Luontoretki.

Oliko peltolintuja ennen peltoja?

  • 11 min
  • toistaiseksi

Kylän linnut on porvoolaisen ammattiluontovalokuvaajan ja tietokirjailijan Mauri Leivon teos, joka kertoo suomalaisesta maalaismaisemasta ja sen lintuasukkaista. Kirja kertoo kylä- ja peltomaisemien tyypillisistä linnuista ja niiden elämästä sekä lintujen elinympäristöstä. Luontoretkellä Juha Laaksonen ja Mauri Leivo pohtivat, kylien ja peltojen merkitystä meille ihmisille, luonnolle ja tietenkin juuri linnuille. Retkipaikaksi on valittu Lapinjärven alue, yksi Leivon lempipaikoista. Vaikka aamu on harmaa, päästään kesäisiin muistoihin ja tunnelmiin helposti käsiksi. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lähetykset

  • su 3.12.2017 8.10 • Yle Radio Suomi Kemi

Jaksot

  • Luontoretki vietettiin Kirkkonummella, Porkkalan niemellä. Juha Laaksonen ja luontovalokuvaaja Lisse Tarnanen yrittivät päästä näkemään tutun hirven, joka on useana aamuna ollut aterioimassa erään metsäsaarekkeen reunassa. Tämän kaverin ovat varmasti monet tätä mutkikasta tietä liikkuneet päässeet näkemään ja varmasti aika monta valokuvaakin siitä on otettu. Suurin toivein lähdettiin taas luontoretkelle, mutta miten käy, onko peloton hirvi vanhalla tutulla paikalla? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Itsenäisyyspäivän Luontoretki vietetään Kirkkonummella Porkkalan kärjessä. Hauskoja tunnelmia ja mukavia luontomuistoja vuosien varsilta tarjoilevat Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen.

  • Lintujen rengastaja Urpo Koposella on yli 4000 linnunpönttöä maastossa, joten tarkastettavaa, rengastettavaa ja hoitotoimenpiteitä riittää. Tämä vuosi on Koposen juhlavuosi, 70 ikävuotta tuli taannoin täyteen. Juha Laaksonen on Loviisan Ahvenkoskella onnittelemassa sankaria.

  • Luontoretki vietetään tänään Porvoon Ilolassa. Juha Laaksonen on risutaiteilija Tarja Heikkilän vieraana. Syksyinen aamu käynnistyy yllättävissä merkeissä ja saa hauskan käänteen kun Heikkilä kaivaa pihalammen rannalla muutaman valokuvan esiin. Yksi niistä on hyvin erikoinen. Millainen valokuva sävähdyttää? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Lokakuu oli leuto ja marraskuun puolivälikin on taittunut lämpimissä merkeissä. Moni ulkoilija on hämmästellyt marraskuussa kukkivia kasveja, ja on ajateltu, että juuri nyt luonnossa on poikkeuksellisen paljon kasveja kukassa. Näillä aatoksilla myös Juha Laaksonen lähtee tapaamaan Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Henry Värettä Helsingin Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan. Mutta onko kasveja kukassa vai ei? Ja onko kasveille hyötyä tai haittaa kukkia juuri nyt? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Lauttasaaren silta Helsingissä on yksi tunnetuimmista silakoiden onkipaikoista Suomessa. Moni ohikulkija, ulkoilija, työmatkailija ja turisti on jäänyt ihmettelemään miten paljon silakoita merestä nousee. Se tiedetään, että silakoita kalastetaan keväällä ja syksyllä. Mutta mistä idea silakoiden onkimiseen aikoinaan tuli, eli ketkä aloittivat silakoiden litkaamisen Lauttasaaren sillalla? Juha Laaksosen luotsaamalla Luontoretkellä 86-vuotias helsinkiläinen kalastajamestari Torsten Lindgren kertoi miten homma sai alkunsa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Pienten petolintujen pesät ovat kuulemma vaikeita ja kanahaukkakin hankala, koska sillä voi olla useampi vaihtopesä. Maakotkan pesä on suuri, mutta ei sitäkään aina ole helppo löytää. Luontoretkellä tutustumme kuusamolaiseen lintuharrastajaan, petolintujen pesien etsijään, Seppo Vähätaloon. Miten yli 80-vuotiaan Vähätalon harrastus aikoinaan alkoi, miten petolintujen pesiä etsitään? Kuusamossa laavulla, ritisevän nuotion äärellä vanhemman herran muistoja kuuntelee Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Niitä on Suomessa alle kaksikymmentä lajia. Ne luikertelevat ja kaivautuvat talveksi maan alle. Syksy ei ole näiden kavereiden kulta-aikaa, mutta silti niitä voi nähdä myös näin lokakuun lopulla, esimerkiksi kovien sateiden jälkeen asvaltilla. Mistä on kyse? No tietenkin lieroista, mistäpä muusta. Luontomiehet ovat taas vauhdissa. Professori Heikki Setälä ja Juha Laaksonen tonkivat kariketta Evolla. Taitaa olla kuitenkin hiukan heikohko saalis. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Sieniä, marjoja, sammalia ja jäkäliä sekä rehevää aluskasvillisuutta. Paikoittain monimuotoinen metsä muistuttaa tiheää viidakkoa. Vanhassa metsässä on lupa kulkea hitaasti, välillä pysähtyä ja laskeutua kyykkyyn kurkistelemaan ja haistelemaan, miltä maanpinta tuoksuu ja miltä sen asukit näyttävät ihan lähietäisyydeltä. Tänään Luontoretkellä Kimmo Jääskeläinen ja Juha Laaksonen tutkivat jäkäliä Vantaan Västrassa. Puitteet ovat hienot ja tuovat tuulahduksen myös lapsuudesta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Lehtokotilo on alun perin ollut eteläisten lehtometsien laji. Nykyään se on enemmänkin kulttuuriympäristöjen asukki. Viime vuosien säät ovat suosineet kotiloiden lisääntymistä ja lehtokotiloita on nykyään runsaasti lähes koko Etelä-Suomessa. Moni kotipuutarhuri ei ole tästä ilmiöstä kovin mielissään. Viime kesä ei kuitenkaan ollut lehtokotiloille kovin hyvä. Ja näin lokakuussa retkellä joutuu jo tekemään hieman töitä, että löytäisi lehtokotilon tai jonkun muun nilviäisen. Helsingin Tapanilassa kuitenkin yritetään. Pitkän linjan nilviäistutkija, itse nilviäisherra, Hannu Ormio ja Juha Laaksonen ovat kotiloretkellä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Miltä vanha metsä tuoksuu? Millaiset värit ovat ikimetsässä? Evolla sijaitseva Kotisten aarnialue on kooltaan yli 200 hehtaaria. Varsinainen ydinalue on rauhoitettu jo toista sataa vuotta sitten. Ei ihme että metsässä on paljon vanhoja, isoja puita - sekä pystyssä että maassa. Vanha metsä tarjoaa elinpaikan monille sellaisille lajeille, jotka eivät talousmetsissä menesty. Luontoretkellä Juha Laaksonen ja Asko Hauta-aho hämmästelevät sammaleisen metsän kauneutta ja harmonista tunnelmaa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Moni mökkiläinen ja omakotitalon omistaja on tyytyväinen kun on huono myyrävuosi. Ei tarvitse pelätä, että hiiret tuppaavat sisään ja myyrät mellastavat pihapiirissä. Halkoliiteristäkin voi hakea halkoja ilman, että tarvitsee pelätä metsämyyrän levittämää myyräkuumetta. Asialla on kuitenkin toinen puoli: kun karvakorvia on vähän, on petoeläimillä niukasti syötävää ja saalistus kohdistuu muihin eläimiin. Pikkunisäkkäät pyörittävät monia ravintoketjuja. Luontoretkellä ollaan etsimässä myyriä Espoossa. Juha Laaksosen oppaana on metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen. Mutta, mitä professori on tekee, kun myyriä on niukasti, lipsahtaako tutkimus sujuvasti pienempiin eläimiin? Ja voiko muuten myyräsyklien muuttumista selittää jotenkin kansantajuisesti? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä