Tiedeykkönen

Aivojen viemärijärjestelmä – aivot puhdistuvat unessa

  • 48 min
  • toistaiseksi

Aivot on perin aktiivinen elin, ne tekevät työtä kokoajan. Siksi kuona-aineita syntyy paljon ja ne pitää puhdistaa huolella. Muuten aivot alkavat voida huonosti ja ihminen sairastuu. Aivojen puhdistumisesta huolehtii glymfaattinen järjestelmä eli gliakierto. Se on aktiivinen varsinkin unessa. Hyvin nukkuminen edistää aivojen siivousta päivän rasituksista. Mikä on meditaation ja hengityksen rooli sekä aivoviemäreiden yhteys sairauksiin? Näistä tietää neuroradiologian dosentti Vesa Kiviniemi Oulun yliopistosta.

Imutiejärjestelmä pitää huolen elimistön nestetasapainosta ja immuunipuolustuksesta. Aivoista oli löydetty vain yksittäisiä imusuonia, ja pitkään ajateltiin, että sieltä ei löydykään toiminnallista imusuonijärjestelmää. Mutta tutkimuksessa selvisi: aivokalvoilla onkin imusuonia. Miten ne toimivat? Saadaanko aivojen imusuonista apua vaikeisiin neurologisiin sairauksiin, joiden syytä ei tunneta, esimerkiksi MS-tautiin ja Alzheimerin tautiin? Asiaa selvittää tutkija Salli Antila Helsingin yliopistosta.
Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Oulun yliopisto.

Lähetykset

  • pe 16.3.2018 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Lihavuus, masennus, suolistosairaudet, verisuonitaudit ja niin edelleen. Mitä enemmän tutkimuksia kertyy, sitä enemmän näyttää siltä, että suolistomikrobit vaikuttavat lähes tautiin kuin tautiin. Ne ovat viime vuosien kuuma tutkimusaihe. Mutta millaisia otuksia meidän suolistossamme majailee ja miksi ne ovat niin tärkeitä? Tästä keskustelemme Tiedeykkösessä Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Satu Pekkalan kanssa.

    Pekkala tutkii, miten liikunta muokkaa suolistomikrobistoa ja miten bakteerit ovat yhteydessä suolistosyöpiin. Puhumme myös suoliston yhteydestä aivoihin sekä keinoista, joilla mikrobistoa voitaisiin muokata niin, että esimerkiksi kilot karisevat tai suolistotulehdukset helpottavat. Luvassa on myös vinkkejä siitä, mitä kannattaisi tehdä, jotta suolistoasukkimme voisivat mahdollisimman hyvin.
    Käymme myös laboratoriossa katsomassa, miten suolistomikrobeja tutkitaan. Oppaana on erikoislaboratoriomestari Hanne Tähti. Toimittaja Mari Heikkilä.

    Kuva Shutterstock

  • CRISPR-Cas9 on uudehko perimänmuokkausmenetelmä, jonka avulla geenejä voidaan muokata mielin määrin, ja jopa ihmisen perimä voidaan periaatteessa kirjoittaa vaikkapa kokonaan uusiksi.

    CRISPR-menetelmät ovat tarkkoja ja tutkijoiden mukaan suhteellisen helppoja toteuttaa, ja niiden avulla geenien toimintaa voidaan tutkia aiempaa nopeammin ja tarkemmin. Muutama viikko sitten julkaistiin tärkeä parannus, prime-editointi, joka tekee menetelmästä vieläkin tarkemman.
    CRISPRillä nähdään suuret lupaukset lääketieteessä. Uusien täsmälääkkeiden kehittäminen nopeutuu, ja geneettisten tautien ja syövän hoito uudistuvat. CRISPRiin perustuvia uusia hoitomuotoja on jo kliinisissä kokeissa.
    CRISPR herättää myös epäluuloja, pelkoa ja eettisiä kysymyksiä, koska menetelmä mahdollistaa ääritapauksena jopa ihmisen jalostamisen. Myös uusien tehokkaiden biologiaan perustuvien aseiden kehittäminen mahdollistuu.

    Tiedeykkösessä kerrotaan CRISPRin käytöstä tutkimuksessa ja pureudutaan menetelmän etuihin ja uhkakuviin. Haastateltavana ovat tutkimusjohtaja Juha Klefström, professori Timo Otonkoski ja Suomen tulevan genomieditointikeskuksen johtaja Topi Tervonen Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.

    Professori Timo Otonkoski kertoo CRISPR-menetelmän hyödyistä diabeteksen syntymekanismien tutkimuksessa kantasolujen avulla ja pohtii alan eettisiä kysymyksiä. Juha Klefström avaa menetelmän historiaa, etuja ja mahdollisia ongelmia ja kertoo myös Kiinassa ihmisalkiolla tehdystä kokeesta, jonka tuloksena syntyivät ensimmäiset CRISPR-vauvat. Topi Tervonen kertoo miten CRISPR-Cas9- ja uusi prime -editointi tehdään.

  • Hiukkasfysiikan yksi suurista mysteereistä on nk. baryogeneesi, eli miksi maailmankaikkeudessa syntyi selvästi enemmän ainetta kuin antiainetta. Galaksit, planeetat ja tähdet ovat muodostuneet aineesta. Aineen olemassaolo on mahdollistanut sen, mitä meillä on tällä hetkellä. ”Jos aineen ja antiaineen epäsymmetria selviäisi, niin se antaisi tietoa, miksi mitään on olemassa ja minkä takia me olemme täällä”, sanoo apulaisprofessori Aleksi Vuorinen.

    Tätä aineen ja antiaineen epäsymmetriaa tutkivat hiukkasfyysikot Helsingin yliopistossa. Vuorinen ja tohtoritutkija Lauri Niemi ovat mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään, voidaanko aineen ja antiaineen epäsymmetriaa selittää varhaisen maailmankaikkeuden Higgsin kentässä syntyneillä olomuodon muutoksilla, kuplilla. Higgsin kenttään liittyy tärkeä Higgsin hiukkanen.

    Baryogeneesi sai aikaan maailmankaikkeuden antiaineen ja aineen epäsymmetrian alkuräjähdystä seuraavina hetkinä. Aikaikkuna on noin kymmenen pikosekuntia eli sekunnin biljoonasosaa alkuräjähdyksen jälkeen. Tässä ohjelmassa tarkastellaan nimenomaan sähköheikkoa olomuodon muutosta eli faasitransitiota.

    Tutkimus on tarpeen, koska hiukkasfysiikassa oleellinen Standardimalli ei anna ratkaisua aineen ja antiaineen epätasapainolle maailmankaikkeudessa. Siksi tutkijat etsivät malliin teoreettisia laajennuksia, jotka toisivat ratkaisun aineen ja antiaineen mysteeriin.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.

    Kuva David Weir Helsingin yliopisto. Kuvassa on Higgsin kentän kuplia sekunnin-murto-osan ikäisessä maailmankaikkeudessa. Laajetessaan kuplat imevät sisäänsä ainehiukkasia ympäröivästä plasmasta. Kuplan seinämällä tapahtuvat sirontaprosessit voivat teoriassa luoda olosuhteet, joissa tavallisen aineen hiukkaset läpäisevät kuplan seinän hieman suuremmalla todennäköisyydellä kuin antiaineen hiukkaset. Tästä syntyvä pieni epäsymmetria voi lopulta selittää sen, miksi tavallista ainetta jää yli enemmän.

    Linkki videoon https://vimeo.com/334688168 jossa näkyy kuplien muodostumista. Tc on ns. kriittinen lämpötila, jossa kuplat alkavat muodostua. Kuplien sisällä lämpötila on pienempi kuin ulkopuolella, ja törmäyksissä muodostuu kuumempia alueita, jotka hidastavat kuplien laajenemista (tummanpunaiset alueet). Video Daniel Cutting.

  • Suomalaisten sureminen oli ennen yhteisöllistä, mutta nykyään hyvinkin yksityistä, vaikka surun jakaminen olisi hyväksi. Surun tarkoituksena on muistaa edesmennyttä läheistä, mutta myös katsoa omaa tulevaisuutta ja luoda uusi menetyksen jälkeinen identiteetti.
    Suomalaisten suremisen tavat ja rituaalit ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet, mutta yksi erityisen suomalainen tapa on säilynyt vahvana: kynttilän sytyttäminen vainajan muistolle. Uusiakin rituaaleja on syntynyt, ja vainajan tuhkaamisen yleistyminen on luonut uudenlaisia muistelukäytäntöjä.
    Entä kuinka surututkimus on muuttunut?

    Haastateltavana suomalaisen surun tutkija, käytännöllisen teologian professori Auli Vähäkangas Helsingin yliopistosta. Auli Vähäkankaan johtama tutkimushanke, Meaningful relations - Patient and family carer encountering death at home, tutkii kotisaattohoidossa olevien ja olleiden potilaiden ja heidän läheistensä surua.

    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuva: AOP / Jozef Sedmak / Alamy

  • Kaaosteoriasta tulee monille mieleen kuuluisa perhosvaikutus: perhosen siivenisku Brasiliassa voi saada aikaan tornadon Teksasissa. Taustalla ovat matemaatikko ja meteorologi Edvard Lorenzin tutkimukset. Hän havaitsi, että hyvin pieni muutos alkutilanteessa voi johtaa aivan odottamattomaan, toisenlaiseen lopputulokseen.

    Ohjelmassa Helsingin yliopiston matematiikan professori Antti Kupiainen kertoo, miten tutkijat päätyivät kaaosteoriaan 1900-luvun alussa. Yksi vaikuttajista oli ranskalainen matemaatikko Henri Poincaré, joka tutki planeettojen kiertoratoja. Puhumme myös fraktaaleista ja mustista joutsenista.
    Sittemmin on havaittu, että kaaosteorian avulla voidaan selittää ja tutkia monenlaisia ilmiöitä, kuten liikenneruuhkia tai ilmastonmuutosta. Kupiainen itse soveltaa kaaosteoriaa tutkiessaan turbulenssia. Siten voidaan esimerkiksi selvittää, miten pienhiukkaset kulkeutuvat kaupungissa.

    Ohjelman loppupuolella Tampereen yliopiston fysiikan professori Esa Räsänen kertoo, miten kaaosteorian avulla voidaan tutkia sydämen sykevälivaihtelusta, onko ihmisen sydän kunnossa vai onko ihmisellä mahdollisesti jokin sydänvika. Hän on selvittänyt myös, millaista kaaosta liittyy musiikkiin.

    Toimittaja Mari Heikkilä.

    Kuva: Kaoottisessa prosessissa matemaattisesta kuvaajasta tulee usein hyvin monimutkainen ja sitä kutsutaan fraktaaliksi. Se voi muistuttaa perhosta, kuten kuvassa. Tästä tuli aikoinaan termi perhosefekti. (All Over Press / Kostyantyn Ivanyshen / Alamy)

  • Maailmanperintökohde, Irakissa sijaitseva 4000 vuotta vanha Babylon, joutui muutamia vuosikymmeniä sitten hävityksen kohteeksi. Asialla eivät vielä tuolloin olleet nykyään niin pahamaineiset Isisin taistelijat vaan maan tuolloisen diktaattorin Saddam Husseinin uudistustyöt.

    Hussein koki itsensä muinaisen Babylonin kuninkaan Nebukadnessar II:n jälkeläiseksi. Assyriologi Saana Svärd kertoo, että Saddamin toimesta uudisrakennustyöt tehtiin suoraan vanhojen arkeologisten kohteiden päälle. Kyse ei ollut loistokkaan muinaiskaupungin tieteellisesti konservointityöstä vaan Saddamin oman aseman pönkittämisestä.

    Babylon valittiin Unescon maailmanperintökohteiden listalle heinäkuussa, Syyriassa sijaitseva Palmyran kaupunki taas on ollut listalla jo pitkään. Palmyra on 2000 vuotta vanha, mutta se on viime vuosina joutunut massiivisen tuhoamisen kohteeksi. Asialla on ollut erityisesti terrorijärjestö Isis. Se on hävittänyt tärkeitä patsaita, monumentteja ja temppeleitä, koska on kokenut ne epäjumalanpalvontana ja oman uskontonsa vastaisina.

    Syyrian sota on nyt jälleen kerran saanut uuden käänteen, kun Turkki ajaa Pohjois-Syyrian kurdeja pois asuinalueiltaan ja samaan aikaan Isis-taistelijoita pakenee vankileireiltä. Arkeologi Minna Silver kertoo ohjelmassa mm., miten alueella muinoin eläneet amorilaiset liittyvät Isisin taistelijoihin.

    Lähi-idän menneisyys on loistava, ja sen varhaiset korkeakulttuurit ovat olleet tärkeitä koko ihmiskunnan kehityksen kannalta. Lähi-idässä syntyivät varhaiset korkeakulttuurit Sumeri, Assyria ja Babylonia. Suuret virrat Eufrat ja Tigris kuljettivat elämän lähdettä, vettä, alueelle, jota kutsuttiin Mesopotamiaksi eli Kaksoisvirranmaaksi. Siellä saivat alkunsa sekä maatalous että kaupungit, ja siellä kehitettiin myös kirjoitustaito.

    Ohjelmassa kerrotaan, että muinaismuistojen tuhoamista ja ryöstelyä on tapahtunut jo paljon aikaisemminkin, useilla eri tavoilla. Saamme myös vastauksen kysymykseen: Mitä pitäisi tehdä, jotta arkeologisia kohteita pystyttäisi tulevaisuudessa suojelemaan paremmin? Ohjelman on toimittanut Riikka Warras.

    Kuva: Palmyran riemukaari ja siitä lähtevä pylväskäytävä, jonka varrella sijaitsivat aikoinaan kaupat, hallintorakennuksia, kylpylä ja agora. (Hemis / Alamy/All Over Press)

  • Päihteiden ja syömishäiriöiden sekä yllättävien raivokohtausten tai jatkuvan vihaisuuden alta voi löytyä tunnesäätelyvaikeuksia. Viina ja huumeet tai sukujuhlien karttelu voivat olla tapa välttää sietämättömiä tunteita.
    Miksi joku saa yllättäviä raivareita mitättömistä syistä tai toinen vetäytyy kuoreensa eikä edes yritä pitää puoliaan? Jotkut meistä eivät tunnista omia tunteitaan vaan reagoivat suruun, pettymykseen tai kateuteen raivokohtauksella tai käpertymällä itseensä.
    Useimmat oppivat pikkulapsina, mitä on ilo tai suru, mutta jotkut opettelevat tunnistamaan tunteensa paljon myöhemmin. Tunnesäätelytaitoja voidaan opetella myös aikuisena ja taitoryhmissä opetellaan porukalla elämän taitoja arkitilanteita varten
    Tiedeykkösessä perehdytään tunnesäätelyvaikeuksiin ja hyväksi havaittuihin psykoterapioihin kahden psykoterapeutin ja psykiatrin Miikka Häkkisen ja Maaria Koiviston kanssa. Leena Mattila teki kotikäynnit, kunhan ensin perehtyi Viisas mieli -kirjaan, jonka tekijäjoukkoon he kuuluvat.

  • Stressissä ihmiset aivot sopeutuvat negatiiviseen ympäristöön. Näin käy nimenomaan stressin pitkittyessä eikä ihminen pysty palautumaan. Stressaantuneen ihmisen aivoissa mantelitumake suurentuu, mutta aivojen kuorikerroksessa etuotsalohko puolestaan kutistuu.

    Mantelitumakkeen toiminta liittyy tunnemuistiin ja pelkoreaktioihin. Aivojen kuorikerros vastaa tietoisuustaidoista ja toiminnanohjauksesta, siksi stressiin liittyviä tunteita ja ajatuksia on niin vaikea säädellä, sanoo psykologian tohtori Satu Pakarinen Työterveyslaitokselta.

    Pakarinen on tutkinut kollegoidensa kanssa ydinvoimalan valvomohenkilöstön toimintaa stressitilanteessa. Mitä tutkimuksessa saatiin selville ja kuinka se on sovellettavissa muihin ammatteihin? Toimittaja Teija Peltoniemi kysyy erikoistutkija Satu Pakariselta, onko parempi stressin taltuttamisen kannalta vältellä itse ongelmaa vai tarttua siihen päätä pahkaa?

  • Mitä on persoonallisuus ja mitä kaikkea siihen kuuluu? Mitä ovat ne persoonallisuuden piirteet, joilla persoonallisuutta määritellään? Ja mitä hyötyä persoonallisuuden määrittelystä on? Joskus voi myös olla vaikeaa määritellä, mikä on persoonallisuuspiirre ja mikä psyykkinen häiriö.
    Entä voiko persoonallisuus noin vain muuttua, vai mikä sen aiheuttaa? Tai voiko persoonallisuutta muuttaa omasta tahdosta? Ja ylipäätään: mistä johtuu, että persoonallisuus muuttuu elämän aikana? Monta minuutta auttaa selviämään erilaisissa tilanteissa, mutta onko se persoonallisuuden muutosta vai ihmisen luontainen keino selviytyä itselleen mahdollisesti hankalissa tilanteissa?
    Haastateltavana on Tampereen yliopiston psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuva: AOP/Alamy

  • Kun vanhat piirilevyt murskataan ja niistä erotetaan metallit talteen, saadaan runsaasti arvoaineita, kuten kuparia, kultaa, hopeaa ja harvinaisia maametalleja. Pitoisuudet ovat moninkertaiset kaivoksiin verrattuna.

    Ja millainen kultakaivos on jätevedenpuhdistamo. Osa viemäriveden mukana virtaavasta kullasta ja hopeasta voi olla peräisin sinun sormuksestasi tai kaulakorustasi. Tai teknisistä alusasuista, joissa käytetään hopeaa hajujen hallitsemiseksi. Menetelmiä niiden talteenottamiseksi kehitetään.

    Mutta metallien kierrätys kuitenkin takkuaa. Vanhat kännykät ja tietokoneet jäävät herkästi pölyttymään kodin nurkkiin - arviolta Euroopassa vain viidennes elektroniikasta päätyy asianmukaisesti kierrätykseen. Tämä on huono yhtälö, sillä metallien tarve kasvaa jatkuvasti. Sähköautoissa ja elektroniikassa, kuten kännyköissä, magneeteissa, led-valoissa ja näytöissä, vaaditaan yhä enemmän harvinaisia metalleja.

    Kiinalla on lähes monopoli harvinaisten maametallien tuotannossa, mutta on jo kehitetty menetelmiä, jolla nuo metallit voidaan saada talteen elektroniikkaromusta. Koska erottaminen on toistaiseksi hyvin haastavaa, metalleja louhitaan vielä mielummin kaivoksista.

    Ohjelmassa Jyväskylän yliopiston analyyttisen kemian ja kiertotalouden professori Ari Väisänen kertoo, mistä metalleista voi tulla pulaa, mitä meiltä Suomen maaperästä löytyy ja miten metallien kierrätys onnistuu. Hän on ryhmineen kehittänyt uusia menetelmiä metallien eristämiseen elektroniikkaromusta.

    Ryhmä selvittää ICP-OES-laitteella eli optisella emissiospektrometrilla, miten paljon piirilevyissä on arvokkaita alkuaineita ja hyödyntää 3D-printterillä tulostettuja metallisieppareita niiden talteenotossa. Jyväskylään on suunnitteilla tehdas, jossa jätemateriaaleista voidaan louhia arvokkaita metalleja talteen.

    Toimittaja on Mari Heikkilä.

    Kuva: All Over Press

  • Suurimmat kaukoputket maailmassa ovat tällä hetkellä peiliteleskooppeja, joiden halkaisija on noin kymmenen metriä. Nyt on jo tekeillä seuraava sukupolvi: näiden teleskooppien pääpeilin halkaisija on no 30 metriä tai enemmän.

    Suurin lähitulevaisuuden jättiteleskoopeista on eurooppalainen ELT, Extremely Large Telescope, eli Äärimmäisen Suuri Teleskooppi. Sen peilin läpimitta lähes 40 metriä ja kooltaan teleskooppi on suuren jalkapallostadionin kokoinen.

    ELT:n sijoituspaikalla Chilessä tehdään jo pohjatöitä, ja itse teleskoopin osia ollaan rakentamassa täällä Euroopassa. Jos kaikki sujuu suunnitellusti, aloittaa tämä jättiläinen havaintojen teon vuonna 2025.

    Tiedeykkösessä projektipäällikkö Roberto Tamai Euroopan Eteläisestä Observatoriosta kertoo enemmän ELT:stä ja sen rakentamisesta.

    Tähtitieteilijä Petri Väisänen puolestaan on nyt työssä Etelä-Afrikassa sijaitsevalla SALT-teleskoopilla. Kyseessä on virallisen listan mukaan maailman viidenneksi suurin kaukoputki, jonka peili on jotakuinkin kymmenmetrinen. Petrillä on siten hyvä kuva siitä, millaista tutkimusta valtavan suurilla havaintolaitteilla voi tehdä ja millaisia uusia näkökulmia ne avaavat avaruuden tutkimukseen. Hän myös selittää laajemmin mitä kaikkea tähtitieteessä on tapahtumassa.

    Spoiler alert: elämme jänniä aikoja ja paljon tapahtuu varsin pian.

    Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

  • Internet viestintäalustana on ehtinyt nuoren aikuisen ikään. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana se on valloittanut arkiset askareemme kaikilla tavoilla, halusimmepa tätä tai emme. Kasvavassa määrin myös keskustelumme ja vuorovaikutustilanteemme ovat siirtyneet verkkoon ja sosiaaliseen mediaan.

    Mutta miksi viestintä verkossa helposti kärjistyy ja viestijän tarkoitusperät hämärtyvät? Joissakin tapauksissa viestinnän väärin ymmärtäminen johtuu verkon luonteesta itsestään - emme kohtaa toisiamme kasvokkain. Yhä useammin kyseessä on kuitenkin tahallinen tarkoitus hämmentää ja tuottaa disinformaatiota.

    Tiedeykkösessä viestinnän dosentti Janne Matikainen Helsingin yliopistolta kertoo verkossa tapahtuvan viestinnän haasteista tavallisen verkonkäyttäjän kannalta. Sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta puolestaan puhuu verkossa tapahtuvasta trollaamisesta ja valeuutisten levittämisestä. Toimittajana on Ville Talola.

Klipit

  • Nokkosilla vihtominen taatusti virkisti muinaissuomalaisten strategista verenkiertoa. Nokkosilla jalkoväliään vihtoivat sekä miehet että naiset. Monet nieltävät muinaislääkkeet veivät yliannoksina hengen, mutta nokkos-viagrassa ei ollut sitä riskiä. Nyt lääkekasvien tehot haetaan pillereinä apteekista. Kalevalan aikaisista lääkekasveista kertovat professorit Yvonne Holm ja Sinikka Piippo.

    Kuppaus ja kalevalainen jäsenkorjaus ovat voimissaan, toteavat filosofian tohtori Hindrik Strandberg ja Kalevalainen jäsenkorjaaja, mestari Katja Rajala. Kalevalan malliin saunotaan edelleen, vaikka kaikki eivät enää usko saunatonttuihin, sanoo arkistotutkija Juha Nirkko Kansanrunousarkistosta. Loitsut ovat jääneet arkikäytöstä, joten folkloristiikan professori Lotte Tarkka viihtyy arkístoissa. Kalman väkeen, tuonilmaisiin, loitsujen ja tietäjien maailmoihin mennään Leena Mattila toimittamissa Kalevala-palaa! podcast-sarjan jaksoissa 4-6.

  • Mistä maailmasta kumpuavat Kalevalan naisten tarinat? Mitä rooleja sen ajan naisille on tarjolla? Tiina Piilola on pohtinut kansalliseepoksen naisia väitöskirjaansa. Hän on käyttänyt väitöskirjassaan ranskalaisen filosofin Luce Irigaryin ihmettelyn käsitettä. Mitä siitä syntyi? Kirjailija JP Koskinen puolestaan on kirjoittanut Kalevala-aiheisen romaanin, ja kirjailijana hänen katseensa on tarkastellut toki myös naisia. Tutkija Tiina Männistö-Funk Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta suuntaa tutkijan katseensa nimenomaan Pohjolan matriarkkaan Louheen. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • Onko Kalevala sinulle uusi vai vanha tuttu? Olisiko kertaus paikallaan? Aloita tällä 7-minuuttisella - sen jälkeen voit syventää tietojasi ohjelmien parissa.

    Kalevala palaa! -sarjan kolmessa ensimmäisessä osassa sukelletaan Kalevalan syntyaikoihin ja tutkaillaan, millaisista aineksista ja miten teos koostui: mikä sai Lönnrotin lähtemään runonkeruumatkoille, löysikö hän sitä mitä etsi, kuinka hän kokosi Kalevalan ja miksi Kalevalasta tuli se kansalliseepos, jonka me tunnemme. Ohjelmissa pohditaan myös, sitä, millaisena Kalevala sekä Kalevalan synnylle tärkeät teemat, suomen kielen uudistuminen ja tarinankerronta, näyttäytyvät nykypäivänä

    Asiantuntijoina ovat tutkijat Heidi Haapoja-Mäkelä, Eila Stepanova, Petri Lauerma, Heini Lehtonen, Venla Sykäri sekä muusikko Taito Hoffrén, joka myös esittää kalevalaista runolaulua. Toimittaja Jaana Sormunen.

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana.

    Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

    Kekkosen saamista kirjeistä kertoo UKK-arkiston johtaja Pekka Lähteenkorva

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • 9 Trafiikkimuseossa avautuu huhtikuun lopussa jälleenrakennuksesta kertova Liikkelle! -verkostonäyttely. Palvelutuottaja Riina Linna kertoo tekniikan museon näyttelystä ja museomaailman uusista tuulista.

  • Linnunrata ja Andromedan galaksi törmäävät hitaasti toisiinsa 3-4 miljardin vuoden kuluttua.
    Hubble on kuvannut, kuinka spiraaligalaksi menettää ainettaan kulkeutuessaan galaksijoukkoon. Haastateltavana apulaisprofessori Peter Johansson. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä