    Fossiilisille polttoaineille perustuvan tuotannon alasajo on välttämättömyys lähivuosikymmeninä. Vaikka Suomessa fossiilisten polttoaineiden osuus on nykyään paljon pienempi (42%) kuin maailmanlaajuisesti (85%), yli puolet luonnonvarojen kulutuksestamme on maahan tuotujen tuotteiden piilovirroissa. Suomi on edelleen fossiilitalous. Siitä irrottautuminen vaatii mullistuksia yhteiskuntaan, ja nykypäivän näkökulmasta elämäntapa muuttuu monin tavoin tunnistamattomaksi.

    Hyvinvoinnin edellytysten ja yhteiskunnallisen tasa-arvon turvaaminen on varmasti mahdollista myös vähäisemmällä luonnonvarojen kulutuksella – nykyiseen elämäntapaan kuuluu sellaista systemaattista tuhlausta, joka ei ole välttämätöntä. Silti monet lupaukset, unelmat ja odotukset nykyisen kaltaisen elämäntavan jatkumisesta murenevat.

    Tämä voikin olla suurempia ekologisen jälleenrakennuksen haasteita: miten välttämättömät muutokset tehdään ymmärrettäviksi ja haluttaviksi niille uusille sukupolville, jotka eivät enää voi jatkaa vanhempiensa elämäntapaa?”

    Audiovideo on osa kymmenen videon sarjaa, jotka on kuvannut Jussi Nahkuri ja kirjoittanut Juho Gröndahl. Audiovideoiden tarinat perustuvat tutkija Ville Lähteen kirjoittamiin kohtauksiin Suomen tulevaisuudesta. Fiktioiden pohjana toimivat BIOS-tutkimusyksikön tulevaisuusskenaariot. BIOS on Koneen Säätiö rahoittama monitieteellinen tutkimusyksikkö, joka tutkii, kokoaa ja yleistajuistaa ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta ennakoinnin ja varautumisen tueksi.

    Audiovideot ovat osa Yle Draaman ja Uutis- ja ajankohtaistoimituksen syksyn 2017 yhteishanketta. Tehtävänä tulevaisuus -hankkeen jutuissa ja ohjelmissa visioidaan Suomen seuraavaa vuosisataa sellaisessa maailmassa, missä ilmastonmuutokseen on varauduttu. Lisää aiheesta Areenassa yle.fi/tehtavanatulevaisuus

    Kuvaus ja leikkaus: Jussi Nahkuri
    Ääninäyttelijä: Matti Rönkä
    Tarinat: Ville Lähde & BIOS
    Dramatisointi: Juho Gröndahl
    Ohjaus ja dramaturgia: Jussi Nahkuri & Antti Lehtinen
    Äänisuunnittelu ja musiikki: Niklas Nybom
    Tuottaja: Elina Ylä-Mononen
    Tilaaja: Yle Draama ja Uutis- ja Ajankohtaistoimitus

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä