Mielen taitoja kannattaa vahvistaa fyysisen kunnon tavoin. Mielitreeni-ohjelmasarja tarjoaa viisitoista näkökulmaa ja harjoitusta hyvään mieleen. Teemoina mm. vahvuuteni, puhelen itselleni lempeästi, leppoisasti harmien kanssa ja omannäköistä elämää. Ikäinstituutin asiantuntijoiden kanssa keskustelemassa toimittaja Marko Miettinen.

Jaksot

  • Kenen odotuksia olen toteuttanut ja vienyt eteenpäin omassa elämässäni?
    Kysymystä kannattaa miettiä ihan jokaisen. Ikäinstituutin Tamara Björqvist ja Marko Miettinen kannustavat meitä rohkeuteen. Joskus joutuu irrottautumaan odotusten kehästä ja tekemään uskaliaitakin valintoja ja ravistelemaan yhteisöä ympärillä.

    Tiedosta omat tärkeät asiasi, kannustaa Ikäinstituutin Tamara Björqvist.
    - Mieti omia toiveita ja tavoitteitasi? Punnitse, mihin haluan elämässäni pyrkiä ja päästä? Jos elät omien tavoitteiden mukaan, niin kaikki on hyvin. Mutta jos et ole tyytyväinen elämääsi, niin aina voit muuttaa elämän suuntaa, missä tahansa ikävaiheessa.

  • Mitä elämänkokemus on tuonut sinun elämääsi? Millaiset taidot mielen hyvinvoinnin kannalta ovat tarpeellisia?
    Marko Miettinen ja Ikäinstituutin Ilka Haarni pohtivat elämänkokemuksen tuomaa rikkautta.

    Ilka Haarni muistuttaa, että nämä taidot kypsyvät ja kehittyvät läpi vuosikymmenten.
    - Emme tule koskaan elämäntaidoissa valmiiksi, vaan aina voi oppia ja oivaltaa jotain uutta. Pitkä elämänkokemus tuo malttia ja rauhallisuutta elämään. Elämänkokemus tuo myös ymmärrystä siitä, että asioilla on tapana järjestyä, ei kannata hötkyillä.

  • Selkeät tavoitteet auttavat meitä saavuttamaan unelmia ja haluamiamme asioita. Tavoitteet ovat ovi tulevaan, kertoo Ikäinstituutin Stina Fågel.
    - Kannattaa aloittaa havainnollistamalla, miten asiat olisivat kun tavoite on saavutettu. Mikä olisi silloin paremmin?

    Fågelin mukaan konkretisointi ja pilkkominen ovat menetelmiä, joilla päämäärä saavutetaan.

    Helppo apuväline tavoitteiden saavuttamiseen on kalenteri, johon voi merkitä mihin mennessä välitavoitteet on saavutettu.
    - Jokainen välitavoite palkitsee mieltä ja on kiva katsella kalenterista tavoitteen edistymistä.

    Toimittajana Marko Miettinen.

  • Jo kymmenen minuuttia metsässä, rannalla tai puistossa rauhoittaa. Luonnossa mieli sekä keho ovat luontaisesti virkeitä. Luonto tarjoaa jotakin kaikille aisteille.

    Erja Rappe Ikäinstituutista ja Marko Miettinen lähtivät hakemaan voimaa betoniviidakosta Helsingin Itä-Pasilasta.

    Olemme aivan liikaa sisätiloissa, huomauttaa Rappe.
    - Vietämme lähes 90% ajastamme sisällä. Aistimme ovat pääsääntöisesti kehittyneet niin, että aistimme ympäristöstä muutoksia.

    Rappe vertailee sisätiloissa ja luonnossa tehtyjen aistimusten eroja.

    - Ympäristön olosuhteet ovat sisällä aika tasaiset. Mikä siellä muuttuu? Mitä pystyt sisällä aistimaan? Digitaalisia ärsykkeitä löytyy paljon, lämpötila ei juurikaan vaihtele ja ilmastointi humisee.

    - Ulkona voi aistia tuulen huminan ja auringonpaiste lämmittää. Iso juttu on se, että luonnossa aistittava tieto on hyvin ymmärrettävää ja se on totta. Pystyt itse havannoimaan, että silmu puussa pullistuu ja kohta se lehti puhkeaa puuhun.

  • Oletko sinä etsinyt uusia elämyksiä? Etsi uutta ja elähdyttävää kokemusta esimerkiksi menemällä itsellesi tuntemattomaan paikkaan, konserttiin, urheilutapahtumaan ja tee jotain aiemmin kokematonta.

    Elämyksen ei tarvitse aina olla äärikokemus tai jotain suunnattoman isoa, vaan arjen ilot ja suuret juhlat voivat sisältää ihan yhtä voimakkaita ja tärkeitä kokemuksia. Marko Miettinen ja Ikäinstituutin Tamara Björkvist hakevat uusia elämyksiä.

  • Mieli voi hyvin kun liikumme. Millainen liike kuuluu sinun päivääsi?

    Arjen pienet päätökset liikunnan lisäämisestä päivärutiineihin ovat merkityksellisiä. Marko Miettinen ja Elina Karvinen Ikäinstituutista antavat vinkkejä.

    - Esimerkiksi portaiden kiipeämisellä tai yhden bussipysäkin välin kävelyn lisäämisellä päivittäiseen työmatkarutiiniin on merkitystä. Kun tätä liikettä toistetaan riittävän monta kertaa, tulee siitä mukava ja hyödyllinen tapa.

    - Kun ihmiset liikkuvat enemmän, se lisää elämän hallinnan tunnetta, tekee mielen virkeäksi ja rauhallisemmaksi.

  • Myötätunto itseä kohtaan sisältää ajatuksen, että jokaisella on joskus vaikeaa ja silloin voi puhua itselleen lempeästi ja ystävällisesti. Itsestään saa pitää hyvää huolta.

    Meillä kaikilla on sisäinen kriitikko, ääni sisällämme, joka moittii - taaskaan en tehnyt sitä ja tuokin asia meni pieleen. Voimme vaimentaa tätä kritiikin ääntä tietoisesti ja alkaa nostaa esiin asioita, joissa olen onnistunut.

    Marko Miettinen ja Ikäinstituutin Stina Fågel pohtivat itsemyötätuntoa. Missä tilanteessa ystävällinen puhe itselle olisi tarpeen ja mahdollista?

  • Asioiden mielessä pyörittäminen on inhimillistä, siitä ei tarvitse syyllistää itseään. On kuitenkin hyvä huomata, jos alkaa vatvomaan asioita niin paljon, että se häiritsee omaa hyvinvointia.

    Miten vähentää turhien asioiden märehtimistä? Ikäinstituutin Suvi Fried ja Marko Miettinen antavat vinkkejä.

  • Marko Miettinen ja Ikäinstituutin Sirkkaliisa Heimonen hakevat kimmoisan mielen rakennuspuita.

    Kimmoisa mieli rakentuu ongelmanratkaisukyvystä, stressin sietokyvystä sekä kyvystä hakea ja vastaanottaa apua. Se on kuin hyvä elämäntoveri: se kannattelee eikä luovuta vastoinkäymisten edessä.

    Heimonen kertoo, että apuna elämän selviytymisprosesseissa toimivat mm. tulevaisuuteen luottaminen, itseluottamus, omien kykyjen ja taitojen tunnistaminen, erilaiset näkökulmat, sinnikkyys ja mielen tyyneys.

  • Jokaisella on luonteenvahvuuksia, joiden tunnistaminen, käyttäminen ja kehittäminen vahvistaa hyvinvointia. Ikäinstituutin Sirkkaliisa Heimonen ja Marko Miettinen pohtivat, miten voimme kaivaa vahvuuksia esiin. Miten tunnistan omat vahvat puoleni? Mitkä asiat innostavat minua, mitä asioita opin helposti, mistä nautin?

    Voisimme kohottaa toisiamme katsomalla vahvuus-lasien kautta, huomioi Sirkkaliisa Heimonen.
    - Tätä taitoa opetellaan esim. kouluissa, lapsia harjaannutetaan havaitsemaan vahvuuksia itsessä ja toisissa. Myös aikuiset saavuttaisivat paljon, jos osaisivat tätä taitoa enemmän käyttää niin työelämässä kuin arkisissa kohtaamisissakin.

    Sirkkaliisa Heimonen antaa havainnollisen ohjeen.
    - Ajattele yhtä arkipäivääsi, kirjaa illalla ylös, mitä vahvuuksiasi olet tänään käyttänyt ja missä asioissa olit parhaimmillasi. Kenelle suuntasin kiitollisuuttani päivän aikana?

  • Ilo on tutkitusti henkinen, hyvä voimavara. Se tukee ja kannattelee meitä hankalissa tilanteissa ja ihan tavallisessa arjessakin. Ilo tukee mm. ratkaisujen tekemistä, auttaa keskittymisessä ja ihmissuhteissa.

    Ilonaiheita voi tietoisesti alkaa miettiä. Voit esim. palauttaa mieleen viime viikkoisen ilon kokemuksen. Muistele millaisessa tilanteessa koit iloa ja miltä ilon kokeminen tuntui? Viipyile ihan tarkoituksella tässä ilon kokemuksessa.

    Ilon "pipanoita" etsimässä Ikäinstituutin Stina Fågel ja toimittaja Marko Miettinen.

  • Hyvän huomaaminen ja arjen ilojen tunnistaminen ovat asioita, joita voi harjaannuttaa. Harjoittelun myötä positiivisten asioiden huomaaminen tulee helpommaksi ja pitkäjänteisesti kun harjoittelee, alkaa huomaamattaan kiinnittää huomiota päivittäisen elämän mukaviin asioihin ja synkistely vähenee.

    Ikäinstituutin Suvi Fried kertoo, että iän myötä tunteiden säätelyssämme kehittyy taitoja hahmottaa myös ikävissä asioissa oleva hyvä puoli. Elämänilmiöissä on molemmat puolet ja osaamme myös tunnistaa sen, että joihinkin hyviin asioihin liittyy myös ikäviä seikkoja.

    Hyvän vahvistamisen harjoite: Ajattele sinulle iloa tuottavia asioita ja palauta mieleesi jokin miellyttävä muisto. Muistele, mitä kuulit, näit tai maistoit - nauti tuosta hyvän olon hetkestä!

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä