Havaintoja ihmisestä

Sarjassa pureudutaan ihmisen käytökseen vaikuttaviin ilmiöihin

Havaintoja ihmisestä selvittää ihmisyyden mysteerejä. Sarjassa pureudutaan ihmisen käytökseen vaikuttaviin ilmiöihin - sekä aitojen kokemusten että tutkimustiedon avulla.

Toimittajana Satu Kivelä. Tuottaja on Salla Matusiak.
Sähköposti: havaintoja.ihmisesta@yle.fi

Jaksot

  • “Minulle pyhiä asioita ovat hiljaisuus,yksityisyyden suoja, luonnonrauha, koskematon luonto, metsä, puhdas juomavesi, lähiruoka ja ystävyys”, kertoo nimimerkki Aino.

    E2:n tutkimuksessa selvitettiin mikä on suomalaisille pyhää. Tutkimus pohjautuu yli 6000 vastaajan kyselyaineistoon.

    “Yleisimmin pyhänä pidetty asia on läheiset ja rakkaus. Se on noin 68 prosentille pyhä asia”, sanoo tutkija Ville Pitkänen.

    Suomalaiset pitävät keskimääräisesti kuutta asiaa itselleen pyhänä. Lauran lista pyhistä asioista on seuraavanlainen.

    “Luonto, aarnimetsät, meri, rauha, hiljaisuus, puhdas ilma, taide ja kulttuurielämä, kirjat, oikeudenmukaisuus, mökki, sekularismi”, kertoo nimimerkki Laura viestissään.

    Rauha, koti, lepo, turvallisuus ja ihmisarvo ovat pyhiä enemmistölle. Vajaa puolet vastaajista nostavat esille terveyden, Suomen, Suomen itsenäisyyden, luonnon ja yksilönvapauden.

    “Yleensä ihmisen taustatekijät vaikuttavat siihen millaisia vastauksia hän antaa, mutta pyhyys on sellainen, että niihin ei löydy selitystä perinteisesti demografisista muuttujista”, sanoo Ville Pitkänen.

    Pyhä on jotain muuta kuin perinteiset arvot.

    “Tässä mennään jonnekin syvemmälle ihmisyyteen. Pyhä on jotain koskematonta ja rikkomatonta. Ehkä on kyse jostain arvojen arvosta”, sanoo tutkija Ville Pitkänen.

    Nimimerkki Kaunis kirjoittaa viestissään, että kaikki hyvä ja kaunis on hänelle pyhää. Hyvyys pyhyydessä siis.

    Mikä on meille suomalaisille pyhää? Miten pyhän kokeminen vaikuttaa identiteettiimme ja käytökseemme? Miten voisimme tunnistaa sen mikä on muille pyhää?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Anu Heikkinen, Jyrki Koskenseppä, Salla Matusiak, Pasi Nevalaita ja Riikka Rahi
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

  • “Sää vaikuttaa minuun enemmän kuin haluaisin, vaikka olen perusterve ja kohtuullisen hyvässä kunnossa oleva tyyppi. Vaikeimpia säitä ovat ehdottomasti kovat helteet ja pitkään jatkuneet plussakelit ja etenkin vesisateet keskellä talvea”, kirjoittaa nimimerkki Kotimeteorologi.

    Sää vaikuttaa jokaiseen meistä jollakin tavalla. Se on yksilöllistä millä tavalla reagoimme säähän. Sama sää voi aiheuttaa eri ihmisissä erilaisia tuntemuksia.

    “Se vaikuttaa vähintäänkin käyttäytymiseen ja siihen mitä laitamme päälle. Maailmalla tehtyjen tutkimusten mukaan noin 50 prosenttia ihmisistä on jollakin tavalla sääherkkiä”, kertoo meteorologi Reija Ruuhela Ilmatieteenlaitokselta.

    Sääherkkyyden syytä ei vielä tiedetä. Ruuhelan mukaan krooniset sairaudet voivat lisätä sääherkyyttä.

    Nimimerkki Taru kirjoittaa vihaavansa talvea, pakkasta, lunta ja loskaa. Taru kertoo olevansa jouluihminen ja kestää sen vuoksi tavallista talvisäätä joulukuun ajan. Sitten talvi alkaa ärsyttää.

    “Minulla on jatkuvasti kylmä, saan kylmäihottumaa, pakkanen käy keuhkoihini, koska toinen keuhko vaurioitunut keuhkokuumeen seurauksena”, kirjoittaa Taru viestissään.

    “Erityisesti ihmiset, joilla on kroonisia sairauksia kuten sydän- ja verisuonisairauksia, hengitystiesairauksia, diabeetikot heillä on vaikeuksia lämmönsäätelyjärjestelmän kanssa. Kuuma- ja kylmärasitus voivat vaikeuttaa perussairauden oireita”, kertoo Ruuhela.

    Ilmastonmuutoksen edetessä hellejaksoista tulee Suomessa yhä pidempiä, kuumempia ja yleisempiä. Talvella kireitä pakkasia on vähemmän ja yhä enemmän on epävakaita kelejä.Talvista tulee synkempiä, koska saamme auringonvaloa vähemmän.

    Suomella on hyvät mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sään ja ilmaston muutoksiin.

    “Maapallolla hyvinvointi on jakautunut. Köyhimmät alueet saattavat kuumentua niin paljon, että eläminen on siellä mahdotonta. Tämä on kieltämättä suuri epätasa-arvo asia. Läntiset hyvinvointiyhteiskunnat ovat aiheuttaneet eniten ilmastonmuutosta ja meillä on myös parhaimmat mahdollisuudet siihen sopeutua”, sanoo meteorologi Reija Ruuhela.

    Miten sää vaikuttaa meidän ihmisten terveyteen? Millaisia haasteita ilmastonmuutos aiheuttaa sopeutumiskyvyllemme? Miten varautua siihen, että ilmasto muuttuu?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Tuula Hyttinen, Hannele Kurkela, Miika Lauriala, Salla Matusiak, Iida Rauhalammi ja Teemu Sipilä
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

  • “Äänestän, minulle ei ole ihan sama kuka asioistani päättää.
    Olen itse yksi niistä harvoista, jotka ovat lastensuojelutausta huolimatta käyneet korkeakoulun”, sanoo Eveliina.

    Koulutus, varallisuus ja myös äänestäminen ja puoluekanta siirtyvät sukupolvelta toiselle. Sosiologian professori Jani Erola työskentelee Turun yliopistossa. Erola tutkii sosiaalista periytyvyyttä.

    “Jos verrataan koulutuksen tai aseman periytyvyyteen, siihen vaikuttavat rakenteelliset tekijät. Minkälaiseen perheeseen synnyt, mitä siellä tapahtuu. Äänestäminen siirtyy mallioppimisen kautta”, sanoo sosiologian professori Erola.

    Lähipiirin esimerkki on vaikuttanut Emmin äänestyskäyttäytymiseen.

    “Perheessäni ja suvussani on aina arvostettu äänestämistä ja pidetty sitä itsestäänselvyytenä. Muistan, että odotin innolla niitä vaaleja, joissa sain äänestää ensimmäisen kerran”, kertoo nimimerkki Emmi viestissään.

    Nimimerkki Anargia kirjoittaa, että hän on menettänyt uskonsa yhteiskuntaan sekä politiikkoihin.

    “Lobbaajat ja suuri raha pystyvät vaikuttamaan omiin intresseihinsä paljon voimakkaammin sekä suoraan poliitikkoihin sekä virkamiehiin nähden. Kun näin tapahtuu niin virkamiehet ja poliitikot laittavat oman edun yhteisen hyvän sijalle”, sanoo nimimerkki Anargia.

    Enemmistö nuorista uskoo perinteisiin vaikuttamisen tapoihin. Vuoden 2018 Nuorisobarometrin mukaan nuoret pitävät tehokkaimpina vaikuttamisen keinoina ehdolle asettumista vaaleissa, äänestämistä ja järjestössä tai nuorisovaltuustossa aktiivisesti toimimista.
    “Yhdenlainen yhteiskunnallinen osallistuminen ruokkii sitä muutakin osallistumista, joka voi olla myös paikallista”, kertoo Erola.

    Politiikasta kiinnostuneiden nuorten arvot ovat positiivisessa yhteydessä demokratian, tasa-arvon, vapauden, rauhan, ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamisen kanssa, kerrotaan vuoden 2018 Nuorisobarometrissa. Poliittinen osallisuus vaikuttaa tutkimusten mukaan yksilön hyvinvointiin.

    “Kyllähän voidaan ajatella, että yhteiskunnallisten epäkohtien kokeminen voisi myös ajaa äänestämään. Nykyään poliittinen toiminta kehystetään niin, että kuka voittaa ja kuka häviää vaaleissa. Pointin pitäisi olla se, että kaikki voittaa riippumatta lopputuloksesta. Vaikka äänestät oppositioon joutuvaa puoluetta niin sekin on yhteiskunnallista vaikuttamista “, sanoo sosiologian professori Jani Erola.

    Mitkä kaikki asiat vaikuttavat äänestämiseen? Mitä syitä on äänestämättä jättämisen taustalla? Miten äänestäminen vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Ida-Maria Bergman, Tommi Koskenheimo, Miika Lauriala, Jami Liukkonen, Salla Matusiak ja Iida Rauhalammi
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

  • “Olen pitkäaikaistyötön ja saanut huomata mikä asenne ihmisillä usein on pitkäaikaistyöttömiin. Meidät katsotaan patalaiskoiksi, ihmisiksi jotka vaan nukkuvat pitkään ja joilla ei ole elämänhallintaa!”, kertoo nimimerkki Justiina kokemuksistaan.

    Väitöskirjatutkija Juuso Koponen tutkii huono-osaisuutta, köyhyyttä ja leipäjonoja. Hänen mukaansa työttömyyttä ei voida koskaan kokonaan poistaa.

    “Kun taloustieteilijät puhuvat täystyöllisyydestä, silloinkin on työttömiä. Se kuuluu tähän kapitalistiseen järjestelmään, että työttömiä on”, sanoo Koponen.

    Nimimerkki Aktiivityötön joutui työttömäksi vuosittaisten yt-neuvottelujen tuloksena yli 30 vuoden palveluksen jälkeen.

    “Tyrmistyin, vihastuin, masennuin, tunsin itseni petetyksi, ihminen on vain arvoton resurssi suuressa koneistossa. Saman kohtalon jakoivat monet ikätoverini”, kertoo Aktiivityötön.

    Aktiivityötön on huomannut kuinka työttömistä puhutaan negatiiviseen sävyyn.

    “Huomaan seuraavani negatiivisia kannanottoja ja mielipiteitä työttömistä, joille on kohdistettava erilaisia ulkopuolisia aktivointitoimenpiteitä ikään kuin työtön olisi joku passiivinen olio, joka on omasta tahdostaan työtön ja ennen kaikkea haluton vastaanottamaan työtä”, kirjoittaa nimimerkki Aktiivityötön viestissään.

    Tutkijoiden mukaan empatiakuilu voi estää meitä asettumasta erilaisessa elämäntilanteessa olevan ihmisen asemaan.

    “Hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevat eivät oikein osaa asettua pitkäaikaistyöttömän saappaisiin. Tämän takia esimerkiksi työttömyys, asunnottomuus ja muut yksilön kohtaamat vaikeudet on helpompi sysätä yksilön omaksi syyksi, kun nähdä niitä yhteiskunnallisia mekanismeja, jotka tuottavat huono-osaisuutta”, kertoo väitöskirjatutkija Juuso Koponen.

    Miten työttömyys vaikuttaa ihmiseen? Mikä on yksilön ja yhteiskunnan vastuu työttömyydessä? Miten työttömyydestä voi selviytyä?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Jyrki Koskenseppä, Salla Matusiak, Iida Rauhalammi ja Tatu Tamminen
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

  • "Voisin sanoa kokeneeni eriasteista ilkeyttä koko ikäni, mikä lienee johtanut etäisyyden ottamiseen suhteessa muihin ihmisiin. Vieläkin tosin ihmettelen, miksi ihmiset saavat tyydytystä toisten nöyryyttämisestä tai miksi siihen syyllistyvät yksilöt ovat niitä, jotka näyttävät parhaiten onnistuvan nykyisessä status-kilpailussa?" pohtii nimimerkki Anna.

    Sosiaalipsykologi Janne Viljamaan mukaan ilkeys on toisen nöyryyttämistä ja alistamista.

    "Ilkeily on vallankäyttöä. Se liittyy narsismiin vahvasti, haluat nöyryyttää toista ja saada nostettua itseäsi ylöspäin", sanoo Janne Viljamaa.

    Kiusaaminen ja ilkeily vaatii organisaation, jossa se hyväksytään hiljaisesti. Ilkeilyä saattaa joutua kohtaamaan myös perheessä, harrastusporukoissa, kouluissa ja parisuhteessa.

    "Jos joku tyyppi rakastuu jatkuvasti sellaisiin tyyppeihin, jotka kohtelevat häntä kaltoin, niin silloin kyse on itsearvostuksen puutteesta", kertoo sosiaalipsykologi Janne Viljamaa.

    Miksi ihmiset ilkeilevät tai kiusaavat toisiaan? Mitä siitä seuraa? Miten ilkeilyltä voi suojautua?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Salla Matusiak, Pasi Nevalaita ja Susanna Vainiola
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

  • “Olen nyt 35-vuotias nuori nainen ja olen kokenut suurimman osan elämästäni olevani väärän kokoinen ja näköinen”, kertoo Annika kokemistaan ulkonököpaineista.

    Dosentti Mira Karjalainen tutkii ulkonäön merkitystä työelämässä.

    “Tietyssä mielessä ei ole sosiaalisesti hyväksyttävää, että sinulla ei ole ulkonäköpaineita. Meiltä odotetaan, että pyrimme tiettyyn malliin”, sanoo Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta.

    Ihmisten ulkonäön perusteella saatetaan tehdä tulkintoja, jotka eivät lainkaan pidä paikkaansa. Esimerkiksi, että hoikka on heikko tai ylipainoisella on ongelmia elämänhallinnassa.

    “Yhä enemmän kiinnitetään huomiota sopivaan painoindeksiin. Sitä on ihan tutkittu, että ylipainoiset naiset saavat vähemmän palkkaa”, sanoo dosentti Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta.
    Syömishäiriöt ovat yleisiä mielenterveysongelmia murrosikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan yksi taustasyy syömishäiriöihin voi olla länsimaisen kulttuurin naisihanne, jossa korostetaan ulkonäköä ja laihuutta.

    Miksi olemme tyytymättömiä ulkonäköömme? Millaisia seurauksia ulkonäköpaineilla voi olla? Mitä ulkonäköpaineille voi tehdä?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Tommi Koskenheimo, Salla Matusiak, Iida Rauhalammi ja Marja Vehkanen
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    AntroBlogi.fi

  • “Minulla on ystäviä, joiden kanssa voin olla täysin avoin, ja ystäviä, joiden seurassa en paljasta ihan kaikkea suojellakseni itseäni”, kertoo nimimerkki Mari kokemuksistaan.

    Ihmiset löytävät toisiaan samankaltaisuuden tai yhteisen mielenkiinnon kohteen kautta. Ystävyyteen liittyy viihtyminen ja hyvä tahto.

    “Tuoreimman tutkimuksen mukaan läheisen ystävyyden muodostamiseksi tarvitaan 200 tuntia aikaa. Ollaan toisen kanssa kahdestaan ja tehdään merkityksellisiä asioita yhdessä”, kertoo puheviestinnän tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa työskentelevä Ira Virtanen.

    Toiset ihmiset ystävystyvät helpommin kuin toiset. Nimimerkki Onnekas sai ystävän 1. luokalla koulussa. Ystävyys on jatkunut 27 vuoden ajan.

    “Tavatessa juttua on helppo jatkaa siitä, mihin se edellisellä kerralla jäi. On valtavan hienoa, että on ystävä, johon voi luottaa 100-prosenttisesti”, kertoo Onnekas.

    Suomalaisista joka viides kärsii ajoittain yksinäisyydestä. Harrastusten tai vapaaehtoistyön kautta voi löytää samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa oppia uutta ja jakaa kokemuksia.

    “Ihminen voi minkä ikäisenä tahansa löytää uuden ystävän”, kertoo vuorovaikutussuhteita tutkiva Ira Virtanen.

    Millainen vaikutus ystävyydellä on meihin? Millainen on hyvä ystävä? Miksi ystävyys joskus katkeaa? Mitä jos ei ole yhtään ystävää? Miten uusiin ihmisiin tutustumista voi helpottaa?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Timo Asikainen, Salla Matusiak ja Anniina Wallius
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana: HelsinkiMissio, Tunne & Mieli -lehti.

  • Miksi suutumme? Milloin aggressio on myönteinen voima? Miten aikuisena voi opetella terveen aggression ilmaisuja?

    "Vihan kautta voi ilmaista omia rajoja, varsinkin kun niitä rikotaan. Toisaalta vihan ilmaisu voi olla vallankäyttöä, joka tekee vihasta erityisen haastavan tunteen", kertoo nimimerkki Jaana kokemuksistaan.

    Se millä tavalla lapsuudenperheessämme suhtauduttiin vihan, ärtymyksen, pettymyksen ja kateuden tunteisiin voi vaikuttaa siihen millä tavalla toimimme aikuisena.

    "Suomalaisen yhteiskunnan tunneilmapiiriin vaikuttavat sotatraumat ja kuinka eri sukupolvet ovat kasvattaneet omia lapsiaan. Nyt muutos on tapahtumassa. Monet päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmat sanovat, että lapset puhuvat tunteista paljon laajemmin, ilmaisevat ja näyttävät", sanoo psykoterapeutti Terhi Ketola-Huttunen.

    Aggressio on välttämätön voima ihmisen hyvinvoinnille. Sen avulla ihminen voi toteuttaa itselleen merkityksellisiä haaveita tai tehdä muutoksia elämäänsä.

    "Aggressio on ihmisen yksi perustunteista. Hahmoterapiassa ajattelemme, että suru, ilo, seksuaalisuus ja aggressio ja siellä ihan ytimessä on pelko, joka ympäröi perustunteita", sanoo psykoterapeutti Terhi Ketola-Huttunen.

    Käsittelemätön ja piilotettu aggressio on tuhoisaa ihmisen terveydelle ja ihmissuhteille. Koskaan ei ole liian myöhäistä opetella tunnetaitoja ja tervettä aggression ilmaisua.

    "Me ollaan totuttu puhumaan siitä miten me sanotaan ihmisille ei. Hyvät rajat on myös sitä, että miten uskallan sanoa kyllä elämässä. Miten sanon kyllä uudelle ihmissuhteelle tai työtehtävälle", sanoo psykoterapeutti Terhi Ketola-Huttunen.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Ida-Maria Bergman, Tuula Hyttinen, Miika Lauriala, Salla Matusiak ja Teemu Sipilä
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

  • Miksi suoritamme kohtuuttomasti? Mikä on sen hinta? Millaista voisi olla kohtuullinen elämä ja arki?

    Moni meistä painii riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteiden kanssa. Vimmaisen suorittamisen pyörää polkevat niin nuoret kuin aikuisetkin joskus myös vapaa-ajalla.

    "Olen haaveillut leppoisammasta elämästä ja työuupumuksen kohdattuani olen myös leppoistanut", kertoo nimimerkki bioanalyytikko viestissään.

    HelsinkiMission nuorille suunnatussa Minä riitän -ryhmässä moni kokee riittämättömyyden tunteita. Nuoret ovat sanoittaneet kokemuksiaan muun muassa näin:

    "En tykkää itsestäni ilman suorittamista."
    "On pakko tehdä ja tuottaa. Ei saa vaan olla, koska silloin ei ole minkään arvoinen."
    "Lepääminen ja rentoutuminen on laiskuutta eikä vapaa-aika ole koskaan lataavaa syyllisyyden vuoksi."

    HelsinkiMission tiiminvetäjä Heidi Rouhiaisen mukaan kilpailuyhteiskunnan menestymisen paine tulee yksilön ongelmaksi ja rasittaa nuorten mielenterveyttä.

    Kasvatustieteen professori Juha T. Hakalan mukaan olemme vieneet monet asiat äärimmäisyyksiin. "Maraton ei ole enää mitään, pitäisi olla ultrajuoksija tai hypätä lentokoneesta ilman laskuvarjoa", pohtii Juha T. Hakala.

    Vapaa toimittaja ja Anna Vihervaarasta -blogin kirjoittaja Anna Kauhala on huomannut vasta aikuisena oman armottomuutensa ja vaativuutensa itseään kohtaan.

    "Nuorempana se on näkynyt siinä, että olen tavoitellut tietynlaista kehoa. Olen myös edellisessä parisuhteessa luonut täydellistä kotia ja parisuhdetta. Lähiaikoina olen ruoskinut itseäni siitä, että olenko kunnianhimoton, kun haluan olla vapaa toimittaja enkä tähtää toimituspäälliköksi tai päätoimittajaksi", kertoo vapaa toimittaja Anna Kauhala.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Ida-Maria Bergman, Rainer Korhonen, Jami Liukkonen, Salla Matusiak ja Teemu Sipilä
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    HelsinkiMissio

  • Mihin ihminen tarvitsee tylsyyttä? Miksi tylsyys on toisille rentouttavaa ja toisille ahdistavaa? Mitkä asiat estävät meitä kokemasta tylsyyttä?

    "Haaveilen, että minulla olisi enemmän aikaa tylsyyteen. Päivät täyttyvät työstä, opiskeluista, arjen huoltotoimista ja kaiken kruunaa eri viestimistä tulvivat ärsykkeet. Koen, että aivoni kuormittuvat tästä liikaa ja tarvitsen tylsyyttä vastapainoksi", kertoo nimimerkki Salla viestissään.

    Monelle väkevimmät muistot tylsyydestä ovat syntyneet lapsuudessa. Eikä mikään ihme, sillä tylsyystutkijoiden mukaan lapsuus ja tylsyys ovat rinnakkaiskäsitteitä. Tylsyys on tunteena hyvin tasa-arvoinen.

    "Tylsyys ei kierrä ketään. Tulotasosta riippumatta ihminen voi kokea tylsyyttä ja ikävystymistä. Erityisesti niille meistä, joilla on mahdollisuutta hankkia materialistista hyvää ympärille, niin siellä on matalalla herkkyys tylsistyä", sanoo kasvatustieteen professori Juha T. Hakala.

    Toisille tylsyys on palauttavaa ja rentouttavaa. Yksi heistä on nimimerkki Elähdyttävä tylsyys.

    "Ikävystyminen ja tylsyys ovat luovuuden elinehto ja hyvin tarpeellinen tila, siksi odotan ja tarvitsen hetkiä, jolloin mikään pakottava ei vaadi huomiotani. Ne hetket kuuluvat elähdyttävimpiin elämässäni", kertoo nimimerkki Elähdyttävä tylsyys.

    Tutkijat ovat havainneet, että ikävystyneisyydessä piilee luovuus. Tämä kaikki vaatii aikaa, jota ei ole tarkkaan kellotettu.

    "Tylsyyttä ei tulisi kaihtaa saati vihata. Meidän pitäisi sittenkin ajatella, että tylsyys on tervetullut asukas kehossamme. Kun tylsyys uhkaa koputella tajuntamme kamarin ovea, voisimme ihmetellen kysyä, että mitä se on meille viestimässä", pohtii kasvatustieteen professori Juha T. Hakala.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen ja Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Kaija Kellman, Jouni Kenttämies, Jami Liukkonen ja Salla Matusiak
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

  • Mitä empatia on evoluution ja biologian näkökulmasta? Miksi koemme empatiaa? Voiko empatiaa käyttää väärin? Miten empatiaa voi vahvistaa?

    "Oli kuumaa, pölyistä ja ahdasta, otolliset olosuhteet reviiririidoille, kun jokainen yritti saada itseään siedettävään asentoon. Kukaan ei tiennyt tulevaisuudesta tai ulkomaailmasta mitään, oli vain siinä ja silloin. Muistan katselleeni "monttu auki" kuinka eräs jääkäri jakoi pullostaan vettä muille", kertoo Skom kokemuksistaan
    Empatia on ominaisuus, joka on kehittynyt evoluution myötä. Se on auttanut lajiamme selviytymisessä.

    "Se mahdollistaa harmonisen yhteistyön, motivoi auttamaan toisia ja estää vahingoittamasta toisia", sanoo vapaana empatiatutkijana työskentelevä Sami Keto.

    Kognitiivisessa empatiassa havaitsemme toisten tunteita, mutta emme ota niihin osaa. Voimme huomata, että joku on peloissaan, mutta emme tunnetasolla kohtaa toisen ihmisen tunnetta.
    Empatiaa voidaan käyttää väärin, jos siitä poistetaan moraalinen näkökulma, ja halu sekä kyky asettua tunnetasolla toisen asemaan. Täydellinen empatiavaje on pahuutta.

    "Kilpailuasenteella on empatiaa heikentävä vaikutus", kertoo Keto.

    Ympäristö, jossa elämme vaikuttaa siihen koemmeko empatiaa. Kovenevassa ympäristössä empatia helposti latistuu ja vaimentuu.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Timo Asikainen, Kaija Kellman, Salla Matusiak, Riikka Rahi ja Teemu Sipilä
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

  • Miksi koemme häpeää? Millaista on hyvä tai huono häpeä? Miten häpeästä voi vapautua?

    “Häpeän työttömyyttäni. Minun iässäni pitäisi työuran olla jo hyvin aluillaan. Minä olen kuitenkin ryöminyt lähtöviivasta vain muutaman metrin eteenpäin muiden jo laukatessa iloisesti horisontissa”, kertoo nimimerkki työtön FM.

    Voimme kokea häpeää monenlaisista asioista kuten esimerkiksi työttömyydestä, ulkonäöstä, sairaudesta, yksinäisyydestä, taustasta, taloudellisesta tilanteesta, jostain mitä olemme tehneet tai jättäneet tekemättä.

    “Häpeä voi kasvaa kiinni ihmisen identiteettiin. Ihminen pienestä pitäen kokee olevansa muita huonompi ja heikompi”, sanoo sosiaalipsykologi Janne Viljamaa.

    Häpeä on yksi ihmisen perustunteista. Hyvä häpeä saa meidät punnitsemaan tekojamme etukäteen, joten häpeä voi suojata meitä. Liiallinen häpeä taas voi ottaa ihmisen panttivangikseen.

    “Häpeä ehdollistuu vahvasti mieleen. Kaikki mitä meille on elämän aikana tapahtunut on meidän pitkäkestoisessa muistissa. Jokin tietty ärsyke palauttaa muiston mieleen. Paljon häpeää liittyy juhlapyhiin”, sanoo sosiaalipsykologi Janne Viljamaa.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Kaija Kellman, Hannele Kurkela, Salla Matusiak ja Teemu Sipilä
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä