Luontoretki.

Mistä lehtopöllöt ovat kotoisin?

  • 12 min
  • toistaiseksi

Niitä on Suomessa kahta eri värimuotoa, harmaata ja ruskeaa. Harmaa oli ennen yleisempi, mutta värimuotojen voimasuhteet ovat muuttuneet reilun kolmenkymmenen vuoden aikana. Nykyään ruskeita pöllöjä on yhtä paljon, ellei jopa enemmänkin kuin harmaita. Hyväkuntoinen naaras voi elämänsä aikana pesiä jopa 15 kertaa ja saada kymmeniä jälkeläisiä. Tällaista naarasta voi hyvin kutsua mahtimammaksi. Luontoretken aiheena on siis lehtopöllö. Mutta mistä ja miten lehtopöllöt ovat aikoinaan tulleet Suomeen? Mm. sitä Juha Laaksonen ja Esa Aaltonen pohtivat lohjalaisella lehtopöllön reviirillä, jonka lähellä varpusten silputtelusta päätellen on myös lintujen talviruokintapaikka. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lähetykset

  • su 7.1.2018 8.10 • Yle Radio Suomi Kotka

Jaksot

  • Tervapääsky on nykyään yksi tunnetuimmista kaupunkilinnuista, mutta aina ei ole ollut niin. Missä tervapääskyt asuivat ennen kuin ne muuttivat kaupunkeihin ja taajamiin rakennusten kattojen alle? Uskotteko että tervapääskyt olivat ja ovat edelleen suuressa osassa Suomea myös metsien lintuja. Luontoretkellä Kuusamossa Purnujärven rannalla tervapääskyjen elämää ja elinehtoja pohtivat Hannu Hautala ja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Se on kolo- ja onkalopesijä, joka asettuu mielellään myös ihmisen asettamaan pönttöön, jos pöntössä on vain tarpeeksi suuri lentoaukko. Tämän lajin koiras on paljon värikkäämpi kuin naaras, mutta kummankin pyrstö on voimakkaan punaruskea ja kiinnittää helposti katsojan huomion. Joko tulee mieleen, mistä lajista on kyse? Luontoretkellä tutustutaan leppälintuun. Markku Hukkanen ja Juha Laaksonen ovat retkellä Kuusamon Junganharjun komeissa maisemissa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • On erilaisia paitoja, leninkejä, mekkoja ja pikkutakkeja. Niitä on liki tuhat ja niillä on eriväriset vaatteet, jotka lepattavat hauskasti tuulessa. Pääksi on nostettu turvepaakku. Luontoretkellä ornitologi Heikki Lokki ja Juha Laaksonen tutustuvat ympäristötaiteeseen Suomusalmella. Hiljaisen kansa taitaa olla kummankin suosikkiteoksia, mutta mitä tapahtuu, jos yli lentää jokin mielenkiintoinen lintu. Vaihtuuko jutun juoni? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Kello on kahden paikkeilla aamuyöllä. Kuivalla mäntykankaalla Kuusamossa hiekkatien viereisessä ojassa lyllertää tumma hahmo. Sen kulku on jotenkin omituisen näköistä. Onko se teeri vai metso? Ei se ole lintu, se on nisäkäs: supikoira, ei, ahma, ei. Mitä, se on majava. Parin vuosikymmenen aikana olemme sunnuntaiaamun luontoretkillä kuulleet kaikenlaisia tarinoita, mutta nyt tapahtuu jotain uskomatonta. Kun Juha Laaksonen pysähtyy polkupyörällä majavan viereen, huonotuulinen majava hypähtääkin ojasta ylös ja alkaa ärhennellä. Se tulee suorastaan päälle. Kumpi perääntyy, Laaksonen vai majava? Tämä on yksi kaikkien aikojen luontoretkistä, ehdottomasti. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Metsä, vaaramaisema, suo, niitty, hakkuuaukea, järvenranta. Tuoksut, tuulet, hyttyset, kukkaset ja linnut. Luontoretkellä pohditaan millaisessa ympäristössä olisi mukava viettää juhannusyö ja mitä olisi hieno kokea. Juha Laaksosen retkikavereina Kuusamossa olivat Irma Hautala, Pirkko Siikamäki ja Seija Rannikko. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Helsinkiläinen Jukka on ulkoasultaan komea ja Jukan liikehdintä on lähes mahtipontisen majesteetillista. Jukka on luonteeltaan keikari ja huutelee ja pärisyttää siipiään äänekkäästi. Jukka on mahtikoiras, vahvempi siis kuin muut herrat ja Jukalla on useita tyttöystäviä. Kiinnostaisiko tutustua Jukkaan? Luontoretkellä Juha Laaksonen kertoi kuka tämä Jukka oikein on miten Jukan lajitoverit elävät ja ovat Suomeen saapuneet. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Jos sinulla on hyvä sammakkolampi, siellä ei todennäköisesti ole kaloja eikä kovin paljon muitakaan nuijapäitä syöviä petoja. Jos haluat että sammakot säilyvät ja voivat hyvin, älä päästä lampeen kaloja. Joskus tulee kuitenkin yllätys. Vaikka sammakkolampeen ei olisi puroa, kalat ovat kuitenkin ilmaantuneet paikalle. Miten se on mahdollista? Luontoretkellä Jarmo Saarikivi kertoi sammakoiden, kalojen ja vesiliskojen suhteesta. Retkikaverina Myrskylässä oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Uusi neliökilometrin kokoinen tekosaari, yli kymmenen kilometrin päässä kaukana merellä Helsingin ulkopuolella. Voisiko tällaisen saaren todella rakentaa Suomenlahdelle? Millainen ympäristö se olisi ihmisille, linnuille ja kasveille. Olisiko se onnellisten ihmisten elinalue meren keskellä, vaihtelevien sääolosuhteiden ja luonnonnäytelmien ytimessä? Kuulostaako aihe mielikuvitukselta tai fantasialta? Luontoretkellä luodaan melko villejä ja mielenkiintoisia mielikuvia siitä mitä voisi olla pian luvassa, jos saarirakentaja Peter Vesterbacka saa jättimäisen hankkeensa etenemään. Retkikaverina Helsingin rantakalliolla on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Kuningatarkimalainen on todellinen kantaäiti. Vain kuningattaret talvehtivat. Kevään tullen ne tankkaavat pajujen kukinnoilla ja etsivät tai kaivavat sitten pesäluolan, johon munivat. Koko tuleva yhteiskunta saa alkunsa yhden mahtikuningattaren ansiosta. Erikoista, jännittävää, suorastaan mystistä. Luontoretkellä tutustutaan kimalaisten elämään. Juha Laaksosen oppaana Helsingin Vanhankaupunginlahdella on dosentti Ilkka Teräs. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Jos pitäisi mainita jokin myrkyllinen eläin, niin aika moni todennäköisesti vastaisi ensimmäisenä että kyy. Kyy on aiheuttanut ja herättänyt erilaisia tunteita ian kaiken. Aika usein sitä kammoksutaan, mutta onneksi kyillä on myös ihailijansa. Miltä kyy ihan tarkasti näyttää? Millainen silmä sillä on, miten myrkkyhampaat ovat suussa ja miltä sen iho tuntuu? Luontoretkellä Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen tutkijatohtori Jarmo Saarikivi ja Juha Laaksonen ovat tutkimassa kyiden elämää Porvoon Kråkössä. Ja nyt käärmettä katsellaan ihan kädestä pitäen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Valkovuokko, imikkä, käenrieska, kannusruoho, sinivuokko, leskenlehti, voikukka. Mitä kasveja olet poiminut äitienpäiväkukiksi? Etelässä on eri lajisto kuin pohjoisessa ja etelässä kasvit kukkivat aiemmin kuin pohjoisessa, joten eri puolilla Suomea suositaan tiettyjä kukkia. Luontoretkellä Juha Laaksonen ja Pentti Halenius pohtivat Helsingin Stansvikissä mikä laji kelpaisi koko kansan äitienpäiväkukaksi. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Lampailla, vuohilla ja lehmillä on Suomessa enemmän työtehtäviä kuin tulee nopeasti ajatelleeksi. Monet pellot, niityt ja kulttuurimaisemat kasvavat umpeen, jos niitä ei niitetä, raivata ja hoideta. Eläimistä olisi apua, mutta jos ei ole tarpeeksi karjaa, on ihmisen tartuttava viikatteeseen. Helatorstain Luontoretkellä tutustuttiin Porvoon Stenbölen hoitoniittyyn. Innokkaissa retkitunnelmissa olivat Juha Laaksonen ja Riku Lumiaro. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä