Kuusi kuvaa

SPR:n Kalle Lööviä kannustaa yhdessä tekeminen

  • 43 min
  • toistaiseksi

Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi on tehnyt koko työuransa Punaisessa Ristissä. Tie avustusjärjestöön vei nuorena sattumalta, mutta sille tielle hän jäi. Yhdessä tekemisen aatos koukutti hänet mukaansa. Katastrofista toiseen kulkeminen ei ole saanut häntä turhautumaan. Hän keskittää energiansa aina siihen, mitä pystytään tekemään eikä siihen, mihin ei voida vaikuttaa. Joulun hän viettää rauhassa perheensä kanssa Valkeakosken kodissaan, mikäli mikään katastrofi ei vie häntä juuri silloin avustusoperaatioon.

Kalle Löövi, 65, on työskennellyt Punaisella Ristillä kaikilla tasoilla: erilaisissa päällikkötehtävissä kotimassa sekä Genevessä kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun operaatiopäällikkönä. Löövi on kehittänyt kadonneiden etsintäpalvelua, minikokoon meneviä kenttäsairaaloita ja katastrofiavun valmiusjärjestelmiä. Kaikkein tärkeimmäksi hän kuitenkin itse arvostaa vapaaehtoistyönsä ennen varsinaisen uransa alkamista. SPR kun nojaa toimintansa juuri vapaaehtoistyöhön.

- Se on perusta kaikelle myöhemmälle työlleni, että olen tehnyt töitä niin monien suomalaisten vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. He ovat ammattilaisia omalla alallaan, aivan huipputyyppejä. Heiltä olen oppinut asioita, joita olen voinut maailmalla hyödyntää. Kansainvälisissä tehtävissä vaikkapa Afganistanissa, Irakissa tai Tunisiassa on ihan eri juttu kun sikäläiset vapaaehtoistyöntekijät samaistuvat minuun ja meihin, ja ymmärtävät, että olen tehnyt samaa hommaa kuin he. Puhumme samaa ”punaistaristiä” kaikkialla maailmassa. Vapaaehtoistyöntekijöiden kautta olen saanut ymmärrystä, miten vieraassa kulttuurissa jokin operaatio kannattaisi toteuttaa, Kalle Löövi kiittelee.

Yhdessä tekeminen on se, mikä Kalle Lööviä on kaikki nämä vuodet innostanut Punaisen ristin toiminnassa. - Pidän kaikesta, mikä on kivaa. Ja yhdessä tekeminen on kivaa. ”Porukalla mennään ja yhdessä tehdään” kuten poikani sanoo.

Kalle Löövi on työnsä puolesta joutunut näkemään ihmisten äärimmäistä kärsimystä sodan keskellä, pakolaisleireillä ja maanjäristysalueilla. Isonkaan katastrofin edessä hän ei kuitenkaan koskaan lamaannu eikä kyynisty.

- Ajattelen niin, että teen sen, minkä pystyn. En pysty välttämättä estämään katastrofien syntymistä, mutta pystyn auttamaan ihmisiä. Enkä pysty välttämättä auttamaan kaikkia, mutta autan niitä, joita pystyn. Ja loppujen lopuksi auttamistyössä on kysymys aina yksittäisten ihmisten kohtaamisista. Sain tästä muistutuksen Armenian maanjäristysalueella joulukuussa 1988, kun kävin päivittäin tapaamassa melkein 4-vuotiasta tyttöä sairaalassa tämän isän pyynnöstä. Tyttö oli menettänyt järistyksessä äitinsä ja jalkansa. Hän ilahtui vierailuistani ja alkoi opettaa minua laulamaan armenialaista lastenlaulua. Nena-tyttöä en unohda koskaan.

- Maailmassa on 195 itsenäistä valtiota ja meillä on 190 jäsenorganisaatiota eli toimimme lähes kaikkialla. Meillä on parikymmentä miljoonaa vapaaehtoistyöntekijää, mutta loppupelissä on tärkeintä, että meillä on se yksi yksittäinen ihminen, joka mahtuu pieneenkin koloon ja pystyy siellä auttamaan – ja se on se Punaisen Ristin voima.

Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

Lähetykset

  • la 23.12.2017 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on aina luonut omat työpaikkansa. Myös halu tehdä kokonaisvaltaisesti musiikkiteatteria synnytti ensin Ooppera Skaalan ja sittemmin Musiikkiteatteri Kapsäkin. Parhaillaan häntä työllistää Suomalainen kamariooppera. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan,suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. Parhaimmillaan Ami sanoo olevansa juuri live-artistina. Ura jatkuu nyt uuden musiikkigenren myötä. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • Ihmisen alkuperäisin ilmaisumuoto on laulu. Näin ajattelee muusikko Heikki Laitinen, joka elämänsä varrella on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan valokuviensa parissa.

  • Graafikko Virpi Talvitie pitää eniten tarinan ja tunnelman kuvittamisesta, ei niinkään hahmojen luomisesta. Hän on kuvittaja ja graafikko, joka tekee kuvia niin lapsille kuin aikuisille. Talvitie on kuvittanut paljon lastenkirjoja, kuten Maukkaa ja Väykkää, mutta myös aikuisten lyhytproosaa ja runoantologioita. Hänelle on tärkeää vaihtaa maiemaa ja siksi hän vie työt välillä mukanaan matkalle Italiaan. Hän nauttii maan kauneudesta ja sieltä hän saa kuviin uusia vaikutteita. Kuvittajan työ aiheuttaa Talvitielle joskus kiukkua, joita hän päästää ulos käsitöiden avulla. Kodistaan hän on luonut poikkeuksellisen värikkään ympäristön itselleen ja perheelleen.

    Virpi Talvitien seurana elämän tärkeitä kuvia katselee toimittaja Teresia Jokinen.

  • Kirjailija ja tutkija Virpi Hämeen-Anttila on kokenut elämänsä aikana monenlaista kasvutarinaa. Vaikenevasta ja ujosta tytöstä tuli sanojen käytön mestari. Itseään vihaavasta teinistä tuli ilon ja rakkauden puolestapuhuja.Erakkoelämää viettäneestä tutkijasta tuli esiintymiskykyinen ja sosiaalinen vaikuttaja. Pelokkaana hiirenä itseään pitäneestä tytöstä kasvoi rohkeasti Intian ihmispaljoudessa liikkuva nainen, joka ei myöskään pelkää enää vastoinkäymisiä, vaan näkee ne eteensä tulleina ratkottavina haasteina.

    Virpi Hämeen-Anttila on julkaissut lukuisia romaaneja ja tekee parhaillaan Helsingin yliopistoon väitöskirjaa vanhan intialaisen kertomakirjallisuuden teoriasta. Hänet tapasi valokuvien katselemisen merkeissä toimittaja Sari Valto.

  • Kuusi kuvaa ohjelmassa tavataan pitkän linjan näyttelijä Terhi Panula. Suomen Kansallisteatterissa näyttelevän Panulan tämä kevät kuluu mm. Lemminkäisestä kertovan komedian parissa. Näytelmässä Lemminkäinen on tyttö ja tarina kertoo viikinkiaikojen huijarikoplasta. Pienen näyttämön Lemminkäinen perustuu Juha Hurmeen Finlandia-palkittuun romaaniin Niemi.

    Näyttelijänä Terhi Panula haluaa muuttaa maailmaa kertomalla vahvoja tarinoita. Lähi-idän tarinat ja sieltä pakoon lähteneiden taiteilijakollegoiden elämänkohtalot ovat viime vuosina koskettaneet häntä syvältä. Myös lapsuudessa ranskalaisen koulun myötää syntynyt rakkaus Ranskaan, kieleen ja kulttuuriin, syvenee vuosi vuodelta. Toimittaja on Lisa Enckell.

  • Kehitysyhteistyössä ja pakolaisleireillä toivon näkökulma säilyy parhaiten kun kohtaa ihmisiä, joilla on se toivo, ja kun katsoo heitä silmiin. Näin ajattelee Luterilaisen maailmanliiton Maailmanpalvelun osaston johtaja Maria Immonen. Hän on koko elämänsä elänyt ja työskennellyt monikulttuurisessa ympäristössä. Kehitysyhteistyöllä ja humanitaarisella avulla olisi hänen mukaan nyt hirvittävästi annettavaa Euroopalle. Kuudessa kuvassa hän kertoo elämästään ja haastavasta työstään. Toimittajana Lisa Enckell.

  • André Noël Chaker on kanadanranskalainen juristi, liikemies, tunnettu puhuja ja monipuolinen taiteilija. Hän on toiminut Suomessa eri organisaatioissa ja vapaana kouluttajana lähes 30 vuotta. Hänet tunnetaan positiivisena, suomalaisia arvoja kunnioittavana puhujana, joka rohkaisee ja ravistelee kuulijoita etsimään uusia ulottuvuuksia itsestään. Hän ei tyydy siihen, että suutarin pitäisi pysyä lestissään. Siksi hän itse laulaa, juontaa, kirjoittaa viihteellisesti sävytettyjä kirjoja ja harjoittaa silti huippujuristin ammattiaan.

    Ohjelma kertoo värikkäästä, ei kovin helposta taustasta nousseen, monikulttuurisen, miehen elämästä henkilökohtaisten valokuvien kautta. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • Säveltäjä Olli Kortekangas on aina ollut kiinnostunut ihmisen äänestä. Tuorein ihmisäänen ja musiikin kokonaisuus on Tampere-talossa 16. helmikuuta kantaesitettävä ooppera Veljeni vartija, joka kertoo sisällissodasta Tampereella. Olli Kortekangas on uransa aikana säveltänyt toistasataa teosta, joihin kuuluu muun muassa orkesterimusiikkia, kuoro- ja kamarimusiikkia sekä kahdeksan oopperaa. Ratkaisevin askel säveltäjän uralla oli kohtaaminen säveltäjä Einojuhani Rautavaaran kanssa. Säveltäjän elämän kuutta kuvaa on selaamassa toimittaja Lisa Enckell.

  • Elokuvientekijä Taru Mäkelä oppi lukemaan elokuvajulisteiden avulla ja ne myös opettivat hänelle tiivistämisen taidon. Viime vuodet hän on elokuvatyönsä rinnalla kamppaillut syövän kanssa ja kolmen syöpää sairastaneena hänen tavoitteensa on nyt, että hänestä tulee vanha nainen. Taru Mäkelä on merkittävän suomalaisen elokuvasuvun lapsi ja elokuvien myötä jo varhain lapsuudessa hän oppi näkemään arkitodellisuuden toisenlaisena. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Tanssija ja koreografi Jens Walentinsson on yksi modernin tanssin uranuurtajista Suomessa. Kun Jorma Uotinen Pariisista palattuaan perusti Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmän, Walentinsson oli tanssijana mukana Uotisen legendaarisissa produktioissa (1980 – 1989), jotka kiersivät ympäri Eurooppaa. Uranuurtaja Walentinsson oli myös Teatterikorkeakoulun näyttelijätyön tanssin lehtorina (1992 - 2005). Hänet tunnetaan monimuotoisista töistään eri taiteilijoiden kanssa ja omista koreografioistaan Suomen teattereissa. Taiteellisuus kukoistaa myös keittiössä. Kuulemme Jens Walentinssonin värikkäästi liikkuvasta elämästä kuuden valokuvan kautta. Toimittaja Sini Sovijärvi.

  • Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Maria-Anna Auviselle uskontojen välinen vuoropuhelu ja rauhantyö ovat arkipäivää. Feministiteologina hänelle ihmisoikeuksien puolustaminen ja naisten aseman esiin nostaminen niin kirkoissa kuin yhteiskunnassa ovat olleet aina tärkeitä. Afrikassa työskennellessään Auvinen sai oppia että ihminen ei ole ihminen yksin, vaan ihmisyys on jaettu ominaisuus. Jos yrittää olla ihminen yksin, ei esimerkiksi tervehdi tai ota huomioon toista ihmistä, eli kieltää toisen ihmisyyden, menettää samalla omansa, korostaa Mari-Anna Auvinen. Toimittajana on Lisa Enckell.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä