Suomen eväät

Hernekeitto

  • 29 min
  • toistaiseksi

Hernekeitto auttoi preussilaisia voittoon Ranskasta sodassa, josta syntyi Saksa. Hernekeitto auttoi suomalaisia selviämään seitsemän viikon paastosta laskiaisen jälkeen. Hernekeitto on nykyisen perinnöllisyystieteiden alkulähde. Hernekeitto on muinaiskreikkalaista katuruokaa. Hernekeitto on sotilaiden, merimiesten, paimentolaisten ja duunarien halpaa huttua, mutta myös shampanjalla viimeisteltyä ranskalaisylhäistön kesäpäivän virkistystä.

Hernekeitto on aikamme superfood, puoli-ilmainen proteiini- ja kuitupommi, josta puhutaan aivan liian vähän!

Suomen eväät on kahdeksanosainen ohjelmasarja itsenäisen Suomen ruuan ja juoman historiasta. Tarinoita tuotteista, jotka ovat pitäneet suomalaisia hengissä menneen sadan vuoden aikana, ja joilla yhä on merkittävä asema ruokakulttuurissamme. Toimittajana Antti Tuomola.

Lähetykset

  • la 23.12.2017 19.00 • Yle Puhe

Jaksot

  • Kun HK:n saunakabinetissa noin 30 vuotta sitten päätettiin perustaa Makkaraklubi-nimineen “raavaiden miesten aatteellinen yhdistys”, oli makkaran imago pohjalukemissaan. Makkaraklubin toiminnasta huolimatta makkara on tänä päivänä taas aivan hovikelpoista ruokaa, ja valikoima on jo hieman eurooppalaisemmalla tasolla kuin 80-luvulla.

    Tämä on sillä tavalla kotiinpaluu, että ennen toista maailmansotaa Suomessakin makkarat olivat runsaslihaisia ja -mausteisia. Miten me ajauduimme tuottamaan ja syömään kansallismakkaraamme, HK:n sinistä? Mikä ihme on hampparinväärä? Miten ruotsalaiset kaivoshärät liittyvät tähän kaikkeen? Makkaran historian lyhyt oppimäärä puolessa tunnissa!

  • Hernekeitto auttoi preussilaisia voittoon Ranskasta sodassa, josta syntyi Saksa. Hernekeitto auttoi suomalaisia selviämään seitsemän viikon paastosta laskiaisen jälkeen. Hernekeitto on nykyisen perinnöllisyystieteiden alkulähde. Hernekeitto on muinaiskreikkalaista katuruokaa. Hernekeitto on sotilaiden, merimiesten, paimentolaisten ja duunarien halpaa huttua, mutta myös shampanjalla viimeisteltyä ranskalaisylhäistön kesäpäivän virkistystä.

    Hernekeitto on aikamme superfood, puoli-ilmainen proteiini- ja kuitupommi, josta puhutaan aivan liian vähän!

    Suomen eväät on kahdeksanosainen ohjelmasarja itsenäisen Suomen ruuan ja juoman historiasta. Tarinoita tuotteista, jotka ovat pitäneet suomalaisia hengissä menneen sadan vuoden aikana, ja joilla yhä on merkittävä asema ruokakulttuurissamme. Toimittajana Antti Tuomola.

  • Juuri perustettu Yhdysvallat oli vähällä hajota 1700-luvun lopulla, kun monituhatpäinen aseistettu joukko nousi kapinaan liittovaltion tehtyä verokorotuksen viskintuottajille. Kapina päättyi rauhanomaisesti, kun sitä latistamaan lähetetty sotilasjoukko osti kapinallisilta viskiä ja auttoi heitä näin maksamaan viskiveronsa.

    Viina meni legendan mukaan verolle sinä päivänä kun se keksittiin. Siitä asti se on herättänyt hurmahenkistä intohimoa niin kuluttajien, tuottajien kuin verottajankin parissa. Kuuntele viinanhuuruinen Suomen historia!Suomen eväät on kahdeksanosainen ohjelmasarja itsenäisen Suomen ruuan ja juoman historiasta. Tarinoita tuotteista, jotka ovat pitäneet suomalaisia hengissä menneen sadan vuoden aikana, ja joilla yhä on merkittävä asema ruokakulttuurissamme. Toimittajana Antti Tuomola.

  • Maksalaatikko on suomen suosituin valmisruoka - seuraavat sijat jäävät kauas taakse. Samaan aikaan maksalaatikko on suomen inhotuin kouluruoka. Mahtavatko maksalaatikkoa kouluruuan kautta inhoavat nuoret ostaa sitä einesversiona aikuistuttuaan? Vai onko maksalaatikon vuosikymmeniä säilynyt valta-asema einesten kuninkaana uhattu?

    Ja itse asiassa, miten niinkin historiallisesta ruuasta tuli ylipäänsä valmisruoka? Maksalaatikkoa valmistetaan yhä samassa paikassa kuin silloin, kun se ensimmäisen kerran tuli kauppoihin valmisruokana, nimittäin Saarioisten kartanossa. Ainoastaan uuni on vuosikymmenten saatossa kasvanut - tämä nykyinen on 30 metrinä syväSuomen eväät on kahdeksanosainen ohjelmasarja itsenäisen Suomen ruuan ja juoman historiasta. Tarinoita tuotteista, jotka ovat pitäneet suomalaisia hengissä menneen sadan vuoden aikana, ja joilla yhä on merkittävä asema ruokakulttuurissamme. Toimittajana Antti Tuomola.

  • 1700-luvun jälkimmäisellä puoliskolla kahvi oli kiellettyä Suomessa. Tuolloin poliisi haisteli kansalaisten hengitystä ja etsi kahvin salajuojia. Kansalaiset varautuivat tähän kantamalla taskussaan sipulia, josta voitiin nopeasti ottaa puraisu hämäyshajua suuhun. Viimeinen kieltolaki kumottiin 1802, kun kuningas Kustaa IV Aadolf julisti: “Koska te minun alamaiseni olette sellaisia lurjuksia ettette voi tulla toimeen ilman kahvia niin tahdon sallia tämän juoman käyttämisen toistaiseksi.” Ja yhä toistaiseksi tämä arabien seurustelujuomana alkunsa saanut nautintoaine on läsnä jokapäiväisessä elämässämme.

    Suomen eväät on kahdeksanosainen ohjelmasarja itsenäisen Suomen ruuan ja juoman historiasta. Tarinoita tuotteista, jotka ovat pitäneet suomalaisia hengissä menneen sadan vuoden aikana, ja joilla yhä on merkittävä asema ruokakulttuurissamme. Toimittajana Antti Tuomola.

  • Silakka vastaa yli 90 prosentista suomalaiskalastajien vuotuisesta kalansaaliista - sitä kiskotaan Suomen merialueilta 150 tuhatta tonnia vuodessa. Suomalaiset syövät siitä vain muutaman prosentin, tyypillinen suomalainen syö silakkaa nykyään kaksi annosta vuodessa. Mihin ne kaikki loput menevät? Miten silakkakanta kestää nykytroolarien tuhansien kilojen kertasaaliit? Miksi 10 000 helsinkiläistä jonotti silakkamarkkinoille vuonna 1941?

    Suomen eväät on kahdeksanosainen ohjelmasarja itsenäisen Suomen ruuan ja juoman historiasta. Tarinoita tuotteista, jotka ovat pitäneet suomalaisia hengissä menneen sadan vuoden aikana, ja joilla yhä on merkittävä asema ruokakulttuurissamme. Toimittajana Antti Tuomola.

  • Globaalissa markkinataloudessa asioilla voi olla yllättäviä syy-seuraussuhteita. Suomeen on viimeisen kahden vuoden aikana tullut liki 4000 syyrialaista. Syyriasta on Suomeen matkaa nelisen tuhatta kilometriä. Tämä kansanvaellus sai alkunsa leivän hinnasta. 150 vuotta sitten suomalaiset lähtivät vuorostaan liikkeelle, kun iso osa kansasta kuoli nälkään. Leipää tehtiin männyn kuoresta ja sitä syötiin, kunnes munuaiset pettivät. Nykyään meillä pääosin on meidän jokapäiväinen leipämme, mutta leipä vaikuttaa yhä yllättävällä tavalla arkeemme.

    Suomen eväät on kahdeksanosainen ohjelmasarja itsenäisen Suomen ruuan ja juoman historiasta. Tarinoita tuotteista, jotka ovat pitäneet suomalaisia hengissä menneen sadan vuoden aikana, ja joilla yhä on merkittävä asema ruokakulttuurissamme. Toimittajana Antti Tuomola.

  • Suomen tietää muuttuneen pysyvästi, kun lähibaarin hanarivistöstä ei löydy enää perusbisseä, kotimaista lageria, vaan tarjolla on pelkästään erikoisoluita. Me elämme olutkulttuurin renessanssia: suomalainen panimokenttä on ollut näin laaja viimeksi sata vuotta sitten. Siihen väliin mahtuu vuosisatainen panimoiden, oluttyylien ja raaka-aineiden kato, jossa variaatiot katosivat, mutta jonka tuloksena on syntynyt yksi maailman tehokkaimmista ja tasalaatuisimmista panimoteollisuuksista. Mikä tappoi liki kaikki kotimaiset panimot sata vuotta sitten? Miksi niitä taas nykyään syntyy? Miksi Kalevalassa kerrotaan oluen panemisesta kaksi kertaa laajemmin kuin maailman synnystä?

    Suomen eväät on kahdeksanosainen ohjelmasarja itsenäisen Suomen ruuan ja juoman historiasta. Tarinoita tuotteista, jotka ovat pitäneet suomalaisia hengissä menneen sadan vuoden aikana, ja joilla yhä on merkittävä asema ruokakulttuurissamme. Toimittajana Antti Tuomola.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä