Urheilu-Suomi - henkilökuvat

Alpo Suhonen

  • 30 min
  • toistaiseksi

Alpo Suhosen ura jääkiekkovalmentajana kuuluu Suomen näyttävimpiin. Vuonna 1948 syntynyt Suhonen aloitti pelaajana Porissa, valmensi vuosikymmenten mittaan seitsemää jääkiekon pääsarjaoukkuetta ja myös Suomen maajoukkuetta. Vuonna 2000 Suhosesta tuli ensimmäinen eurooppalainen päävalmentaja NHL:ssä, seura oli Chicago Blackhaawks. Suhonen ei ole rajoittanut aktiivisuuttaan vain urheilun puolelle vaan on toiminut myös esimerkiksi Turun kaupunginteatterin johtajana ja Pori Jazzin toiminnanjohtajana. Urheilu-Suomen henkilökuvassa Alpo Suhonen puhuu omasta urastaan, pohjoismaisen, amerikkalaisen ja itäeurooppalaisen urheilukulttuurin eroista ja esimerkiksi leikin merkityksestä urheilussa ja kaikeassa luovassa toiminnassa. Ohjelman on toimittanut J.P. Pulkkinen.

Lähetykset

  • la 13.1.2018 12.12 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Pekka Mäki kasvoi jo pienenä poikana kiinni nyrkkeilyyn, vaikkei siitä heti tullut hänen lajinsa. Isä Olli Mäki on lajin suomalainen legenda, euroopanmestari ja maailmanmestaruuden haastaja. Hymyilevä mies-elokuva esitteli hänen elämänsä ottelun tämän päivän suomalaisille. Pekka Mäki valitsi myös ammattinyrkkeilyn. Hänestä tuli valmentaja, manageri ja promoottori lajiin, jonka ympärillä kiehuu aina. Draamaa, sähinää ja moralisoivaa puntarointia paidattoman nyrkkeilyn vaarallisuudesta riittää. Esimerkiksi Amin Asikaisen ja nyttemmin Edis Tatlin Euroopan huipulle valmentanut Mäki tietää miltä ammattinyrkkeilyn kivikova maailma näyttää silloin, kun sille omistaudutaan täydellisen ja kamppailemisen tie valitaan elämäntavaksi.
    Urheilu-Suomi on tarina suomalaisesta huippu-urheilusta. Dokumenttisarjan pääosassa ovat urheilun tähdet ja avaintodistajat. He kertovat mitä historian ratkaisevilla hetkillä oikein tapahtui ja mitä oli tapahtumien taustalla. Miltä nyt tuntuu, kun mitalijuhlista on jo kulunut aikaa.

  • Suomalaisten pika- ja aitajuoksijoiden joukossa Arto Bryggare on saavutuksiltaan omaa luokkaansa. Bryggare menestyi räjähtäviä ominaisuuksia vaativassa lajissa eli 110 metrin aitajuoksussa, jossa perinteisesti ovat juhlineet lämpimämpien ilmanalojen urheilijat. Bryggare onkin luonteenlaadultaan epäsuomalainen, urheilijana suorapuheinen ja temperamenttinen, mutta myös analyyttinen ja tarkka. Vuonna 1958 syntyneen Bryggaren urheilu-uran huippukausi sijoittuu vuosien 1978 ja 1987 väliin. Prahan EM-kisojen pronssin ja Liévinin sisäratojen EM-kullan lisäksi hän sai kahdeksan muutakin arvokisamitalia.

    Urheilu-uran jälkeen Bryggare nousi komeasti kansanedustajaksi vuonna 1995 ja toisen kerran 2003 ja oli myös Helsingin kaupunginvaltuustossa 20 vuoden ajan. Tässä Urheilu-Suomen henkilökuvassa Arto Bryggare kertoo intohimoisesta suhteestaan urheiluun. Toimittajana on JP Pulkkinen.

    Urheilu-Suomi on tarina suomalaisesta huippu-urheilusta. Dokumenttisarjan pääosassa ovat urheilun tähdet ja avaintodistajat. He kertovat mitä historian ratkaisevilla hetkillä oikein tapahtui ja mitä oli tapahtumien taustalla. Miltä nyt tuntuu, kun mitalijuhlista on jo kulunut aikaa.

  • Urheilu-Suomi on tarina suomalaisesta huippu-urheilusta. Dokumenttisarjan pääosassa ovat urheilun tähdet ja avaintodistajat. He kertovat mitä historian ratkaisevilla hetkillä oikein tapahtui ja mitä oli tapahtumien taustalla. Miltä nyt tuntuu, kun mitalijuhlista on jo kulunut aikaa.
    Veli-Pekka Ketola on keskeinen pelaaja siinä sukupolvessa, joka nosti jääkiekon suomalaisten suosikkilajiksi 1960-70-luvulla. Porilainen hyökkääjä oli taidoiltaan kansainvälisen tason lahjakkuus, joka leijonapaidassa yritti kuroa kiinni välimatkaa maailman kiekkokärkeen. 1960-luvulla Suomi sai ensimmäiset voitot jääkiekon suurmaista ja Vellun kaltaiset huippunimet alkoivat unelmoida kiekkoammattilaisuudesta rapakon takana. Ketolan tie vekini Winnipegiin taalakaukalaoihin, joissa uurooppalaisia ei otettu avosylin vastaan. Ammattilaiskokemukset antoivat oman aikakautensa taitavimmalle suomalaiselle keskushyökkääjälle lisäperspektiiviä jääkiekkoon. Vellu Ketolasta tuli menestyksekkään peliuran jälkeen valmentaja ja kiekkovaikuttaja.

  • Painijoilla on ollut tärkeä rooli suomalaisen huippu-urheilun tarinassa.
    Vanha fraasi puhuu Suomen juoksemisesta maailmankartalle. Paini oli yhtä lailla keskeisessä osassa, kun Suomea urheiltiin maailman tietoisuuteen nykyaikaisten olympialaisten ensimmäisten vuosikymmenten aikana. Toista maailmansotaa edeltäneet olympialaiset olivat hurjaa painimenestyksen aikaa ja vielä vuonna 1956 Melbournen olympialaisista tuli kaksi kultaa. Sitten olikin hiljaisempaa, parikymmentä vuotta.

    Pertti Ukkola oli hyvin tietoinen suomalaisen painin uljaasta historiasta noustessaan perinteikkään lajin uudeksi tähdeksi 1970-luvulla. Ukkola tiesi saman, minkä vanhat mestarit: molski on yksinäinen paikka, jossa painijan fyysinen ja henkinen kantti joutuu äärimmäiseen puntariin. Pertti Ukkolalla oli puolellaan yksi erityinen lahja: hän oli lahjakas tekemään työtä, loputtomasti työtä. Ilman tätä piirrettä on turha lähteä leikkimään lajiin, joka olympiaurheilun lajiperheessä edustaa askeettisuudessaan ja fyysisessä kovuudessaan vaativinta laitaa. Ilman lähes maanista suhtautumista harjoitteluun on turha haaveilla kirkkaimmasta olympiamitalista.

  • Kuten lahtelainen ikätoverinsa Jari Litmanen, Marko Jantunenkin joutui tietyssä vaiheessa valitsemaan jääkiekon ja jalkapallon väliltä. Litmanen valitsi jalkapallon, Jantunen jääkiekon. Nuoren luistelutaiturin tie vei Kiekkoreippaasta KalPaan ja TPS:ään ja Ruotsiin. Lopulta toteutui unelmista suurin, pääsy NHL:ään. Pelit Pohjois-Amerikassa jäivät kuitenkin yhteen syksyyn ja Jantunen palasi lähimain samaa reittiä takaisin Ruotsin kautta Suomeen ja lopulta Lahteen. Niin kuin Jantusen elämäkerrallinen kirja Läpi helvetin kertoo, mukana matkassa seurasivat yhä voimakkaammin myös alkoholi, juhliminen ja lopulta myös huumeet. Kova ammattilainen pystyi suoriutumaan työstään vaikka oli juhlinut edellisenä päivänä aamuun asti. Kunnes ei enää pystynyt. Kamppailun pohjalta elävien kirjoihin Jantunen voitti ja kertoo tässä Urheilu-Suomen henkilökuvassa elämästään. Marko Jantusta haastatteli JP Pulkkinen.

    Urheilu-Suomi on tarina suomalaisesta huippu-urheilusta. Dokumenttisarjan pääosassa ovat urheilun tähdet ja avaintodistajat. He kertovat mitä historian ratkaisevilla hetkillä oikein tapahtui ja mitä oli tapahtumien taustalla. Miltä nyt tuntuu, kun mitalijuhlista on jo kulunut aikaa.

  • Suomalaisen jalkapalloilun henkilökaartissa on harvoja pelaajia, jotka värikkyydessä vetävät vertoja Atik Ismailille, 70- ja 80-lukujen tähtipelaajalle. Atik Ismail tuli tunnetuksi paitsi pallonkäsittelytaidoistaan ja maalintekokyvystään, myös boheemeista elämäntavoistaan. Ne toivat monille mieleen enemmän Atikin hyvin tuntemat Hurriganes-yhtyeen rokkarit kuin huippu-urheilijat. Peliuran jälkeen Atik Ismail on kirjoittanut toistakymmentä kirjaa, runoista jalkapallohistoriikkeihin, pallotaituri on myös sanataituri, ja mikä tärkeintä, ihminen jolla on herkkyys nähdä roolien taakse. Atik Ismailia haastatteli Urheilu-Suomeen Pekka Laine. Henkilökuvan on toimittanut JP Pulkkinen.

    Urheilu-Suomi on tarina suomalaisesta huippu-urheilusta. Dokumenttisarjan pääosassa ovat urheilun tähdet ja avaintodistajat. He kertovat mitä historian ratkaisevilla hetkillä oikein tapahtui ja mitä oli tapahtumien taustalla. Miltä nyt tuntuu, kun mitalijuhlista on jo kulunut aikaa.

  • Kun Kimmo Timonen seitsemäntoista NHL-vuoden jälkeen nosti Chicago Blackhawksin paidassa Stanley Cupin ilmaan, hän löi sinetin yhdelle komeimmista suomalaisista kiekkotarinoista. Monien asiantuntijoiden mielestä Timosen pääsy ammattikiekon terävimmälle huipulle ei pitänyt olla edes mahdollinen. Ikäluokkansa lahjakkaimpiin kuuluvaa kuopiolaispakkia pidettiin liian pienikokoisena taalakaukaloihin ja siksi hänen paikkansa oli joidenkin mielestä Euroopassa. Kimmo Timonen todisti olevansa itse oikeassa ja arvostelijoiden väärässä. Leijonien luottopuolustaja loi uransa liikkuvana ja luotettavana joukkuepelaajana, joka osaltaan oli muuttamassa myös Pohjois-Amerikan kiekkokulttuuria. Timosen henkinen kantti mitattiin matkan varrella moneen kertaan. Pelipaikka ei koskaan ole itsestäänselvyys ja loukkaantumiset vaativat lisätyötä. Dramaattinen käänne meinasti haudata suurimman haaveen uran loppumetreilla, kun suvussa periytynyt verisairaus oli viedä kaiken.

  • Kiira Korpi on 2000-luvun menestyneimpiä ja näkyvimpiä taitoluistelijoita Suomessa. Vuonna 2007 Seura-lehti kirjoitti jutussaan, joka oli otsikoitu Kaikki tahtovat Kiiran, että “kuukaudessa haastattelu- ja kuvauspyyntöjä sekä ehdotuksia hyväntekeväisyystilaisuuksista tulee 70-80”. Kolminkertainen EM-mitalisti Korpi lopetti taitoluistelukilpailu-uran vuonna 2015, wikiartikkelin mukaan motivaatiopulan vuoksi. Syyt ovat monisäikeisemmät. Urheilu-Suomen henkilökuvassa Kiira Korpi puhuu luistelun, opiskelun, kunnianhimon ja ulkoisten paineiden yhteensovittamisesta. Ohjelman on toimittanut J.P. Pulkkinen.

    Urheilu-Suomi on tarina suomalaisesta huippu-urheilusta. Dokumenttisarjan pääosassa ovat urheilun tähdet ja avaintodistajat. He kertovat mitä historian ratkaisevilla hetkillä oikein tapahtui ja mitä oli tapahtumien taustalla. Miltä nyt tuntuu, kun mitalijuhlista on jo kulunut aikaa.

  • Suomalaisen urheilun historiassa on monia sankareita mutta hyvin harvoja kuninkaallisia. Urheilu-Suomen henkilökuvassa Jari Litmanen, jota jalkapalloileva Suomi on tottunut nimittämään Kuninkaaksi. Vuonna 1992 Jari Litmanen siirtyi Amsterdamin Ajaxiin ja pelasi vuosina 1995 ja 1996 Mestarien Liigan finaalissa - edellisestä tuli voitto. Ajaxin jälkeen Litmanen edusti mm. FC Barcelonaa ja lapsuutensa suosikkiseuraa Liverpoolia. JP Pulkkisen haastattelussa Jari kertoo lapsuudestaan, nuoruudestaan, tavoitteistaan, Ajaxin huippuhetkistä ja kontrastiksi myös yhdestä Suomi-futiksen synkimmistä hetkistä, Unkari-matsista syksyllä 1997.

  • Urheilu-Suomi on tarina suomalaisesta huippu-urheilusta. Dokumenttisarjan pääosassa ovat urheilun tähdet ja avaintodistajat. He kertovat mitä historian ratkaisevilla hetkillä oikein tapahtui ja mitä oli tapahtumien taustalla. Miltä nyt tuntuu, kun mitalijuhlista on jo kulunut aikaa.

    Kun Matti Nykänen oli uransa huipulla mäkihyppääjänä, hän oli täysin ylivoimainen lajissaan. Matti saavutti kaiken mahdollisen menestyksen urheilijana: neljä olympiakultaa, lukuisia maailmanmestaruuksia ja mäkiennätyksiä. Suomalainen urheiluyleisö tuntee liiankin hyvin sen toisen puolen Nykäsen tarinasta. Urheilutähteys ei välttämättä antanut vakainta pohjaa myöhemmän siviilielämän mylleryksiin. Yksikään suomalaisurheilija ei ole ollut sellaisessa mediamylläyksessä kuin maailman paras mäkihyppääjä.

  • Lapsena Noora Räty tiesi, että jääkiekko on hänen juttunsa. Hänestä tulee uusi Teemu Selänne tai Jarmo Myllys. NHL oli Rädyn unelma. Jossain vaiheessa selvisi, että naiskiekkoilijan tavoitteet on etsittävä toista reittiä. Noora Rädyn kohdalla kunnianhimo ja työmoraali ovat vieneet pitkälle. Amerikkalaisen yliopistokiekon kovaan kilpailukulttuuriin, Mestikseen miesten sekaan, Kiinaan ammattilaiseksi ja maajoukkueeseen tärkeäksi osaksi suomalaisen naisjääkiekon nousua.
    Urheilu-Suomi on tarina suomalaisesta huippu-urheilusta. Dokumenttisarjan pääosassa ovat urheilun tähdet ja avaintodistajat. He kertovat mitä historian ratkaisevilla hetkillä oikein tapahtui ja mitä oli tapahtumien taustalla. Miltä nyt tuntuu, kun mitalijuhlista on jo kulunut aikaa.

  • Alpo Suhosen ura jääkiekkovalmentajana kuuluu Suomen näyttävimpiin. Vuonna 1948 syntynyt Suhonen aloitti pelaajana Porissa, valmensi vuosikymmenten mittaan seitsemää jääkiekon pääsarjaoukkuetta ja myös Suomen maajoukkuetta. Vuonna 2000 Suhosesta tuli ensimmäinen eurooppalainen päävalmentaja NHL:ssä, seura oli Chicago Blackhaawks. Suhonen ei ole rajoittanut aktiivisuuttaan vain urheilun puolelle vaan on toiminut myös esimerkiksi Turun kaupunginteatterin johtajana ja Pori Jazzin toiminnanjohtajana. Urheilu-Suomen henkilökuvassa Alpo Suhonen puhuu omasta urastaan, pohjoismaisen, amerikkalaisen ja itäeurooppalaisen urheilukulttuurin eroista ja esimerkiksi leikin merkityksestä urheilussa ja kaikeassa luovassa toiminnassa. Ohjelman on toimittanut J.P. Pulkkinen.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä