Beaivvi sagat

Dávggáid vuolde, sáttaráidu sámiid historjjás, 4. oassi

  • 29 min
  • toistaiseksi

Sáttaráiddu njealját ja seammáš maŋimuš oasis lea sáhka Sámi komitea barggus ja Sámi parlameantta vuođđudeamis 1970-logu álggus. Sámi čáppagirjjálašvuođa ja musihkkabuvttadeapmi besse maid seamma áiggiid buori álgui. Dán oasis geavvat čađa 1970-logu dáhpáhusaid muđuige. Muitaleaddjit leat Iisko Sara, Nils Henrik Valkeapää, Kirsti Paltto ja Veli-Pekka Lehtola. Doaimmaheaddji: Juhani Nousuniemi

Lähetykset

  • to 23.11.2017 9.50 • Yle Areena

Jaksot

  • Ohcejoga sámesearvi Sámi Siida válljii miessemánus 2018 ođđa sitvrra. Stivra lahtuin njealjis leat ođđa aktiivvat, dušše okta ovddeš stivrra lahtuin joatká ain. Sámmol Ánde Lukkari válljejuvvui Sámi Siida -searvvi ságadoallin. Son lea válmmaš ođđa hástalusaide ja son lea hárjánan servodatáššiid dikšumii gielddastivrras ja gielddaráđđehusas. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Ohcejoga valáštallan- dahjege alšasáles bivastat golgá go Kati Eriksen ja Áslat Pieski lokteba deattuid ja suhkaba suhkanrustegiin. Soai eaba leat ruoidnadeamen iežaska, baicca ráhkkaneaba geasi guollebivdui. Galgá leat sávri vai bihta stuorra luosaide ja veadja suhkat olles geasi.
    Guldal dás mo soai hárjehallaba, ja leatgo sutno mielas dálá olbmot fuonet forpmás, go galgá sierra hárjehallat.
    Doaimmaheaddjin Xia Torikka.

  • Easka dán jagi njukčamánu lea Aslak Uula Länsman álgán prošeaktahoavdan prošektii, man namma lea, Sámi báikkálaš ovddideapmi. Dán prošeavtta eallinahki ii leat nu beare guhkki, daningo juo boahttejagi bealde guovvamánus, galgá leat prošeakta juo nohkan. Maid barga Aslak Uula dán prošeavttas ja manin ja makkár plánat Aslak Uulas leat vel dán loahpaáigái joksat sámi olbmuid ja veahkehit sin dahkat fitnodat- dahje prošeaktaohcamušaid. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

  • Mannan čavčča sámegiela oahpaheaddji, Risten Mustonen, fárrii máttás oahpahit sámegiela Helssega universitehtas. Son illuda, ahte bargu joatkašuvvá maid boahtte čavčča ja sámegiella orru geasuheamen oahppiid. Dál gullat, mo son lea loaktán oaivegávpogis ja makkár boahttevuođa niegut nuorra sámegieloahpaheaddjis leat. Doaimmaheaddjin Helga West.

  • Bearjadaga 18.5. almmuhii studeantadutkkuslávdegoddi skuvllaide sin namaid geat leat čađahan studeatadutkosa ja fiddnejit ná vilges gahpira das mearkan. Skuvllaid almmuhusa mielde sámeguovllu gielddain Ohcejoga sámelogahagas besse njeallje studentta, Eanodaga meahccelogahagas logi, Avvil logahagas 25 ja Soađegili logahagas 37 studeantta. Ollu guovllu nuorat vázzet logahaga earáge skuvllain Suomas. Buohkanassii lagabui 27 000 olbmo čađahedje dutkosa dán giđa. Okta giđa ođđa studeanttain lea Janita Känsälä Avvil logahagas. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio

  • Anára čuvgehuslávdegoddi lea álggahan ságastallama nuoraiddoaimma ja lihkadandoaimma boahttevuođas. Čuvgehusdoaimma ievttá čoahkkima áššelisttus boahtá ovdan, ahte gielddas plánejit rievdadit Anára nuoraidbargi bargogova nu, ahte su bargguide gulašedje boahtte áiggis maiddái lihkadandoaimma veahkeheaddji barggut vuosttažettiin Anára márkanis. Dán áigge son joraha Anára nuoraidlatnja Vintti doaimma.

    Gieldda plánat leat boktán fuola skuvllaoahppiin ja sin váhnemiin. Anára skuvlla oahppit ja bargit leatge čállán bivdaga, mas sii sávvet nuoraidlannja Vintti doaimma ja rabasáiggiid dorvvastuvvot maiddái boahttevuođas. Dá gullat maid oaivvildit Anára skuvllaoahppit Sáránne Näkkäläjärvi, Ella Kämäräinen, Hanno Länsman, Diana Kangasniemi ja Aino-Maija Mäenpää.

    Anára gieldda čuvgehushoavda Ilkka Korhonen muitala, ahte jurddan lea iskat oažžut nuoraiddoaimma fásta doaibman Anárii. Dan son ii sáhttán dán muttus meroštallat vel, ahte makkár rabasáiggit nuoraidlanjas leat boahttevuođas. Korhonen dadjá maiddái, ahte dat, ahte nuorat leat iežaset oaivila buktán ovdan, ja dat lea dál dehálaš oassin čuvgehusdoaimma guorahallamis.

    Doaimmaheaddjin Linnea Rasmus.

  • Giela ja kultuvrra mii sáhttit ealáskahttit, muhto mo lea, go dutki álgá ealáskahttit eanoktavuođa? Hanna Guttorm lea váillahišgoahtán oktavuođa eatnamiin, man son ii ožžon, go bajásšattai Mátta-Suomas. Son ii jáhke leahkkit áidna sápmelaš, gii lea massán oktavuođa eatnamiin. Dás gulat su dutkamušas ja jurdagiin, maid eana sus bohciidahttá. Doaimmaheaddjin Helga West

  • Ii dáidde leat sámiolmmoš dán máilmmis, gii ii Áillohačča dahje Nils-Aslak Valkeapää dieđaše. Ja dovdet su gal viidát vel máilmmisge, su maŋggabealat dáiddalašvuođa dihte.
    Eanodagas Gilbbesjávrris ordnejit Áillohačča gudnin dilálášvuođa lávvordaga 19.5.2018 , diibmu 12.00 rájes ja okta dain artisttain gii lea dilálášvuhtii ožžon bovdehusa lea Áilu Valle, Anáris. Áilu Valle lea maid deaivvadan Áillohaččain ja dál gullat makkár jurdagiid Áilloháš-rohkki ja su dáidda nuorra musihkkarii boktet. Doaimmaheaddji Minna Näkkäläjärvi

  • Lávvordaga ordnejuvvo Áillohačča luottat-dáhpáhus Gilbbesjávrris. Áillohaš dahje Nils-Aslak Valkeapää rohkki movttiidahtii ja guoskahii máŋgasiid ja ávvusemináras leage vejolaš gullat sihke musihkka ja sáhkavuoruid ja muittašit dáiddára. Álgga dáhpahusa ordemii bođii gieldalaččain ja Eanodaga gielda háliidige muitit iežas beakkán multidáiddára ja lágidišgođii dáhpáhusa ovttas Lásságámmi vuođđudusain ja Musihkka ovddidanfoanddain. Gielddahoavda Jari Rantapelkonen dadjá, ahte Eanodagas eai soaitte nu bures ipmirdit Áillohačča mearkkašumi ja man stuorra kultuvrralaš árbbi son lea guođđán. Doaimmaheaddjin das lea Ánne-Sárá Paltto.

  • Frankriikkas Cannesis leat dál dievva filbmaolbmot miehtá máilmmi nappo maiddái Hollywood-násttitge ja dán jagi Cannesis eai oidno dušše designer čuvllat muhto baicca maiddái sámegávttit, go ISFI ovddastii sámi filmmaid doppe. Internašunála Sámi filbmainstituhta jođiheaddji Ánne Lájlá Utsi ja filbmakonsuleanta Liisa Holmberg muitaleaba reaisu lei buorre, ja soai beasaigga deaivvadit filbmamáilmmi dehálaš olbmuid.
    Guldal dás maid soai doppe barggaigga, ja makkár dehálaš soahpamuša soai leaba bargan European Film Academyyn.
    Doaimmaheaddjin Xia Torikka

  • Sámi parlamentáralaš ráđđi čoahkkanii ikte Kárášjogas. Čoahkkimis gieđahalle earret eará Jiekŋameara ruovdegeaidnu –fidnu. SPR attii odne olggos cealkámuša áššis. Suoma sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio muitala mot ášši gieđahallan SPR čohkkimis manái ja maid cealkámuš doalla sisttis. Doaimmaheaddjin lea Inger-Elle Suoninen.

  • Gos sámegiella lea riegádan? Makkár sámegielat báikenamat gávdnojit miehtá Suoma ja manne? Man guovllus sámegiella lea oažžon loatnasániid? Dáid ja eará gážaldagaide sámegielaid historjjás muitala dál Helsset universitehta suomaugrálaš gielaid professor Janne Saarikivi. Doaimmaheaddjin Helga West.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Sámisostera Buorre boahtteáigi – Boazosápmelaččaid buresveadjima ja oassálastima ovddidanprošeakta ordne Searas boazosámiide lášmmohallanbottuid Heahtás ja Gárasavvonis. Saara Ketola lea daid joavkkuid movttegis jođiheaddji ja dál gullatge ahte maid jurddaheaba Heahta SBS-joavku lášmmohallit Káren-Ann Proksi ja Marja Näkkälä. Muhto álggos vehá lášmmohallat. Doaimmaheaddjin Minna Näkkäläjärvi

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä