Radio Suomi Turku

Turkulaisen populaarimusiikin lähihistoria Bogartista äärimetalliin

  • 18 min
  • toistaiseksi

Turkulaisen populaarimusiikki on ollut viimeiset vuosikymmenet hyvin kirjavaa, monipuolista, rajoja rikkovaa ja omaehtoista. Sen paketoiminen on haastava tehtävä, mutta Pertti Grönholm ja Kimi Kärki ottivat muutama vuosi sitten haasteen vastaan. Tuloksena on syntynyt yli 30 kirjoittajan teos: Toisen soinnun etsijät - turkulaisen populaarimusiikin villit vuodet 1970-2017.

Kalle Talonen yrittää parhaansa mukaan paketoida 47 vuotta vajaassa parissakymmenessä minuutissa kirjan toimittajien kanssa.

Lähetykset

  • ke 29.11.2017 14.05 • Yle Areena

Jaksot

  • ”Tämä näyttää samalta kuin vuonna 1965 kun Turku lakkautti raitiotien”. Turun raitiotie –kirjan kirjoittaja Mikko Laaksonen pitää Turun kaupungin tilaamaa lisäselvitystä, jossa vertaillaan superbussi- ja pikaraitiotievaihtoja, pahasti virheellisenä.

    Laaksonen on itse ollut kahteen otteeseen tekemässä kaupungille selvityksiä raitiotiestä Turussa sekä puhunut vuosikausia ratikoiden saamiseksi Turkuun. Nyt hän on erittäin pettynyt tuoreisiin laskelmiin ja pelkää, että Turku valitsee superbussit raitiotien sijaan virheellisten lukujen perusteella: ”Investointien osalta raitiotievaihto olisi todennäköisesti jonkin verran superbusseja kalliimpi edelleen, mutta ero kaventuisi huomattavasti, jos laskelmat tehtäisiin oikein.”

    Laaksosen mukaan sellaisia akkuladattavia superbusseja kuin selvityksessä on selvitetty ei ole vielä olemassakaan. Hän myös puhuu mieluummin kaksinivelbusseista kuin ”superbusseista”. Kuuntele Mikko Laaksosen perusteet kritiikilleen. Toimittajana on Kalle Talonen.

  • Loimaalla on etsitty tuloksetta Suomen kaikkien aikojen suurimman rahapelivoiton jälkeen viittä multimiljonääriä. Kallen Kantapöydässä puhutaan siitä mitä raha tekee sille joka sitä saa sekä niille jotka katsoo vierestä. Sinikka Svärd, Roope Lipasti ja Veijo Hietala löytävät myös syitä sille miksi nykyään kyläillään niin harvoin ja miksi puhelimella soittamiseen ja vastaamiseenkin on tullut isompi kynnys. Kantapöydän isäntänä Kalle Talonen.

  • Turussa on käyty värikästä keskustelua konserttitalon remonttisuunnitelmasta vastaan uuden musiikkitalon tarve. Turun kunnallispolitiikassa toistuu vanhan säilyttämisen ja uuden rakentamisen ristiriita. Suomen vanhimmassa kaupungissa ei enää innostuta vanhan purkamisesta ja se on hyvä. Jorma Tuominen tekee Jorman järeissä kuitenkin vaatimattoman ehdotuksen – yksi rakennus on jonka voisi katukuvasta eliminoidakin.

  • Miten on suorituskykysi laita? Jos se ei ole ihan tapissa, saisimmeko hieman parantaa sitä: Nenäsumutetta, pilleriä vai pienet mömmöt? Niin kauan kuin on sääntöjä on niitä, jotka urheilevat niitä kiertämällä. Jorma Tuominen vahvistaa suorituskykyään pienellä dopingilla Jorman järeissä:

  • Superbussi vai raitiotie Turkuun? Ratkaiseeko raha vai voiko fiilikselläkin olla jotain arvoa? Onko uusi pikaraitiotietä ja superbusseja vertaileva selvitys tehty tarkoitushakuisesti? Miksi raitiotien kustannukset on laskettu niin paljon korkeammiksi kuin esimerkiksi Tampereella? Pitäisikö SUPERbussista ja PIKAraitiotiestä ottaa vaan ne eutliitteet veks? Näitä kysymyksiä pohtivat kantapöydässä Kalle Talosen kanssa Anu Salminen, Kari Kanala ja Tapani Kinnunen.

  • Asiat ovat normaalilla tolalla, kun osakesäästäjän sielussa taistelevat ahneus ja pelko. Rahat voi menettää mutta ainakin pääsee äärimmäisiin fiiliksiin, jos rahojaan patjan alla pitävän menoon vertaa. Laskuvarjohyppääjät ja trapetsitaiteilijat tietävät mistä puhutaan. Tällä viikolla osakekursseihin iski korjausliike. Jorma Tuominen toppuuttelee sanomasta ääneen p-sanaa. Tiedättehän, pörssiromahdus.

  • Hyvä paha muovi - pärjäisimmekö ilman muovia? Onko pakko? Muovin piti olla ihmisen ystävä, mutta ihmisen planeetasta uhkaa tulla muovin planeetta. Suhteemme muoviin on muuttunut niin nopeasti, ettei pää tahdo pysyä mukana. Jorma Tuomisen päänvaivana on tuo plastinen muovi Jorman järeissä.

  • Maalaiselämään tottuneet noustelaiset pärjäävät kenties paremmin vesikriisin kanssa kuin vaikka urbaanit turkulaiset pärjäisivät? Nousiaisten vatsatautiepidemiat herättävät kantapöytäläisissä sympatiaa, mutta myös hieman huumoria, globaaleja näkökulmia ja jopa vertauksia Turussa ajankohtaiseen Taru sormusten herrasta –saagaan. Kalle Talosen kanssa Kantapöydässä Tuula Vainikainen, Mikko Kouki ja Markku Jokisipilä.

  • Puolueuskollisuus on reliikki viime vuosituhannelta. Tämä kävi selväksi viimeistään presidentinvaaleissa. Vaikka poliitikot ja media puhuvat eri puolueiden ”kannattajista” niin useimmat nyt vaan sattuvat äänestämään eri vaaleissa jotain puoluetta, tai pikemminkin ehdokasta. Jääkiekkojoukkuetta ei hevillä vaihdeta, toisin kuin puoluetta. Tämänlaisiin ajatuksiin päätyvät Kantapöydässä Kalle Talosen kanssa tietokirjailija Tuula Vainikainen, teatterinjohtaja Mikko Kouki sekä politiikan tutkija Markku Jokisipilä.

  • Sauli Niinistön viimeiset presidentinvaalit menivät piirustusten mukaan. Jorma Tuominen muistuttaa tänään, että ne piirustukset eivät niin hirveästi vaihtele. Jorman järeiden mukaan Suomessa on tasan kahden sortin presidentinvaaleja.

  • Funkkisarkkitehtuuri on hieno perintö, mutta funkkistalojen korjaaminen ja muuntelu jälkikäteen on mahdottoman vaikeaa. Tämä ristiriita on harvassa paikassa niin näkyvä kuin Turun puutorin reunalla. Jorman järeät palaa tänään ikuisuusaiheeseen konserttitalo vai musiikkitalo.
    Kuinka kauan Turulla on varaa yrittää pärjäillä ilman ajanmukaista musiikkitaloa? Julkinen keskustelu on siirtynyt rapistuvan konserttitalon korjaustarpeesta siihen suuntaan, että uudelle talolle on todellinen tarve.

  • Miten pakastepinaattikeiton kylmäketju liittyy äänestysaktiivisuuteen? Entä Liedon kunnantalon lounastarjoilu? Olisiko vaihteeksi kiinnostavampaa kuulla mistä leffoista ehdokkaat pitävät kuin Nato-optiosta? Onko pakko aktivoida niitä äänestämään, joita ei vain kiinnosta? Ja jos niin millä, kepillä vai porkkanoilla, sakoilla ja tiskirätillä naamaan läpsimällä vai ilmaisilla ämpäreillä?

    Presidentinvaalit aktivoivat kansalaiskeskustelua, jota käyvät Kalle Talosen kanssa Kantapöydässä potentiaaliset äänestäjät Marko Laihinen, Roope Lipasti ja Satu Rasila.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Robert "Kool" Bell Ari Welling haastattelussa ennen Pori Jazzin keikkaa 19.7.2015.

  • Mikko Jokinen on vaikuttanut pari viime vuotta Laosin pääkaupungissa Vientianessa. Kaakkois-Aasian valtio on ympäristöhaasteiden keskellä, koulutettuja ihmisiä on vähän ja luonnonvaroille monen sortin ottajia kärkkymässä. Jorma Tuominen tapasi Turun entisen ympäristöjohtajan hänen puutarhassaan 36 asteen varjossa.

  • Synnytyksiä Turussa simuloidaan uudessa simulaatiohuoneessa. Synnyttävää naista mallintaa Elsaksi nimetty nukke, kertoo opetushoitaja Sanna-Mari Manninen.

  • Kuinka löytää rikosromaaneja, jotka eivät tihkuisi verta ja seksiä? Kirjastonhoitaja Antti Impivaara vinkkaa, että netistä löytyy passeli palvelu kirjasampo.fi, joka helpottaa löytämään omaan makuun sopivaa lukemista. Jouni Koutosen vieraana Impivaaralta kyseltiin myös, kuinka kirjastojen Vaski-järjestelmässä saa lainojen myöhästymisvaroitukset toimimaan.

  • Turun Radion Toriparkissa puhuttivat tällä kertaa isot ja pienet yksiköt sekä Turun telakan saama suuri tilaus. Kalle Talosen isännöimässä toriparlamentissa istuivat kirjailija Roope Lipasti, lastenlääkäri, entinen Turun apulaiskaupunginjohtaja Kaija Hartiala sekä mediatutkija Veijo Hietala. Aluksi keskustelun kohteena oli Turun Hirvensaloon suunniteltu jättimäinen koulu, johon sijoitetaan noin 800 ala- ja yläkoululaista sekä 150 päiväkotilasta.

  • 80 vuotta täyttävä emeritusarkkipiispa John Vikström näkee Suomen vastakkainasettelun maana. Yhteiskunnassamme lisääntynyt eriarvoistuminen huolestuttaa emeritusarkkipiispaa. Arvot ovat koventuneet, mutta ilokseen Vikström on huomannut, että myös solidaarisuus on noussut uudeksi keskustelun aiheeksi. Petra Ristola haastattelee.

  • Brändi on tärkeä ja rahanarvoinen asia tuotteille ja yrityksille, mutta nykyään myös paikoille. Kaupungit ja kunnat brändäävät itseään entistä innokkaammin, jopa kokonaisia maita ja maanosiakin voidaan nykyään brändätä! Brändäämisellä tavoitellaan paitsi uusia asukkaita, myös yrityksiä ja sijoittajia. Etenkin kulttuuria käyttää moni pitäjä keppihevosenaan, mutta Turussa tämä on luonnollisesti viety pisimmälle kulttuuripääkaupunkivuoden myötä. Markkinoinnin tutkijatohtori Ulla Hakala ja tohtorikoulutettava Janne Lindstedt kävivät Kalle Talosen ja Jouni Koutosen haastattelussa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä