Koe uusi yle.fi
Luontoretki.

Miten laulujoutsenesta tuli kansallislintu?

  • 11 min
  • toistaiseksi

Itsenäisyyspäivän Luontoretkellä ollaan Suomenlahden rannalla Inkoon Kopparnäsin kalliolla. Juha Laaksosen ja pitkän linjan ornitologi Lasse J. Laine keskustelevat kansalliseläimistämme. Kuinka hyvin ne kuvaavat suomalaisuutta? Miten Suomi sai aikoinaan kansallislinnuksi nimenomaan laulujoutsenen, oliko Lasse J. Laine siinä jotenkin mukana? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lähetykset

  • ke 6.12.2017 8.19 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Ahven on aika helppo ja hauenkin tunnistaa aina. Mutta entä särkikalat tai niiden risteymät, ovatko ne vaikeita? Mikä on maamme kuvauksellisin kalalaji? Pitääkö kalakuvassa olla maisema mukana? Miten otetaan ylipäätään hyvä kalavalokuva? Siinä on aamun aihe, jota Juha Laaksonen ja inarilainen kalamies Ari Savikko pohtivat kirkkonummelaisella lintujen ruokintapaikalla. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Itsenäisyyspäivän Luontoretkellä ollaan Suomenlahden rannalla Inkoon Kopparnäsin kalliolla. Juha Laaksosen ja pitkän linjan ornitologi Lasse J. Laine keskustelevat kansalliseläimistämme. Kuinka hyvin ne kuvaavat suomalaisuutta? Miten Suomi sai aikoinaan kansallislinnuksi nimenomaan laulujoutsenen, oliko Lasse J. Laine siinä jotenkin mukana? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Kylän linnut on porvoolaisen ammattiluontovalokuvaajan ja tietokirjailijan Mauri Leivon teos, joka kertoo suomalaisesta maalaismaisemasta ja sen lintuasukkaista. Kirja kertoo kylä- ja peltomaisemien tyypillisistä linnuista ja niiden elämästä sekä lintujen elinympäristöstä. Luontoretkellä Juha Laaksonen ja Mauri Leivo pohtivat, kylien ja peltojen merkitystä meille ihmisille, luonnolle ja tietenkin juuri linnuille. Retkipaikaksi on valittu Lapinjärven alue, yksi Leivon lempipaikoista. Vaikka aamu on harmaa, päästään kesäisiin muistoihin ja tunnelmiin helposti käsiksi. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Haluaisitko ostaa vanhan talon sellaiselta paikalta, jossa luulet viihtyväsi? Mitä jos talo olisi huonokuntoinen, löytyisikö sinulta uskoa, että pystyisit kunnostamaan sen. Osaisitko korjata vanhan rakennuksen? Luontoretkellä oltiin unelmien äärellä. Puuseppä Jarmo Koistinen on ottanut suuren haasteen. Hänen hankkimansa rakennus on lievästi sanottuna hieman huonokuntoinen ja töitä riittää vuosiksi. Mutta Koistinen ei valita, hän on päässyt vihdoin hyvälle lintupaikalle. Vihdin Vanjärvellä tilan kuntoa ja näköaloja oli ihmettelemässä Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Luontoretkellä matkattiin Suomen eteläisimmästä pisteestä pohjoisimpaan. Karkkilalainen Jaska Halttunen pyöräili kesällä 2016 heinäkuussa Hankoniemeltä Nuorgamiin. Millaisia maisemia tuli nähtyä, kuinka pitkiä päivämatkoja tuli poljettua? Missä tuli yövyttyä, mikä jäi parhaiten mieleen ja millaisilla eväillä tuollaisesta matkasta selvisi? Juha Laaksonen ja Jaska Halttunen muistelivat yli 2000 kilometrin urakkaa Vihdin Rokokalliolla. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Kolmipiikki, susi, laulujoutsen, majava, turkkilo. Yhdistääkö näitä lajeja mikään? Luontoretkellä Juha Roiha ja Juha Laaksonen tarttuvat yllättävään ja aika vaikeaan teemaan. Voiko luonnossa viettää isänpäivää ja minkä lajien koiras mahdollisesti voisi olla hyvä isä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Hautausmaahetkiä ja kauhutarinoita. Pyhäinmiesten päivän luontoretkellä ollaan hieman erilaisissa tunnelmissa kuin normaalisti. Voisi melkein sanoa, että kohtalon hetkiä muistellaan enemmän kuin niitä yhdellä miehellä voi ylipäätään olla. Millaiseen paikkaan Urpo Koponen vei Juha Laaksosen luontoretkelle Kotkassa? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Oppivatko kalat syömään tietyn aikataulun mukaan, jos niitä aletaan ruokkia säännöllisesti? Reagoivatko ne esimerkiksi johonkin äänimerkkiin vai tunnistavatko ne ihmisen liikkeet? Mille kaloille ruoka maittaa parhaiten? Luontoretkellä päästään tänään seuraamaan kalojen ruokintaa. Kotkassa Maretariumin katolla, Itämerialtaan äärellä, ovat sukeltaja Juhani Soinila ja Juha Laaksonen. Ja ilmeisesti ruoka maittaa, ainakin kirjolohille. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Kuinka moni muistaa millainen logo mahtimenestyksen saavuttaneella miljoonan pöntön kampanjalla oli? Se oli pöntössä pesivä lintu tai oikeastaan niitä oli viisi lintua rinnastusten, kaikki samaa lajia, mutta hieman eri asennossa. Se oli tumma ja talitiaista suurempi. No kottarainen tietty, käykää vielä kurkkaamassa miljoona pönttöä.fi, jos ei muistu mieleen. Mutta kuka sen logon teki? Sen teki yksi Suomen tunnetuimmista katutaitelijoista, Jussi TwoSeven.
    Jussi teki aikoinaan ensimmäisen graffitin kotonaan oman huoneen seinään. Ja sen jälkeen hän maalasi seinät joka vuosi uudestaan. Nykyään graffititaiteilija Jussi TwoSeven on tullut tunnetuksi muun muassa eläinten päitä esittävistä töistään, joita näkee myös ulkomailla. Luontoretkellä Juha Laaksonen pääsee Jussi TwoSevenin työhuoneeseen tutustumaan taiteilijan töihin. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Kymijoki on Suomenlahden kuuluisin lohijoki. Parin viimeisen vuoden aikana lohia on noussut jokeen vähemmän kuin parhaina vuosina, mutta taimenia on havaittu kohtalaisen hyvin. Alueen lohi- ja taimenkantaa seurataan vuosittain tarkasti. Syksyllä pienet kalat mitataan ja punnitaan. Mutta miten ne saadaan kiinni ja kuinka niitä voi käsitellä, niin etteivät kalat vahingoitu. Se vaatii ammattimiesten otteita ja sellaisten mukaan päästään Juha Laaksosen luotsaamalla Luontoretkellä. Luonnonvarakeskuksen tutkijat Ari Saura ja Karl Sundman ovat kalassa Pykinkoskella Kymijoella. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Näitä lintuja on juuri nyt pelloilla paljon. Niitä voi nähdä mm. Lapinjärvellä, Iitissä, Orimattilassa ja monin paikoin kauempana idässä. Lintuja on parhailla alueilla useita kymmeniä tuhansia. Mistä ne tulevat ja ennen kaikkea miksi ne tulevat nykyään Suomeen? Luontoretkellä yritetään selvitellä valkoposkihanhien arvoitusta. Lapinjärven hanhipelloilla seikkailee tänä aamuna luontokuvaaja-kirjailija Mauri Leivo ja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Helsingin koillisessa suurpiirissä virtaava Longinoja on yksi Suomen kuuluisimmista taimenpuroista. Se on pituudeltaan kuusi ja puoli kilometriä ja valuma-alue kattaa yli 10 neliökilometriä.
    Longinojaa on kunnostettu vuodesta 2001 alkaen Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran Taimentiimin ja Virtavesien hoitoyhdistyksen toimesta. Kunnostuksilla on saatu luotua pohja taimenten luontaiselle lisääntymiselle purossa. Aiemmissa talkookunnostuksissa on ojaan siirretty useita kymmeniä tonneja kivi- ja soramateriaalia kalojen suoja- sekä lisääntymispaikoiksi. Koska taimenia saapuu kunnostetuille alueille ilahduttavan paljon, uusia soraikkoja tarvitaan. Tänään lokakuun ensimmäisenä päivänä kello kymmeneltä alkavat talkoot, johon kaikki halukkaat ovat tervetulleitta auttamaan. Talkoissa saa myös tietoja taimenten elämästä ja Longinojan historiasta. Luontoretkellä Juha Laaksonen ja Juha Salonen ottavat varaslähdön Savelan Koirapuistonkoskella.
    Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä