Beaivvi sagat

Sámi politihkalaš historjá, 1. oassi

  • 30 min
  • toistaiseksi

Prográmmaráidu Sámi historjjás. Dát 1. oassi gieđahallá sámiid lihkadusa ja servviid vuođđudeami sihke sámi symbolaid. Jearahallojuvvon professor Vuokko Hirvonen Sámi allaskuvllas, historjádutki Aage Solbakk Deanus ja professor Veli-Pekka Lehtola Giellagas-instituhtas. Álggus Kristina Nilsson (riegádan 1883) Vueltjeres juoigá máttasámegillii "Vaggvisa" vuolie. Doaimmaheaddji: Juhani Nousuniemi

Lähetykset

  • to 2.11.2017 15.20 • Yle Areena

Jaksot

  • Inger-Mari Aikio, Ima, lii tääl tihtâfestivaalijn Maadâ-Amerikkâst joođoos. El Salvador festivaal lâi moonnâm ohhoost, puáttee ohhoost Guatemalast. Tääl sun lii vuoigâstmin Columbiast. Imast lii tääl nubbe kerdi ko sun lii maatâ Amerik tihtâfestivaalist mieldi já lii moovtâ. Toimâtteijen Anja Kaarret

  • Pori kuávlust lii tääl moonnâmin Suomi areena-tápádume. Taat lii pooliitlâš tábáhtume já uárnejuvvoo tääl 13. keerdi. Taan ive teeman lii torvolâšvuodâ, ovdâsvástádâsvuodâ já tuhhiittemvuodâ (turvallisuus, vastuullisuus ja suvaitsevaisuus). Juha Guttorm , Säämi Soster-seervi ovdâsdeijen, lii vuossargâ mieldi savâstâllâm tilálâšvuođâst mast saahâ, “Sämmiliih, romaneh, seevvimkielâliih- siämmááviärdáliih, ereslágáneh vâi vääivih?” Toimâtteijen Anja Kaarret.

  • Rääuhtuejjeemorganisaatio The Network for Religious and Traditional Peacemakers jååʹđteei Antti Pentikäinen äävad eʹpet saaǥǥtõõllmõõžž tõʹst, što Lääʹddjânnam vuäitči uʹvdded puõʹtti ääiʹjest õõut europarlamenttpääiʹǩ alggmeeru, säʹmmlaid. Tuåimteejen Sara Wesslin. Haastattelu on suomeksi.

  • Mánu dassái lea vuođđuduvvon maiddái moratoriadoaimmahat, mii veahkeha olbmuid, geain lea jurdda álggahit iežaset moratoria ja nannet iešstivrejumi. Moratoria oaivvilda muhtun lága fápmuiboahtima bisseheami dahje maŋideami.

    Moratorio-jurdda leavai giđđageasi Deanu čázádagas duottarguvlui ruvkedoaimmaid vuostálastimii, go Ruoŧa ja Norgga stáhtaid ráji lahka Násas golbma čearu ja okta orohat julggaštedje moratoria guvlui, gosa plánejuvvo ruvke. Jenni Laiti moratoriadoaimmahagas muitala, ahte Nása-duoddara moratoria šattaige nu, ahte sii jerre veahki moratoriadoaimmahagas ja dainnalágiin ožžo rávvagiid, mo ovddidit ášši. Laiti muitala, ahte Nása-moratoria lea mearkkašahtti earret eará danin, go dat lea sihke Norgga ja Ruoŧa stáhta beallái julggáštuvvon ja go dat lea vuosttas moratoria, mii vuostálastá ruvkedoaimma.

    Moratoriadoaimmahagas leat iežas neahttasiiddut, gos sáhttá ohcat rávvagiid, jos leat moratoriajurdagat muhtun guovllu ektui. Moratoriodoaimmahaga neahttasiidduin leahkki moratoriakárttás oidnojit maiddái Anára vuovdebálgosat. Moratoriodoaimmahaga okta vuođđudeaddji Jenni Laiti lohká, ahte ovttalágán moratorian sáhttá atnit maiddái Anára vuovdebálgosiid gáibádusa bissehit buot vuovdečuohppamiid dán rádjái, go Meahciráđđehus guorahallá dáid ollislaš váikkuhusaid boazodollui. Sii leat moratoriadoaimmahagas háliidan čalmmustahttit maiddái eará doaimmaid, go beare sin iežaset ásahan dahje veahki bokte šaddan moratorioid.

    Jenni Laiti muitala, ahte moratoriadoaimmahagas leat iešguđetlágán plánat dán geassái. Sii leat jo dán rádjai dahkan Rájácummá-nammasaš dáiddaistallašuvnna, mainna sárgo rájiid Deanu čázádaga iešstivrenguvlui. Dasa lassin leat humadan olu olbmuiguin ja smiehttan ovttas, mo moratoriojurdda sáhtášii doaibmat ja mii dat oba lea. Muhtun ođđa moratorioproseassainge lea ságastallojuvvon.

    Doaimmaheaddjin Linnea Rasmus. Govas Jenni Laiti, gova lea váldán Carl-Johan Utsi.

  • Sapmifilm.com lea rávdnjenbálvalus dahje videooastinbálvalus, gos gávdnojit sámi filmmat ja dat rahppui njukčamánu álgobealde álgoálbmogiid filbmakonferánssa oktavuođas Guovdageainnus. Bálvalusa bokte sáhttá geahččat sámi filmmaid ja dokumeanttaid, mat leat buvttaduvvon iešguđet riikkain. Bálvalusa ovddasvástideaddjin ja rávdnjeheaddjin doaibmá Internašunála Sámi Filbmainstituhta ISFI.

    Sunna Nousuniemi Internašunála Sámi Filbmainstituhtas muitala, ahte Sapmifilm.com-rávdnjenbálvalusas leat dál sullii 40 filmma ja olles áigge figget oažžut lasi. Sámi filmmaid lassin áigot čájehit eamiálbmotfilmmaid miehtá máilmmi.

    Doaimmaheaddjin Gabriela Satokangas. Govva: Vesa Toppari / Yle.

  • Eurohpa parlameanta lea disdaga almmustahttán loahppaárvalusa mas lahttut gáibidit, ahte EU sihkkarastá álgoálbmogiid rivttiid gudnejahttima. Parlameantta lahtut gáibidit buot EU-riikkaid dohkkehit ILO 169-soahpamuša. Europarlamentarihkkár Merja Kyllönen oaidná, ahte álgoálbmogiid rivttiid galgá muitit earáge saji,s go ávvuságain. Govva: Niko Mannonen / Yle

  • Greenpeace Arktis ja Antárktis áššedovdi Laura Meller muitala, ahte Greenpeace juohká SSN fuola das, ahte váikko dálkkádatrievdama fárta ja lundui čuohcci deattuid ipmirdit bures ságastallama dásis nu almmolaš ságastallamis orru, ahte suomasge árktalašguovlu oidnet dakkár myhtalaš ekonomalaš ovdáneami gáldun ja ahte dat buktá olu vejolašvuođaid earenomážit lossa luondduriggodatindustriijai ja mii oaidnit ahte dát lea dákkár ášši mas leat ruossalasvuođat. Govva: Thomas Poole

  • Suoma sámi nuorat -searvi, Suohpanterror ja Greenpeace ordnejit riikavulošskuvlejumi Anáris. Skuvlejumis oahpasmuvvet veahkaválddehisriikavulošdoaimma vuođđojurdagiidda ja vugiide, teoriija ja geavatlaš hárjehusaid bokte. SSN ságadoalli Perta Laiti muitala skuvlejumis eanet.

  • Njuorggánlaš Eemeli Hekkanen áigu joatkit goalmmát buolvvas fitnodatdoallin Njuorggáma Lomakeskusis. Geassi orru su mielas galmmas ja heittot sihke turisttaid ja guliid dáfus. Ovdal ledje mihcamáraid rájes Deatnogáttit čáhppadin guollebivdiin. Dál dilli lea áibbas eará. Hekkanen imaštallá dili.

    – Gal dat ártet lea. Visot lobit leat gullo vuvdojuvvon, muhto guolásteaddjit eai oidno. Gii nu daid lobiid lea oastán, de gosa dat guolásteaddjit leat báhcán, dat lea oalle miellagiddevaš, smiehtada Hekkanen.

    Diibmá fápmui boahtán Deanu soahpamuš čájehii jo man guvlui dilli manná, muhto dát geassi lea Hekkanen mielde vel vearrát go diibmá.

    – Diibmá ledje váttisvuođat lobiid vuovdimis, dalle jo geahppánedje guolásteaddjit, muhto dál leat geahppánan vel ovddežis, govvida Hekkanen dili.

    Eemeli Hekkanen lei Johtti radio guossin Njuorggámis 29.6. Doaimmaheaddjin Laura Pieski.

  • Sámekulturguovddáža visti Anára márkanis lea guoros geasseluomuid áigge, muhto gođđenlátnjas gulát gággismuoraid litna jietna. Duojár Anniina Turunen ráhkanii Duodji dreamers -čájáhussii ruovttugilistis Anáris. "Mii leat ain dás" čuožžu su silkeliinnis, mainna son hálida čájehit, ahte duodji eallá ain. Doaimmaheaddjin lea Sara Wesslin.

  • Aiddo gárvanan riektediehtagiid magisttar Oula-Antti Labba lea dutkan pro gradu –dutkamušastis Suoma Alimus Hálddahusrievtti dulkoma, go dat lea gieđahallan olbmuid ohcamušaid sámedikki jienastuslohkui. Alimus hálddahusriekti lea jagi 2011 rájes geavahan nu gohčoduvvon ollislaš guorahallama, go dat lea dohkkehan olbmuid sámedikki jienastuslohkui. Labba dutkamušas gávnnahuvvo, ahte sámediggelága mielde olmmoš galggašii deavdit sápmelašmeroštallama objektiivvalaš eavttuid goit unnimustá ovtta sierra lágas merkejuvvon kritera mielde, iige nu, ahte buot kriterat dutkojuvvojit ollislaš guorahallamis. Martta Alajärvi jearahallá.

  • Oulu universitehta Giellagas-instituhta studeantaguovttos Solja Magga ja Unna-Maari Magga leaba dál čálligoahtan oktasaš master grada loahppabarggu, man fáddán leat sámegiela čállinmeattáhusat.
    Sutno gáldun lea dan barggus logahaga sámegielat studeantačállosat, maid soai dutkaba, muitala Solja Magga.
    Doaimmaheaddjin Xia Torikka.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Sámisostera Buorre boahtteáigi – Boazosápmelaččaid buresveadjima ja oassálastima ovddidanprošeakta ordne Searas boazosámiide lášmmohallanbottuid Heahtás ja Gárasavvonis. Saara Ketola lea daid joavkkuid movttegis jođiheaddji ja dál gullatge ahte maid jurddaheaba Heahta SBS-joavku lášmmohallit Káren-Ann Proksi ja Marja Näkkälä. Muhto álggos vehá lášmmohallat. Doaimmaheaddjin Minna Näkkäläjärvi

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä