Tiedeykkönen

Biologiassa sukupuoliraja on häilyvä

  • 46 min
  • toistaiseksi

Kromosomit eivät aina kerro, kuka on nainen ja kuka on mies. Kautta aikojen on syntynyt lapsia, joilla sukupuolikromosomit ovat poikkeavia. Esimerkiksi pitkällä miehellä voi tietämättään olla ylimääräinen Y-kromosomi. Joskus syntyy poika, jolla on tytön kromosomit - tai päinvastoin. Evoluutioekologian professori Johanna Mappes Jyväskylän yliopistosta kertoo sukupuolen määräytymisestä biologian näkökulmasta. Samalla kuullaan eläinmaailman ihmeellisyyksistä, kuten neitsellisestä lisääntymisestä.

Ohjelman toisessa osassa käydään katsomassa uinuvia perhosentoukkia. Mappes ryhmineen tutkii Täpläsiilikäs-perhosten varoitusvärejä sekä niiden tuottamia pahanhajuisia kemikaaleja, joilla ne karkottavat kimppuunsa hyökkäävät pedot. Niskarauhasesta ruiskautetut tipat saavat sinitiaisen pudistelemaan päätään ja peräpäästä lähtevä hajupommi karkottaa muurahaiset.
Haastateltavana professori Johanna Mappes ja erikoislaboratoriomestari Kaisa Suisto. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Kuva: Shutterstock

Lähetykset

  • pe 16.2.2018 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Maailma on toistuvasti saanut järkyttyä katolisen kirkon ympärillä ja sisällä esiin tulleista lasten hyväksikäyttötapauksista. Järkytystä on syventänyt se, että vääryyksien tuomitsemisen ja uhrien auttamisen sijaan tapauksia on vuosikymmenet pyritty peittelemään ja rikoksiin syyllistyneet ovat välttäneet oikeusistuimet.

    Miksi näin on voinut tapahtua ja mitä kirkossa tapahtuu nyt? Monet katsovat, että hyväksikäyttöskandaaleilla on väistämättömiä heijastusvaikutuksia kirkossa paljon laajemmin. Keskustelu pappien selibaatista ja naisten asemasta kirkossa on näistä päällimmäisenä.

    Kuinka uudistumiskykyinen katolinen kirkko on? Mikä on nykyisen paavin asema? Voiko kirkko jopa hajota, jos se ei kykene vastaamaan skandaalien ja kriisien tuomaan haasteeseen? Tiedeykkösessä kysymyksiin vastaa dosentti, kirkkohistorian yliopistolehtori Mikko Ketola Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.

  • Sujuva kävely ja juoksu vaativat lihaskuntoa. Mutta onko syytä kehittää reisiä vai pohkeita? Ikääntyminen heikentää lihasten voimaa ellei voimantuotosta pidetä huolta. Miten tunnistetaan kunkin ihmisen heikot lihakset? Tästä tietää tutkija Juha-Pekka Kulmala HUSin Liikelaboratoriosta. Hän analysoi kävelyä ja juoksua kolmiulotteisella liikeanalyysillä.
    Akatemiatutkija Harri Piitulainen tutkii ihmisen keskeistä liikejärjestelmää. Miten liike-, asento- ja tuntoaistit antavat palautetta aivoihin kehosta ja sen lihasten, jänteiden ja nivelten yhteistyöstä? Tämä kokonaisuus tunnetaan huonosti ja varsinkin sairauksissa.
    Terveiden ja ikääntyneiden lisäksi tutkitaan CP-vammaisia lapsia, joilla on liikkumisessa ongelmia. Piitulainen on kehittänyt mittausmenetelmän, jolla saadaan tietoa monimutkaisten asento- ja liikeaistien käsittelystä aivokuorella. Aivokuvantamismenetelmällä saatava tieto auttaa ymmärtämään liikejärjestelmän toimintaa ja mukautumista harjoitteluun sekä mitä tapahtuu liikejärjestelmään vaikuttavissa sairauksissa.
    Entä onko parempi juosta hyvin vaimennetuilla kengillä vai tavallisilla lenkkikengillä? Miksi Usain Bolt on juostessaan vähän kallistuneena vasemmalle?
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.
    Kuva Harri Piitulainen: Kävelyanalyysissä tutkitaan koko kehon toimintaa ja vakautta kävelyn aikana HUS:in Liikelaboratoriossa. Kävelyanalyysi antaa tarkkaa tietoa eri nivelien ja lihasten toiminnasta, mikä on tärkeää erilaisten liikejärjestelmän sairauksien tutkimuksessa.

  • Olemme eläneet avaruusaikaa jo yli 60 vuotta, sillä ensimmäinen satelliitti laukaistiin Maata kiertämään lokakuussa 1957. Sitä seurasi kylmän sodan värittämä, kiihkeä 1960-luku, jonka aikana opeteltiin avaruuslentämisen perusteet ja lopulta laskeuduttiin myös Kuun pinnalle. 70-luku toi mukanaan suuren määrän avaruuden arkisia sovelluksia, jotka 80-luvulla muuttuivat tylsän tavallisiksi. Nyt etenkin tietoliikenne-, tiedonvälitys- ja navigaatiosatelliitit ovat niin olennainen osa yhteiskunnan perusinfrastruktuuria, ettemme kiinnitä niihin enempää huomiota kuin katujen asfalttiin.

    Tiedeykkösessä käydään läpi tärkeimmät merkkipaalut ihmiskunnan avaruuden valloituksen historiasta ja katsotaan, missä kaikessa avaruus näkyy nykyisin ympärillämme. Jos olet hukassa kaikkien avaruustoimista kertovien pikku-uutisten seassa, niin tämä ohjelma antaa sinulle koko kuvan siitä, mitä avaruudessa tapahtuu ja miten tähän on tultu.

    Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen

    Kuva: Astronautti John Glenn menossa kapseliin. Nasa

  • Event Horizon Telescope on maanpäällinen teleskooppiverkosto, jossa pyritään saamaan ensimmäisen kerran kuva sekä Linnunradan keskustan että kauempana sijaitsevan galaksin M87 supermassiivisesta mustasta aukosta. Teleskooppeja on eri mantereilla ja ne toimivat yhteistyössä.

    Mustan aukon sisuksista ei näin saada tietoa, mutta hankkeessa kuvataan mustan aukon ympäristön kuumaa kaasua. Kiertäessään aukon ympärillä kaasu kuumenee ja säteilee, ja tätä säteilyä voidaan havaita. Musta aukko puolestaan näkyy kuvassa varjona, joka ei säteile.
    Tiedeykkösessä kerrotaan myös mustien aukkojen merkityksestä kosmologiassa ja galaksien kehityksessä. Stephen Hawkingin teoretisoimaa Hawkingin säteilyä ei ole koskaan havaittu, ja ohjelmassa ruoditaan sitäkin, miksi sitä on hyvin vaikea havaita.
    Haastateltavana ovat FT Pauli Pihajoki ja kosmologi Syksy Räsänen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

    Kuva NASA JPL Caltech: Supermassiivinen musta aukko, jonka ympärillä on kertymäkiekko ja avaruuteen purkautuva suihku.

  • Ennen institutionaalisia uskontoja sekä vielä niiden rinnallakin Suomen kansa on arjessaan turvannut esi-isiin, maahisiin, haltijoihin ja tonttuihin, jotka ovat pitäneet huolta niin perheen ja suvun elinkeinosta, sadosta ja hyvinvoinnista kuin talosta ja tiluksista. Suvun vainajille on viety ruokauhreja ja vainajausko on ollut myös tärkeä yhteiskuntaa koossa pitävä voima. Ja vielä nykyäänkin kuolemaan ja vainajiin liittyvät riitit ovat voimissaan.

    Mutta jos aiemmin turvattiin esi-isiin, maahisiin ja haltijoihin, ovat niiden paikan nykyään ottaneet enkelit - ainakin naisten keskuudessa. Enkeliusko on saavuttanut suosiota Suomessa 2000-luvulla, ja suojelusenkeleiltä, omaenkeleiltä ja enkelihoidoista haetaan turvaa, apua ja hyvinvointia niin arjessa kuin kriisitilanteissakin.

    Suomalaisten muinaisuskosta kertoo uskontotieteen emeritusprofessori Veikko Anttonen ja nykyisestä kansanomaisesta uskonnollisuudesta enkeliuskoa tutkinut uskontotieteilijä Terhi Utriainen.

    Toimittaja on Jaana Sormunen.

    Kuva: Loimolan Kalmisto, Suistamo
    Jussi Lukkarinen 1906, Museoviraston kuvakokoelmat

  • Millä konstilla riskigeenien yhdistelmä voi aiheuttaa psykiatrisen sairauden ja ovatko nämä geenit yleisiä? Entä onko meillä kaikilla niitä ja paljonko altistavia geenejä voi olla ns. terveellä ihmisellä ilman että ne vaikuttavat mielenterveyteen? Mielenterveysongelmille altistavat geenit eivät määrää ketään sairastumaan, ne antavat vain geneettisen pohjan ja loppu riippuu ympäristötekijlöistä ja elinoloista.

    Kansainvälinen tutkimus löysi erilaisten psykiatristen sairauksien takaa samoja geenejä erilaisina yhdistelminä. Suomalaiset tutkijat, sairaalat ja aineistot olivat mukana laajassa monivuotisessa tutkimuksessa. Tutkimuksen tuloksista kertovat professori Aarno Palotie ja aivogenetiikan tutkija Verneri Anttila. Leena Mattila tapasi heidät Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM:in tiloissa Helsingin Meilahdessa.

    Kuva: Shutterstock

  • Syöpä syntyy ihmisen omista kudoksista mm. geenivirheiden eli mutaatioiden tuloksena. Kehon immuunipuolustus kärkkyy tappaakseen vieraan taudinaiheuttajan. Mutta syöpä maskeeraakin itsensä niin, etteivät immuunipuolustuksen imusolut eli erilaiset T-solut sitä tuhoa. Lisäksi syöpä uuvuttaa T-solut, jolloin ne eivät pysty enää toimimaan normaalisti.

    Jarrumolekyylit immuunipuolustuksen T-solujen pinnalla estävät sen, ettei syöpä tule tuhotuksi. Näitä nk. tarkistuspisteen estäjiä hyödynnetään uusissa immunologisissa hoidoissa. Tulokset ovat olleet osalla potilaista hyviä muun muassa levinneessä melanoomassa ja keuhkosyövässä. Tutkijoita kiinnostaa kovasti, miksi toiset potilaat hyötyvät todella hyvin ja toiset eivät saa vastetta ollenkaan. Professori Satu Mustjoen ryhmä tutkii Helsingin yliopistossa lääkkeiden vaikutusta immuunipuolustuksen soluihin. Henna Hakanen tekee projektissa väitöstyötään.

    Akateemikko Sirpa Jalkanen Turun yliopistosta on tutkinut ihmisen immuunipuolustusta pitkään. Hän puhuu siitä, miten syövän immunologisiin hoitoihin vaikuttaa ihmisen suoliston pieneliöiden määrä. Mistä tässä on kyse? Pitäisikö syöpähoitoihin menevälle tehdä ensiksi ulosteensiirto? Entä miten antibiootit vaikuttavat syöpähoitojen tulokseen?

    Toimittaja on Teija Peltoniemi.

    Kuva Henna Hakanen Helsingin yliopisto.

    Kuvateksti: Virtaussytometrillä analysoidaan syöpäpotilaan veren soluja niiden koon, rakeisuuden ja erilaisten merkkimolekyylien perusteella. Näiden piirteiden avulla on mahdollista erotella eri solupopulaatiot toisistaan, ja nähdä ovatko potilaan imusolut esimerkiksi aktivoituneita tai uupuneita.

  • Vanha koira ei opi uusia temppuja - vai oppiiko? Aivoissa alkaa jo kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen syntyä rakenteellisia muutoksia. Myös kyky käsitellä aistihavaintoja heikkenee. Eläkeiässä rappeutuminen vain kiihtyy.

    Tätä kehitystä voidaan hidastaa elämäntavoilla, kuten liikunnalla. Myös uni on välttämätön lääke, sillä nukkuessa päivän mittaan opittu painuu pysyvästi mieleen. Käytännön apua oppimiseen ja muistihaasteisiin voi löytyä erilaisista muistitekniikoista ja tarkkaavaisuusharjoituksista.

    Toimittaja Mari Heikkilä vierailee Jyväskylän yliopiston monitieteisessä aivotutkimuskeskuksessa. Haastateltavina ovat psykologian laitoksen yliopistotutkija Piia Astikainen, yliopistonopettaja Juho Strömmer ja aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen.

    Vierailulla selviää, miten tutkijat pääsevät EEG- ja MEG-laitteilla kurkistamaan ihmisen pään sisälle. Laitteet kertovat välittömästi, missä kohtaa aivoja sähköimpulssit kulloinkin kiitävät.

    Kuva: Shutterstock

  • Aalto-yliopiston professorit Päivi Törmä ja Mika Sillanpää ovat omissa tutkimusryhmissään tehneet mielenkiintoisia ja haastellisia kokeita, joiden taustateoriaa on kehittänyt muun muassa Albert Einstein.
    Päivi Törmän tutkimusryhmä valmisti fotoneista ja kultananohiukkasten elektroneista Bosen-Einsteinin kondensaatin huoneenlämpötilassa. Kondensaatti tehdään tavallisesti kylmässä, lähellä absoluuttista nollapistettä, mutta huoneenlämpötilainen kondensaatti kiinnostaa muun muassa sovellusten vuoksi. Vain muutama tutkijaryhmä maailmassa pystyy toteuttamaan tällä hetkellä huoneenlämpötilaisen kondensaatin.

    Mika Sillanpää puolestaan teki ryhmineen kokeen, jossa piisirulle valmistettujen rumpukalvojen avulla tutkittiin kvanttilomittumista. Tavallisesti lomittumista on tutkittu hiukkasilla mutta Sillanpään kokeessa rumpukalvot ovat atomia paljon suurempia.
    Lomittuminen on kvanttimekaaninen ilmiö, jossa kaksi toisistaan kaukana olevaa hiukkasta tai kappaletta ovat merkillisellä tavalla vuorovaikutuksessa keskenään.
    Haastateltavana ovat professorit Päivi Törmä ja Mika Sillanpää sekä tutkijatohtori Tommi Hakala Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Miksi jotkut kielet uhanalaistuvat ja jopa kuolevat, ja kuinka kieliä voidaan elvyttää ja pelastaa katoamiselta? Maailmassa lasketaan olevan n. 7000 eri kieltä, mutta niitä katoaa enenevää vauhtia, monesta eri syystä. Joitakin uhanalaisia kieliä on kuitenkin onnistuttu elvyttämään, mikä lupaa hyvää myös vähemmistökulttuurien säilymiselle.

    Monet suomensukuiset kielet ovat uhanalaisia, jotkut jopa jo kuolleet, viimeisimpänä liivi, mutta esimerkiksi inarinsaame on saatu elvytettyä parin perheen äidinkielestä usean sadan saamelaisen äidinkieleksi. Siinä tärkeänä tekijänä on ollut kielipesätoiminta, joka on pelastanut muitakin vähemmistökieliä maailmalla.

    Toisaalta myös merkittäviä kulttuurikieliä on vuosisatojen myötä joutunut vähemmistökielen asemaan, esimerkkeinä Irlannissa puhuttu iiri ja eteläisessä Ranskassa puhuttu oksitaani, keskiajan trubaduurien kieli.

    Uhanalaisista kielistä - erityisesti suomen lähikielistä, mutta myös joidenkin eurooppalaisten vähemmistökielten tilanteesta - kertovat suomalais-ugrilaisten kielten professori Riho Grünthal Helsingin yliopistosta, kielten katoamista ja saamelaiskieliä tutkinut kielitieteilijä Annika Pasanen sekä oksitaanin kielen tuntija, kielentutkija Jari Nummi. Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuva: Yle / Henrietta Hassinen

  • Toukokuussa Tekniikan Akatemian TAFin Millennium-teknologiapalkinnon pokkasi tekniikan tohtori Tuomo Suntola, joka kehitti jo vuosikymmeniä sitten ALD-tekniikan eli atomikerroskasvatuksen.
    ALD on nykyisin välttämätön matkapuhelimien ja mikroprosessorien valmistuksessa, ja sen ansiosta kynnen kokoiselle piisirulle voidaan sijoittaa peräti 10 miljardia transistoria.

    Tuomo Suntola on pohtinut pitkään myös kosmologian peruskysymyksiä ja luonut dynaamisen maailmankaikkeuden teorian, joka sotii vallassa olevia teorioita vastaan. Suntolan teoria tekee esimerkiksi tarpeettomaksi nykykosmologiassa esiintyvän pimeän energian.
    Tiedeykkösessä Tuomo Suntola kertoo ALD-tekniikan synnyn vaiheista, sen merkityksestä ja kehittämästään dynaamisen maailmankaikkeuden mallista. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

  • Minkälainen oli Maan geologia noin 50 - 2 miljoonaa vuotta sitten? Mitä oli Suomessa, entä Itä-Aasiassa? Mikä merkitys tiedolla on tähän päivään ja tuleviin ilmastoennusteisiin? Pohjois-Kiinan geologiaa tutkivat Anu Kaakinen ja Joonas Wasiljeff Helsingin yliopistosta.

    Kaakinen lähti ensimmäisen kerran tutkimaan Kiinan geologiaa parikymmentä vuotta sitten. Nyt takana on viisi kohdetta ja uusia tulossa. Hän tutkii lössiylängön miljoonia vuosia vanhoja kerrostumia ja monsuuni sääilmiötä. Lössialue ja monsuunisateet ovat tärkeitä maanviljelykselle. 150 metriä paksujen lössikerrostumien alla on hienojakoista punaista savea.

    Suomen geologiaa voi verrata kirjaan, jossa on jäljellä vain etu- ja takakansi. Ikivanhan kallioperän päällä lepää pääasiassa jääkauden jälkeisiä nuoria kerrostumia. Sisus puuttuu, ja sitä löytyy muun muassa Itä-Aasiasta. Siellä mantereiset kerrostumat avaavat ilmaston muutoksia ja niiden seurauksia.

    Alueelta on löytynyt paljon fossiileja, jotka kertovat kymmenien miljoonien vuosien takaisesta kasvillisuudesta ja eläinten ravinnosta. Etenkin punaisesta savesta löytyy varhaisen hevoseläimen, Hipparion fossiileja. Myös kädellisen, tietynlaisen apinan, poskihammas valaisee alueen historiaa. Mutta löytyykö alueelta lohikäärmeen fossiileja?

    Joonas Wasiljeff puolestaan pyrkii rakentamaan geologista aikasarjaa noin 34 miljoonan vuoden taakse. Tässä vaiheessa ilmasto viileni dramaattisesti noin 5-7 C°, mikä näkyi selvästi kasvillisuudessa ja eläimistössä. Miksi aavikoituminen ja kuivuminen lähti käyntiin? Avaako se ymmärrystä meidän tulevasta ilmastonmuutoksesta?
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.

    Kuva: Anu Kaakinen
    Kuvateksti: Pohjois-Kiinan paksut tuulen kerrostamat lössin ja punaisen saven kerrostumat ovat tärkeitä mantereisten ympäristönmuutosten arkistoja, jotka syntyivät maailmanlaajuisen viilenemisen ja Aasian sisäosien kuivumisen seurauksena. Kuvassa punaisen saven kerrostumia Baodessa, Pohjois-Kiinassa.

Klipit

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana.

    Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

    Kekkosen saamista kirjeistä kertoo UKK-arkiston johtaja Pekka Lähteenkorva

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • 9 Trafiikkimuseossa avautuu huhtikuun lopussa jälleenrakennuksesta kertova Liikkelle! -verkostonäyttely. Palvelutuottaja Riina Linna kertoo tekniikan museon näyttelystä ja museomaailman uusista tuulista.

  • Linnunrata ja Andromedan galaksi törmäävät hitaasti toisiinsa 3-4 miljardin vuoden kuluttua.
    Hubble on kuvannut, kuinka spiraaligalaksi menettää ainettaan kulkeutuessaan galaksijoukkoon. Haastateltavana apulaisprofessori Peter Johansson. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä