Draamanpurkajaiset

Yle Radio 1

Draamanpurkajaiset avaa näkymän draaman maailmaan ajattomin ja ajankohtaisin siivuin. Toimittaja Marja Vehkasen vieraat tarjoavat kustakin aiheesta juuri omannäköisensä tulkinnan. Liikkeelle lähdetään draaman lajien - tragedian, komedian, tragikomedian, farssin ja melodraaman - piiristä, päätyen muihin draaman osatekijöihin.

Jaksot

  • Miten nukketeatteritaiteilija havainnoi maailmaa? Maija Barićin ääni on monille tuttu lapsuuden nukketeatteriesityksistä. Nukketeatteri Sampon entinen taiteellinen johtaja raottaa taidemuodon laaja-alaisuutta ja katsoo ammatillista polkuaan taaksepäin Marja Vehkasen vieraana.

  • Ilo, suru ja toivo elävät rinnakkain Kansallisteatterissa pyörineessä Tainaronissa, joka pohjautuu Leena Krohnin samannimiseen läpimurtoromaaniin. Esityksen dramaturgi Iida Hämeen-Anttila kertoo Marja Vehkasen vieraana miten hänen lempiromaaninsa Tainaronin saa eloon näyttämöllä. Kati Outisen ja Aino Vennan tähdittämän esityksen on ohjannut Essi Rossi.

  • Dramaturgi, näytelmäkirjailija ja ohjaaja Valto Kuuluvaisen lapsuudessa aikuiset eivät tehneet jyrkkiä eroja lapsille ja aikuisille suunnatun tarjonnan suhteen; isän kanssa yhdessä katsottiin yhdysvaltalaista Sesame street -tv-sarjaa. Teoksista voi kukin nauttia eri tasoilla.

    Valto Kuuluvainen kiinnostui opiskeluaikoina Teatterikorkeakoulussa lastenteatterista, ja lopputyö vuonna 2013 tarkasteli lastenteatteria taiteellisena teatterina. Hänelle on edelleen tärkeää mennä lasten pariin, viettää heidän kanssaan aikaa ja tarkastella löytyykö itseä askarruttaville teemoille kaikupohjaa, joista sitten valmistaa esityksiä. Aluksi hän jakaa havaintojaan lastenteatterista Suomessa. Toimittaja on Marja Vehkanen.

  • UNESCO liitti vuonna 2001 Henrik Ibsenin Nukkekodin käsikirjoituksen Maailman Muisti -rekisteriinsä. Näytelmällä on ollut mullistava vaikutus länsimaiseen näytelmäkirjallisuuteen paitsi muotonsa myös teemansa puolesta ja sen sanoma on yltänyt Asiaan ja kolmanteen maailmaan asti. Päähenkilö Nora Helmer on maailmanlaajuisesti tunnettu vapauden ja tasa-arvon puolesta taistelevan naisen symboli. Näytelmän viimeisin tulkinta Suomessa on Nukkekodista irtautuva esitys Nora, joka sai ensi-iltansa Teatteri Jurkassa syyskuussa.

    Teatteritieteen professori Hanna Korsberg purkaa Nukkekodin merkitystä historiassa ja tässä päivässä sekä maailman tunnetuimpiin näytelmäkirjailijoihin kuuluvan Henrik Ibsenin vaiheita menestysnäytelmänsä kanssa. Toimittaja on Marja Vehkanen.

  • Improvisaatioryhmä Stella Polariksen muiden näyttelijöiden tavoin Kirsti Kuosmanen on tarjonnut koulutusta niin papeille, poliiseille, opettajille, putkimiehille kuin varastotyöntekijöille. Mikä improvisaatiossa on niin kasvattavaa? Kirsti Kuosmanen on ammatiltaan myös psykoterapeutti - improvisaation merkitystä hän hahmottaa tästäkin näkökulmasta. Toimittaja on Marja Vehkanen.

  • Klovni voi mennä melkein minne vaan ja toimia kantaaottavana, yhteisöjen jännitteitä ja vaikeita tunteita purkavana hahmona. Anna Thuring kertoo klovnien tiestä historiasta nykypäivään. Toimittaja on Marja Vehkanen.

  • Miimissä keho ajattelee ja ilmaisee tarinoita ihmisyydestä, abstrakteista unelmista konkreettisiin toimiin. Tutkija Anna Thuring tuo esiin miimin tasoja. Toimittaja on Marja Vehkanen.

  • Mitä tapahtuu esiintyjän keholle, kun kasvoille laitetaan puoli- tai kokonaamio? Miksi naamiotyöskentely on hyödyksi esiintyjille? Tutkija Anna Thuring purkaa fyysisen teatterin naamiotyöskentelyä. Toimittaja on Marja Vehkanen.

  • Millaista on luoda kansainvälistä uraa elokuvanäyttelijänä kypsemällä iällä? Mitä on olla suomalainen näyttelijä New Yorkissa tai Lontoossa? Juha Pihasen tapasi Marja Vehkanen.

  • Minttu Mustakallio on oppinut katsomaan itseään valkokankaalta ilman valtavaa itsekritiikkiä. Hän ennemmin tarkastelee oman työskentelyn soljumista osana tarinaa. Kameranäyttelemisestä Minttu Mustakallio on oppinut ennen muuta töiden kautta, ei niinkään teatterikouluaikoina. Millaista näytteleminen on kameran edessä teatterilavaan verrattuna? Millaista on katsoa itseä tai kollegoja valkokankaalta? Toimittaja on Marja Vehkanen.

  • Balin taide-elämän sydämessä, Ubudin kaupungissa, reppureissaaja voi nauttia huokeaan hintaan jopa seitsemän esitystä illassa - viikossa näyttämötaiteesta nauttii enemmän kuin monessa suurkaupungissa. Länsimaisesta näkökulmasta katsottuna Balin teatteri kallistuu tanssin puolelle, eikä näyttelijä ja tanssija juurikaan eroa esiintyjälaadultaan. Mitä eroa on bali- ja bebali-tanssilla? Mikä on barong? Aasian esittäviin taiteisiin perehtynyt tutkija Jukka Miettinen purkaa balilaista teatteritraditiota. Toimittaja on Marja Vehkanen.

  • Iranin pääkaupungissa Teheranissa on rikas kokeellisen teatterin kenttä. Muun muassa länsimaisen näytelmäkirjallisuuden klassikoista tehdään omaperäisiä sovituksia. Parhaillaan näytelmäsovitus Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat -kirjasta on harjoitteluvaiheessa.
    Kuten Suomessakin, teatterialalle on kova tunku ja taidekorkeakouluihin opiskelijoiksi hyväksytään murto-osa hakijoista.
    Iranin historiaan ja nyky-yhteiskuntaan perehtynyt väitöskirjatutkija Joonas Maristo kertoo paitsi Teheranin vilkkaasta teatterielämästä myös iranilaisen teatterin historiasta ja perinteistä, kuten täz´iye-draamaperinteestä, joka pohjautuu todennäkköisesti useampaan vanhempaan suremisperinteeseen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä