Radio Variaatio

Sunnuntaisin klo 18.00, Yle Radio 1 - Yle Areena 30 pv

Radio Variaatio on radiodokumenttien ja featureohjelmien eli radioesseiden yhteinen julkaisupaikka. Radio Variaatio esittää tekijöidensa näkemyksiä maailmasta, aihe tulee tästä todellisuudesta. Niin radiodokumentti kuin radioesseekin ovat monitulkintaisia ohjelmia. Niissä on monentasoisia viestejä, joista kuuntelija voi löytää omansa.

Ohjelmien muoto rakennetaan radiofonian eli äänikerronnan avulla.

Radiodokumentissa kuuluu usein autenttinen äänimaailma. Featureohjelmissa materiaalia käsitellään pidemmälle kuin dokumentissa keskimäärin.

Tuottajina Juha-Pekka Hotinen ja Hannu Karisto.

Jaksot

  • Mikä on taiteen rooli nykymaailmassa? Voiko se auttaa meitä löytämään yhteisöllisyyttä, jonka avulla ratkaista aikamme monimutkaisia ongelmia- voiko taiteella puhua kulttuuristen rajojen, puhutun kielen ohi? Olemmeko taiteemme vankeja, vai vapauttaako se meidät tunnistamaan asioita, jotka ovat yhteisiä meille kaikille?
    Millainen olisi maailma ilman taidetta?
    Käsikirjoitus ja ohjaus Outi Rossi. Äänisuunnittelu: Hanna-Helena Kinnunen. Tuottaja: Juha-Pekka Hotinen.

  • Melkein ihmiskokeeksi voisi luonnehtia tilannetta, jossa suurimmaksi osaksi toisilleen ennalta tuntematon joukkio aivan eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä pakataan purjelaivaan ja lähetetään merelle. Perinnelaiva Ihana merellä jossakin Viron saaristossa vaatimattomine mukavuuksineen ja ahtaine tiloineen on antoisa paikka havainnoida ihmisluontoa.

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Päivi Leino.
    Äänisuunnittelu: Tiina Luoma.
    Muusikot: Olli Haapakangas ja Jyrki Hakapää.
    Tuottaja: Hannu Karisto.

  • “Satavuotias yö” on radioteos muistamisen hauraudesta, kohtaamisesta ja siitä, mikä oli sisällissodan jokapäiväinen, ihmisen perustarpeisiin palautuva kokemus. Siinä kuuluvat sisällissodan kokeneiden miesten ja naisten äänet Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston 1917-18 -muistitietokokoelman arkistoäänitteiltä, jotka julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Äänet antavat vihjeitä siitä millaiset muistot selviävät ja säilyvät tavallisen ihmisen elämässä läpi vuosikymmenten.

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Heta Kaisto ja Katja Lautamatti. Äänisuunnittelu: Jani Hietanen. Tuottaja: Hannu Karisto.

    Kuva: Hanna Koikkalainen.

  • 1930-luvulla "Eurooppa oli jälleen oma itsensä, se rakasti vihaamista". Voiko tuo kaikki toistua? "Pahan tahdon laulu on niin pirullisen tarttuva."

    Martti Silvennoisen varhainen feature-ohjelma oli omana aikanaan erikoislaatuinen, jopa kokeellinen työ: siinä Silvennoinen kuvaa natsismin nousua ja tuhoa Cabaret-musikaalin esityksen kautta. Hän käyttää "kevyttä ja pinnallista" musikaalia pohjamateriaalina, mutta kohoaa kauas sen yläpuolelle käsittelemään suuria teemoja kuten eurooppalaisen ihmisen alttiutta ja viehtymystä pahaan. Tunnelma on yhtä aikaa irvokas ja kevyt, vakava ja kiihkeä.

    Silvennoisen heijastuspintana musikaalin tapahtumille oli ohjelman tekohetki, 1969. Millaisen hologrammin nuo tekijän kuvaamat asiat ja teemat piirtävät meidän päiviimme?

    Käsikirjoitus, ohjaus, esiintyjä: Martti Silvennoinen.

    Uusinta vuodelta 1969.

  • Valkoisten ylipäällikkö Mannerheim päättää puhkaista punaisten pohjoisen rintaman 15.3. alkavalla voimakkaalla saarrostavalla hyökkäyksellä. Tampereen ympäristökunnista kaupunkia lähestyvät everstit Wilkman, Wetzer, Hjalmarson ja Linder aloittavat joukkoineen kaupungin 22 päivää kestäneen saarrostuksen. Näin luotiin puitteet Tampereen kukistumiselle.

    Kovin harvoin kuullaan 1918 tapahtumat kokeneiden muisteluksia. Tässä ohjelmassa aikalaiset ovat äänessä. Eino Lahdensuo, Matti Pispa, Hermanni Musturi ja Anna Boman kertovat mitä tapahtui.

    Käsikirjoitus ja toteutus Heikki Ylikankaan tekstiin: Tapio Kalliomäki. Äänisuunnittelu: Janne Perttula. Kertoja: Ahti Jokinen. Tuottaja: Hannu Karisto, dokumenttiryhmä.

  • Natsi-Saksan T-4 -eutanasiaohjelma käynnistyi naisten keskitysleirillä Ravensbrückissa marraskuussa 1941. Psykiatri Friedrich Mennecken tehtävänä oli karsia vankien joukosta kaikista hyödyttömimmät naiset: vammaiset, mielisairaat, vanhukset, syfilistä sairastavat tai muuten vain epäkelpoiset. Eutanasiaohjelma toimi kansanmurhan kenraaliharjoituksena.

    Viime vuosikymmeninä nopeasti kehittynyt geneettinen insinöröinti avaa huimia näkymiä perinnöllisten sairauksien hoidolle - ja eliittiin kuuluvien ihmisten parantelulle ja jalostamiselle. Digitaalisen kumouksen myötä pian suuri osa vaativistakin työtehtävistä voidaan digitalisoida. Mitä ihmisten ihmisten enemmistölle tapahtuu?

    Digitaalinen tekniikka antaa myös ihmisten mielten muokkaamiseen ennennäkemättömät keinot. Onko demokratia jo muuttumassa datakratiaksi? - Entä kun ihmisessä on lähitulevaisuudessa enemmän konetta kuin ihmistä? Merkitseekö se lopun alkua Homo sapiensille?

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen.
    Esiintyjät: Minna Haapkylä, Elsa Saisio, Aki Raiskio.
    Äänisuunnittelu: Hanna-Helena Kinnunen.
    Tuottaja: Pekka Ruohoranta, Radiogalleria.

  • Neljä tekniikan opiskelijaa tekee huhtikuussa 1916 loppuelämänsä kannalta ratkaisevan päätöksen: he lähtevät jääkäreiksi Saksaan. Samalla heistä tulee rikollisia, maanpettureita. Kiinnijäävää odottaa Siperia tai muu karu kohtalo. Santarmeja suuremmaksi vaaraksi osoittautuu kuitenkin keväinen Merenkurkku, joka uhkaa viedä hengen tai ainakin järjen.

    Jäätikköseikkailu 1916 on niin tosi kuin muistinvarainen tarina voi olla. Siinä puhuu omalla äänellään yksi pojista, joka äänitti muistelmansa 1960-luvulla – siis ”vain” noin 50 vuotta tarinamme tapahtumien jälkeen. Toinen kertojaääni perustuu päiväkirjoihin, joita yksi nuorukaisista piti. Kumpikin lähde on autenttinen, ensimmäistä kertaa julkisuudessa kuultava. Jäätikköseikkailu 1916 on poikain seikkailukertomus vailla poliittisia latauksia. Sillä sellaista oli näiden neljän toveruksen elämä 101 vuotta sitten tsaarin Venäjällä, ennen kuin kaikki muuttui.

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Anu Valve. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto.

  • Radiodokumentti suppeasta sukupuoliroolituksesta ja sen vastavoimista.

    "Voi tyttörukkaa, sust ei tykkää kukkaa. Mekko päälle, muut ei huoli mutrusuuta mukkaa…" Dokumentaarisessa äänikollaasissa Sonja, Fanni, Katja, Jessica ja Ina miettivät tyttöyttä ja naiseutta oman elämänsä kautta. Arkistoista on kaivettu esiin kaikuja menneisyydestä. Millaista on tyttöys ja naiseus 2010-luvulla?

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Pauliina Motturi.
    Äänisuunnittelu: Tiina Luoma.
    Tuottaja: Hannu Karisto.

  • Tieteen ja politiikan suhteessa on tapahtunut suuri muutos. Tämä tuli viimeistään selväksi presidentti Trumpin vaalikampanjan aikana. Perinteinen media vajosi ja some nousi. Tosiasiat menettivät merkityksensä, ohi menivät mielipiteet ja tunne. Valeuutiset, manipulointi ja poliittinen lobbaus ovat tätä päivää.

    On puhuttu totuuden jälkeisestä politiikasta, jossa epätotuudet, huhut ja salaliittoteoriat ovat ohittaneet asiantuntijat ja tutkimuksen. Mutta tieteen merkitys on nykyään entistä suurempi, ajatellaan vaikka tekoälyä tai ilmastonmuutosta. Jos tiede, tutkimus ja koulutus rapautuvat, on vaarana että ajaudutaan kohti autoritääristä valtaa.

    Onneksi suomalaisten luottamus tutkimustietoon on pysynyt melko vakaana. Ehkä emme vielä elä tiedon jälkeistä aikaa?

    Ohjelmassa mukana Esa Väliverronen, Matti Klinge, Tuula Huhtala. Käsikirjoitus ja ohjaus: Desiree Räsänen. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto.

    Kuva: Pixabay.

  • Mitä vihapuhe on? Euroopan neuvosto on määritellyt vihapuheeksi kaiken sellaisen ilmaisun, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuviha, muukalaisviha, antisemitismi tai muunlainen viha, joka perustuu suvaitsemattomuuteen.

    Vihapuhetta on monenlaista ja sitä syntyy mitä erilaisimmissa yhteisöissä ja ympäristöissä kaikenlaisten ihmisten tuottamana. Kielenkäyttömme kertoo mitä olemme sisimmässämme, mutta käytöllä pitää olla rajat ja siitä on oltava vastuussa. Voi sanoa, että sanojemme varassa on elämä ja kuolema.

    Käsikirjoitus ja ohjaus Desiree Räsänen, äänisuunnittelu Kai Rantala, tuottaja Hannu Karisto.

  • Vuoden 1987 uudissana oli kulutusjuhla, ja kansahan kulutti ennennäkemättömän janoisesti. Valuuttalainoitus vapautui Suomessa 1980-luvun lopulla. Lainaa sai, kun kehtasi hakea ja oikein kehotettiin hakemaan. Pörssikauppaa saattoi opetella lainarahalla, ja säästeliäs kansa riehaantui kuluttamaan.
    Nousukiidossa kertoo iloisesta kulutusjuhlan ajasta, kun jupeista tuli nuorisoihanteita. Teos on fragmentteja ajasta, jolloin uskottiin taloudelliseen kasvuun ja hyvinvointiin.

    Käsikirjoitus: Anna-Liisa Haavikko. Ohjaus: Anna-Liisa Haavikko, Tuomas Norvio ja Tapani Rinne. Äänisuunnittelu: Tuomas Norvio. Musiikki: Tuomas Norvio ja Tapani Rinne.
    Esiintyjät: Minna Haapkylä ja Antti Reini. Tuottaja: Pekka Ruohoranta, Radiogalleria.

  • Suomalaiset ryhtyivät harrastamaan joogaa yllättävän myöhään. 1960-luvun alussa muutama asiasta kiinnostunut opiskeli joogaa ulkomaisista kirjoista. Vähitellen samanhenkiset ihmiset löysivät toisensa, alkoi syntyä joogakursseja ja lopulta joogaopisto. Joogasta omaksuttiin silloin suomalainen versio: gurujen perässä ei mennä, tärkeintä on oman ruumiin tunteminen, oman tavan ja hiljaisuuden löytäminen. Toteutus: Teija Peltoniemi, Hanna-Helena Kinnunen ja Hannu Karisto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä