Luontoretki.

Jos minäkin aloittaisin lintuharrastuksen

  • 11 min
  • toistaiseksi

Vuoden ensimmäisen luontoretken Juha Laaksonen ja Lasse J. Laine viettävät Inkoon Päivölässä. Herrat pohtivat mm. miten jotkut lintuharrastajat viettävät vuoden ensimmäistä päivää ja sitä onko heti vuoden alusta hyvä aika aloittaa lintuharrastus. Laaksonen tivaa Laineelta myös uuden vuoden lupausta, saa nähdä antaako lintuharrastuksen grand old man enää sellaista. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lähetykset

  • ma 1.1.2018 8.10 • Yle Radio Suomi Tampere

Jaksot

  • Lehtokotilo on alun perin ollut eteläisten lehtometsien laji. Nykyään se on enemmänkin kulttuuriympäristöjen asukki. Viime vuosien säät ovat suosineet kotiloiden lisääntymistä ja lehtokotiloita on nykyään runsaasti lähes koko Etelä-Suomessa. Moni kotipuutarhuri ei ole tästä ilmiöstä kovin mielissään. Viime kesä ei kuitenkaan ollut lehtokotiloille kovin hyvä. Ja näin lokakuussa retkellä joutuu jo tekemään hieman töitä, että löytäisi lehtokotilon tai jonkun muun nilviäisen. Helsingin Tapanilassa kuitenkin yritetään. Pitkän linjan nilviäistutkija, itse nilviäisherra, Hannu Ormio ja Juha Laaksonen ovat kotiloretkellä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Miltä vanha metsä tuoksuu? Millaiset värit ovat ikimetsässä? Evolla sijaitseva Kotisten aarnialue on kooltaan yli 200 hehtaaria. Varsinainen ydinalue on rauhoitettu jo toista sataa vuotta sitten. Ei ihme että metsässä on paljon vanhoja, isoja puita - sekä pystyssä että maassa. Vanha metsä tarjoaa elinpaikan monille sellaisille lajeille, jotka eivät talousmetsissä menesty. Luontoretkellä Juha Laaksonen ja Asko Hauta-aho hämmästelevät sammaleisen metsän kauneutta ja harmonista tunnelmaa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Viikko sitten Suomessa puhalsi navakat tuulet. Pärskeet löivät merellä rantakallioiden yli ja monet luontokuvaajat intoutuivat myrskykuvaukseen. Tuulet kaatoivat puita ja sähköt katkesivat laajoilla alueilla. Voiko metsänomistaja tai kesämökkiläinen varautua myrskyihin? Voiko pihapiirin tai lähialueen puustoa hoitaa niin, että tuhot myrskyn sattuessa olisivat pienemmät. Luontoretkellä Juha Laaksonen vierailee Vaasan eteläpuolella Maalahden saaristossa. Valokuvaaja Pertti Hissa kertoo mitä mieltä hän on saaristometsien hoidosta tai niiden hoitamattomuuden tarpeista? Mitä hän on tehnyt mökkiänsä ympäröivälle metsälle ja miten lähialueen naapuri on toiminut? Palataanpa aluksi kesäisiin muistoihin, mitä on tapahtunut. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Moni mökkiläinen ja omakotitalon omistaja on tyytyväinen kun on huono myyrävuosi. Ei tarvitse pelätä, että hiiret tuppaavat sisään ja myyrät mellastavat pihapiirissä. Halkoliiteristäkin voi hakea halkoja ilman, että tarvitsee pelätä metsämyyrän levittämää myyräkuumetta. Asialla on kuitenkin toinen puoli: kun karvakorvia on vähän, on petoeläimillä niukasti syötävää ja saalistus kohdistuu muihin eläimiin. Pikkunisäkkäät pyörittävät monia ravintoketjuja. Luontoretkellä ollaan etsimässä myyriä Espoossa. Juha Laaksosen oppaana on metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen. Mutta, mitä professori on tekee, kun myyriä on niukasti, lipsahtaako tutkimus sujuvasti pienempiin eläimiin? Ja voiko muuten myyräsyklien muuttumista selittää jotenkin kansantajuisesti? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Niitä on erivärisiä ja -kokoisia. Monilla on komea lakki, ja sen muoto voi vaihdella. Tämä lakki on eliön näkyvä osa eli itiöemä ja sen perusteella useimmat lajit voi tunnistaa toisistaan. Lakki voi olla yksi- tai monivuotinen. Jotkut niistä tuoksuvat. Näiden hajottajien varsinainen sienirihmasto elää puun sisällä. Suomessa niitä on yli 200 lajia. Joko olet jyvällä, mistä on kyse? Luontoretkellä puhutaan käävistä. Erityisesti yhdestä avainlajista, kantokäävästä. Juha Laaksosen retkikaverina Kirkkonummen Porkkalassa on WWF:n metsäasiantuntija Panu Kunttu. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Aukokki, ristikki, riipukki, hypykki. Onko tuttuja kavereita? Annetaan lisää vinkkejä. Osa näistä kutoo verkkoja ja pyydystää niillä saaliinsa, toiset juoksevat tai hyppäävät saaliinsa kiinni. Suomessa niitä on yli 600 lajia. Kaikki meistä ovat joskus joutuneet tämän eliöryhmän kanssa tekemisiin, ja vaikka niistä ei pitäisi, ne ovat ihmisille kuitenkin hyödyllisiä. Luontoretkellä tutustutaan Reino Pajarteen johdolla hämähäkkeihin. Retkikaverina Helsingin Lauttasaaren eteläkärjessä, Särkiniemessä, on Juha Laaksonen. Kuva: Reino Pajarre

  • Susiluola sijaitsee Kristiinankaupungissa, pääosin Karijoen kunnan omistamalla alueella. Luolaksi kutsuttu kallionrako on saanut nimensä Susivuoren mukaan. Susiluola on aiheuttanut monenlaista keskustelua. Sen iästä, alkuperästä ja varsinkin asukkaista on väitelty tutkijoiden ja historian harrastajien piirissä. Luolan on näet ajateltu olleen asuinpaikkana jo ennen viimeistä jääkautta. Jotkut uskovat, että Neanderthalin ihmiset mahdollisesti asuivat luolassa noin 100 000 vuotta sitten. Toiset pitävät ajatusta mahdottomana, eikä asutuksesta varsinaisesti ole suoria todisteita. Luontoretkellä Juha Laaksonen seikkailee Kariniemen susiluolalla. Varsinainen opas ei päässyt paikalle, joten Laaksonen joutuu yllättäen itse aikamoiselle mielikuvitusmatkalle historiallisiin pyörteisiin. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Noin kymmenen kilometriä Vaasan eteläpuolella sijaitseva Söderfjärden sai alkunsa meteoriitin iskeytyessä maahan noin 520 miljoonaa vuotta sitten. Vaikka kraateri on vuosimiljoonien aikana ollut meren pinnan alla ja täyttynyt sedimenteistä, se on edelleen yksi maailman parhaiten säilyneistä meteoriittikraattereista. Ilmasta katsottuna Söderfjärdenin liki kuusi kilometriä halkaisijaltaan olevan peltoaukean pyöreä muoto näkyy erityisen selvästi. Luontoretkellä palataan ajassa kauas menneisyyteen. Millaisia vaiheita tämä monille lintuharrastajille syksyisistä kurjista tuttu alue on käynyt läpi. Oppaana on Helena Nygård ja retkikaverina Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Miksi Merenkurkun alueella ei esiinny sinilevää? Vai pitääkö se edes paikkaansa? Miten Merenkurkun kivisessä saaristossa voi liikkua ajamatta joskus karille? Onko kiviä edes mahdollista välttää? Vaasan eteläpuolella sijaitseva Maalahden Bergön saaristo on mielenkiintoinen paikka. Luontoretkellä valokuvaaja Pertti Hissa opastaa meidät saariston saloihin. Retkikaverina rantalaiturilla on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Luontoretkellä närpiöläinen Håkan Södergård kertoi Pjelaxfjärdenin historiasta, kaloista ja linnuista. Retkikaverina matalahkon merenlahden äärellä oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Mikä kanalinnuista on parhaan makuinen, miten teeri kannattaa valmistaa? Entä, hirvi, poro tai kauris, miten niitä pitäisi käsitellä? Kannattaako muikku ja ahven savustaa, hauki paistaa ja siika suolata? Luontoretkellä Lieksasta kotoisin oleva keittiömestari Jarmo Martiskaisen kertoo vinkkejään riistaruoan valmistamiseen. Koillismaalla herkkuateriaa odotellessaan huuliaan nuoleskelee Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Miten turkulainen pärjää Koillismaalla? Voisiko turkulaisesta tulla kuusamolainen? Luontoretkellä tutustumme lintuopas Mikko Oivukkaan, joka muutti perheineen Kuusamoon vuosi sitten. Millaista elämä koillismaalla on ollut, mitä vuodesta on jäänyt mieleen? Retkikaverina Vuotungissa on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä