Kuusi kuvaa

SPR:n Kalle Lööviä kannustaa yhdessä tekeminen

  • 43 min
  • toistaiseksi

Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi on tehnyt koko työuransa Punaisessa Ristissä. Tie avustusjärjestöön vei nuorena sattumalta, mutta sille tielle hän jäi. Yhdessä tekemisen aatos koukutti hänet mukaansa. Katastrofista toiseen kulkeminen ei ole saanut häntä turhautumaan. Hän keskittää energiansa aina siihen, mitä pystytään tekemään eikä siihen, mihin ei voida vaikuttaa. Joulun hän viettää rauhassa perheensä kanssa Valkeakosken kodissaan, mikäli mikään katastrofi ei vie häntä juuri silloin avustusoperaatioon.

Kalle Löövi, 65, on työskennellyt Punaisella Ristillä kaikilla tasoilla: erilaisissa päällikkötehtävissä kotimassa sekä Genevessä kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun operaatiopäällikkönä. Löövi on kehittänyt kadonneiden etsintäpalvelua, minikokoon meneviä kenttäsairaaloita ja katastrofiavun valmiusjärjestelmiä. Kaikkein tärkeimmäksi hän kuitenkin itse arvostaa vapaaehtoistyönsä ennen varsinaisen uransa alkamista. SPR kun nojaa toimintansa juuri vapaaehtoistyöhön.

- Se on perusta kaikelle myöhemmälle työlleni, että olen tehnyt töitä niin monien suomalaisten vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. He ovat ammattilaisia omalla alallaan, aivan huipputyyppejä. Heiltä olen oppinut asioita, joita olen voinut maailmalla hyödyntää. Kansainvälisissä tehtävissä vaikkapa Afganistanissa, Irakissa tai Tunisiassa on ihan eri juttu kun sikäläiset vapaaehtoistyöntekijät samaistuvat minuun ja meihin, ja ymmärtävät, että olen tehnyt samaa hommaa kuin he. Puhumme samaa ”punaistaristiä” kaikkialla maailmassa. Vapaaehtoistyöntekijöiden kautta olen saanut ymmärrystä, miten vieraassa kulttuurissa jokin operaatio kannattaisi toteuttaa, Kalle Löövi kiittelee.

Yhdessä tekeminen on se, mikä Kalle Lööviä on kaikki nämä vuodet innostanut Punaisen ristin toiminnassa. - Pidän kaikesta, mikä on kivaa. Ja yhdessä tekeminen on kivaa. ”Porukalla mennään ja yhdessä tehdään” kuten poikani sanoo.

Kalle Löövi on työnsä puolesta joutunut näkemään ihmisten äärimmäistä kärsimystä sodan keskellä, pakolaisleireillä ja maanjäristysalueilla. Isonkaan katastrofin edessä hän ei kuitenkaan koskaan lamaannu eikä kyynisty.

- Ajattelen niin, että teen sen, minkä pystyn. En pysty välttämättä estämään katastrofien syntymistä, mutta pystyn auttamaan ihmisiä. Enkä pysty välttämättä auttamaan kaikkia, mutta autan niitä, joita pystyn. Ja loppujen lopuksi auttamistyössä on kysymys aina yksittäisten ihmisten kohtaamisista. Sain tästä muistutuksen Armenian maanjäristysalueella joulukuussa 1988, kun kävin päivittäin tapaamassa melkein 4-vuotiasta tyttöä sairaalassa tämän isän pyynnöstä. Tyttö oli menettänyt järistyksessä äitinsä ja jalkansa. Hän ilahtui vierailuistani ja alkoi opettaa minua laulamaan armenialaista lastenlaulua. Nena-tyttöä en unohda koskaan.

- Maailmassa on 195 itsenäistä valtiota ja meillä on 190 jäsenorganisaatiota eli toimimme lähes kaikkialla. Meillä on parikymmentä miljoonaa vapaaehtoistyöntekijää, mutta loppupelissä on tärkeintä, että meillä on se yksi yksittäinen ihminen, joka mahtuu pieneenkin koloon ja pystyy siellä auttamaan – ja se on se Punaisen Ristin voima.

Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

Lähetykset

  • la 23.12.2017 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta. Ohjelman toimittajana on Lisa Enckell

  • Luonnon kasvit, linnut ja muut eläimet kiinnostivat Jukka Tobiassonia jo ihan pienenä. Eläinten hyvä kohtelu ja luonnon vastuullinen hoitaminen ovat saaristoon kotiutuneelle luontoharrastajalle sydämenasioita. Vuosien varrella Jukka Tobiasson on ehtinyt hankkia itselleen monta ammattia. Hän on hortonomi, lampuri, maisemahoidon asiantuntija ja kiertävä kotiteurastaja, jolla on kymmenien vuosien kokemus mm. lampaiden hoidosta ja teurastamisesta. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes

  • Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseen. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Marjatta Levannon hänen kotonaan eteläisessä Helsingissä.

  • Erityisesti jazz-laulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys. Toimittajana on Laura Satimus

  • Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Runoilija Heli Laaksonen kasvoi lavarunouden ilmiöksi 2000-luvun alussa, kun murrebuumi voimistui. "See o äirinkiel, mikä mul o. Ja ko mää näen pönttöuunin, ni mul tulee kauhia hyvä ja turvalline miäl siit", sanoo lounaismurteen sanansaattaja, runoilija Heli Laaksonen. Rakkaus maalaiselämään, historiaan, vanhoihin tavaroihin sekä äidinkieleen on peräisin isovanhemmilta. Tänä päivänä runoilija muistuttaa erityisesti siitä, että suomen kielen vaaliminen on meidän kaikkien vastuulla. Ohjelman toimittaja on Rita Trötschkes.

  • Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee, että toisten eteen tehty työ kannattaa aina. Hän toimi Kajaanin Runoviikon taiteellisena johtajana vuodet 2011-2018 ja hänet tunnetaan myös monologi-näytelmien tekijänä. Toimittaja Lisa Enckell.

  • Tampereen Työväen Teatteri on ollut näyttelijä Ilmari Saarelaiselle toinen koti ja työ on ollut hänen toinen minänsä. Nälkä näyttelemiseen jatkuu, vaikka hän on eläkkeellä ja vakituinen pesti on jo jäänyt taakse. Näyttelijän työtä on mittarissa peräti 50 vuotta. Nopea sanataituri ja tilannetajun mestari rakastaa naurua, mutta tärkeitä ovat olleet myös monet vakavat ja koskettavat roolit. Suuren yleisön sydämiin Ilmari "Immu" Saarelainen jäi television komediasarjoista Tankki täyteen sekä Sisko ja sen veli. Viimeiset 10 vuotta Ilmari Saarelainen on esittänyt monologia Parasta ennen, joka on myös todiste hänen hulvattomasta tilannetajustaan ja pikantista sarkasmistaan. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Professori Iiris Hovatta tutkii ahdistuksen eri muotoja. Tutuimpia niistä ovat paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Kansainvälisissä alansa huippuyksiköissä työskennellyt Hovatta on tutkinut geenien ja ympäristön vaikutuksia ihmisen mielen ongelmissa. Pitkän tieteellisen uran tehnyt toisen polven huippututkija rentoutuu luonnossa ja klassisen musiikin avulla. Varhaislapsuutensa Espoon Tapiolassa ja nuoruutensa Iirislahdessa asunut Iiris Hovatta kuvaa perhettään "perinteiseksi akateemiseksi perheeksi". Musiikki ja luonto ovat ollet perheen yhteiset harrastukset. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut kansalliskirjaston ylijohtajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Hän tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt tutkija ja tietokirjailija Ekholm suomii aikaamme lyhytnäköisyydestä ja odottaa, milloin tulee Hornettien ja siltojen jälkeen kulttuurin vuoro. Hän tuli tunnetuksi Juha Sipilän hallituksen yliopistoihin kohdistuvien leikkausten vastustajana ja kieltäytyi toteuttamasta kansalliskirjastolle esitettyjä irtisanomisia perustuslakiin vedoten. Useita tietokirjoja ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa. Toimittaja on Lisa Enckell. Ohjelma on nauhoitettu viime huhtikuussa.

  • Musiikki tuli säveltäjä Kaija Saariahon elämään jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vanhemmat antoivat esikoisensa leikkiä perheen isolla radiolla. Siitä tuli hyvin rakas, koska hän pystyi itse kanavia vaihtamalla valitsemaan mieleistään musiikkia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi säveltäjän jolle elämä ilman säveltämistä on hukattua elämää.

  • Kaksi väitöskirjaa tehnyt filosofi Mikko Lahtinen löysi 2010-luvulla kehollisuutensa uudelleen. 45-vuotiaana hän aloitti uudestaan juoksemisen ja siirtyi sitten kehonrakennukseen. Lahtisen bodaamiseen löytyy myös akateemiset syyt. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Mikko Lahtisen Tampereen yliopistolla.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä