Minna Pyykön maailma

Borneon orangit ja muita sademetsän ääniä

  • 27 min
  • toistaiseksi

Elämme kuudennen sukupuutoaallon aikaa. Yhä useampi laji on uhanalainen, ja Borneon orangit kuuluvat myös tähän uhanalaisten kasvavaan joukkoon.

Vaikka luontoturismissa on ongelmallisia puolia, niin Malesiassa siitä on ollut apua orankien ja sademetsien suojelussa. Minna Pyykkö kävi Borneon saarella tutustumassa sademetsiin ja orankien elämään.

Ohjelmassa orankien elämästä kertovat luonto-opas Paul Segersvärd, Airi Pyykkö, Kalle Laaksonen ja paikallinen orankitutkija Suhaili Kahar, joka osaa matkia orankien ääniä hämmästyttävän tarkasti." Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Lähetykset

  • su 19.11.2017 13.30 • Yle Radio Suomi Kokkola

Jaksot

  • Asuuko meidän sisällämme kaiken tämän digiajan alla muinainen mieli joka rauhoittuu parhaiten kuullessaan meren maininkeja, maatessaan lämpimällä rantakalliolla tai katsellessaan tähtitaivasta pakkasyössä? Vai mistä johtuu että vähitellen aletaan saada yhä enemmän tutkimustietoa luonnon monista terveysvaikutuksista- myös vaikutuksista ihmismieliin.
    Minna Pyykkö kävi Tampereella jututtamassa psykologian professori Kalevi Korpelaa aiheesta.

  • On eräänlainen ihme, että Suomen luonnossa voi pärjätä talven yli nisäkäs, joka syö vain lentäviä hyönteisiä! Tällaiseen ihmeeseen kykenevät lepakot. Ne viettävät talvea horrostaen puolisen vuotta, joskus jopa suurimman osan vuodesta. Lepakoiden talvenviettoon liittyy vielä paljon mysteereitä. Ja joitain riskejäkin. Minna Pyykkö lähti lepakkoretkelle Kirkkonummelle lepakkotutkijoiden Anna Blombergin ja Kati Suomisen kanssa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Harvoin tulee metsäretkellä ajatelleeksi, että jalkojen alla oleva maa on täynnä pieniä eläimiä. Mitä ne tekevät talvella? Eivätkö niveljalat kangistu pakkasessa? Minna Pyykkö kävi jututtamassa professori Heikki Setälää aiheesta. Paljastui että maaperän pikkueläimillä on takataskussaan joukko hyvin erikoisia konsteja, joilla selvitä talvipakkasista. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Ollaan uuden vuoden alussa. Valon määrä kasvaa tästä eteenpäin ja lumisimmat ajat ovat edessä. Minna pyykön maailma- ohjelmassa puhutaan Markus Varesvuon kanssa valosta lintukuvauksessa- ja erityisesti lumen valosta. Markus Varesvuo on eräs Suomen menestyneimpiä lintukuvaajia. Hän voitti vastikään Isossa- Britanniassa järjestetyn Bird Photographer of the year- kilpailun portfolio-sarjan.
    Kuva: Markus Varesvuo

  • Utön vedet ovat karikkoiset ja vuosien mittaan merellä on haaksirikkoutunut useita laivoja. Erityisen vaarallista aikaa eletään näin alkutalvesta, kun meri ei vielä ole jäätynyt.
    Tasan seitsemänkymmentä vuotta sitten jouluyönä upposi Itämerellä lumimyrskyssä amerikkalainen Park Victory- alus. Haaksirikossa kuoli 10 merimiestä. 38 merimiestä onnistuttiin pelastamaan myrskyn keskeltä läheiselle Utön saarelle. Minna Pyykön maailma kertoi tästä Park Victoryn kohtalokkaasta ja ihmeellisestä jouluyöstä.

    Ohjelma sisältää musiikkia ja on sen vuoksi kuunneltavissa vain Suomessa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Miten lumikiteet syntyvät? Kuinka suuri lumihiutale voi olla? Millaisia ovat maailman mahtavimmat hanget? Miten erikoista joukkoa löytyy lumitutkimuksen historiasta?
    Minna Pyykkö kävi hydrologi Esko Kuusiston kanssa vesisateisella lumiretkellä ihmettelemässä tätä erikoista ainetta! Ohjelma oli uusinta viime vuodelta. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Arjen keskellä ei välttämättä huomaa kaupungin kauneutta, monia yksityiskohtia ja historian kerrostumia. Ja sitä, miten paljon eläinten kuvia kaupunkien kiviseinistä löytyykään. Niitä on monessa Suomen kaupungissa, kuten Turussa, Tampereella, tai Kuopiossa, jossa esimerkiksi Kauppahallin porttia reunustavat suuret sammakot.
    Minna Pyykkö lähti eläinretkelle Helsinkiin katselemaan kiviseinien, porttien ja katonharjojen eläinveistoksia. Oppaana hänellä oli arkkitehtuurihistorian professori Aino Niskanen, joka on yhdessä Annukka Pietilän kanssa ollut jo pitkään kiinnostunut kaupungin eläinhahmoista. Mitä kaikkia eläimiä seinistä löytyikään? Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Minkälainen on luontokuvaaja Kai Fagerströmin mielestä hyvä kuva ketusta, supikoirasta tai mäyrästä? Miltä tuntuu kuvata eläimiä autioituneessa talossa, josta asukkaat ovat muuttaneet pois jo aikaa sitten, ja paikan ovat asuttaneet viimeiset vieraat? Tuleeko talossa usein pohdittua millaista elämä siellä on ennen ollut? Esim sata vuotta sitten? Minna Pyykkö kävi katselemassa Kai Fagerströmin luontokuvauskohteita Suomusjärvellä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • I.K. Inha on eräs ensimmäisistä luontokuvaajista Suomessa. Hänen valokuvansa ja tekstinsä tuntuvat kestävän hämmästyttävän hyvin aikaa. Yhä uudet sukupolvet löytävät sata vuotta sitten kuvatut kuvat ja eletyt hetket. Minna Pyykkö kävi valokuvatutkija Kati Lintosen luona juttelemassa siitä minkälainen luontomies Inha oli. Ohjelma on uusinta viime vuodelta. Kuva: I.K.Inha

  • Elämme kuudennen sukupuutoaallon aikaa. Yhä useampi laji on uhanalainen, ja Borneon orangit kuuluvat myös tähän uhanalaisten kasvavaan joukkoon.

    Vaikka luontoturismissa on ongelmallisia puolia, niin Malesiassa siitä on ollut apua orankien ja sademetsien suojelussa. Minna Pyykkö kävi Borneon saarella tutustumassa sademetsiin ja orankien elämään.

    Ohjelmassa orankien elämästä kertovat luonto-opas Paul Segersvärd, Airi Pyykkö, Kalle Laaksonen ja paikallinen orankitutkija Suhaili Kahar, joka osaa matkia orankien ääniä hämmästyttävän tarkasti." Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Kalat ovat määritelleet minun asuinpaikan ja sen mikä minä olen- toteaa inarilainen Ari Savikko, joka on valittu tänä vuonna myös Vuoden kalamieheksi.
    Tässä isänpäivän ohjelmassa Ari Savikko kertoi itselleen merkittävistä kalakirjoista, siitä, miten hän innostui keräämään kalakirjoja ja miten tuli lopulta perustaneeksi Muonioon kalakirjaston.
    Ohjelmassa kuullaan otteita Hans Lidmanin kirjasta Erämaajoella vuodelta 1976 Asko Hauta-ahon lukemana. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Pohjan kruunu, käärmeenkantaja, mikroskooppi, ilves, karhu, kirahvi, delfiini, ajokoira, lohikäärme, leijona, seulaset. Mistä johtuu, että ihmiset ovat ruvenneet yhdistelemään avaruuden tähtiä karttoihin kuvioiksi, ja nimeämään niitä eläinten, jumalien, tarujen sankareiden mukaan? Ja miten erilaisia asioita tähtitaivaalla on nähty eri aikoina ja eri puolilla maailmaa? Minna Pyykkö kävi vastikään edesmenneen tähtitieteilijä professori Tapio Markkasen kanssa yöllisellä tähtiretkellä Espoossa juttelemassa tähtitaivaan tarinoista. Ohjelma on uusinta vuodelta 2012. Kuva: Juha Blomberg / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä