Metsäradio.

Puulämmityksen niksit

  • 12 min
  • toistaiseksi

Tähän aikaan vuodesta palaa puu suomalaisissa tulisijoissa. On arvioitu, että jopa yli puolessa suomalaisista pientaloista käytetään puuta merkittävänä lämmönlähteenä - jos ei muuten niin ainakin osana lämmitystä. Siihen nähden puun polttamiseen liittyvistä kysymyksistä puhutaan kokolailla vähän. Ja tähän seikkaan Metsäradio kiinnittää nyt tänään ja tulevissa lähetyksissäänkin runsaasti huomiota. Tänään aloitetaan klapien, eli pilkkeiden lataamisella tulisijaan ja puhutaan päältäsytyttämisestä, joka vallankin vanhemmista ihmisistä tuntuu perin kummalliselta tavalta panna puut palamaan. Mutta perustelut tällaiselle metodille kuultiin, kun nuohojamestari Pekka Palander pääsi ääneen.
Metsäradion reportteri Olli Ihamäki oli apumiehenä lataamassa Palanderin omin käsin muuraaman varaavan takan pesää. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Lähetykset

  • ke 14.2.2018 20.05 • Yle Areena

Jaksot

  • Lapsuuden metsäretket voivat olla seikkailua. Ne auttavat liikkumaan, rauhoittavat, tuovat iloa elämään, opettavat huomaamaan asioita ympärillä. Ja monesti niiden muistot voivat säilyä läpi elämän. Viime vuosina on kuitenkin herännyt huoli siitä, että suomalaiset lapset eivät enää liiku metsissä niinkuin ennen, ja siksi toukokuun lopulla vietettiin lasten metsäretkipäivää. Minna Pyykkö tapasi tapahtuman suojelijan, presidentti Sauli Niinistön. Haastattelussa kävi ilmi, että hän on viettänyt lapsena paljon aikaa metsissä- ja puiden oksilla. Kuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia

  • Tähän aikaan vuodesta majavilla alkaa olla jo kevättä rinnassa. Nuoret majavat etsivät puolisoa itselleen ja vanhemmat pariskunnat saavat piakkoin poikasia. Mitä muuta mahtaa kuulua majavien kevääseen? Toimittaja Anna-Kaisa Brenner jututti aiheesta Lammin Biologisen aseman johtajaa Janne Sundellia. Kuva: Vastavalo: Mika Kimmo

  • Metsäteollisuus ry teetti hiljattain laajan tutkimuksen alansa merkityksestä Suomen kansantaloudelle. Tuossa Ernst & Youngin tekemässä selvityksesä laskettiin metsäsektorin yhteiskunnalle tuoman hyvän määrää ja saatiin tulokseksi 4 miljardia. Siis metsäteollisuus tuottaa verokertymänä näin massiivisen summan. Siitä sitä piisaaa jaettavaa monelle. Tämä summa on noin kymmenen prosenttia Suomen koko verokertymästä. Jonkinlaisen käsityksen metsäsektorin työllistävästä vaikutuksesta saa, kun tietää, että alan piirissä työskentelee noin 140 000 suomalaista. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki tutustui raporttiin ja lähti Metsäteollisuus ry:n toimitiloihin haastattelemaan johtaja Maarit Lindströmiä. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Punarinta on metsien soittorasia ja parhaita laulajia. Sen hauras, itkettävän kaunis liverrys soi Etelä-Suomessa huhtikuussa, varsinkin illasta pimeän tuloon ja aamulla jo hämärässä. Laulu lakkaa vapun maissa, kun koiras pariutuu. Pieni osa koiraista pesii toistamiseen kesällä, jolloin laulua kuulee katkonaisemmin. Loppukesästä loppusyksyyn uteliaita ja veikeitä punarintoja hypähtelee pihapiirissä päästellen tiksuttavaa varoitusääntään. Pertti Koskimies ihasteli ja äänitti keväällä punarintaa, pajulinnun ja peipon jälkeen Suomen kolmanneksi runsaslukuisinta lintulajia. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Puolustusvoimien alueille on pääsy ulkopuolisilta ankarasti kiellettyä, erityisesti vaaralliset ampumaradat turva-alueineen käsittää suuren maavarauksen tähän toimintaan. Näissä paikoissa luonto kukoistaa, sanoo pitkän uran puolustusvoimissa tehnyt luontoharrastaja Jarmo Nieminen. Erityisen hyvin hän tuntee Helsingin edustan saaria, jotka ovat tai ovat olleet sotilasalueita. Isosaaressa hänen kanssaan tähän aiheesen syventyy luontotoimittaja Juha Laaksonen ja näin asiaa tulkitsi merellisessä ympäristössä Jarmo Nieminen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Suomen valkovuokkojen pääkaupunki sijaitsee maamme etelärannikolla. Raaseporiin kuuluvan Tammisaaren keskustassa sijaitsee Ramsholmenin lehto, joka tunnetaan valko- ja keltavuokoistaan. Toukokuun puolivälissä eli juuri nyt Ramsholmen on yhtä vuokkomerta, jota tullaan ihailemaan matkojenkin takaa. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner teki kävelyretken kukkivaan Ramsholmeniin. Hänen keskustelukumppaninaan oli luontokartoittaja Esko Vuorinen, joka tuntee Ramsholmenin kasvit läpikotaisin. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Suomen maapinta-alasta on kolmas osa suota ja poikkeuksellisen suuri osa siitä, eli noin puolet ojitettuna. Suomi kuuluu niin sanottuun boreaaliseen vyöhykkeeseen, jolla on soita ojitettu vuosisatoja ja aivan erityisen innokkaita suo-ojittajia ovat olleet suomalaiset. Ojituksella tietysti pyritään soisissa kohteissa parantamaan metsän kasvuolosuhteita. Ojien virtaamaan tahtoo lähteä mukaan kiintoaineksia ja tämä taas ei ole ollenkaan toivottava ilmiö vesiensuojelun kannalta ja sitä onkin pyritty hillitsemään erilaisilla ojarakenteilla. Nyt metsäojitusten vesistöhaittojen hallintaan keskittyvästä tuoreesta väitöskirjasta on nähtävissä, että likikään kaikki totutut käytännöt eivät ole olleet tehokkaita ja tähän aihepiiriin paneudutaankin nyt täällä Metsäradiossa. Suomen pinta-alasta kuudes osa, eli viisi miljoonaa hehtaaria on ojitettua suometsää. Tästä määrästä puolestaan 60 000 hehtaaria on vuosittain kunnostusojituksen piirissä.
    Näin suurista luvuista puhuttaessa joutuu pää helposti pyörälle ja mittakaava hämärtyy. Tästä alkoi kuitenkin Metsäradion reportterin Olli Ihamäen ja tekniikan tohtori Kersti Haahden keskustelu, joka ammentaa antinsa Kersti Haahden uunituoreesta väitöskirjasta. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Joskus metsissä liikkuessa törmää yllättäviin hakkuisiin. Vanha metsä on hävinnyt talven aikana kokonaan. Nuuksiossa Haukkalammen lähellä, ihan kansallispuiston rajalla, tehdyt metsänhoidolliset toimenpiteet ovat varmasti yllättäneet monet lähialueen luontopolkujen kulkijat. Tätä hakkuutta kävivät ihmettelemässä myös eräopas Mika Aronen ja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Jouko Alhainen on tarkkaillut lintuja koko elämänsä, aivan pienestä pojasta asti. Keväisin joutsenet ja kurjet, mutta myös aivan pikkulinnut sävähdyttävät häntä. Pirjo Koskinen pääsi Forssaan kuuntelemaan kevätiltaa Joukon kanssa. Se alkoi kurkien iltalentoa seuraillen ja peipon kanssa jutustellen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Klipit

  • Metsäradion nykyinen tunnussävel on ollut käytössä vuodesta 2003 asti.

  • Beagle-uros "Ukko" lähti syyskuussa isäntänsä kanssa jänisjahtiin Tuupovaaran Öllölässä samaan tapaan kuin useasti aikaisemminkin. Jotain poikkeavaa kuitenkin tapahtui, koska Ukon metsästysreissu venähti viiden vuorokauden mittaiseksi. Koiran isäntä Onni Räty oli jo lähes varma, että koira ei palaa takaisin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Metsästyskoiran katoaminen syksyisin on hyvin tavallista. Metsäradiossa käsitellään tätä asiaa maanantaina 23.9.2013.

  • Oulangan kanjonissa avautuu retkeilijälle upea rotkomaisema. Opastetut polut kulkevat kanjonin yläpuolella ja sieltä avautuu näkymä Oulankajoen alkulähteille. Haastateltavana luontovalvoja Arto Hänninen, toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Imatralaisen puunveistäjän Martti Hietasen puuateljeen hyllyillä on runsaasti puu-ukkoja ja monia muita taideteoksia. Martti Hietanen on veistänyt puuteoksiaan jo vuosikymmenten ajan ja jopa presidentti Urho Kekkonen sai videolla esiteltävän teoksen maakuntamatkallaan. Veistoksia on jaettu myös tunnustuksina ja kilpailujen palkintoina, joten monen hyllyltä saattaa löytyä Martin tekemiä töitä.
    Kokeneen veistäjän tapasi Imatralla Asko Hauta-aho.

  • Metsäradion saunailta tuli suorana lähetyksenä Asikkalan Iso-Äiniöltä. Teppo Hurmeen savusaunan lämmityspuuhissa ovat myös Pekka Laaksonen Suomen saunaseurasta ja toimittaja Asko Hauta-aho. Radio Suomen studiossa studiossa on juontaja Päivi Nieminen.

  • Nastolalainen Erkki Salonen on keräillyt pahkoja jo vuosikymmenien ajan ja näitä upeita luomuksia löytyy häneltä melkoinen määrä. Viimeisin löytö on koivunpahkajuurakko, joka hyvin vaikuttava näky lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Videolla Erkki Salonen kertoo uusimmasta luonnon taideteoksesta.

  • Nastolalainen Erkki Salonen löysi peräti 1000 kilon koivupahkan ja näihin luonnonoikkuihin ei usein törmää. Pahkan puhdistaminen ja esillepano vei runsaasti aikaa, mutta lopputulos on katsomisen arvoinen.

  • Metsäradiossa tavataan puunveistäjä Onni Räty, jonka työpajassa Nastolassa löytyy runsaasti puusta tehtyjä tauluja. Nykyään eläkkeellä oleva Räty on päivittäin harrastuksensa parissa ja tauluille syntyvät aiheet on otettu vuosikymmenien takaa metsureiden töistä ja myös eräkulttuurista. Sopivaa puuainesta Onni Räty sai mm. Kärkölästä, kun paikallisen kirkon vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä.

  • Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa, koska se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Lämmitys kestää aina useita tunteja, koska lämmityksen jälkeen savu poistetaan saunasta perusteellisella tuuletuksella. Lämmityksen aikana savu tulee kiuaskivien läpi saunatilaan ja osa siitä pääsee ulos tuuletusluukuista ja raollaan olevasta ovesta. Savun tuoksu on upea saunan lähistöllä jo lämmitysvaiheessa ja saunan seinärakenteet ovat nokiset. Löyly lankeaa savusaunassa tasaisesti ja äkkinäistä kuumaa vaihetta ei tule. Savusauna säilyy saunomiskunnossa jopa seuraavaan aamuun asti. Videolla Lasse Vihonen lämmittää savusaunaa Niiniveden rannalla Rautalammin kunnassa.

  • Asikkalalainen Erkki Pekkarinen pitää puiden pilkkomista hyvänä ajanvietteenä ja tuloksena liiteriin syntyy erinomaista polttopuuta. Hän on muun muassa rakentanut sahaamista varten kehikon, jonka avulla puista saa samanmittaisia. Mikäli nivelet eivät taivu raskaaseen työhön niin aina voi etsiä erilaisia työskentelytapoja. Erkki Pekkarisen luona Asikkalan Vesivehmaalla vieraillaan myös Metsäradion lähetyksessä 28.3.2011. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Suomessa ei ole enää pitkään aikaan valmistettu tulitikkuja, mutta siitä liiketoiminnasta jäi jotakin hampaan koloon. Nimittäin piskuinen hammastikkutehdas Kesmex OY Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle.
    Muitapa hammastikun valmistajia Suomessa ei sitten olekaan. Matti Laitinen tapasi toimitusjohtaja Juha Nurmisen ja kyseli miten hammastikku syntyy.

  • Jos Suomi onkin kauan elänyt suurelta osin metsästä niin maamme metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuutta on maalailtu julkisuudessa viime aikoinakin synkin värein.
    Onko toivottomuuteen syytä? Mitä mieltä asiasta on puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Toimittajana oli Maija Elonheimo.
    Kuva: Metsäkustannus / Laura Vesa

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä