Puheen Aamu

Kadut olivat vuonna 1918 sen ajan sosiaalinen media - siellä kuultiin huhut ja erilaisissa ruokajonoissa käytiin keskusteluja

  • 34 min
  • toistaiseksi

Sata vuotta sitten elettiin koko kansakunnan kannalta dramaattista ja kohtalokkaita aikoja, kun maailma myllersi Suomen ympärillä ja etenkin rajojemme sisällä. Ensimmäinen maailmansota, Venäjän ja Saksan välinen konflikti, Venäjän vallankumous, pitkään jatkunut elintarvikepula, Suomen työläisten vaade paremmista oikeuksista, itsenäistyminen, porvarit vastaan sosialistit sekä yleislakko saivat kaikki yhdessä suomalaiset kriisin partaalle. Tämä sekasorto kärjistyi sisällissodaksi, jonka arvet kuuluvat ja näkyvät vielä tänäkin päivänä.

Miltä tämä väkivallan ja kurjuuden aika näytti pääkaupunkilaisten silmin tuolloin sata vuotta sitten ja millaista arkea konfliktin keskellä pyöritettiin? Tästä puhuttiin Puheen Aamussa kun vieraana oli historiantutkija Samu Nyström, joka on yhdessä poliitikko, elokuvantekijä ja kirjailija Jörn Donnerin kanssa julkaissut päiväkirjamaisen tieteiskirjan Merkillinen on nyt maailman meno.

- Tämän päivän käsitteet kuten kuplat ja vihapuhe olivat hyvin vahvasti läsnä myös sata vuotta sitten. Siihen aikaan kuplat olivat paljon vahvempia, koska maailma näytti täysin erilaiselta riippuen minkä puolueen lehteä luki, toteaa Nyström.

- Kielenkäyttö oli sata vuotta sitten äärimmäisen roisia, ne tekstit saisivat tämän päivän nettihäiriköt ja vihapuhetrollit punastumaan. Kärjistetysti tuohon aikaan kaikki lietsosivat vihapuhetta, kertoo Nyström.

Toimittajina Linda Vettanen ja Juhani Kenttämaa.

Kuvassa perunajono Helsingin kauppatorilla 1918. Kuva: Timiriasew Ivan / Helsingin kaupunginmuseo

Lähetykset

  • pe 19.1.2018 14.55 • Yle Areena

Jaksot

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Elokuvateatteritkin ovat heränneet ilmastonmuutokseen - tällainen on ilmastoystävällinen leffakokemus. Rikoskomisario Mikko Porvalin suku on sata vuotta Suomen poliisin palveluksessa. Porvalin Karelia Noir -romaanitrilogian tarinat pohjaavatkin tosielämän rikostarinoihin. Porvali on Puheen aamun vieraana yhdeksän jälkeen.

    Herää uuteen päivään Linda Vettasen, Juhani Kenttämaan ja Jere Pehkosen seurassa. Uutistoimittajana on Jan Fredriksson.

    Twitter: #puheenaamu WhatsApp: 040-163 8586

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Suomalaisen muodin Garden-keskus avautuu yleisölle Helsingin Kämp-galleriassa. Suomessa pelataan rahapelejä pelataan asukaslukuun nähden suhteutettuna neljänneksi eniten koko maailmassa ja viisi prosenttia rahapelien pelaajista tuo puolet rahapeliyhtiöiden liikevaihdosta. Yhdeksän jälkeen puhutaan vaietusta ongelmasta: rahapeliriippuvaisuudesta.

    Herää uuteen päivään Linda Vettasen, Juhani Kenttämaan ja Jere Pehkosen seurassa. Uutistoimittajana on Jan Fredriksson.

    Twitter: #puheenaamu WhatsApp: 040-163 8586

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Kaksi päivää aikaa antaa lapsen tutustua vaatekaapin sisältöön: Anna lapsesi pukea sinut -päivä on perjantaina. Sisustusarkkitehti Tapio Anttila palkittiin suomalaisen muotoilun Kaj Franck -palkinnolla. Yhdeksän jälkeen Anttila kertoo, millaista on muotoiluyrittäjän arki.

    Herää uuteen päivään Linda Vettasen ja Juhani Kenttämaan seurassa. Uutistoimittajana on Minna Uusi-Eskola.

    Twitter: #puheenaamu WhatsApp: 040-163 8586

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Tavallisesta auton lämpötolpasta voi muuntaa sähköauton latauspisteen. Tuomas Vimma kirjoitti kirjan starupeista.

    Herää uuteen päivään Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon seurassa. Uutistoimittajana on Minna Uusi-Eskola.

    Twitter: #puheenaamu WhatsApp: 040-163 8586

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Musiikki vaikuttaa moneen - se auttaa myös masennukseen. Pukeutumisella voi vaikuttaa omaan uraansa ja työkarderobinsa kannattaa suunnitella, väittää Urapukeutuja-kirjan kirjoittanut Ulla Rask.

    Herää uuteen päivään Linda Vettasen ja Juhani Kenttämaan. Uutistoimittajana on Monna Tervo.

    Twitter: #puheenaamu WhatsApp: 040-163 8586

  • Noin viikon uutiset -tv-ohjelmasta tuttu Jukka Lindström on asunut 10 kuukautta Belgiassa ja tuo nyt Suomeen Välikysymys-stand up -shownsa, jossa hän kertoo vitsejä suomalaisesta yhteiskunnasta ja pohtii, ovatko poliitikot sittenkin koomikoita hauskempia.

    - Politiikka näyttää etäämmältä koomisemmalta. Esimerkiksi irtisanomislaissa mua huvitti se, että suomalaiset meni ihan hajalle siitä, että lapsille piti tehdä eväät kouluun - Belgissa eväät tehdään joka aamu, eikä kukaan rikas yrittäjä tule tarjoaamaan pastaa.

    Jukka Lindström kävi kertomassa kuulumisensa Puheen Aamussa. Jere Pehkonen ja Linda Vettanen haastattelevat.

  • Nuoremman konstaapelin ja jalkapallomaalivahti Heidi Foxellin elämä muuttui lopullisesti nuoren miehen ammuskeltua kiväärillä liikehuoneiston katolta Hyvinkäällä. Tuore kirja "Luodinkestävä" on Heidi Foxellin tarina epätodennäköisestä selviytymisestä, rankasta toipumisesta ja ihmissuhteiden vaikeudesta.

    Heidi Foxell oli Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan ja Jere Pehkosen vieraana kertomassa, kuinka selvitä päivästä toiseen, kun kaikki mikä on ollut itsestään selvää, otetaan pois.

  • Arkisessa työssä mietimme rajoitteita, jotka estävät tekemästä asioita. Ketterässä työkulttuurissa tehdään pieniä kokeiluja ja keskitytään asiakkaalle hyvän tekemiseen. Ketterään työkulttuuriin voi tarttua kiinni miettimällä yhdessä, mitä kokeilemme tällä viikolla. Viikon lopulla käydään läpi, mitä odotimme, mitä tapahtui ja mitä opimme.

    Ylen Ketterän kiihdyttämön päällikkö Mirette Kangas on johtava ketterän yrityskulttuurin ja johtamisen asiantuntija ja muutoksentekijä Suomessa. Kankaan kokemuksen mukaan suurin este uudenlaiseen tekemiseen siirtymisessä on pelko: Uskallanko tehdä uudella lailla? Onko mulla lupa tehdä näin? Voidaanko päätöksentekoa ja johtamistapaa muuttaa?

    Mirette Kangas oli Puheen Aamussa Linda Vettasen ja Juhani Kenttämaan haastateltavana.

  • Alle kouluikäinen lapsi tulee pahoinpidellyksi todennäköisemmin kotonaan kuin päiväkodissa tai pihalla. Pahoinpitelijä on usein oma äiti. Parikymppinen Henkka halusi nostaa kokemansa väkivallan julkisuuteen, jotta kukaan muu ei joutuisi ajattelemaan olevansa ainoa äitinsä pahoinpitelemä lapsi.

    Pääkaupungin turvakoti ry:n vastaavan sosiaalityöntekijän Minna Remes-Sieväsen mukaan äidin käyttämä väkivalta on tyypillisesti rankaisuväkivaltaa kuten tukistamista lapsen kurissa pitämiseksi. Toinen äideille tyypillinen tapa on mitätöidä ja vähätellä lasta. Niin henkinen kuin fyysinen väkivalta on lapselle aina haitallista, vaikka lapsi saataisiin sillä hetkellä tottelemaan.

    Toimittajina Linda Vettanen ja Juhani Kenttämaa.

  • Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Ann Selin kävi syksyllä 2017 viimeistä kertaa neuvottelupöytään nykyisessä tehtävässään. Yleisradion kuvausryhmä pääsi seuraamaan Selinin valmistautumista neuvotteluihin kulissien takana. Talvi oli pitkä ja raastava 57-vuotiaalle Selinille, sillä hän oli hädin tuskin toipunut syöpähoidoista, kun neuvottelukierros pyörähti käyntiin.

    Väsynyt Selin yrittää pitää itsensä kasassa, kun kolmen suurimman ammattiryhmän sopimusneuvottelut junnaavat paikallaan. Periksi antaminen ei kuulu hänen luonteeseensa. Selin aikoo viedä neuvottelut päätökseen, viimeisen kerran, sillä kesäkuussa 2019 hän luopuu PAMin puheenjohtajuudesta.

    - Selinin kiehtovuus löytyy hänen särmikkyydestä. Hän ei varmasti ole se helpoin ihminen elää ja työskennellä, mutta hän puhuu suoraan ja vilpittömästi, jota arvostan suuresti. Keskinäinen kemiamme toimi hyvin, toteaa Dokumenttiprojekti: Viimeinen taistelu ohjannut ja käsikirjoittanut Simo Sipola.

    Yli 15 vuotta PAMia johtanut Selin puhuu dokumenttielokuvassa suunsa puhtaaksi työmarkkinoiden ja yhteiskunnan ilmapiiristä. Hän ei säästä maan hallitusta, työnantajia eikä omiaan, ammattiyhdistysliikettä. Poikkeuksellisen avoimessa ja suorapuheisessa elokuvassa pääsee ääneen myös Selinin lähipiiri.

    Simo Sipola oli Puheen Aamussa Jere Pehkosen ja Linda Vettasen vieraana.

  • Liikenneturvan vuonna 2015 julkaistussa kyselytutkimuksessa vastaajista kuusi kymmenestä myönsi ärsyyntyneensä liikenteessä. Useimmiten mielenkuohut haihtuvat nopeasti, jos niihin ei jää vellomaan. Mutta toisinaan niin kutsuttu liikenneraivo roihahtaa.

    Liikenneturvan selvitysten perusteella liikenneraivo ilmenee tavallisesti tööttäilynä, keskisormen heristämisenä, perässä roikkumisena ja kiilailuna.

    Tahallinen vahingonteko on Suomessa hyvin harvinainen ilmiö. Sitä vastoin melko yleistä on esimerkiksi "näpäyttäminen" täpärällä ohittamisella.

    Miten tunteita tulisi hallita auton ratissa? Puheen Aamussa aiheesta oli puhumassa liikennepsykologi Mika Hatakka.

    Jere Pehkonen ja Juhani Kenttämaa haastattelevat.

  • Viimeiset pari vuotta laulaja-lauluntekijä Iisa Pajula on käynyt läpi eroprosessiaan pitkäaikaisesta kumppanistaan Mikko Pykäristä. Samassa myllerryksessä Iisa loi uudelleen oman nahkansa ja työsti levyn, joka kantaa nimeä Päivii, öitä.

    - Rakkaus ja luopuminen ovat pyörineet tuotannossani aina pääteemoina, mutta nyt ne avautuivat itselleni koko raadollisessa kauneudessaan isommin kuin koskaan ennen, perustuksia myöden, toteaa Iisa.

    Iisa oli Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan ja Jere Pehkosen vieraana kertomassa, millä tavoin tekemisen tavat ja maailmankatsomus muuttuivat henkilökohtaisen kriisin aikana ja miten se kuuluu uudella albumilla.

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä