Kuusi kuvaa

Arkkitehti Benito Casagrande on täynnä rakkautta

  • 44 min
  • toistaiseksi

Turun Aurajoen jokimiljöö on ollut arkkitehti Benito Casagranden elämässä monella tapaa merkityksellinen. Pikkupoikana joenranta tarkoitti leikkipaikkaa, missä hän leikki ystävänsä Keijo Ketosen kanssa. Valmistuessaan kiitettävillä arvosanoilla arkkitehdiksi Benito Casagrande ihastui vanhaan suurtoriin ja historialliseen jokimiljööseen niin paljon, että teki siitä samalla diplomityönsä.

Turussa jylläsi tuolloin Turun tauti pahimmillaan. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia purettiin vauhdilla uudisrakentamisen tieltä. Turun Sanomat julkaisi 7.3.1970 nuoren arkkitehdin - Benito Casagranden - hätähuudon, jolla haluttiin herättää keskustelua miljöökokonaisuuden säilyttämisestä jälkipolville.

Sittemmin Casagranden diplomityössä ehdotetut ajatukset ovat 40 vuoden jälkeen käyneet toteen. Arkkitehdin toiveet ja visiot ovat kohentaneet kaupunkikuvaa ja kaupungin vanhaa keskustaa on uusittu vanhaa kunnioittaen. Benito Casagranden tärkeimmät elämänvaiheet kulminoituvat joenrannassa olevaan Casagrandentaloon, jonka moni turkulainen tuntee myös nimellä Ingmanin talo. Benito Casagranden isoisä Antonio Casagranden piti samaisessa talossa 1900-luvun alussa kauppaa.

Talon päädyssä komeilee kyltti ”Omnia vincit amor” eli Rakkaus voittaa kaiken.  - Siinä on valtava sisältö, sillä se tarkoittaa on kolmen tason tason rakkautta: lähimmäisenrakkautta, kotiseuturakkautta sekä inhimillistä rakkautta, jotka olen kaikki kokenut juuri tämän talon edustalla, sanoo Benito Casagrande.

Tontin uudisrakentamisen yhteydessä tontilta löytyi kulttuurikerrostumia peräti 1500-luvulta saakka. Paikalla oli sijainnut Pyhän Hengen talo, joka oli eräänlainen vaivaistalo, jossa hoidettiin sairaita, köyhiä ja vanhuksia. –Se on ollut suurinta lähimmäisen rakkautta!
- Kotiseuturakkautta on ollut se, että olen halunnut pelastaa vanhaa Turkua mm. diplomityöni kautta.

Kerran jo kaupunkikuvasta häviämään tuomittu, rappiotilassa ollut Ingmanin talo pelastettiin Casagranden toimien ansiosta museoviraston valvonnassa.  Pala kerrallaan Benito Casagrande hankki myös talon omistukseensa. Nykyään talon nimi on kirjaimellisesti Casagrandentalo. Kellarissa olevien kulttuuriaarteiden oheen on museoviraston luvalla rakennettu Pyhän Hengen kappeli.

Inhimillisen rakkauden taso tarkoittaa Benito Casagrandelle elämän tärkeintä tapahtumaa, sillä talonsa edessä on kohtasi ensi kerran vaimonsa vuonna 1960. -  En usko, että maailmassa on olemassa toista valokuvaa, johon on kuvattu rakkautta ensisilmäyksellä, sanoo mestarillinen arkkitehti ja lumoava kertoja Benito Casagrande.

Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

Lähetykset

  • la 9.12.2017 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän nuoruudessaan kävi katsomassa baletti-esityksiä, hän itki lähes aina, sillä tanssijan ura ei silloin ollut mahdollinen. Kaipaus tanssin pariin oli kuitenkin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta. Toimittaja Lisa Enckell tapasi syntymäpäiviensä kynnyksellä olevan tanssitaiteilijan.

  • Ranualainen Markku Kuha kaipaa entisaikojen yhteisöllisyyttä ja elävää maaseutua. Hänen mielestään ihmiset ovat hukanneet aitouden ja yhteyden luontoon, mutta muutos parempaan on onneksi käynnissä. Kuha on biodynaaminen maanviljelijä, joka elää ja työskentelee kotitilallaan Ranualla. Elämää ja työtä rytmittävät luonnon ja taivaankappalaiden kiertokulku, ja kierrossa tilalla ovat myös ravinteet. Ruoka tulee omasta maasta, ja se, mikä ei ihmisille kelpaa, menee eläimille. Markku Kuhan mielestä ihminen on sitä mitä hän syö, ja terve ravinto pitää myös ihmisen terveenä ja onnellisena. Hänen mielestään siinä piilee ratkaisu moniin ongelmiin.

    Ohjelman on toimittanut Sandra Järvenpää.

  • Helsingin hiippakunnan uutta piispaa, Teemu Laajasaloa, kiinnostavat teologia ja tavallisen ihmisen elämä. Kiinnostus eettisiin kysymyksiin vei nuoren uskonnonopettajan aikoinaan teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän päätyi sittemmin myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Valinta piispaksi on tuonut eteen uudenlaisia vaativia tehtäviä ja haastavia tilanteita. Julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi piispan Helsingin tuomiokapitulissa.

  • Suomentaja Kersti Juvan lapsuudenkodin seiniä reunustivat kirjahyllyt. Isä kertoi jännittäviä tarinoita ja rikas suomen kieli kuului eri puolilta Suomea tulleiden kotiapulaisten puheessa. Kirjastokortin saatuaan Juva ei tehnyt muuta kuin luki. Sittemmin Juvan työpöydän kautta ovat valmistuneet suomeksi Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut brittiläiset merkkiteokset. Juva on ollut paikalla myös silloin, kun yhteiskuntaan on haluttu muutosta. Opiskeluaikana Juva lähti mukaan vasemmistolaiseen liikkeeseen. Välit liikkeeseen kuitenkin katkesivat, kun Juva tuli ulos kaapista ja sitä ei vasemmistolaisessa opiskelijajärjestössä hyväksytty. Luonteva vaihtoehto oli ryhtyä ajamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Juva on ollut nyt vuoden naimisissa pitkäaikaisen puolisonsa kanssa.

    Ohjelman on toimittanut Aino Saarenmaa.

  • Oopperalaulaja ja valtiotieteilijä Sören Lillkung on elämänsä varrella laulanut niin perinteistä oopperaa Suomen Kansallisoopperassa, kuin nykyoopperaa Kokkolan oopperatuotannoissa. Tunnetuksi hän on kuitenkin tullut erityisesti musikaalirooliensa kautta muun muassa Les Miserablesin poliisipäällikkö Javertina. Pitkään hän on toiminut myös ammattikorkeakoulu Novian yksikönjohtajana Pietarsaaressa ja lisäksi kuoronjohtajana. Nyt hän aloittaa erään Suomen merkittävimpiin kulttuurin tukijoihin kuuluvän säätiön, Svenska Kulturfondenin ensimmäisenä toimitusjohtajana. Toimittaja Lisa Enckell tapasi hänet Pietarsaaren seudun musiikkiopistossa.

  • Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on aina luonut omat työpaikkansa. Myös halu tehdä kokonaisvaltaisesti musiikkiteatteria synnytti ensin Ooppera Skaalan ja sittemmin Musiikkiteatteri Kapsäkin. Parhaillaan häntä työllistää Suomalainen kamariooppera. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan,suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. Parhaimmillaan Ami sanoo olevansa juuri live-artistina. Ura jatkuu nyt uuden musiikkigenren myötä. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • Ihmisen alkuperäisin ilmaisumuoto on laulu. Näin ajattelee muusikko Heikki Laitinen, joka elämänsä varrella on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan valokuviensa parissa.

  • Graafikko Virpi Talvitie pitää eniten tarinan ja tunnelman kuvittamisesta, ei niinkään hahmojen luomisesta. Hän on kuvittaja ja graafikko, joka tekee kuvia niin lapsille kuin aikuisille. Talvitie on kuvittanut paljon lastenkirjoja, kuten Maukkaa ja Väykkää, mutta myös aikuisten lyhytproosaa ja runoantologioita. Hänelle on tärkeää vaihtaa maiemaa ja siksi hän vie työt välillä mukanaan matkalle Italiaan. Hän nauttii maan kauneudesta ja sieltä hän saa kuviin uusia vaikutteita. Kuvittajan työ aiheuttaa Talvitielle joskus kiukkua, joita hän päästää ulos käsitöiden avulla. Kodistaan hän on luonut poikkeuksellisen värikkään ympäristön itselleen ja perheelleen.

    Virpi Talvitien seurana elämän tärkeitä kuvia katselee toimittaja Teresia Jokinen.

  • Kirjailija ja tutkija Virpi Hämeen-Anttila on kokenut elämänsä aikana monenlaista kasvutarinaa. Vaikenevasta ja ujosta tytöstä tuli sanojen käytön mestari. Itseään vihaavasta teinistä tuli ilon ja rakkauden puolestapuhuja.Erakkoelämää viettäneestä tutkijasta tuli esiintymiskykyinen ja sosiaalinen vaikuttaja. Pelokkaana hiirenä itseään pitäneestä tytöstä kasvoi rohkeasti Intian ihmispaljoudessa liikkuva nainen, joka ei myöskään pelkää enää vastoinkäymisiä, vaan näkee ne eteensä tulleina ratkottavina haasteina.

    Virpi Hämeen-Anttila on julkaissut lukuisia romaaneja ja tekee parhaillaan Helsingin yliopistoon väitöskirjaa vanhan intialaisen kertomakirjallisuuden teoriasta. Hänet tapasi valokuvien katselemisen merkeissä toimittaja Sari Valto.

  • Kuusi kuvaa ohjelmassa tavataan pitkän linjan näyttelijä Terhi Panula. Suomen Kansallisteatterissa näyttelevän Panulan tämä kevät kuluu mm. Lemminkäisestä kertovan komedian parissa. Näytelmässä Lemminkäinen on tyttö ja tarina kertoo viikinkiaikojen huijarikoplasta. Pienen näyttämön Lemminkäinen perustuu Juha Hurmeen Finlandia-palkittuun romaaniin Niemi.

    Näyttelijänä Terhi Panula haluaa muuttaa maailmaa kertomalla vahvoja tarinoita. Lähi-idän tarinat ja sieltä pakoon lähteneiden taiteilijakollegoiden elämänkohtalot ovat viime vuosina koskettaneet häntä syvältä. Myös lapsuudessa ranskalaisen koulun myötää syntynyt rakkaus Ranskaan, kieleen ja kulttuuriin, syvenee vuosi vuodelta. Toimittaja on Lisa Enckell.

  • Kehitysyhteistyössä ja pakolaisleireillä toivon näkökulma säilyy parhaiten kun kohtaa ihmisiä, joilla on se toivo, ja kun katsoo heitä silmiin. Näin ajattelee Luterilaisen maailmanliiton Maailmanpalvelun osaston johtaja Maria Immonen. Hän on koko elämänsä elänyt ja työskennellyt monikulttuurisessa ympäristössä. Kehitysyhteistyöllä ja humanitaarisella avulla olisi hänen mukaan nyt hirvittävästi annettavaa Euroopalle. Kuudessa kuvassa hän kertoo elämästään ja haastavasta työstään. Toimittajana Lisa Enckell.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä