Ooppera

Oopperailta Musiikkitalossa: Leopold Kozeluchin Kustaa Vaasa

  • 3 h 11 min
  • ei kuunneltavissa

3-näytöksinen ooppera. Musiikinjohto Aapo Häkkinen. Esityksen konsepti Erik Söderblom. Ohjaus
Ville Sandqvist. Helsingin Barokkiorkesteri. Helsingin kamarikuoro. Solistit: Gustaf Ericsson Wasa - Mario Zeffiri, tenori. Christiern II - Cornelius Uhle, baritoni. Sevrin Norrby - Niall Chorell, tenori.
Christina Gyllenstierna - Martina Janková, sopraano. Cecilia af Eka - Helena Juntunen, sopraano.
Margaretha Wasa - Monica Groop, mezzosopraano. Sveriges Skydds-ängel - Tuuli Lindeberg, sopraano. - Oopperan väliajalla ja sen päätteeksi professori Veijo Murtomäki, muusikko Jukka Rautasalo ja toimittaja Outi Paananen keskustelevat teoksesta ja sen esityksestä. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Outi Paananen.

Kustaa Vaasa kertoo Ruotsin kuninkaan taistelusta Tanskan kuningas Kristianin johtamia valloittajia vastaan Ruotsin valtakunnassa 1500-luvulla.

Kadonneeksi luultua oopperaa ei ole koskaan esitetty säveltäjänsä elinajan jälkeen. Kozeluch (1747-1818) oli Mozartin merkittävä kilpailija, ja aikalaisten keskuudessa näistä kahdesta jopa arvostetumpi.

Huikeassa videoteknisessä toteutuksessa Musiikkitalon Konserttisali muuntuu keskiaikaisen valtataistelun areenaksi.

3-näytöksinen ooppera

Musiikinjohto Aapo Häkkinen

Esityksen konsepti Erik Söderblom
Ohjaus Ville Sandqvist

Helsingin Barokkiorkesteri
Helsingin kamarikuoro

Solistit:
Gustaf Ericsson Wasa - Mario Zeffiri, tenori
Christiern II - Cornelius Uhle, baritoni
Sevrin Norrby - Niall Chorell, tenori
Christina Gyllenstierna - Martina Janková, sopraano
Cecilia af Eka - Helena Juntunen, sopraano
Margaretha Wasa - Monica Groop, mezzosopraano
Sveriges Skydds-ängel - Tuuli Lindeberg, sopraano

Oopperan väliajalla ja sen päätteeksi professori Veijo Murtomäki, muusikko Jukka Rautasalo ja toimittaja Outi Paananen keskustelevat teoksesta ja sen esityksestä. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Outi Paananen.

Kustaa Vaasa kertoo Ruotsin kuninkaan taistelusta Tanskan kuningas Kristianin johtamia valloittajia vastaan Ruotsin valtakunnassa 1500-luvulla.

Kadonneeksi luultua oopperaa ei ole koskaan esitetty säveltäjänsä elinajan jälkeen. Kozeluch (1747-1818) oli Mozartin merkittävä kilpailija, ja aikalaisten keskuudessa näistä kahdesta jopa arvostetumpi.

Huikeassa videoteknisessä toteutuksessa Musiikkitalon konserttisali muuntuu keskiaikaisen valtataistelun areenaksi.

SYNOPSIS

Alkusoitto:
Søren Norby saapuu Helsingin Musiikkitalolle. Hän kävelee salista toiseen, kunnes saapuu linnan tyrmään.

I NÄYTÖS
Kustaa Vaasan äiti Cecilia ja sisko Margareta, jonka puoliso Joakim Brahe mestattiin Tukholman verilöylyssä, ovat vangittuina Tukholman linnassa.

Vangittujen naisten ja lasten joukkoon liittyy myös Sten Sturen leski Kristina Gyllenstierna. Kristiina kertoo kapinaliikkeen johtajan Kustaa Vaasaan olevan kaupungin ulkopuolella. Naiset panevat kaiken toivonsa Kustaa Vaasaan.

Søren Norby astuu tyrmään ja ilmoittaa, että naiset viedään Kristian II:n, Tukholman verilöylyn toimeenpanijan, luokse.

Kalmarin unionikuningas, Tanskan Kristian II, lisänimeltään Tyranni, kävelee kunnian kentillä pitkin Tukholman linnan saleja.

Saavuttuaan perille Kristian saa kuulla Norbyltä Kustaa Vaasan ruotsalaisjoukkoineen olevan lähettyvillä. Norby kehottaa Kristiania maltillisuuteen. Kristian uhoaa tuhoavansa vihollisen ja käyttävänsä Kustaan äitiä panttivankina.

Naiset tuodaan Kristianin eteen. He raivoavat Kristianille, syyttävät tätä miestensä murhaamisesta ja sanovat olevansa valmiita kuolemaan myös itse.

Kristian päättää lähettää Kristiinan taivuttelemaan ruotsalaisia perääntymään välittömästi. Mikäli Kustaa kieltäytyy, hän tulee saamaan äitinsä pään lahjana heti seuraavana päivänä. Cecilia, Kustaan äiti, kehottaa Kristiinaa kieltäytymään ja toteaa mieluummin kuolevansa.Kristiina suostuu kuitenkin Kristianin lähettilääksi ja lähtee Norbyn kanssa.

Kustaa Vaasan kapinaleiri piirtyy esiin kaupungin laitamilla.

II NÄYTÖS
Auringon laskiessa Kustaa Vaasa pohtii elämän katoavaisuutta. Yhdessä sotilaittensa kanssa
hän rukoilee kerettiläisten protestanttista Jumalaa suojelemaan Ruotsia ja antamaan voimia
vihollisen lyömiseen. Kustaa määrää hyökkäyksen alkamaan aamunkoitteessa.

Norby ja Kristiina saapuvat. Kustaa hämmästyy luullessaan Sten Sturen lesken toimivan yhteistyössä vihollisen kanssa. Kristiina kertoo Kristianin tappavan Kustaan äidin, mikäli hän
ei peräänny. Kristiina kehottaa Kustaata siitä huolimatta hyökkäämään. Norby ei ole osannut
odottaa tällaista käännettä.

Kustaa ahdistuu ja epäröi, ei tiedä mitä tehdä. Hyökkääminen johtaa hänen äitinsä kuolemaan,
perääntyminen valtakunnan menetykseen. Hän kysyy neuvoa sotilailtaan, jotka ilmoittavat
olevansa valmiita uhraamaan Ruotsin puolesta kaiken. Kustaa lähettää Norbyn viemään
Kristianille sanan, että hän on valmis taistelemaan kuolemaan saakka. Kristiinaa hän pyytää
sanomaan jäähyväiset äidilleen.

Jäätyään yksin Kustaa kiroaa Kristianin julmuuden ja kutsuu taivaallisia voimia tuhoamaan
tämän. Lopulta hän vaipuu uneen.

Ruotsin Suojelusenkeli ilmestyy. Hän kutsuu ihanat henget paikalle lahjoittamaan Kustaalle
autuaat, voimia antavat unet.

Henget laulavat ja tanssivat nukkuvalle Kustaalle. Uneen ilmestyy Voitto, jota seuraa Maine, joka laakeroi Kustaan. Mainetta seuraa Kunnia, jolta hän saa kruunun ja valtikan. Sen jälkeen saapuu Rakkaus, joka johdattaa Kustaan hänen äitinsä luokse, ja lopulta he yhdessä kohtaavat Kuolemattomuuden, joka korkealla ilmassa kantaa kuvaa Kustaa Vaasasta.

Suojelusenkeli ilmoittaa, että Kustaa Vaasa tulee hallitsemaan Ruotsia. Suojelusenkeli
pyytää Ceciliaa antamaan pojalleen palmunlehden merkkinä tehtävän täytäntöön panosta, maan
pelastamisesta.

III NÄYTÖS
Cecilia viruu yksin tyrmässä. Hän rukoilee pojalleen voimia pysyä päätöksessään. Hän ei pelkää
kuolemaa. Hän jopa uskoo sen olevan siunaukseksi pojalleen.

Kristiina saapuu ja kertoo käynnistään Kustaan leirissä. Kustaa on päättänyt pysyä hyökkäyssuunnitelmassaan.

Cecilia ylistää poikaansa. Norby saapuu hakemaan Ceciliaa Kristianin luokse. Hänet on määrä viedä laivalle, näkyvälle paikalle, estämään hyökkäystä.

Kristian on nähnyt painajaisunta. Raivottaret ovat ryöstäneet häneltä kruunun ja valtikan.
Tukholman verilöylyssä mestatut, Kustaan isä Erik Johansson Vasa, Sten Sture ja Joakim Brahe,
ilmestyvät kukin vuorollaan. Tultuaan tolkkuihinsa Kristian vannoo voittoa Kustaasta.

Norby saapuu. Hän kertoo ruotsalaisten olevan linnan porteilla ja yrittää taivutella Kristiania
vapauttamaan Kustaan äidin, sillä teko voisi saada ruotsalaiset luopumaan hyökkäysaikeista.
Kristian ei aio missään nimessä luopua pantistaan. Hän haluaa nähdä ruotsalaisen veren vuotavan.
Norbyn ja Kristianin välille kehkeytyy eripura. Kristian uhkaa Norbyä väkivallalla. Norbyn
mielestä Kristianin olisi pikemminkin syytä olla huolissaan ruotsalaisten väkivallasta. Kristian
sanoo hänellä olevan tikari heille molemmille. Silloin trumpetit kutsuvat taisteluun.

Hyökkäys! Kustaa Vaasa on joukkoineen linnan muureilla. Valtaus. Cecilia ja Kustaa kohtaavat,
Kristiina ja Margareta ovat turvassa. Norby liittyy ruotsalaisten joukkoihin. Kristian pakenee,
häipyy alas Musiikkitalon uumeniin ja palaa takaisin Tanskaan.

Cecilia kertoo, kuinka Søren Norby järjesti hänen pakonsa ja pelasti hänet. Kaikki ylistävät
Kustaa Vaasaa, Ruotsin kuningasta.

Lähetykset

  • la 10.3.2018 19.15 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Nadia Boulanger ja Raoul Pugno: La ville morte - 4-näytöksinen ooppera (1912)

    Libretto: Gabriele D'Annunzio (1863-1938) oman tragediansa "La Città morta" pohjalta (1898)
    Orkestrointi: Mauro Bonifacio (2005)

    Musiikinjohto Anna-Maria Helsing
    Göteborgin oopperan orkesteri
    Göteborgin oopperan nuorisokuoro
    Göteborgin oopperakuoron mieslaulajat

    Hébé - Katarina Karnéus, mezzosopraano
    Anne - Matilda Paulsson, mezzosopraano
    Léonard - Markus Pettersson, tenori
    Alexandre - Anton Ljungqvist, bassobaritoni
    Imettäjä - Natallia Salavei, mezzosopraano

    Äänitetty konserttiesityksestä Göteborgin oopperassa 8.3.2020

    Tarinan keskiössä on kaksi naista ja kaksi miestä; sisaruspari ja aviopari.
    Ollaan Kreikan Mykenessä, jossa arkeologi Léonard on etsimässä muinaisen Atreuksen kuningassuvun hautoja. Mukana on myös Léonardin sisar, kaunis, ja nuori Hébé. Léonardin hyvä ystävä Alexandre ja tämän vaimo Anne ovat hekin tulleet Mykeneen. Anne on sokea ja hänellä on jonkinasteisia yliluonnollisia näkijän kykyjä. Alexandre on puolestaan kiinnostunut lähinnä runoudesta. Annen seurana ja apuna on hänen vanha imettäjänsä.

    1. näytös - Talo Mykenen lähellä
    Talo Mykenen lähellä. Hébé lukee Annelle Sofokleen tragediaa Antigone. Hébéä vaivaa sekä kuumuus että hänen veljensä Léonardin levottomuutta herättävä käytös. Léonard välttelee selvästi sisarensa seuraa.

    Anne puolestaan tuntee itsensä eristetyksi vieraassa maassa ja paahtavan kuumassa Mykenessä. Joka yö hän näkee unta, jossa hän on saanut näkönsä takaisin. Herätessään häntä ympäröi kuitenkin pimeys. Annen imettäjä koettaa rauhoittaa allapäin olevaa emäntäänsä.
    Anne pyytää saada koskettaa Hébén hiuksia. Anne on aistinut nuoren naisen kauneuden ja elinvoiman. Mutta Hébé pelästyy, että Anne kykenee lukemaan hänestä jotain, jota silmät eivät voi nähdä. Hébé paljastaa haluavansa lähteä Mykeneltä ja lopulta purskahtaa itkuun.

    Alexandre palaa ratsastusretkeltä ja ojentaa Annelle retkellä kuolleen linnun. Anne pyytää miestään ojentamaan Hébélle luonnonkukat, jotka miehellä on mukanaan. Alexandre alkaa kevyen flirtin Hébén kanssa, mutta sen keskeyttää kaivauksilta kuuluva meteli.

    Pian paikalle ilmestyy Léonard, joka kertoo kuninkaallisen hautakammion löytyneen. Kaikkien hautakammion aarteiden lisäksi Léonard luulee nähneensä myös kuuluisan kultaisen naamion, jonka sanottiin kuuluneen kuningas Agamemnonille. Léonard kuvailee kiihkeästi, kuinka Agamemnon ja Kassandra makaavat haudoissaan aivan kuin heidät olisi juuri laskettu sinne.
    Alexandre haluaa todistamaan löytöä. Hébé pyytää veljeään Léonardia jäämään taloon lepäämään ja vastentahtoisesti Léonard antaa sisarelleen periksi.

    Muiden poistuttua paikalle jäävät vain Anne ja hänen imettäjänsä, jolle Anne edelleen valittaa yksinäisyyttään. Imettäjä vie Annen pois polttavan auringon alta. Lattialla makaa kuollut lintu.

    2. näytös - Atreuksen, Mykenen kuninkaan hautakammio
    Hautakammiossa Hébé järjestelee esineitä, jotka hänen veljensä kaivauksissa on löytänyt. Hébé myös koettaa joitain koruja pitkään tukkaansa. Alexandre saapuu ja koettaa runollisesta ilmaista rakkautensa, pyytäen Hébéä karkaamaan kanssaan. Hébé torjuu hänet sanoen, että Alexandre ei ole rakastunut lihaa ja verta olevaan Hébéen, vaan pelkkään ajatukseen hänestä. Juuri kun Alexandre yrittää suudella Hébéä, Anne ja tämän imettäjä ilmestyvät paikalle.Tunnelma on jännittynyt.

    Alexandre jättää naiset keskenään. Hébé auttaa Annea tutkimaan hautaa, epävarmana siitä, kuuliko Anne mahdollisesti Alexandren rakkaudentunnustuksen. Naiset katselevat esineitä ja ajattelevat löytäneensä myös ennustaja Kassandran tuhkat.

    Auringon laskiessa Léonard ja Alexandre saapuvat yhdessä hautakammion luo. Naiset suuntaavat puolestaan Perseuksen lähteelle vilvoittelemaan. Léonard paljastaa Alexandrelle, että sisarusrakkaus on vaihtunut himoksi Hébé-sisarta kohtaan. Tämä himo kalvaa ja raastaa hänen sisintään, sillä mikään ei enää ole puhdasta. Kauhistunut Alexandre ei halua kuulla asiasta enempää ja keskeyttää Léonardin tiukasti. Näytös päättyy kummankin miehen tuijottaessa paahtavassa illassa öistä maisemaa. He ovat hiljaa, sillä molempien sydänalaa kuristaa.

    3. näytös - Talo Mykenen lähellä
    Anne ja imettäjä kuuntelevat kauempaa kaupungista kantautuvaa rukousta, joka on osoitettu profeetta Eliaalle. Rukouksessa pyydetään sadetta, jotta kaiken nielevä kuivuus helpottaisi. Yötuuli antaa hetkellistä helpotusta, ja Anne ja hänen imettäjänsä muistavat onnellisempia aikoja.

    Kun Léonard saapuu, Anne toteaa tietävänsä Léonardin salaisuuden. Léonard kauhistuu, mutta oivaltaa pian Annen sittenkin hautovan ajatusta oman miehensä Alexandren uskottomuudesta.
    Anne taas luulee Léonardin järkyttyneen sisarensa Hébén epäsiveellistä suhdetta naimisissa olevaan mieheen. Léonard ryntää pois. Anne koettaa kutsua tätä takaisin, mutta mies on jo mennyt menojaan.

    Hébé on kuullut Annen huudot. Hän rientää nopeasti Annen luo. Hetken mielijohteesta Anne osoittaa Hébéä kohtaan myötätuntoa ja antaa ikään kuin tämän synnit anteeksi; synnit, joita Hébé ei ole tehnyt. Molempia naisia jäytää epämääräinen pelko: jotain kamalaa on tapahtuva. Arvoituksellisesti Anne vihjaa olevansa valmis jättämään maailman ja poistuu talosta. Hän antaa Hébén myös ymmärtää tietävänsä tämän ja miehensä Alexandren suhteesta. Hébé oivaltaa hetkeä liian myöhään Annen tarkoituksen. Kun hän ryntää tämän perään, vauhko Léonard pysäyttää Hébén.

    Hébé pyytää veljeään viemään hänet pois Mykenestä. Yhä pahemmin sekoavan Léonardin päähän mahtuu vain ajatus hänen sisarensa ja Alexanderin suhteesta. Hébé kieltää suhteen olemassaolon. Lähtiessään Léonard käskee sisarensa tapaamiseen Perseuksen lähteelle. Hébé noudattaa veljensä käskyä. Kulkiessaan lähteelle Hébé laulaa rukouksen Antigonelle ja Kassandralle, ja toivoo, että nämä myyttiset sisaret johdattaisivat hänet viimeiselle matkalle.

    4. näytös - Perseuksen lähteellä
    Léonard vahtii sisarensa Hébén elotonta ruumista. Lähteelle saapuva Alexandre saa kuulla kuinka Léonard hukutti sisarensa tämän kurottautuessa juomaan lähteestä. Léonardin pahoin järkkyneessä mielessä Hébén kuolema oli ainoa tapa säilyttää oma puhtautensa ja estää insestinen suhde. Nyt, elottomana, sisar oli täydellinen; jumaluus, jota voi palvoa.

    Miehet kuulevat Annen askeleet. He koettavat kätkeä Hébén ruumiin. Anne on kuitenkin kuullut heidät ja haluaa tietää, mitä miehet piilottelevat. Anne tulee hipaisseeksi myrttipensasta ja samalla sen taakse kätketyn elottoman Hébén jalkaa. Ooppera päättyy Annen ilmoitukseen, että hän saanut näkönsä takaisin.

    Esitys on äänitetty konserttiesityksestä Göteborgin oopperassa 8.3.2020

    Illan kuluessa tietokirjailija Pekka Hako, tutkija Nuppu Koivisto ja toimittaja Outi Paananen keskustelevat teosharvinaisuudesta ja sen esityksestä.

    Kuvassa mezzosopraano Katarina Karnéus - kuva: Lennart Sjöberg

  • Richard Wagner: Reininkulta
    Nibelungin sormus -tetralogian esinäytös

    Uuden produktion ensi-ilta Suomen kansallisoopperassa 30.8.2019
    Musiikinjohto Esa-Pekka Salonen
    Ohjaus Anna Kelo

    Suomen kansallisoopperan orkesteri.

    Rooleissa:
    Ylijumala Wotan - Tommi Hakala, baritoni
    Wotanin vaimo Fricka - Lilli Paasikivi, mezzosopraano
    Tulen henki Loge - Tuomas Katajala, tenori
    Nuoruuden jumalatar Freia - Reetta Haavisto, sopraano
    Ukkosen jumala Donner - Tuomas Pursio, bassobaritoni
    Rakkauden ja kauneuden jumala Froh - Markus Nykänen, tenori
    Kääpiö Alberich - Jukka Rasilainen, bassobaritoni
    Kääpiö Mime - Dan Karlström, tenori
    Jättiläinen Fasolt - Koit Soasepp, basso
    Jättiläinen Fafner - Jyrki Korhonen, basso
    Viisauden ja tiedon jumalatar Erda - Sari Nordqvist, mezzosopraano
    Reinintyttäret:
    Woglinde - Marjukka Tepponen, sopraano
    Wellgunde - Mari Palo, sopraano
    Flosshilde - Jeni Packalen, mezzosopraano

    Äänitetty Suomen kansallisoopperassa 7.9.2019

    Tapahtumat ennen Reininkullan alkua
    Ylijumala Wotan on luovuttanut toisen silmänsä tiedonlähteeseen saadakseen viisautta.
    Hän veistää maailmansaarnesta lainkeihään. Wotan tekee jättiläisten, Fasoltin ja Fafnerin, kanssa sopimuksen, jonka mukaan nämä rakentavat hänelle puolustuslinnoituksen, Valhallan. Palkaksi ylijumala Wotan lupaa heille nuoruuden jumalattaren Freian.

    Reininkulta
    1. kohtaus. Tapahtumapaikka Reinvirran pohjalla.
    Maailman synty. Turmeltumaton luonto, kuin alkumeri. Reinintyttäret vartioivat puhdasta Reininkultaa. Alberich-kääpiö ilmestyy ja haluaa tytöiltä rakkautta. Nämä nauravat kääpiölle. Auringonsäde osuu Reininkultaan ja Alberich ihmettelee näkemäänsä. Reinintyttäret paljastavat kultaan liittyvän salaisuuden: Isä-Rein on antanut tyttärilleen tehtävän vartioida kultaa, ettei kukaan väärämielinen ryöstäisi sitä. Väärämielinen on se, joka kiroaa rakkauden vaihtaakseen sen omaisuuteen ja valtaan.
    Se, joka takoo kullasta sormuksen, saa omakseen koko maailman herruuden. Koska Alberich ei saa rakkautta, hän kiroaa sen ja ryöstää kullan. Reinintyttäret jäävät valittamaan menetettyä kultaa.

    2. kohtaus. Tapahtumapaikka korkealla vuoristossa.
    Valhalla on juuri valmistunut. Wotanin puoliso Fricka vaatii miestään tilille linnoituksen rakentamisesta ja ennen kaikkea sisarensa Freian lupaamisesta palkkioksi jättiläisille. Tulen henki Logen avulla Wotan lupaa korjata asian. Fasolt ja Fafner tulevat hakemaan palkkaansa. Froh yrittää suojella Freiaa ja Donner uhittelee jättiläisille heiluttamalla moukariaan. Paikalle saapuu Loge ja ehdottaa, että jattiläiset saisivat Freian sijaan Reininkullan palkakseen rakennustyöstä.

    Logen ehdotuksesta Wotan päättää ryöstää kullan Alberichilta. Jättiläiset suostuvat palkkion vaihtoon, mutta ottavat kuitenkin Freian pantiksi mukaansa. Elleivät he saa iltaan mennessä kultaa, Freia on jäävä ikiajoiksi jättiläisille. Heti jättiläisten ja Freian poistuttua jumalten vanheneminen alkaa. Wotan lähtee Logen opastamana alas Nibelheimiin kullan ryöstöretkelle.

    3. kohtaus. Nibelheim, maan alla.
    Alberichin veli, seppä Mime on saanut valmiiksi sormuksen ja Tarnhelm-kypärän ja aikoo pitää kypärän. Alberich riistää sen itselleen ja taikoo sen avulla itsensä näkymättömäksi. Sormus ja taikakypärä tekevät Alberichista voittamattoman diktaattorin, jota kaikki pelkäävät ja joka pystyy pakottamaan kaikki Nibelungit omiksi orjikseen.

    Loge ja Wotan ilmestyvät Nibelheimiin. Vetoamalla Alberichin omahyväisyyteen he saavat tämän ansaan ja vangituksi. Alberich viedään ylös jumalten vuorelle.

    4. kohtaus. Korkealla vuoristossa.
    Loge ja Wotan pakottavat Alberichin luovuttamaan jumalille kaiken omistamansa kullan. Wotan on päättänyt pitää Alberichilta ryöväämänsä sormuksen itsellään. Alberich kiroaa sormuksen, joka tästedes tuo kantajalleen pelkkää onnettomuutta ja kuolemaa. Alberich katoaa paikalta.

    Fasolt ja Fafner palaavat Freia mukanaan noutamaan Reininkultaa. Fasoltin vaatimuksesta kulta on pinottava Freian ympärille siten, että jumalattaresta ei näy mitään. Loge joutuu luovuttamaan jättiläiselle myös Tarnhelmin, mutta Wotan ei luovuta sormusta. Silloin maa aukeaa ja jumalten omatunto Erda herää ja nousee varoittamaan sormuksesta ja jumalia odottavasta lopusta. Wotan alkaa pelätä ja hän heittää sormuksen jättiläisille. Saatuaan sormuksen nämä riitaantuvat sen omistuksesta ja Fafner tappaa veljensä Fasoltin.

    Ukkosenjumala Donner kokoaa ilmamassoja ja iskee moukarillaan salaman. Froh osoittaa paikan, johon ilmestyy sateenkaarisilta. Upouusi, rikoksella maksettu Valhalla kylpee ilta-auringossa. Wotan tervehtii linnoitustaan. Orkesterista kuuluu Notung-miekan aihe, ja Wotan saa uuden idean rikoksensa korjaamiseksi (Suuri ajatus). Hän johdattaa puolisonsa Frickan sateenkaarisiltaa pitkin kohti Valhallaa ja muut jumalat seuraavat esimerkkiä.

    Tulen henki Loge ei seuraa joukko, sillä hän tietää jumalien kiiruhtavan omaa loppuaan kohti. Yhtäkkiä kuuluu Reinintyttärien valitus, joka kaikuu jumalten korviin asti, mutta he vain nauravat ja jatkavat matkaansa kohti Valhallaa.
    (Juoniselostuksen lähde Pekka Asikainen).

    Illan toimittaa Outi Paananen.

    Katso ooppera Yle Areenassa:
    https://areena.yle.fi/1-50250423

  • Korrepetiittori ja Wagner-tuntija Pekka Asikainen suorittaa obduktion eli ruumiinavauksen Reininkullalle, Wagnerin Nibelungin sormus tetralogian esinäytökselle. Operaatiossa avustaa Outi Paananen.

  • 3-näytöstä ja epilogi. Libretto: W.H. Auden ja Chester Kallman William Hogarthin samannimisen kuparipiirrossarjan vuodelta 1735 mukaan. Suomen kansallisoopperan kuoro ja orkesteri. Musiikinjohto Eivind Gullberg Jensen. Tom Rakewell - Steve Davislim, tenori. Anne - Hanna Rantala, sopraano. Nick Shadow - Jaakko Kortekangas, baritoni. Baba Turkkilainen - Päivi Nisula, mezzosopraano. Trulove - Koit Soasepp, basso. Sellem - Mika Pohjonen, tenori. Mother Goose - Merle Silmato, altto. Mielisairaalan vartija - Juha Eskelinen, baritoni. - Kansallisoopperassa 9.4. äänitetyn esityksen toimittaa Risto Nordell. Outi Paananen sekä säveltäjät Kimmo Hakola ja Olli Kortekangas keskustelevat illan teoksesta ja sen esityksestä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä