Ajantasa (2011-2018)

Ajantasa: Sota ja nälkä - lehdet sata vuotta sitten - osa 1

  • 5 min
  • toistaiseksi

Mitä sanomalehdet kertoivat marras- joulukuussa 100 vuotta sitten? Kotimaan poliittinen ilmapiiri kiristyi, elintarvikkeiden puute uhkasi syöstä Suomen nälänhädän partaalle. Maailmansodan uutiset vyöryivät myös Suomeen. Kaikesta huolimatta lehdet kertoivat myös ihmisten arjesta, tieteestä, teatterista ja musiikkiesityksistä. Lukijoina ovat Katariina Lahtonen ja Hannu Särkkä. Toimittajana Kaija Kellman. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Elintarvikkeiden jonotusta Helsingin Fabianinkadulla.

Lähetykset

  • pe 1.12.2017 13.20 • Yle Areena

Jaksot

  • Oletko koskaan kiivastunut liikenteessä? Olet ehkä kuitenkin nähnyt, kun valot ovat vilkkuneet ja kuullut, kun torvet soineet. Suojatiellä on saattanut näkyä sormimerkkejä. Tunteet kiehahtavat monella liikenteessä paljon nopeammin kuin muussa elämässä.

    Olisiko sinulla keinoja pysyä rauhallisena ratin tai ohjaustangon takana? Millä tavalla omaa ärsytystä voisi lieventää? Unohtuvatko turvallisuusasiat kun korvien väli menee jumiin? Oletko koskaan antanut myönteistä palautetta liikenteessä? Käyttäytyvätkö ihmiset paremmin, jos lapsia on paikalla?

    Keskustelua liikenteestä ja tunteista käydään Ajantasan Suorassa linjassa maanantaina 19.3. klo 10.02. Kuuntelijoiden kanssa keskustelemassa on Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen. Ohjelman toimittaa Aki Laine.

    Maanantaina voit ottaa osaa suoraan keskusteluun soittamalla numeroon 0203 17600 tai lähettämällä tekstiviestin numeroon 16149 tunnuksella RS (välilyönti) AJANTASA. Lisäksi voit laittaa viestin studioon osoitteessa yle.fi/radiosuomi tai keskustella Twitterissä tunnisteella #ajantasa.

    Jo etukäteen voit kertoa kommenttisi lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: ajantasa@yle.fi.

  • VTT:n tiloissa Otaniemessä muhii ruokaa tuottava taikapata. Padassa ei porise mikään tavallinen eväs, vaan soluhillo. Sitä on kutsuttu ratkaisuksi maailman ruokatuotantoon, mutta pataa kehittänyt kasvibiotekniikan tutkija Lauri Reuter toppuuttelee. Soluhillo ei ratkaise nälänhätää, se on vain yksi pieni muutos isossa kokonaisuudessa: ruokaa aletaan tuottaa pala kerrallaan uusilla tavoilla.
    Uusi tuotantotapa on myös keinoliha. Se esiteltiin vuonna 2013, markkinoille sitä ei vielä aivan heti saada. Mutta keinoliha olisi ympäristöteko, sanoo Helsingin yliopiston vanhempi tutkija Hanna Tuomisto.

    Laboratoriokasvatuksen mahdollisuudet ovat hurjat, sillä tuotanto voitaisiin tuoda paikkoihin, joissa se nyt on mahdotonta.

    Vaikka paljon muuttuu ja ruoka teknologisoituu, paljon myös jää. Ruoka on edelleen henkilökohtainen asia, se pysyy yhteisenä nautintona ja se tarjoaa makumuistoja. Jopa navetat tuotantolaitoksina pysyvät, ne vain muuttuvat vähän erilaisiksi.

    Toimittajana Kati Lahtinen.

  • Muovia pullovesissä? Laajasta kansainvälisestä journalistisesta selvityksestä kertoo toimittaja Satu Helin. Vuoden journalisti on Ylen Olli Seuri. Sopeutumiseläkkeestä haastattelussa kansanedustajat Mikko Lohi Keskustasta ja Ville Niinistö Vihreistä. Äitiyspakkaus 2018 esitellään. Perheystävällinen työpaikka -palkinto. Väestöliitto jakaa sen kolmelle taholle, jotka ovat yrityksiä tai järjestöjä. Haastattelussa erityisasiantuntija Anna Kokko Väestöliitosta. Miten perheissä on kerrottu vuoden 1918 tapahtumista? Haastattelussa folkloristiikan tutkija Anne Heimo Turun yliopistosta. Katsauksen Kreikan lehtien uutisista on koostanut Sara Saure. Toimittaja Aki Laine.

  • Metsä oli Aleksis Kivelle kirkko, mitä se on meille? Saamme tutkittua tietoa metsään liittyvistä tunteista ja tarpeista. Vieraana on Metsämuseo Luston näyttelypäällikkö Reetta Karhunkorva ja luontomatkailuyrittäjä Pekka Väänänen.
    Taistelu postista on yhdistänyt ihmiset Sevettijärvellä, kannustuskortteja on tullut ympäri maailmaa tuhansittain. Taneli Heikka nostaa kolumnissaan esiin mieheksi kasvamisen vahingolliset ihanteet.
    Toimittaja Kati Lahtinen.

  • PTT:n talousennuste. Vaalivuosi lähestyy, tuntuuko se kansalaisen lompakossa? Vastaamassa ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervon taloustutkimuksesta. Uusi dopingvahti. Pekka Rauhala on Suomen Urheilun eettisen keskuksen uusi lääketieteellinen asiantuntija. Valtio käyttää miljardeja julkisiin hankintoihin, vaan miten kestävästi? Tästä aamuinfoa kolmen ministerin voimin. Oikeus tutummaksi. Helsingin käräjäoikeus on perustanut mediaryhmän avaamaan oikeuden toimintaa tuomioissa ja kertomaan kansalaisille oikeuslaitoksen menettelytavoista. Juutalaisten huoli turvallisuudestaan. Onko muukalaisvastaisuus ja antisemitismi ajanut Suomen juutalaiset entistä ahtaammalle? Vastaamassa Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornik. Heli Vaarasen kolumni: Alkoholiriippuvaisille naisille on taattava maksuton ehkäisy. Toimittaja Aki Laine.

  • Pyeongchangin talviparalympialaisten avajaisia juhlitaan tänään. Eduskunta uudistaa ajokorttilakia.
    Onko suunta oikea? Tästä keskustelevat Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilampi ja Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen. Tiiminvetäjä Heli Jormanainen kertoo Ylen venäjänkielisistä uutisista. Studiossa Aki Laine.

  • Maakuntavaalit tulevat lokakuussa, mutta monelle uuden hallinnon tehtävät ovat vielä epäselviä. Muutosjohtaja Kari Hakari valtiovarainministeriöstä valaisee asiaa. Liisa Hyssälä on selvittänyt mahdollisuutta vapauttaa apteekkien sääntelyä. Mutta mikä lääke auttaa syntyvyyden laskuun? Tätä setvii kolme kansanedustajaa, pienten lasten vanhempia kaikki. Hannu Reime pohtii kolumnissaan Syyrian sodan vaiheita. Studiossa Elina Päivinen.

  • Naisten ja  lasten vuosi 1918, vieraana Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Tuomas Tepora Helsingin yliopistosta. -
    Ikääntyneet ja pankkipalvelut; miten sujuu asiointi kun palvelut digitalisoituvat? -
    Kauppasota syttymässä? Päästrategi Valtteri Ahti Danske Bankista ja 
    asiantuntija Saila Turtiainen EK:sta. Ajantasan toimittaa Jari Mäkäräinen.

  • Entinen Kallion kirkkoherra, nykyinen Helsingin piispa Teemu Laajasalo on saanut lähes tulkoon puhtaat paperit rahankäytöstään. Helsingin seurakuntayhtymän tilaaman erityistarkastuksen mukaan piispalla ei ole ollut poikkeuksellisia ostoja kahta tapahtumaa lukuun ottamatta. Moitteita piispan rahankäytöstä nosti esiin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja. Yhdysvaltain ja kansalaisten suhtautuminen aseisiin on muutoksessa - mutta kuinka nopeassa ja mihin suuntaan? Haastattelussa Turun yliopiston John Morton -keskuksen johtaja ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti, Benita Heiskanen. Tuukka Tuomikoski Oulusta on Talousguru 2018. Tunnelmia lukiolaisten taloustietokilpailusta. Italia äänestää. Italian sunnuntaisista parlamenttivaaleista ennakoidaan tasaisia ja hallitusneuvoluista siksi vaikeita. Mitkä ovat vaikutukset Eurooppaan ja Suomeen? Haastattelussa tietokirjailija Anton Monti. GoExpo -messut esittelevät hoteimmat ja hurjimmat uudet harrastukset. Lumileikeillä on pitkät perinteet. Helena Lappeteläinen lähti lumisotaan lasten kanssa. Juontaja Jari Mäkäräinen.

  • Somekohut ja miten hallita mainetta? Vieraana asiantuntija Sallamaari Muhonen. -
    Erityisopetuksen ongelmat. Lasten tukemisesta vararehtori Lassi Huhtala Mäntynummen yhtenäiskoulusta Lohjalta ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen. -
    Arkipäivä helsinkiläisessä vastaanottokeskuksessa.
    - Evankelisluterilaiselle kirkolle valitaan tänään uusi arkkipiispa. Vieraina ehdokkaat, piispat Tapio Luoma ja Björn Vikström.
    - Ulkomaanlehtikatsaus Espanjasta, toimittajana Jyrki Palo. - HYKS:n infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen haastateltavana antibioottikuurien pituuden lyhentämisestä. - Ajantasan toimittaa Kati Lahtinen.

  • Kalevala-aiheista taidetta Ateneumiin. Nuori taiteilija Joseph Alanen päätti noin sata vuotta sitten maalata koko Kalevalan kuviksi. Taidetta syntyi, mutta suunnitelma ei toteutunut. Tänään Ateneumin taidemuseolle lahjoitetaan Alasen Kalevala-töitä ja se on Kansallisgallerialle merkkitapaus. Töissä Etelämantereella. Ilmatieteen laitoksen Etelämanner-operaatioiden päällikkö Mika Kalakoski on ehtinyt käydä tänä vuonna jo kahdesti Antarktiksella Aboa-tutkimusasemalla. Millaista on työskennellä äärimmäisissä olosuhteissa, kuinka pysyä järjissään sekä hengissä ja kuinka tarkkaa suunnittelua elämä Etelämantereella vaatii. Rahapelit ja etiikka. Veikkaus oli alunperin haluton luovuttamaan julkisuuteen tietoja rahapeliautomaattiensa sijoittelusta. Nyt kun tiedot lopulta ovat julkisia on aika kysyä, millä perusteella peliautomaatit sijoitetaan ja millaisilla alueilla Veikkaus rahapelihaluisia kalastaa. Haastattelussa rahapelipolitiikkaa tunteva erikoistutktija Jani Selin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Kahden äidin perheet. Niin sanotut sateenkaariperheet odottavat malttamattomina lakia, joka tunnistaa molempien äitien yhdenvertaisen aseman kahden äidin perheissä. Eduskunnassa käsittelyssä oleva äitiyslakiesitys mahdollistaisi, että naisparille hedelmöityshoidoilla syntyvän lapsen juridinen suhde molempiin vanhempiinsa vahvistettaisiin tunnustamalla lapsi neuvolassa, ilman tarvetta perheen sisäiseen adoptioon. Ajantasassa Sateenkaariperheiden tunnelmia lakipäätöksen jälkeen. Äitiyslaista puhutaan myös Ajantasan Vallattomasti valtiopäivillä osuudessa. Sen lisäksi kansanedustajia puhuttavat eduskunnassa iltapäivällä koulutuksesta käytävä välikysymyskeskustelu sekä ajatus sote-uudistuksen valinnanvapauslain antamisesta etukäteen EU-komission tarkasteltavaksi. Keskustelemassa ovat kansanedustajat Hanna Sarkkinen Vasemmistoliitosta, Petri Honkonen Keskustasta ja Ville Tavio Perussuomalaisista. Vallattomasti valtiopäivillä -keskustelua johtaa Elina Päivinen. Ajantasan toimittaa Tuukka Pasanen.

  • Saksalaisten Lappiin jättämät tavarat ovat toisille romua, toisille kulttuuriperintöä. Arkeologi Oula Seitsonen sanoo väitöskirjassaan, että erilaiset näkemykset heijastelevat myös Lapin kolonialistista historiaa. Suomen asekauppaa esittelevät toiminnanjohtaja Maria Mekri Rauhan ja turvallisuuden ajatushautomo Safer Globesta ja asejärjestelmäasiantuntija Arto Pulkki. Vuoden johtolanka -palkinto parhaasta dekkarista jaetaan kohta. Jari Mäkäräinen juontaa.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Villisikoja arvioidaan olevan Suomessa noin 3500. Kanta kasvaa nopeasti, yksi emakko voi saada kymmenen porsasta. Esimerkiksi Ruotsissa villisikoja on jo niin paljon, että niitä jahdataan enemmän kuin hirviä, noin satatuhatta kappaletta vuodessa.

    Villisikojen pelätään levittävän afrikkalaista sikaruttoa eli verenvuototautia. Se on eläimen elinympäristöstä kulkeutuva tappava tauti ja olisi tuhoisa kotimaiselle sianlihatuotannolle. Sikarutto pysäyttäisi kansainväliset markkinat, esimerkiksi vienti Kiinaan pysähtyisi ennen kuin on kunnolla alkanutkaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Villisikakanta onkin syytä pitää nykyisissä luvuissa.

    Viikonloppuna Metsästäjäliitto organisoi Villisikaviikonlopun. Jaana Husu-Kallio oli mukana jahdissa.

    Toimittajana Kati Lahtinen.

  • Kun Suomen joukkueen edustusasu Korean olympialaisissa julkistettiin, palaute kotimaassa oli tyrmäävä. "Susiruma, hyvä puoli on se, että hattuun voi ainakin piiloutua."

    Suomalaisten asu ei ole jäänyt kisoissakaan huomaamatta. Ensin oli kohu, kun omat haukkuivat ja nyt onkin kehu. Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes ja julkkismuotia seuraava sivusto InStyle ovat nostaneet Suomen edustusasun kisojen parhaimmistoon. Asu "huokuu itsevarmuutta ja positiivisuutta".

    Luhdan urheiluyksikön johtaja Juha Luhtanen sanoo yhtiön tottuneen palautteeseen, mutta tällä kertaa sen voimakkuus ja aggressiivisuus yllätti. Kehut tulivat hyvään saumaan.

    Toimittajana Kati Lahtinen

  • Ei taida mennä päivää etteikö jossain törmäisi listaan terveyttä edistävistä ruuista. Vältä näitä, suosi näitä. Mitä tiede tietää ruuan terveellisyydestä? Ajantasassa vieraili professori Marina Heinonen.
    Kuva: Unsplash

  • Samuli Laiho on monelle tuttu muusikkona ja musiikintekijänä. Takana on pitkä ura Hearthill-yhtyeessä, sooloartistina ja vaikkapa Ismo Alangon Säätiön riveissä. Nyt edessä on ura myös kirjailijana. Esikoisromaani Topliner on juuri julkaistu ja kustantaja tuntuu olevan liikkeellä tosissaan uuden tekijän suhteen. Esikoisromaanin päähenkilö Matias Heininen ajaa takaa pop-hittiä Berliinissä, osana globaalia biisintekijäverkostoa. Asiasanoiksi sopivat popmusiikin lisäksi päihteet, isyys, aviokriisi, meditaatio ja taiteen kuvaaminen kirjallisuudessa.

    Toimittajana Jari Mäkäräinen

  • #metoo-kampanja on nostanut esiin kulttuurin, joka sallii seksuaalisen häirinnän ja vaikenee sen edessä. Vaikka nyt rohkaistaan puhumaan häirinnästä, ketään ei saa painostaa kertomaan kokemuksestaan. Jokainen valitsee itse kokemuksensa jakamisen rajat, sanoo Naisten linjan viestinnän suunnittelija Johanna Storck. Tärkeää on uskoa, kuunnella ja viestiä toipumisen mahdollisuudesta.

    Uusin keskustelu käynnistyi Ylen uutisesta, jossa useat naiset elokuva-alalta kertovat elokuvaohjaaja ja professori Lauri Törhösen häirinneen heitä. Ongelma on kuitenkin yhtä nimeä laajempi, eikä pelkästään elokuva-alalla.

    Kaikki tiesivät, mutta kukaan ei puuttunut. Sama tarina on toistunut maailmanlaajuisesti. Se kertoo häirinnän sallivasta kulttuurista, mutta myös häirintään puuttumisen vaikeudesta. Sen on muututtava, nyt ravistellaan rakenteita, sanoo Johanna Storck.

    Toimittajana Kati Lahtinen.

  • Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho kutsui jalkapallovaikuttajat kokoon miettimään millä keinoin Suomesta tulee menestyvä jalkapallomaa - jalkapallohan on jo maan suosituin urheilulaji.

    Olosuhteisiin on satsattu viime vuosina: 366 keinonurmea ja 80 jalkapallohallia kertoo tästä. Mutta fanituotteissa, markkinoinnissa ja yritysyhteistyössä ollaan edelleen alisuorittajia, myöntää Suomen Palloliiton tuore puheenjohtaja Ari Lahti.

    Kansainväliseen lopputurnaukseen pääsemme ensi vuosikymmenellä!

    Toimittajana Jari Mäkäräinen

  • Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla on tärkeä teos ja aikanaan oikaisi väärän kuvan, joka oli syntynyt ns. valkoisen Suomen tulkinnasta Suomen sisällissodasta ja sen syistä, kertovat Lasse Lehtinen ja Risto Volanen kirjassaan 1918 - Kuinka vallankumous levisi Suomeen.

    "Suomen kansa uskoo lukemaansa, silloinkin kun kyseessä on fiktio", Lehtinen sanoo.

    Sodat ja vallankumoukset ovat aina saaneet alkunsa suotuisissa oloissa voimakkaiden tai heikkojen johtajien päätöksin. Suomessakin kapinan syttyminen edellytti maailmansodan lopun olosuhteita, Venäjän vallankumouksellisten yllytystä ja oppineita harhaanjohtajia.

    "Vallankumoukset ovat aina olleet oppineiden poikien puuhastelua, Suomessakin, sorretusta työväenluokasta ja torppareista huolimatta."

    Toimittajana Jari Mäkäräinen

  • Lentomatkustajilla saattaa olla väärä kuva lentoliikenteen turvallisuudesta. Moni matkustaja kuvittelee, että onnettomuudet ovat harvinaisia ja että niistä ei ole mitään mahdollisuutta selvitä. Tämä on väärä luulo. Oikeassa elämässä onnettomuuksia tapahtuu paljonkin, mutta useimmissa tapauksissa kukaan ei edes loukkaannu siitä huolimatta, että lentokone vaurioituu korjauskelvottomaksi. Tällaiset onnettomuudet sattuvat useimmiten lentokentillä tai niiden välittömässä läheisyydessä.
    Näistä onnettomuuksista ei juuri uutisoida. Tosin melkoisen poikkeuksen teki viime lauantaina Pohjois-Turkissa tapahtunut pahannäköinen onnettomuus, josta viestintävälineet kertoivat jopa kuvien ja videoiden kanssa. Kone ajautui kiitotieltä jyrkälle rantapenkereelle ja oli suistua mereen. Kaikki matkustajat kuitenkin selvisivät koneesta hengissä.
    Aivan viime aikoina on esille noussut uudenlainen ongelma.
    Matkustajat eivät poistu koneista ohjeiden mukaisesti ja he jäävät poistuttuaankin roihuten palavan onnettomuuskoneen äärelle. Syynä tähän oudolta tuntuvaan toimintaan on some. Matkustajat haluavat saada henkensäkin uhalla mahdollisimman dramaattista kuvaa onnettomuudesta ladatakseen materiaalia sivuilleen. Tästä toiminnasta on näyttöä Turkin tuoreessa onnettomuudessa. Olli Ihamäki tapasi lentokapteeni Heikki Tolvasen.
    kuva: EPA

  • Ensimmäiset ihmiset laskeutuivat Kuun kamaralle heinäkuussa 1969. Nyt haaveillaan jo Marsiin pääsystä, mutta Kuu kiinnostaa edelleen. Joulukuussa 2017 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi haluavansa amerikkalaisten aloittavan uudelleen kuulennot.

    Ilmatieteen laitoksen Avaruustutkimus ja havaintoteknologiat -tutkimusyksikön päällikkö Ari-Matti Harri sanoo olevan useita syitä sille, miksi Yhdysvallat Kuuhun halajaa. Kuusta ei tiedetä läheskään kaikkea. Toimittajana Mira Stenström.

  • Ymmärryksen ongelma on ihmiskunnan suurin haaste. Tekoäly voi auttaa meitä ymmärtämään toisiamme, sanoo tekoälytutkija, professori Timo Honkela.
    Aivosyöpää sairastava Honkela oli Ajantasan vieraana helmikuussa 2017, kun Rauhankone-hanke oli vasta alussa. Nyt hän on haastateltavana uudelleen, kun tekoälytutkijan testamentti on valmis.
    Tekoälytutkijan testamentissa Honkela kuvaa tarkemmin ideoimansa merkitysneuvottelun prosessia ja tapaa, jolla kieli toimii tässä maailmassamme. Merkitysneuvottelu tuo meille yhteistä käsitystä siitä, mistä me puhumme kun puhumme esimerkiksi terveydestä, hyvinvoinnista, tasa-arvosta. Toimittajana Kati Lahtinen.

  • Lauluntekijä Hector on saanut yhdessä toimittaja Heikki Harman kanssa muistelmansa valmiiki. Asfalttihippi vie 50-luvun Töölöön, 60-luvun folk-keikoille ja 70-luvun järisyttävän suosion vuosiin. Se on kaunis kuvaus kotiseuturakkaudesta ja rehellinen tilitys timanttilevyjen ja loppuunmyytyjen keikkojen lunnaista. Hector myös tunnustaa kanssamuusikoiden arvon ja merkityksen.

    Haastattelu alkaa arviolla suurista ikäluokista, he pääsivät pitkälle jo nuorena.

    Toimittaja on Jari Mäkäräinen.

  • Ulkosuomalaisia asuu maailmalla noin 1,6 miljoonaa, erityisen paljon Pohjois-Amerikassa, Etelä-Euroopan aurinkorannikoilla ja Australiassa.

    Marja Ala-Kokko tapasi Etelä-Amerikkaan Peruun kotiutuneen huilutaiteilija ja kouluttaja Ulla Suokon.

    Kouvolassa syntynyt Suokko asui ensin 20 vuotta New Yorkissa Manhattanilla, mutta tiesi jo nuorena, että Machu Picchu vuoren juurella on hänen kotinsa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä