Kevyet mullat

Ravintolatupakointi

  • 55 min
  • toistaiseksi

Ei tarvitse mennä kovin montaa vuotta taaksepäin, kuin suurin piirtein kaikki esimerkiksi ravintoloissa vierailleet ihmiset olivat passiivisia tupakoitsijoita. Vuonna 2000 tupakointi kiellettiin kaikissa julkisissa ja yleisissä tiloissa. Ravintolan sisätiloissa tupakointi loppui kokonaan 2007.

Äänessä ovat työterveyden professori Kari Reijula Helsingin yliopistolta, työympäristöasiantuntija Seija Virta ja sopimusasiantuntija Markku Björn, molemmat Palvelualojen ammattiliitto PAMista, sekä keuhkosairauksiin ja allergologiaan erikoistuva lääkäri Jere Reijula. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

Lähetykset

  • pe 19.1.2018 10.02 • Yle Puhe

Jaksot

  • Kirjahyllyjen väheneminen suomalaiskodeista liittyy huoneistojen kokoon, sisustustrendeihin mutta myös lukemisen vähenemiseen. Ilmiö liittyy myös ajatteluun, ettei kaikkea tarvitse omistaa itse, mahdolliseen kirjatarpeeseen vastaa tabletilta luettavat sähkökirjat sekä kattava kirjastoverkostomme.
    Ulkoistammeko kirjahyllyjen myötä myös sivistyksemme? Äänessä monipuolinen kirjanrakastaja, tutkija, suomentaja, kuvittaja ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä Avotakan ja Meidän Mökki lehden päätoimittaja Kari-Otso Nevaluoma. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Suomi on ollut pitkään lukevaa kansaa. Sen on voinut päätellä kirjamyynnistä, kirjastojen lainausmääristä ja kirjakerhojen suosiosta. Parhaimmillaan kirjakerhoihin on kuulunut yli puoli miljoonaa suomalaista. Nykyisiä jäsenmääriä kerhot eivät ilmoita tarkasti, mutta lukemisen vähenemisen myötä myös kirjakerhojen suosio on laskenut selvästi.

    Äänessä pitkän uran kirjakerhojen puolella tehnyt kirjailija Outi Pakkanen, Emmi Jäkkö Lukukeskukselta ja äänikirjapalvelu BookBeatin Sari Forsström. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Sarjakuvat suunnataan entistä useammin aikuisille, lapsille kohdistettujen sarjakuvien määrä on vähentynyt selvästi. Jopa kestosuosikki Akun Ankan levikki on laskussa. Sarjakuvien suosion lasku liittyy yleisempään trendiin, sillä lukeminen on ylipäätään vähentynyt.

    Äänessä ovat pitkän uran sarjakuvien parissa tehnyt, kustannustoimittaja Vesa Kataisto sekä suomalaisen sarjakuvan menestystarinoita tutkinut, tietokirjailija Ville Hänninen. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Kirjoituskone yhdessä puhelimen ja laskukoneen kanssa on vaikuttanut merkittävästi hyvinvointiyhteiskunnan syntymiseen. Kirjoituskoneen ansioksi luetaan kaupan ja finanssitalouden kasvu, ja etenkin naisten parempi työllistyminen. Kirjailijoiden työhön ja teksteihin kirjoituskone vaikutti myös merkittävästi.

    Äänessä edelleen kirjoituskoneella tekstinsä tuottava Antti Tuuri sekä kirjoituskoneen merkityksiä suomalaisessa kirjallisuudessa tutkinut Veijo Pulkkinen Helsingin yliopistosta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Lukeminen kannattaa aina. Eikä vähiten siksi, että hyvä kirjallisuus kehittää kykyä ymmärtää muita ihmisiä ja monimutkaistuvaa yhteiskuntaa ja uusia tekstityyppejä. Näitä taitoja luulisi tässä ajassa tarvittavan. Todellisuudessa kehitys on päinvastaista. Suomi on edelleen lukutaidon kärkimaita, mutta sekä lukeminen että lukutaito ovat rapistumassa.

    Äänessä on Lukukeskuksen viestintä- ja hankepäällikkö Emmi Jäkkö sekä lukutaitoa ammattikouluihin vienyt, Kiiltomato.netin päätoimittaja Aleksis Salusjärvi. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Nostalgian kohteena kaikkien aikojen legendaarisin, Nintendon kehittämä ja alun perin 1983 julkaisema, Nintendo Entertainment System, eli NES 8-bittinen videopelikonsoli.

    Äänessä pelaamisella elantonsa ansaitseva NESRetku Petri Himmeä, digitaalisen kulttuurin dosentti Petri Saarikoski Turun yliopistosta, sekä lukuisia tietokirjoja pelaamisesta kirjoittanut Juho Kuorikoski. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Mukana kulkevat ja ilman verkkovirtaa toimivat käsikonsolit ovat oma lukunsa pelaamisen maailmassa. Suomessa käsikonsolit eivät koskaan saavuttaneet samanlaista suosioita kuin esimerkiksi Japanissa. Toisaalta, meillä suosittu kännykkäpelaaminen on suoraa jatkumoa käsikonsolipelaamiselle.

    Äänessä ovat digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen Turun yliopistolta, Mikko Heinonen Pelikonepeijooneista sekä erilaisia pelejä myyvän Poromagian Pekka Lepistö. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Kukapa meistä ei olisi pelannut nuoruudessaan flipperiä; ohjaillut metallikuulaa mailoilla, maanittelulla ja pienillä tönäisyillä. Korvissa soi vieläkin se kopsahdus, jonka vapaapeli saa aikaaan, kunnes kone tilttaa! Flipperien suosiosta kertoo sekin, että pelistä on tehty lukemattomia eri versioita videopeleinä kotitietokoneille ja pelikonsoleille.

    Flipperiä pelataan edelleenkin, mutta ketkä pelaavat ja missä? Äänessä flipperiharrastaja Juuso Mäkinen sekä uusia ja käytettyjä flippereitä myyvän Victor Finlandin Ilkka Hieta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • 1970-luvun öljykiriisin jälkeen etsittiin maailmalla kuumeisesti vaihtoehtoja bensiinille. Yhdeksi ratkaisuksi syntyivät petrolikäyttöiset autot, joita valmistettiin myös Suomessa. Vaikka Talbot Horizon Petro ja Saab 99 Petro jäivät aikansa ilmiöksi, petroliautoille povattiin aikoinaan auvoisaa tulevaisuutta.

    Äänessä on - aikoinaan harjoittelijana Saab-Valmetin tuotekehityksessä toiminut - VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko. Puhelimitse ohjelmaan osallistuvat Uudenkaupungin Automuseosta Ilkka Ruohonen ja Aulis Santa. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Agraari-Suomessa töiden jälkeen oli luonnollista kokoontua samaan aikaan saman pöydän ääreen ruokailemaan. Nykyajan epätyypilliset työsuhteet ja työajat yhdistettynä ihmisten aikataulutettuun elämään tukevat huonosti yhteisiä ruokailuja. Sentään kouluissa vaalitaan yhteisruokailun perinnettä.

    Äänessä ovat Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö ELOn toimitusjohtaja Bettina Lindfors, laillistettu ravitsemusterapeutti Mervi Isoherranen Vantaan kaupungilta sekä Jyrki Sukula. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Vielä muutama vuosikymmen sitten tapana oli kiikuttaa kovalla pakkasella petivaatteet ulos. Tällä tavalla tapettiin inhottavat pölypunkit suomalaisista kodeista. Sitten tapahtui jotakin, pölypunkit katosivat kokonaan. Kriittiset äänet ovat sitä mieltä, ettei pölypunkkeja koskaan ollutkaan.

    Onko pölypunkkien katoaminen pelkästään hyvä asia? Äänessä ovat Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen sekä punkkitutkija Ritva Penttinen Turun yliopistolta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

  • Digitalisaatio, aikataulutettu elämämme sekä myös kyläilykulttuurin muutokset, siinä syitä, jonka vuoksi ovelta ovelle-kauppiaita ei näy enää entiseen malliin. Toki luukuttajia edelleen on, mutta moni myyntimies tarttuu tänä päivänä mieluummin puhelimeen kuin rattiin.

    Äänessä ovat imureiden myyntiennätystä Suomessa edelleen hallussaan pitävä Eero Lehtinen sekä tietokirjoja seitsemäntoista vuotta kaupannut Timo Lindgren. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä