Tunteiden tiistai

Miten tullaan suomalaisiksi?

  • 54 min
  • toistaiseksi

Miten helppoa tai vaikeaa on muualla syntyneen sopeutua suomalaiseen elämänmenoon? Äidinkieli on portti syvimpiin tunteisiin. Tuletko riittävästi ymmärretyksi esim. parisuhteen ongelmatilanteissa ja kavereiden läpän heitossa? Seilaatko henkisesti kahden kotimaan välillä? Keskustelussa mukana Viipurista kotoisin oleva Anna Sidorova ja Romanian unkarilainen David Kozma. Juontajana Paula Jokimies.

Lähetykset

  • ti 20.3.2018 19.04 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Kesälomakausi on alkanut ja on aika suunnitella, minkälaisia kirjoja lomalle mukaan pakkaa. Vaatiiko kesäloma erilaista luettavaa kuin mitä talvella luemme? Kuuntelijat lähettivät omia lukuvinkkejään. Vieraana oli vauhdikkaista ja humoristisista chick lit -kirjoistaan tunnettu kirjailija Laura Paloheimo. Kirjastovirkailija Henriika Tulivirran tavoitteena on lukea 365 kirjaa vuoden aikana. Soitimme Henriikalle ja tiedustelimme, montako kirjaa on luettuna. Juontajana Markus Turunen.

  • Häähumua lähetyksessä, kun studiovieraina ovat kesällä avioituva morsiuspari Jasmin Salminen ja Matti Airola sekä morsian Veera Hahtala.

    Mistä lähti pariskunnan yhteinen taival? Oliko rakkautta ensi silmäyksellä vai pikkuhiljaa kasvava tunne? Millaisia odotuksia ja pelkoja tulevaisuuden suhteen?

    Juontajana Paula Jokimies.

  • Sana "tantra” herättää voimakkaita mielikuvia. Oudot rituaalit, seksi ja orgasmi liitetään usein tantraan. Mutta onko mielikuva liian kapea, voiko tantralla tavoitella hyvää oloa myös korvien väliin? Oppaina perinteisen tantran maailmaan toimivat joogaopettajat Miska Käppi ja Laura Foon. Juontajina Markus Turunen ja Paula Jokimies.

    Miska Käppi vertaa tantraa sipulin kuorimiseen.
    - Olemme tulleet maailmaan autuaina, hyvinvoivina olentoina, mutta vuosien saatossa keräämme päällemme rooleja ja maskeja, sipulin kuorina. Tantrassa kuorimme sipulista kuoret ja alta löytyy aito, alkuperäinen sinä.

    Tantra on filosofia ja jooga käytäntö selittää Miska Käppi käytännönläheisesti.
    - Tantraa voisi kuvailla tieteilijäksi ja joogit ovat insinöörejä, jotka tekevät jotain.

    Tantra on syventänyt kokemusta ja yhteyttä omaan elämään, ei niinkään muuttanut ulkoisia normeja luonnehtii Laura Foon.
    - Muistan hyvin kun ensimmäisen kerran huomasin, että lopetin tilanteen, hetken ja kehoni kontrolloinnin. Pikkuhiljaa tästä tantrisesta kokemuksesta on tullut oleellinen osa joogaharrastustani.

  • Näemme unia kolmasosan yöstä ja unet ovat tärkeitä erityisesti uuden oppimisessa. Omien unien miettiminen voi myös parantaa ihmisen itseymmärrystä.

    Tiede etenee koko ajan ja ihmisten aivoistakin tiedetään jo vaikka mitä. Miksi unennäkö on edelleen pysynyt niin suurena mysteerinä? Pitääkö unia ymmärtää, onko niillä meille viesti? Keskustelemassa selkouniohjaaja Olli Erjanti ja uniohjaaja Kirsi Virkkunen. Juontajina Paula Jokimies ja Markus Turunen.

  • Oletko jo juonut oman osuutesi maailman viinoista ja ehkä samalla vähän muidenkin osuuksia?

    Studiovieraina alkoholismistaan kirjoittanut Kalle Lähde ja vaimonsa Kati sekä päihdeterapeutti Jussi Kinnunen.

    Juontajina Paula Jokimies ja Markus Turunen.

  • Nyt korvat hörölleen, nuorisolla on asiaa! Aikuiset ovat tällä kertaa kuunteluoppilaina, kun #uutisluokka 'laiset kertovat mielipiteitään maailman menosta. Keskustelemassa Vilppu Rantanen, Olivia Indrén ja Eveliina Timonen Helsingin Kallion lukiosta. Juontajina Paula Jokimies ja Markus Turunen.

  • Vapaaehtoinen antaa toiselle arvokkainta mitä hänellä on - aikaa. Miksi hän tekee niin? Mitä vapaaehtoistyö tuo mukanaan? Keskustelemassa Heidi Vekkeli (OLKA-potilastukipisteen vertaistukihenkilö), Johanna Kupsu (Hope ry) sekä kouluvaari Veijo Honkanen. Juontajina Markus Turunen ja Paula Jokimies.

    Miksi aloitit vapaaehtoistyön?

    Heidi Vekkeli kertoo hakeutuneensa syövän alkuvaiheessa vertaistuen piiriin. Sieltä hän sai mielenrauhaa ja elämäniloa.
    - Minulle tuli sellainen olo, että haluan jakaa tätä samaa hyvää eteenpäin. Vuoden verran olin ryhmässä ja sen jälkeen kouluttauduin Rintasyöpäyhdistyksen kroonikkojen vertaistukiryhmän vetäjäksi.

    Johanna Kupsun ensimmäisen tyttären syntymä toimi lähtölaukauksena vapaaehtoistyölle.
    - Lapset ovat aina olleet minulle tärkeitä ja kaverien kanssa usein pohdimme, että jotain pitäisi vähäosaisten lasten hyväksi tehdä. Päätin, että nyt haluan jotain tehdä itsekin tilanteen helpottamiseksi. Onneksi perhe ja tukiverkosto mahdollistavat sen, että nyt pystyn osallistumaan Hopen toimintaan. Toimin siellä asiakastyössä; otan vastaan vaate- ja lelu-lahjoituksia sekä vastaanotan apua hakevia asiakkaita.

    Kouluvaari Veijo Honkasen houkutteli vapaaehtoistyöhön perhetuttu.
    - Tuttavamme, opettaja Vantaan Pähkinärinteen koulusta kysyi minua ja vaimoani mukaan toimintaan vuonna 2009. Toimin nykyään sekä kouluvaarina että lukuvaarina.
    Yhtenä päivänä viikossa olen kouluvaarina mukana luokan kaikessa toiminnassa. Lukuvaarin roolissa luen lapsen kanssa kaksistaan, yritän edesauttaa lapsen lukutaidon paranemista. Matematiikkaakin harjoittelemme mm. kertotaulua ja kymppipareja opiskelemme. Lukuvaarit ja -mummot ovat tarpeellinen lisä koulun henkilökunnalle ja lapsille.

  • Facebook, Google, Instagram jne. haluavat yhä enemmän aikaamme, mitä voimme tehdä vastustaaksemme kiusausta? Onko some fiksu, mutta jokin on vain mennyt pieleen? Vieraana sosiaalisen median tutkija Suvi Uski. Juontajana Markus Turunen.

  • Elämä on ihan riittävän vakavaa, mutta kaiken tekemisen ei tarvitse olla. Missä aikuinen saa tyydyttää tarvetta leikkiä tai pelleillä tai liikkua ryhmässä vailla tulosvastuuta? Millaisia ihmisiä hakeutuu höntsä-porukoihin? Syntyykö harrastuksen ohessa "kevyt ystävyyttä" vai syvempia suhteita? Vieraina pääkaupunkiseudun Höntsäpelit Facebook- ryhmän aktiivi Mika Ylönen ja iloisella asenteella mm. sukellusta harrastava Silja Astren. Juontajina Paula Jokimies ja Markus Turunen.

  • Miten helppoa tai vaikeaa on muualla syntyneen sopeutua suomalaiseen elämänmenoon? Äidinkieli on portti syvimpiin tunteisiin. Tuletko riittävästi ymmärretyksi esim. parisuhteen ongelmatilanteissa ja kavereiden läpän heitossa? Seilaatko henkisesti kahden kotimaan välillä? Keskustelussa mukana Viipurista kotoisin oleva Anna Sidorova ja Romanian unkarilainen David Kozma. Juontajana Paula Jokimies.

  • Pakko-oireet ovat lievinä ja satunnaisesti hyvinkin yleisiä. Mistä tietää, että jostain tavasta tai ajatuksesta onkin tullut pakkomielle? Miten pakko-oireet vaikuttavat arkeen ja sosiaalisiin suhteisiin? Keskustelemassa kokemusasiantuntijat Jonas Pieniniemi ja Tuukka Hämäläinen. Juontajina Paula Jokimies ja Markus Turunen.

    Jonas Pieniniemen vaivana ovat pakkoajatukset, Tuukka Hämäläisellä on pakkotoimintoja, etenkin hygieniaan liittyviä.

    Tuukka Hämäläinen kertoo kokemukseensa nojaten, että oikeanlaisen hoidon pohjalta voi oppia hallitsemaan elämää siten, että oireet eivät valtavasti häiritse normaalia elämää. Oireet saadaan vaatimattomammiksi, mutta kokonaan ne tuskin häviävät.

    Milloin rutiinista tai tavasta tulee sairaus?

    Ulos lähdettäessä on ihan normaalia, että käy tarkistamassa, ovatko hellan levyt jääneet päälle. Jos ei ole tänään käyttänyt hellaa, mutta käykin viidettä kertaa tarkistamassa levyjä, silloin voidaan jo ehkä puhua pakko-oireista, huomauttaa Tuukka Hämäläinen.
    - Nämä asiat ovat kovin yksilöllisiä. Pakko-oireisesta häiriöstä on kyse silloin, kun oireet ovat toistuvia ja jatkuvia ja ne aiheuttavat merkittävää ahdistusta tai kärsimystä.

    Onko OCD jonkinlainen yritys tehdä sekavasta ja hallitsemattomasta maailmasta turvallinen?

    Jonas Pieniniemi muistelee kuulleensa joskus ruotsinkielisen sanan tvivel sjuga (suom. epäilytauti).
    - Minulle epävarmuuden sietäminen on todella hankalaa. Epävarmuudessa alan helposti suurennella asioita ja pahimmat pelot nousevat pintaan. OCD on pelkojeni ja huolieni ilkeä lisäosa.

    Tuukka Hämäläinen kertoo vertaisryhmissä nousevan useasti esiin lapsuudesta kumpuava turvattomuuden tunne. Pelko siitä, että menettää elämän hallinnan. Esimerkiksi jatkuva käsien pesu on yritystä kontrolloida maailmaa.

  • Onko nuukailu sinulle elämäntapa? Nuukuuteen yhdistyy yleensä vain negatiivisia mielleyhtymiä, mutta voiko pennin venyttämisestä saada kiksejä? Keskustelemassa Leila Saarivirta, joka kirjoittaa Pihin naisen elämää - blogia. Juontajina Paula Jokimies ja Markus Turunen.

    Saarivirta on kolmen lapsen äiti, nuorin lapsista on 7 viikkoinen. Heidän perheessään vauvaperheen tavarataivas ei ole toteutunut, koska uusia tarvikkeita ei ole turvakaukaloa lukuunottamatta ostettu. Olemme hankkineet paljon tavaroita kierrätyksestä, löysimme esim. 40 eurolla rattaat.

    Säästäväisyys on tullut minulle kodin perintönä, kertoo Saarivirta.
    - Meillä kotona 80-luvulla ajateltiin asioita jo aika ekologisesti, esim. kierrätimme, kompostoimme ja mietimme energian kulutustakin. Kotona oli seinillä tarroja, joissa muistutettiin, että ethän sauno yksin, säästimme myös veden käytössä. Nuukailimme myös harrastuksissa, mikä ei lapsen mielessä ollut niin hauskaa.

    Leila Saarivirran lastenkirja Nukkumatin vastaisku on juuri julkaistu. Kirjassa säästäväisyys teemaa myös sivutaan.
    - Säästäminen kuuluu niin vahvasti elämäntapaani, siksi kirjassakin aihetta käsitellään, mutta ei kuitenkaan paasaten. Aikuisten epäloogisuuksia vähän pohditaan. Voimme puhua lapsille, että ei saa haluta jotain lelua sen vuoksi, että kaverilla on sellainen. Aikuiset kyllä voivat käydä vaikkapa verkko-ostoksilla, ostamassa sellaista, mitä on nähnyt esim. blogeissa ja mainoksissa.

    Nuukan ihmisen elämästä ajatellaan usein, että se elämyksetöntä, kurjaa ja tylsää, pohtii Leila Saarivirta.
    - Mielestäni ostoskeskuksissa vietettävän ajan voi hyvin korvata, vaikka käymällä museoissa tai patikoimalla luonnossa. Nuukailijana voi viettää iloista elämää, paljon löytyy aineetonta ja ilmaistakin tekemistä. Blogissani yritän hälventää ajatusta, että nuukan ihmisen elämä on ikävää.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä