Radio 1 vastaa

Kaj Färm: Muutoksen mahdottomuudesta

  • 4 min
  • toistaiseksi

Kaiken maailman työelämägurut ja life style -oppaat hokevat hokemasta päästyään, että "muutos on mahdollisuus".  Sitten on näitä tosielämän guruja, jotka ovat sitä mieltä, että muutos on mahdottomuus tai ainakin kaikki muutos on aina pahasta.
Odotetusti olen törmännyt tähän jälleen näin vuodenvaihteessa, kun ohjelmistoa on uusittu osin aika reippaastikin. Kritiikkiä on tullut sekä vanhojen ohjelmien päättymisestä kuin uusien ohjelmien alkamisestakin. Joidenkin uutislähetysten lyhentynyt kesto on myös kohdannut kovaa kritiikkiä. On jopa epäilty, että Suomen kansaa tarkoituksella tyhmennetään, kun vähennetään taustoittavan tiedon jakelua.
Tähän voin suoraan vastata, että nimenomaan taustoittavan tiedon tarjonta tulee Yle Radio yhdessä lisääntymään, kun Ykkösaamun uudistus saadaan toteutumaan. Se ei aivan ehtinyt tähän vuodenvaihteeseen, mutta helmikuun lopussa pääsette jo siitä nauttimaan.

On esitetty voimakas epäily siitä, että radiokanavia uudistetaan pelkästään uudistamisen riemusta. Näin ei ole. Esitän tässä nyt kaksi pääasiallista syytä muutoksiimme:
Kuluneena vuotena ja vuodenvaihteessa harvinaisen moni Yle Radio 1:n toimittajista jäi eläkkeelle kuten kirjallisuusohjelmien Seppo Puttonen ja Eeva Luotonen, musiikkitoimituksen Helena Hannikainen sekä Juha Kulmanen, joka tuotti muun muassa eurooppalaisia, amerikkalaisia ja kolmannen maailman puheenvuoroja sekä Julkista sanaa. He kaikki olivat selkeästi oman korkean profiilinsa omaavia tekijöitä, ja siksi juuri samanlaisten tuotteiden tekemistä ei kenenkään muun ollut mielekästä jatkaa. Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei kirjallisuus- ja musiikkiohjelmia enää tehtäisi, vaan niitä tekevät nyt muut omalla otteellaan. Myös eurooppalaisia näkemyksiä tullaan kuulemaan kokeneen toimittajan Jorma Mattilan tuottamassa sarjassa "Moniääninen Eurooppa", mikä kuullaan lauantaisin kello 12.30 ja toisena lähetyksenä keskiviikkoisin kello 17.30. Itse odotan paljon tältä sarjalta.
Toisaalta jaan kyllä sen huolen, että kuulemmeko enää niin sanotun kolmannen maailman ääntä täällä Radio yhdessä. Useinhan on niin, että valtaosa maailmaa näyttäytyy meille ainoastaan uutisissa sotien ja katastrofien yhteydessä ikään kuin siellä ei muuta elämää olisikaan. Tärkeää on, että kuulemme esimerkiksi Afrikasta afrikkalaisten itsensä kertomana eikä pelkästään länsimaisten toimittajien analyyseissä. Tätä täytyy pitää silmällä ja onhan meillä siihen välineitä, kuten useita keskusteluohjelmia, sarjoja ja tietenkin klassikko-ohjelma ”Maailmanpolitiikan arkipäivää”. Se kuullaan muuten ensilähetyksenä juuri ennen Moniäänistä Eurooppaa eli lauantaisin kello 12.10 ja toisena lähetyksenä tiistai-iltana kello 21.30.

Toinen erittäin tärkeä syy muutoksiin on se, että maailma muuttuu, kuuntelijat tai ainakin heidän tarpeensa muuttuvat ja mediakenttä muuttuu. Radio yksi ei halua kalkkeutua, jäykistyä tai dementoitua toistamaan menneen maailman sanomaa. Tämä kanava haluaa pysyä dynaamisena kulttuurin, asiapuheen ja monipuolisen musiikin ehdottoman laadukkaana sivistyksen soihtuna. Se edellyttää harkittua, mutta määrätietoista evoluutionaarista kehitystä, ja sitä me tässä nyt koetamme saada aikaan.

Kertokaa te hyvät kuuntelijat, kuinka me siinä onnistumme. Palautetta voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi.  Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille.
 

Kaj Färm

Radio 1 vastaa 13.1.2018

Lähetykset

  • la 13.1.2018 12.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • "Wanckehan sopii radioonkin! Aina on ollut yksi suosikkijuontajistani, on yhä!" toteaa
    kuuntelija.

    On hyvä muistaa, että kevääksi radion Ykkösaamuun siirtynyt Nicklas Wancke on alun
    perin radiomiehiä ja se toki kuuluu myös otteista. Hyvin hän pärjää minunkin mielestäni.
    Olli Seuriakin on tosin kaipailtu takaisin ja kyllä Olli takaisin tuleekin, kunhan on lomansa
    lomaillut.

    Ykkösaamun sisällöstä ja kestostakin on tullut palautetta:
    "On kuulemma valiteltu aamumusiikin vähenemisestä, mutta minulle tämä aikaisemmin
    alkava Ykkösaamu sopii erittäin hyvin. Minä nautin alkuosasta aamukahvini kanssa ja
    loput kuuntelen autossa matkalla töihin. Tämän tyyppistä ohjelmaa ei ole millään muulla
    radiokanavalla ja Yle ykkösen asialliseen ja fiksuun ohjelmistoon se sopii mitä parhaiten.
    Musiikkia kuuntelen sitten iltaisin." Näin kommentoi Ritva, mistä kiitos.

    Sitten asiaa kulttuurista:
    "Milloin Kirjakerho palaa ohjelmistoon? Se oli Suomen ainoa ja paras kirjallisuusohjelma,
    jolla oli todella pitkät perinteet. Olen kuullut huhuja, että ohjelma olisi kokonaan lopetettu. Ei kai tämä pidä paikkaansa? Se merkitsisi kyllä Yle Radio 1:lle lopun alkua kulttuurikanavana."

    Tulen tähän väliin ja kerron, että nimikkeenä Kirjakerhoa ei todellakaan keväällä ole kuultu,
    vaikka muita kirjallisuusohjelmia onkin. Kirjakerho tekee toki paluun kesäohjelmistoomme
    teemaheinäkuun merkeissä. Siitä kerron sitten myöhemmin lisää.

    "Toinen vakava asia on Kultakuumeen lopettaminen. Kai Ristolan eläköityminen ei voi olla
    mikään syy ajankohtaisen kulttuurin makasiiniohjelman lakkauttamiseen. Eikä samalle
    lähetyspaikalle tullut Kulttuuriykkönen ole millään muotoa Kultakuumeen seuraaja."

    Kai Ristolan eläköityminen ei liity Kultakuumeen lopettamiseen ja Kulttuuriykkösen
    alkamiseen. Kulttuuritoimitus vain halusi uudistaa tarjontaansa hieman toisentyyppisellä
    lähestymistavalla.

    Antaa kirjoittajan jatkaa:
    "Olen pannut senkin merkille, että kulttuuri loistaa poissaolollaan aamun uutismakasiinista
    Ykkösaamusta, jonka lähetysaikaa on pidennetty. Onhan siellä toki joitain uutisia
    kulttuurista ja kolumneja, mutta olisin odottanut, että uudistuksen myötä mukaan olisi tullut
    joitain vakiomuotoisia ja pysyviä kulttuuriosioita kuten vaikkapa kulttuurilehtikatsaus tai
    taidenäyttelyarvio."

    Tuo on aivan totta. Ykkösaamua uudistettaessa pohdimme myös tuota kulttuurin osuutta ja
    päädyimme ratkaisuun, jossa varsinaiset kulttuurisisällöt jätettiin kulttuuritoimitukselle,
    mutta kulttuurista voidaan Ykkösaamussakin puhua ikään kuin uutisnäkökulmasta. Jos
    vaikka joku rupeaisi rakentamaan Helsinkiin Guggenheimia tai purkamaan Ateneumia.
    Kyse on siis toimitusten työnjaosta. Kulttuuripalautetta antoi kriitikko ja kirjallisuudentutkija, josta käytän tässä etunimeä Jarkko.

    Kiitoksia jälleen kaikesta palautteesta. Se on ollut runsasta, mutta sen lukeminen on aina
    yhtä antoisaa. Antakaa sitä siis lisää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse
    osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse
    osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Jos haluaa käyttää niin sanottua perinteistä postia, niin sekin
    sopii. Osoite on silloin: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Aurinkoista kelirikkoaikaa kaikille.
    Kaj Färm

  • Tällä viikolla erityisen paljon huomiota on saanut Sari Valto ja hänen tiistainen ohjelmansa ”Katoaako Suomen kansa”. Kyse on tietenkin syntyvyyden laskusta.

    Väestöliiton perhebarometrin mukaan yhä useampi suomalainen toivoo korkeintaan yhtä lasta. Vapaaehtoisesti lapsettomien osuus naisista on arvion mukaan peräti 16 prosenttia. On myös oltu iloisia tästä kehityksestä, sillä on katsottu, että näin Suomi osaltaan helpottaa ylikansoittuvan maailman tilannetta.

    Erilaisiakin mielipiteitä on kuultu:

    ”Kuuntelen Sari Valton lähetystä ”Katoaako Suomen kansa”. Laitan yhden ajatuksen. Varmasti lapsentekoa estävät asenteet, joista ohjelmassa on puhuttu. Työelämän merkitystä en kuitenkaan huomannut paljon mainitun. Ehkä yksi syy lapsenteon lykkäämiseen on se, että parhaassa hedelmällisyysiässä nuorilla on pätkätöitä. Sitten 30-45-vuotiaana on kiire luoda ura ja sitouduttava vakityösuhteessa 24/7, koska muuten on työnantajien mielestä pian liian vanha kehittymään. Missä välissä tuossa jää aikaa lapsille?” kysyy viestissään Kaarina.

    Samaa mieltä on seuraava kuuntelija:

    ”Häiritsee tuo ajatus ja ennakkoasenne, että nuoret mukavuudenhalusta laistaisivat lasten tekemisestä. Kyse on ihan aidosti työelämän epätasa-arvosta, missä nuorempia sukupolvia kohdellaan käsittämättömän huonosti niin työsuhteiden ennustettavuuden, työterveyshuollon, lomien kuin palkkauksen suhteen. Ay-liike on väistänyt vastuunsa nuorten työsuhdetilanteiden parantamisesta. Työnantajat kohtelevat nuoria kyynisesti teettämällä loputtomia nollatuntitöitä, pätkätöitä, freelancer-toimeksiantoja ja niin edelleen. Perhettä perustettaessa ei mietitä ensisijaisesti perhevapaamallia tai muuta sellaista vaan tulevaisuuden näkymiä, turvallisuutta ja luottamusta toimeentuloon ja asioiden järjestymiseen. Tätä työelämä ei nykyisin tue millään tavoin.”

    Kokonaan toisenlaisen aspektin tuo kysymykseen nimimerkki ”Tutkija” Jyväskylästä: ”Ei pidä paikkaansa, että hankalat työolosuhteet tai liian pienet lapsilisät olisivat syy laskevaan syntyvyyteen. Päinvastoin. Kyse on kasvaneesta hyvinvoinnista. Kautta aikain on syntyvyys laskenut yhteiskunnissa vaurastumisen myötä. Tämä nähdään nyt selvästi myös niin sanotuissa kehittyvissä maissa: kun lapsia ei tarvitse tehdä enää niin paljon ”sosiaaliturvaksi”, laskee myös syntyvyys.”

    Hieman samoilla linjoilla on ”Hyvinkään mummo”:

    ”Nykynaisilla ja miehillä on vaikeuksista huolimatta kuitenkin paremmat olot kuin kenelläkään Suomen historiassa. Itse kuulun 1940-luvulla syntyneenä niin sanottuihin suuriin ikäluokkiin. Luuletteko, että pikkukylämme kansakoulut täyttyivät sitä varten, että sosiaali- ja muut etuudet olivat niin avokätisiä? Kattia kanssa. Vanhempamme vain halusivat rakentaa uutta ja parempaa Suomea. Siinä olemme nyt ja nämä ovat seuraukset.”

    Tästä voi ainakin vetää sen johtopäätöksen, että Sari Valto on jälleen kerran tarttunut tärkeään aiheeseen. Tuokin ”Katoaako Suomen kansa”- ohjelma on kuultavissa Areenassa, kuten tietenkin aiemmatkin jaksot. Nimittäin edellinen Sari Valton ohjelma:

    ”Onko maapallon tulevaisuus kuluttajien käsissä?” herätti sekin laajaa ja laadukasta keskustelua.

    Kiitoksia jälleen palautteesta. Sitä voi lähettää vaikka nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Perinteinen posti kulkee tiistaita lukuun ottamatta myös: Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Kauniita alkukevään päiviä.

    Kaj Färm

    (Radio 1 vastaa 14.4.2018)

  • Juho-Pekka Rantalan torstainen "Mikä maksaa" -ohjelma on herättänyt paljon huomiota. Ohjelman aihe oli "Millaista on feministinen taloustiede" ja vieraina olivat tutkijatohtorit Anna Elomäki ja Hanna Ylöstalo.

    Ensinnäkin on tullut kiitosta:

    "Tosi kiinnostava ja tärkeä aihe! Naiset ja talous, eipä juuri koskaan kuule tällaisia ajatuksia missään, sekin kertoo paljon. Kiitos toimittajalle ja asiantunteville keskustelijoille!"

    Kiitosta myös miehiltä:

    "Kiitos tosi paljon hyvästä ja sivistävästä keskustelusta! terveisin Lars"

    Ohjelma herätti ihmisiä myös pohtimaan kriittisestikin:

    "Haluaako feministinen taloustiede paeta privaattiin? Onko tarkoitus luoda uusi kansantalouden tilinpito? Onko markkinat aikomus korvata ei-markkinaperusteisella arvonmuodostuksella? Onko se poliittinen kysymys? Kuinka feministinen taloustiede aikoo selvitä käytännön kokeesta? Tähän asti naisintressi on ollut muuntaa privaatti, pääosin palkaton työ palkatuksi, siis yhteiskunnalliseksi työksi. Haastateltavat puhuvat kovan talouden käsitteen laajentamisesta. Vaikuttaa että talouden käsite halutaan relativoida."

    Hyviä kysymyksiä.

    Sitten tuli paljon ikäviä ja väheksyviä kommentteja kuten:

    "Höpö höpö, keinotekoista puuhastelua joka on itse asetettu talouspolitiikan tutkimuksen lipun alle."

    tai:

    "Ei teistä ole mihinkään muuhun kuin suunsoittoon ja turhien kustannusten maksimointiin. Teidän laisianne loisia on yliopistojemme ja virastojen kammiot pullollaan. Paljon tyhjän pulputusta - ei mitään muuta. terveisin seppä Ilmari"

    Nämä eivät suinkaan olleet asiattomimmasta päästä, mutta saatte varmaan kuvan. Olen aika hämmentynyt. Naiivissa kuplassani olen kuvitellut, että puhe naisvihasta ja syrjinnästä alkaa maassamme olla liioittelua ja mennyttä aikaa, mutta olen tainnut olla väärässä. Tällä viikollakin useat naispuoliset haastateltavat tai vaikka Ykkösaamun toimittajat ovat saaneet kritiikkiä nimenomaan sukupuolensa takia. Puututaan ääneen, intonaatioon sekä johonkin yleiseen uskomukseen siitä, että naiset eivät kerta kaikkiaan sovi joihinkin tehtäviin. Kummallisinta on, että tällaista palautetta tulee myös naisilta, joskin suurin osa huutelijoista on miehiä. Vaikeata ymmärtää moista.

    Palatakseni vielä tuohon ohjelmaan. Siinä luonnehdittiin, että feministisen taloustietiede kyseenalaistaa perinteisen taloustieteen metodeja ja arvopohjaa. Juuri siitähän kaikessa tieteen tekemisessä on kysymys: kyseenalaistamisesta. Kyseenalaistajan kanssa ei täydy olla samaa mieltä, mutta "totuuksien" kyseenalaistamisen kauttahan tiede juuri kehittyy.

    Tuo ohjelma kannattaa kuunnella avoimin mielin Areenasta.

    Sitten viikon hyvä uutinen: Yle Radio yksi rupeaa lähettämään karjalankielistä viikkokatsausta. Aikaisemmin sitä on kuultu Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon radioissa, mutta nyt se kuullaan koko valtakunnassa.

    "Yle uudizet karjalakse - karjalankielinen viikkokatsaus" kuullaan lauantaisin kello 15.50. Kannattaa kuunnella, aika paljon siitä ymmärtääkin.

    Kiitoksia palautteesta, jota voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Kelpo vaihtoehto on myös lähettää palaute suoraan minulle joko sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista viikonloppua!

    Kaj Färm

    (Radio 1 vastaa 7.4.2018)

  • Aloitetaanpa kulttuurista:

    "Kiitos Kari Enqvistille Radio 1:een tulleesta kolumnista! Kuulun
    itse tuohon ryhmään, joka mieluusti kuuntelee kirjallisuus- ja
    kulttuuriohjelmia. Olen todennut saman: ohjelmia on vähennetty ja korvattu
    urheilulla ja nuorten keskusteluilla mielestäni usein tyhjänpäiväisistä
    aiheista. Puhe-kanavakin oli aluksi suosikkikanavani Ylellä, nyt kuuntelen
    sitä vain harvoin, koska tarjonta on kehnoa. Mihin hävisi kirjakerho ja
    mikä tuli tilalle?"

    Kirjoittaja viittaa Kari Enqvistin Ykkösaamussa kuultuun kolumniin, jonka hieman
    provosoiva otsikko on: "Nuorten mielistelyllä ei ole mitään ylärajaa". Melko provosoiva on
    myös itse kolumni, mutta totta ainakin toinen puoli. Kannattaa kuunnella tai lukea
    Areenasta.

    Niin tuo kysymys "Kirjakerhosta". Kuten olen kertonut, jäi meiltä vajaan vuoden sisällä
    kolme kokenutta kirjallisuustoimittajaa eläkkeelle. Heidän jättämäänsä aukkoa emme ole
    kokonaan onnistuneet täyttämään, mutta pyrkimys on kova. Me emme suinkaan aio
    unohtaa kirjallisuutta.

    Sitten Muistojen bulevardille:

    "Kiitos Jake Nymanin valinnoista tänään keskiviikkona: Oli Laura, Domino, Ramona,
    ranskalaiset ihanat ym. Onpa Ylessä suurenmoista musiikkia tallella. Bulevardilla olemme
    kuulleet parasta. Jake on paras valitsija. Hienoa, että hän on taas töissä. Kiitos myös
    Ylelle tästä ohjelmasta! Parhain terveisin Riitta E."

    Niin. Vastoin yleistä käsitystä Jake Nyman ei ole ainakaan ihan kokonaan jäänyt
    eläkkeelle, vaan kokoaa esimerkiksi Muistojen bulevardit keskiviikkoisin. Olemme siitä
    iloisia.

    Palataan vielä tuohon jonkin verran porua herättäneeseen aamu-uudistukseemme. Luen
    otteita Järvenpäästä saamastani kirjeestä:

    "Olen ollut Yle Radio 1:n uskollinen kuuntelija kymmeniä vuosia ja seurannut ihaillen
    ohjelmien kehittymistä taitavien toimittajien myötä. Myös kuuluttajat ovat ihan omaa
    luokkaansa, persoonallisia, monipuolisesti osaavia. melkein kuin omia ystäviä.
    Jäin eläkkeelle noin kahdeksan vuotta sitten, kuten niin monet kaltaiseni suurten
    ikäluokkien edustajat. Siitä lähtien olen voinut iloita entistä enemmän Yle Radio 1:n
    arkiaamujen ohjelmista.
    Tämä hieno linja on nyt katkennut. Hyvää tekevä musiikki on vaihtunut tiukkaan puheeseen taloudesta ja politiikasta.
    Yhtenä perusteluna Ykkösaamun aikaistamiseen ja venyttämiseen oli uutisten parempi
    taustoittaminen ja kommentoiminen. Miksi sen pitää tapahtua aamuvarhaisella? Itse
    kaipaisin sen tapaista ohjelmaa myöhäisiltapäivään esimerkiksi kello 17 uutisten jälkeen,
    jolloin on jo päivän uutisannista uutta sanottavaa."

    Kiitos asiallisesta ja rakentavasta palautteesta kuuntelijallemme Ainolle Järvenpäähän.
    Miksi siis ajankohtaisohjelmaa tarjotaan aamulla eikä illalla? Haluamme tietenkin palvella
    myös ajankohtaisohjelmien kuuntelijoita mahdollisimman hyvin eli tarjota ohjelmaa silloin,
    kun ihmiset ovat radioiden äärellä. Kaikkien radiokanavien paras kuunteluaika alkaa
    aamulla seitsemän jälkeen. Tämä niin sanottu "prime time" jatkuu noin kymmenen tuntia ja
    jo kello 17 aikaan alkaakin sitten television "prime time". Toki näidenkin kellonaikojen
    ulkopuolella tarjoamme laadukasta radio-ohjelmaa, mutta tällainen suuri
    ajankohtaissatsaus kannattaa tietenkin tarjota silloin, kun ihmiset pystyvät ja haluavat
    radiota käyttää. Ymmärrän, että kuuntelijoilla on erilaisia ajankäyttötapoja ja esimerkiksi
    eläkeläisten päivä saattaa olla kovinkin toisenlainen kuin työssäkäyvien. Pelkästään
    eläkeläisille emme kuitenkaan voi tätä kanavaa suunnitella.

    Kiitoksia kaikesta palautteestanne. Sitä voi yhä lähettää joko nettisivujemme kautta tai
    sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää
    postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Monet lähettävät viestinsä myös
    perinteisen postin kautta, ja sehän sopii. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.
    Rauhallista pääsiäisenaikaa kaikille.

    Kaj Färm

  • Yle Radio 1 vastaa 24.3.2018: Raju on ajan riento

    ”Olipa yllättävä Brysselin kone tällä viikolla!” toteaa Sirkka Joensuusta. Sirkka tarkoittaa viime keskiviikon Brysselin konetta, jonka aiheena oli EU ja uskonnot. Maija Elonheimon haastateltavana oli kansliapäällikkö Jukka Keskitalo kirkkohallituksesta. Näin Sirkka jatkaa:

    ”On todella hyvä muistaa, että uskonnolla ja uskonnoilla on EU:ssa suuri merkitys. Me täällä maallistuneissa pohjoismaissa emme ehkä aina oikein ymmärrä, kuinka suuri vaikutus ja merkitys esimerkiksi katolilaisuudella on Euroopassa ja EU:ssa. Brexitin myötä se vain kasvaa.”

    Asian olen huomannut usein keskustellessani muista Euroopan maista kotoisin olevien kollegojeni kanssa. Taitaa muuten olla niinkin, että EU:n komission puheenjohtajana on aina ollut katolinen mies. Nyt kun Jyrki Kataisenkin nimi on noussut esille näissä pohdinnoissa saattaa tälläkin asialla olla yllättävän suuri merkitys.

    ”Näitä rouvia voisi kuunnella vaikka kuinka kauan!” Kirjoittaa Mikko Helsingistä ja tarkoittaa ”Näistä levyistä en luovu”- ohjelmassa kuultuja Sinikka ja Tiina Nopolaa. ”Oikein harmitti kuinka nopeasti tuo tunti kuluikaan. Hauskaa sanailua ja kivaa musiikkia. Kiitos kaikille.”

    Ohjelma kuultiin perjantaina ja uudelleen sen voi kuunnella sunnuntaiaamuna kello seitsemän uutisten jälkeen. Ja löytyyhän se Areenastakin.

    Varsin monenlaista palautetta on yhä tullut arkiaamujemme uudistuksista. Varsinkin varttuneempi väki, kuten nimimerkit ”Mummo maalta”, ”Huutava ääni korvessa” ja suorastaan klassinen ”Yksi monien puolesta” pahoittelevat aamuhartauden siirtoa kello 7.50:tä kello 7.15.

    Myös aamumusiikin kaipaajat ovat olleet yhteydessä. Jälkimmäisten huolta pystyimmekin keventämään - toivottavasti, kun loppuviikosta lisäsimme musiikin osuutta ennen Ykkösaamun alkua.

    Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että monet kuuntelijamme ovat myös kiitelleet laajentunutta Ykkösaamua. Perusteluja kunnolla taustoitetusta tiedosta on myös ymmärretty hyvin.

    Pahoillani olen siitä, jos kommentointini tästä asiasta koetaan ylimieliseksi ainoastaan siitä syystä, että uudistusta ei heti peruta. Olen vilpittömästi sitä mieltä, että Ykkösaamun uudistus oli tarpeellinen vaikka siitä seurasikin se, että muutakin ohjelmistoa piti muokata. Edes Yle Radio 1 ei voi jäädä menneisyyden vangiksi rajussa ajan riennossa, jos tällainen kahden melko kuluneen sanonnan yhdistäminen tällä kertaa suvaitaan.

    Palautetta on siis tullut, mutta yhä sitä myös kaivataan. Sitähän voi antaa joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Huomenna on sitten Palmusunnuntai mahdollisine virpomisineen ja siitä alkaakin sitten hiljainen viikko kohti pääsiäistä.
    Rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

    (Radio 1 vastaa 24.3.2018)

  • Kuten oletettua olikin aamu-uudistuksemme eli se, että Ykkösaamu alkaa nykyään jo kello 7.30, on aiheuttanut runsaasti palautetta. Osa palautteesta on kiittävää ja iloista siitä, että myös monet sellaiset ihmiset, jotka aiemmin eivät pystyneet, lähinnä työn takia, Ykkösaamua kuuntelemaan pääsevät siitä nyt osalliseksi. Kuten eräs kuuntelija kirjoitti:

    "Ykkösaamu on juuri sellaista terävää ja kuitenkin asiallista ohjelmatarjontaa, mitä Yleisradiolta kaipaan. Hyvä, että sitä saadaan nyt hieman lisää."

    Näin Mikko ja on helppoa olla samaa mieltä. Mikäs on ollessa, kun Ykkösaamun tekijätiimissä on muiden hyvien toimittajien muassa juuri tällä viikolla Bonnierin suuren journalistipalkinnon saanut Olli Seuri. Onnittelut vielä kerran Ollille!

    En kuitenkaan lainkaan kiellä, että paljon on tullut myös kielteistä palautetta. Erityisen pahoillaan ollaan oltu siitä, että Aamusoitto lyheni uudistuksen yhteydessä. Sitä ei käy kiistäminen ja pyrimmekin löytämään tapoja, joilla saisimme Ykkösaamua edeltävän ajan "soimaan" edes hieman enemmän jo ensi viikolla.

    Asiaan liittyy kyllä ainakin osalla yleisöä pieni väärinkäsitys. Monet ovat nimittäin sitä mieltä, että Yle Radio 1:n tulisi olla puhdas musiikkiradio, jossa ei ajankohtaisuuksia tai muuta puhetta kaivata. Näinhän ei ole koskaan ollut, vaan tämä kanava on aina ollut paitsi musiikin, myös vankan asiapuheen, taustoittavan tiedon ja kulttuurin kanava. Unohtamatta draamaa tai hartausohjelmia. Varsinaisia uutisia meiltä tulee selvästi harvemmin kuin esimerkiksi Radio Suomesta, mikä on se varsinainen uutiskanava, mutta taustoittavaa ohjelmaa sitäkin enemmän. Nyt ja vastakin.

    Oli myös odotettavissa, että osa aamuhartauden kuuntelijoista kokee ikäväksi tuon jälkimmäisen lähetysajan siirron. Toivon, että tekin siihen vielä totutte.

    Mutta onhan täällä muutakin tapahtunut kuin aamu-uudistus, kuten Mariakin kirjoittaa otsikolla "Hiukan vanhanaikaista":

    "Pidän ohjelmasta Euroopan valot ja sen toimittajan taidolla valitsemasta eri kielisestä musiikista. On hyvä muistuttaa kansainvälisyyden hyvistä puolista, taiteesta, musiikista. Kiitos siis ohjelmasta, mutta kaikella ystävyydellä, näinä aikoina on minusta hiukan vanhanaikaista käyttää jatkuvasti naispuolisista laulajista nimitystä: 'laulajatar'. Emme ole aikoihin sanoneet 'opettajatar', 'tarjoilijatar' tai 'näyttelijätär'. Tässä tasa-arvon maassa se voidaan katsoa syrjiväksi ja särähtää myös minun korvaani, vaikka olenkin pian eläkeiässä. Ystävällisesti kouluttaja ja tietokirjailija Maria S."

    Olen tästä asiasta samaa mieltä Marian kanssa ja epäilemättä myös ohjelman toimittaja Pasi Hiihtola, jolle tämä palaute on myös lähetetty.

    Vielä ehdin lukemaan yhden palautteen:

    "Kuuntelin juuri tänään perjantaina 16.3. Tiedeykkösen, joka käsitteli aivojen viemärijärjestelmää eli aivojen puhdistusta. Ohjelma sivisti roppakaupalla. Suuret kiitokset toimittaja Teija Peltoniemelle ja tiimille, joka oli saanut haastateltaviksi kaksi selkeäkielistä tutkijaa. Tavallinen kuulija ymmärsi toimittajan kysymykset ja niihin saadut vastaukset. Ja kaiken lopuksi oli esillä myös ohjeet, miten suojata aivojaan.
    Ystävällisin terveisin nimimerkki 'Ykkösen kuuntelija Kannelmäestä'."

    Helsingistä tuli siis tuo palaute, mikä koski nyt jo eilistä Tiedeykköstä. Toki se niin kuin muutkin jaksot ovat yhä kuunneltavissa Areenasta.

    Palautetta on siis tullut runsaasti, mistä kiitos. Sitä voi edelleen lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Perinteinen posti kulkee osoitteella: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio. Sen sijaan puhelin ei ole tässä oikein hyvä väline. Työni on nimittäin sen luonteista, että harvoin pystyn puhelimeen vastaamaan. Siksi pyydän kirjallista palautetta.

    Kaunista viikonloppua kaikille

    Kaj Färm

    Radio 1 vastaa 17.3.2018

  • Palautetta voi saada monista asioista. Aivan erityinen palautteenlaji on palaute asioista, jotka eivät ole vielä tapahtuneet. Tällä viikolla sitä on tullut melkoisesti Radio 1: aamu-uudistuksesta, mikä käynnistyy ensi maanantaina kahdestoista maaliskuuta.

    Suurin muutos ja oikeasti syy kaikkiin muihin muutoksiin on uudistuva Ykkösaamu.

    Viime vuosina on kasvanut huoli siitä, että mediakenttää vallitsee yhä enemmän voimakkaasti jakautunut mielipiteiden julistaminen, vihapuhe ja vääristely. Välillä tuntuu siltä, että ihmiset eivät enää kuuntele toisiaan, vaan huutelevat erilaisia omaa maailmankuvaa vahvistavia väitteitä ja julistuksia. Yksittäisiä uutisia, niin oikeita kuin valheellisiakin, on paljon ilmassa, mutta yhä vaikeampaa on käsittää, mistä kaikesta on kysymys.

    Onkin vaadittu enemmän kunnolla taustoitettua, tutkittuihin faktoihin perustuvaa ja silti ymmärrettävästi kerrottua tietoa maamme ja maailmamme tapahtumista. Juuri siihen tarpeeseen pyrkii uudistuva Ykkösaamu vastaamaan. Yhtenä keinona on ohjelman lähetysajan kasvattaminen. Maanantaista lähtien Ykkösaamu alkaa jo kello 7.30. Tällä pyrimme siihenkin, että myös työssäkäyvät kuuntelijat pystyvät paremmin kuuntelemaan ajankohtaista asiaa jo ennen työpäiväänsä - ehkä työmatkalla. Lisäksi tämä muodostaa selkeän aamuvaihtoehdon Ylen muulle monin tavoin ansiokkaalle radiotarjonnalle aamuisin. Puhumattakaan nyt kaupallisista kumppaneistamme –´- herra paratkoon.

    Ja sitten se varjopuoli: Jotta jotain uutta voidaan lisätä, täytyy jotain vanhaa poistaa, niin se vaan on. Ykkösaamun laajennuksen alta joutuu väistymään Aamusoiton jälkimmäinen osa. Runsaasta palautteesta tiedän, että se surettaa monia ja ymmärrän sen oikein hyvin. On kuitenkin mielestäni hieman liioiteltua väittää, että tuo noin kahdenkymmenen viiden minuutin vähennys romahduttaisi niin sanotun klassisen musiikin tarjonnan Yle Radio yhdessä. Sillä on yhä erittäin vankka asema ohjelmistossamme. Mutta totta on, että monien tuttuja aamurutiineita muutos varmasti häiritsee.

    Tiedän, ettei internet ole kaikille sopiva vaihtoehto, mutta muistutan kuitenkin, että netissä kuuluva sisarkanavamme Yle Klassinen uudistaa juuri tämän muutoksen takia omaa aamutarjontaansa hieman "aamusoittomaisempaan" tyyliin. Kannattaa kokeilla, jos mahdollista.

    Toinen muutos, jonka tämä uudistus tuottaa on aamuhartauden toisen lähetyksen muuttuva lähetysaika. Kovin pitkään aamuhartaudet on kuultu ensin kello 6.15 ja sitten kello 7.50. Ensi maanantaista lähtien lähetysajat ovat 6.15 ja 7.15. Toivon sydämestäni, että aamuhartauden kuulijat pystyvät sopeutumaan tähän aikataulun muutokseen.

    Eräs yhteydenottaja sanoi minulle, että "tulette taatusti katumaan tätä muutosta ja tekoa." Voi olla niinkin, mutta olen jostain lukenut viisaan ajatuksen siitä, että on kuitenkin parempi katua jotain, mitä on tehnyt kuin katua sitä, että eipä tullut tehdyksi. Jälkimmäinen on tietenkin tavallaan turvallisinta, mutta ei sillä asenteella mitään uutta saavuteta.

    Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei tehdyistä ratkaisuista saisi olla eri mieltä - päinvastoin. Tätä kanavaa tehdään teille hyvät radion kuuntelijat ja siksi on hyvin tärkeää, että kerrotte, miltä muutos maistuu, sitten kun se on tapahtunut. Yle Radio 1:n uusi aamu pidentyneine Ykkösaamuineen alkaa siis jo ensi maanantaina, 12.3. Olkaa kuulolla ja avoimin mielin.

    Palautetta muutoksesta ja toki myös kaikesta muusta mahdollisesta voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Ja posti kulkee myös ihan perinteiseen tapaan Kustin kyydissä ja osoitehan on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Joka tapauksessa toivotan rauhallista viikonloppua kaikille.

    Kaj Färm

    Radio 1 vastaa 10.3.2018

  • "Kiitoksia tästä uudesta Havaintoja ihmisestä -ohjelmasta. On erittäin tärkeätä, että yksinäisyydestä puhutaan näin moniulotteisesti ja asiantuntevasti. Pelkkä voivottelu ei riitä, vaan asiaa on hyvä pohtia syvemmin."

    Näin kirjoitti Paula eikä hän ole ainoa, joka ohjelman on löytänyt ja sitä kiittelee. Tämä Satu Kivelän toimittama sarja kuullaan radiosta torstaisin kello 12.10 ja molemmat jo kuullut ohjelmat: "Näkymättömyys on kuin kidutusta" ja "Yksinäisyys hakkeroi aivot" löytyvät tietenkin Areenasta. Kannattaa muuten kuunnella.

    Muutkin ohjelmat toki tekevät havaintoja ihmisestä ja niitä myös tuovat esille. Esimerkiksi perjantainen Kalle Haatasen ohjelma, jossa hän haastatteli professori Seppo Hentilää aiheesta "Suomen sisällissota ja historian muisti", on nostattanut monenlaista keskustelua. Ohjelmassa puhuttiin paljon myös termistä "vapaussota", mikä ei tunnetusti Hentilälle oikein maistu.

    Termi aiheutti paljon keskustelua myös kuuntelijoiden keskuudessa:
    "On aivan tolkutonta, että juuri nyt, sata vuotta noiden karmeiden kuukausien jälkeen ruvetaan taas puhumaan "vapaussodasta" ja "punaryssistä"! Eikö voitaisi sopia, että puhumme asiallisesti ja maltillisesti sisällissodasta, emmekä enää lietso riitaa ja väkivaltaa?" kirjoittaa Anja. Samoilla linjoilla on Henri: "Hentilä on aivan oikeassa siinä, että "vapaussota"-käsite on jälkikäteen luotu propagandistinen termi. Itse en muuten Tanneria oikein työväenmieheksi kuvailisi."

    Ja sitten pari havaintoa toiselta laidalta:
    "Seppo Hentilälle: Kapinassa oli lopulta vähän torppareita, vain nelisen prosenttia. Historian valossa vapaussota on sittenkin hyvä nimitys. Kun vallankumoushallitus suunnitteli uutta valtiosääntöä Suomelle, niin Venäjän bolsevikki-asiantuntijat halusivat myös venäläisille työläisille äänioikeuden Suomen vaaleissa. Tämä siltä varalta, että jos Suomen porvaristo yrittäisi hankaluuksia, voitaisiin Pietarista lähettää muutama junalasti "oikeita" äänestäjiä vasemmiston tueksi."

    Ja vielä yksi huutava ääni korvessa:
    "Sosialistit kutsuivat sotaa vallankumoukseksi, joka aloitettiin Paasitornin
    kokouksessa äänestämällä aseellisesta vallankumouksesta. ensimmäinen äänestys -
    ei, toinen äänestys - kyllä. Paikalla oli Josef Stalin, jonka tehtävänä
    oli varmistaa aseellinen vallankumous ja voiton jälkeen liittää Suomi
    Neuvostoliittoon. Valkoisten voitto sinetöi parlamentarismin maassa, muuten
    Suomesta olisi tullut sosialistinen maa. Eikö kyseessä ole vapaussota?"

    Omana havaintonani en voi olla kummeksumatta, kuinka voimakkaita tunteita sodan nimittäminen vieläkin herättää. Toisaalta se kertoo myös sanan voimasta ja tärkeydestä. Sanat kantavat tiedon ja merkityksen lisäksi myös valtavan määrän tunnetta. Vaikka joskus tämä kinastelu saattaa turhauttaakin, on hienoa huomata kuinka merkittävä asia kieli ja sen sisältämät sanat ovat ihmiselle.
    Kalle Haatasen ohjelma on sekin luonnollisesti kuunneltavissa vielä Areenassa.

    Kiitoksia kiivaastakin palautteesta ja lisää sanan säilää toivon joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Monet lähettävät viestinsä myös perinteisen postin kautta, ja sehän sopii. Osoite on: Kaj Färm, PL 8, 00024 Yleisradio.

    Toivotan aurinkoisia talvipäiviä kaikille.

    Kaj Färm

  • Kaj Färm: Ilusat sünnipäeva, 100-aastane Eesti!

    "Onpa ollut hieno viikko!" huudahtaa Raimo Helsingistä, eikä tarkoita ainakaan pelkästään talvisessa säässä vietettyä hiihtolomaa, vaan radio-ohjelmia:

    "Te siellä Radio 1:ssä olette tehneet oikein juhlaviikon satavuotiaan veljeskansamme kunniaksi. Oma juhlintani alkoi jo maanantaina Roman Schatzin parissa ja sen jälkeen Viroa on käsitelty monin eri tavoin ja näkökulmin eri ohjelmissa niin musiikeissa kuin puheissakin. Kiitoksia todelliselle sivistyskanavalle!”

    Raimon kanssa samoilla linjoilla on Ritva:

    "Kiitos Kare Eskola Viro-ohjelmasta, jonka kuuntelen uusimiseen! Henkilökohtaisesti olen rakastunut virolaiseen musiikkiin heti ensi
    kuulemalta. Pidän muutenkin virolaisesta tavasta tehdä asioita. Arvo Pärt on suosikkini.
    Terveisin Ritva Nivalasta"

    Kanavamme halusi todella satsata tähän Viron juhlaviikkoon, joka huipentuu siis tänään Viron kansallispäivänä. Satavuotiaan Viron juhlistaminen jatkuu yhä. Illalla kello 19.02 kuullaan Viron satavuotisjuhlakonsertti Estonia-teatterista, jolloin esiintyy Viron Filharmonian kamarikuoro ja Tallinnan kamariorkesteri johtajanaan Tõnu Kaljuste.

    Sen jälkeen kuullaan jo aiemmin mainittu Roman Schatzin Viroa käsittelevä maammekirja toisena lähetyksenä kello 22.05. Vieraina hänellä tuossa ohjelmassa on politiikan tutkija Iivi Anna Masso ja historioitsija Seppo Zetterberg.

    Huomenna sunnuntaina Virosta puhutaan Horisontti-ohjelmassa kello 12.05. Ohjelmassa pohditaan muun muassa millaiset jäljet sodat, miehitys ja kommunismi ovat jättäneet satavuotiaaseen Viroon. Miten virolaisista tuli yksi maailman ateistisimmista kansoista? Mistä virolaiset tänään ammentavat arvonsa? Keskustelemassa ovat kirjailija ja elokuvaohjaaja Imbi Paju sekä teologian professori sekä Viron evankelisluterilaisen kirkon teologisen instituutin dekaani Randar Tasmuth. Tuo epäilemättä mielenkiintoinen keskustelu siis sunnuntaina kello 12.05.

    Otetaan tähän loppuun vielä yleishavainto paljon autoilevalta Arjalta:

    ”Kuljen autollani aika usein Vaasasta Etelä-Suomeen hoitamaan lapsenlapsiani. Aina on päällä Ylen Radio 1. Olen itse entinen Radio Suomen työntekijä ja se kanava oli se, jota eniten kuuntelin. Nyt siis Radio 1. Olen ihastunut ohjelmatarjontaanne. Vaikka radio soi tauotta matkan aikana, ei vielä ole tullut sellaista tunnetta, että käännänpä kanavaa. Hyviä kuunnelmia, hyviä tiedeohjelmia tavallisille ihmisille, hartausohjelmat, ajankohtaiset, kaikki.
    Matka sujuu rattoisasti ohjelmienne parissa ne monet tunnit, jotka matkaan kuluvat.”

    Kiitoksia Arja. Juuri tuon takia radiokanavamme täällä Ylessä ovat selvästi toisistaan poikkeavia: tarkoituksena on, että jokainen löytäisi mieluisensa ja tilanteeseen sopivimman. On Yle Radio 1, on Radio Suomi, Yle Puhe ja Ylex. Unohtamatta ollenkaan ruotsinkielisiä Radio Vegaa tai X3M-kanavaa.

    Ja kaiken kruunaa tietenkin Areena, josta voi kuunnella muun muassa nuo kehutut Viro-ohjelmat jälkikäteenkin.

    Kiitoksia kaikista yhteydenotoista. Lähettäkää taas huomioitanne, ideoitanne ja muuta palautetta joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Ja hyvä vaihtoehto on myös lähettää palaute suoraan minulle joko sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Sekä talvi että hiihtolomakausi jatkuvat. Iloitkaamme siitä.

    Kaj Färm

  • "Helähtävä helmikuinen kiitos Radio 1:lle, jonka ohjelmistoon on ilmaantunut kuultavaksi kaksi erinomaista, kiitettävää uutuutta: Venuksen koulu, eli erotiikan kulttuurihistoria sekä Radio Variaatio."

    Nämä terveiset tulevat Vantaalta. Tarkennettakoon, että ohjelman alaotsikko kaikessa nokkeluudessaan kuuluu: "Kulttuurin seksihistoria". Pikku juttu, mutta nyt seuraa perustelut:

    "Ensin mainittu on paitsi kauas historiaan kurkottava, myös ilakoivan hauska. Elämää ja erotiikkaa on ollut maailman sivu. Erotiikka asettuu ohjelmassa oikealle tolalleen sekä hauskasti että faktoina. Radio Variaatio on puolestaan ehjä, puhutteleva kokonaisuus yhteiskuntamme nykymenosta, jossa suvaitsevaisuus ja solidaarisuus ovat jääneet useasti rasistisen vihapuheen jalkoihin. Radio Variaatio palauttaa ihmisyyttä paikalleen: hienoa!"

    Näin kirjoittaa mies, jonka vähintäänkin omaperäinen nimimerkki on "Einardo Betonipolvi Vantaalta" ja toivottaa vielä parhainta menestystä niin minulle kuin erinomaiselle kanavallemmekin. Kiitos, sitä samaa toivomme myös sinne Vantaalle.

    Venuksen koulua kehuu myös Päivi:

    "Aivan mahtava ohjelma: samalla hauska, viisas eikä ollenkaan nolostuttava vaikka suora onkin. Oikein ihmetyttää Kaisa Pulakan ja Pietari Kylmälän loistava kyky käsitellä kaiken maailman outouksiakin niin luontevasti. Vai ovatko ne nyt sitten niin outoja juttuja? Kulttuuria se on seksikin!"

    Ehdottomasti. Kerrotaan heille, joille sarja ei ole vielä tuttu, että Venuksen koulu on kahdeksanosainen sarja, joka perehtyy kulttuurin seksihistoriaan. Sarjassa kerrotaan, miten seksiä on eri aikoina taiteissa kuvattu. Ja kerrotaan siinä vähän muustakin.

    Sarja kuullaan radiossa tiistaisin kello 17.10 ja toisen kerran perjantai-iltaisin kello 21.40. Ja juuri tämä sarja sopii myös erinomaisesti Areenakuunteluun, sieltähän sen voi kuunnella juuri silloin kuin parhaiten itselleen sopii. Sama koskee tietenkin feature- ja dokumenttiohjelmia, joita kuullaan radiosta yleisotsikko "Radio Variaatio" alla sunnuntaisin klo 18.00 ja uusintana torstaisin klo 22.05.

    Tähän liittyen lyhyt viesti sähköpostista: "Olis kiva kun iPhonellakin vois kuulla m-bulevardia. Terv. JL lahti."

    Hmm. Kyllä minä ainakin kuuntelen niin Muistojen bulevardia kuin muitakin ohjelmia iPhonen kautta. Kannattaa asentaa se Areena apsi, niin sitä kautta ainakin löytyy. Tai sitten Radiot.fi apsi. Ilmaisia molemmat.

    Vielä yksi palaute tuntemattomaksi jäävältä taholta:

    "Koska Färm vain suitsuttaa milloin mitäkin iltahartautta, niin vaihteeksi
    voisi antaa kehuja Kalle Haataselle, jonka ohjelmat ovat ykköstasoa.
    Erittäin hyvät vieraat, toimittaja antaa vieraiden vastata rauhassa ja
    aiheet teräviä ja ajankohtaisia. Terveisiä Haataselle!"

    Enpä voisi enempää olla samaa mieltä tästä asiasta. Olen mielestäni jakanut useinkin kehuja Kalle Haataselle. Mutta olenko jotenkin erityisesti suitsuttanut iltahartauksia? Ehkä niinkin joskus.

    Joka tapauksessa kiitoksia näistä ja muista palautteista ja antakaa sitä lisääkin joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Kaunista talvista viikonloppua kaikille.

    Kaj Färm

    (Radio 1 vastaa 17.2.2018

  • ”Ymmärrättehän te siellä, millainen helmi teillä on sylissänne?” kysyy Eero Etelä-Karjalasta ja jatkaa:
    ”Maija Elonheimon toimittama Brysselin kone on niin hyvä EU-asioiden selvittäjä, että soisi kansanedustajien ja muidenkin - joskus hieman lonkalta EU-asioita kommentoivien poliitikkojemme kuuntelevan ohjelman säännöllisesti. Ei tekisi pahaa eräille ministereillekään. Ohjelma paneutuu ihailtavalla suoruudella todellisiin kipukohtiin ja tekee sen vielä tavalla, jota tavallinenkin ihminen ymmärtää.”

    Näin siis Eero ja samaa ohjelmaa kehuu Liisa:

    ”Brysselin kone lienee yksi kaikkein parhaimmista radion asia- ja puheohjelmista, olivat haastateltavat keitä tahansa. Brysselin konetta en koskaan jätä väliin, jos suinkin voin sen kuunnella. Toimittaja on perehtynyt, tasapuolinen ja haastateltavat asiantuntijoita.”

    Näin kirjoitti Liisa kirjeessään, jossa muuten oli huolissaan EU:ta käsittelevien ohjelmien vähäisyydestä Ylessä. Ennen kaikkea hän kaipaisi Brysselin koneen kaltaista ohjelmaa televisioon. Siihen en tietenkään ota sen enempää kantaa, mutta viesti on lähetetty niistä asioista vastaaville tahoille.

    Sanottakoon vielä, että Brysselin kone kuullaan täällä Yle Radio yhdessä keskiviikkoisin kello kymmenen nolla nolla. Muistutan, että Brysselin kone sopii myös erinomaisesti jälkikuunteluun ja Areenasta löytyykin lukuisia – etten sanoisi lukematon määrä jaksoja, joita sieltä voi kuunnella juuri silloin, kun on kullekin sopiva hetki, esimerkiksi kävelylenkin tahdittajaksi tai pölynimurointia keventämään.

    Vuoden 1918 tapahtumat keskusteluttavat yhä. Näin kirjoittaa Jalo:

    ”Yle on kiitettävästi käsitellyt sekä Suomi 100 että nyt kansalaissotaa. Hieman arvostelua. Ennen sitä korostan, että en ole kenenkään puolella.
    Yle näyttää käsittelevän historiaa "sovituksen" aatteen kannustamana. Se on ok, jos ei livetä totuudesta tai vältellä totuutta. Onhan totta, että 1920-30-luvut olivat yksipuolista totuutta. Sitten tuli suuri historian uusi painos: ”Täällä pohjan tähden alla”. Siitä tuli totuus, kuten Sinuhesta aikanaan egyptologeille. Upeita kirjoja toki molemmat.
    En ole kuullut lainkaan pohdintoja, miksi sosialidemokraattinen työväenliike syntymästään vallankumoukseen saakka rakensi aatteensa pelkästään katkeruuteen ja vihaan eikä rakentavaan kehitykseen. Toimiko koko Eurooppa samoin? Vallankumousmielialaa oli pohjustettu neljännesvuosisata. Näin toimien ääriainekset saavat helposti vallan. Patruunat viedään pajan taakse.
    En ole ainakaan kuullut katsausta, jossa vallankumoushallitus määräsi Senaatin jäsenet vangittaviksi siinä onnistumatta. Ampuivat kuitenkin yhden kansanedustajan kokeeksi. Ajautuminen sisällissotaan sisälsi alusta asti raakoja aineksia, joita kannattaisi pohtia. Ei pelkästään elintarvikeongelmaa.
    Ainakaan vielä ei ole käsitelty sitä, että raaka ja verinen valkoisten voitto oli maallemme sittenkin suuri onni. Olenko lukenut Häikiötä ja Keskisarjaa liikaa! Demokratian kunnioitusta ei tänäänkään korosteta liikaa. Sitä kannattaa painottaa aina silloin tällöin.”

    Näin siis Jalo. Minun mielestäni noita tapahtumia on käsitelty jo nyt monipuolisesti ja lisääkin on tulossa. Mainitsen tässä myöhemmin keväällä kuultavan Jukka Kuosmasen toimittaman sarjan, jossa puhutaan siitä, kuinka vuotta 1918 on käsitelty esimerkiksi elokuvissa ja kirjallisuudessa. Siis kulttuurihistoriallinen lähestymistapa tuohon traagiseen vuoteen. Itse odotan kovasti tuota ohjelmasarjaa ja uskon, että siitä tulee hieno.

    Kiitoksia taas näkemyksistänne ja kaikenlaisista yhteydenotoista. Tehkää niin vastakin, joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Huomenna sitten laskettelemaan, mutta älkää nyt rikkoko paikkojanne.

    Kaj Färm

    (Radio 1 vastaa 20.2.2018)

  • "Kuulkaas te. Viime vuonna juhlistettiin Suomen itsenäisyyden satavuotista taivalta ja tänä vuonna on muisteltu sisällissotaa 1918. Molemmat oikein hyviä ja tarpeellisia asioita, mutta nyt kaipaisin jotain iloisempaa. Miten olisi historiasarja koululaisten kesälomista? Itse ainakin muistan lapsuuteni kesälomat hyvinkin tarkkaan: Silloin aurinko paistoi aina, ahomansikat kypsyivät, vattuja ja mustikoita oli roppakaupalla. Ja jos joskus satoikin, niin se oli lempeää ja lämmintä kesäsadetta, jonka aikana oli ihanaa kirmata järveen uimaan. Kuten huomaatte, ei minusta olisi objektiiviseksi historiantutkijaksi, mutta olisi todella mukavaa kuulla, kuinka kesälomanvietto on muuttunut aikojen saatossa. Eikö olisi hyvä kesäsarja?"

    Tämän aivan loistavan ehdotuksen teki Anja ja välitän idean heti toimituksille. Toivottavasti joku siihen tarttuu.

    "Hei, ensinnäkin haluan kiittää loistavasta Radio Yle yhdestä! Sitä ilman ei voi olla eikä elää.
    Meillä on eri huoneissa oma radionsa viritettynä valmiiksi ykköselle. Hyvää ohjelmaa tulee paljon, joita toimittavat hyvät toimittajat. Aamu alkaa ykkösaamulla, sitä seuraa rentouttava Muistojen bulevardi. Johanna Korhosen Valkoista valoa heilahtelee aiheensa mukaan vähän sinne ja tänne, joskus hänen oma arvomaailmansa (feminismi) lyö liikaa läpi. Mutta tieto ja hauskuus pelastavat useimmiten niin, ettei tahdokaan sulkea korviansa kuulemaltaan. Roman Schatz näkee meidät hauskasti myönteisen primitiivisenä kansana. Leena Mattilan Tiede-ohjelmia rakastan. Anna-Liisa Haavikko on myös kiinnostava ja Maija Elonheimon persoonallinen ote asioihin Brysselin koneessa, kuuntelen aina kuin voin. Sunnuntain puolenpäivän jälkeen tuleva pysäyttävä Horisontti kuunnellaan meillä aina. Samoin Riston valinta keskiviikkoisin. Sitten on pakko mainita pari toimittajaa, jotka hääräävät enimmäkseen televisiossa mutta myös radiossa sen verran, että voin mainita. Mainita sen vuoksi, että he toimittajina ovat ottaneet juristin roolin toimittamissaan ohjelmissa. Heidän vihreä-vasen-feministi-linjansa lyö läpi haastatteluissa, joissa yleensäkin ikävä ilmapiiri. Ihmettelen, kuinka kauan he löytävät itselleen sopivia "uhreja" haastateltavia.

    Ja lopuksi kiitos Sinulle, Kaj Färm!
    Kaunista kevättä! terveisin Pirkko"

    Voi kiitos Pirkko, vaikka en aivan tiedäkään, mistä minua kiität. Hyvältä se tuntuu silti.
    On tietenkin aivan selvää, että varsinkin politiikan toimittajat aina ärsyttävät yksiä ja ihastuttavat toisia. Se kuuluu ikään kuin asiaan.

    "Jos vuodenvaihteen jälkeen on mennyt Turun ensimmäiseen kaupunginosaan Aurajoen rannalle analoginen radio mukanaan, josta kuuntelee tietenkin Yle Radio 1:ä, on voinut huomata, että nykyään Turun tuomiokirkon kello lyö 12 ensin radiossa kello 11.59 ja "vasta" minuuttia myöhemmin kello 12 oikeasti Turun tuomiokirkosta. Kellonlyöntitallenteen lähetysajankohdan siirto Yle Radio 1:ssä minuuttia aikaisemmaksi mahdollistaa nyt Yle Uutisten alkamisen samanaikaiseti Yle Radio Suomen kanssa. Onkohan joku muu huomannut tämän pienen aikaistuksen? Helein helmikuun terveisin Pekka Ilmajoelta."

    Pekka on aivan oikeassa. Siirsimme kellojen lyöntiä emme koko minuuttia, mutta hieman, jotta saisimme uutislähetyksen kanavallemme alusta lähtien. Itse asiassa Turussa nuo kellot soivat siten, että kello on tasan kaksitoista neljännen lyönnin kohdalla. Mikään tarkka aikamerkki se ei sielläkään siis ole. Kiitoksia valppaasta havainnoinnista.

    Lähettäkää lisää ideoita, havaintoja ja kaikenlaista palautetta. Väylät ovat tutut eli joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Oikein rauhallista ja miellyttävää viikonloppua.

    Kaj Färm

    (Radio 1 vastaa 3.2.2018)

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä