Ajantasa

Millä Venäjä kasvattaa talouttaan?

  • 58 min
  • toistaiseksi

Presidentti Vladimir Putin lupasi vaalipuheissaan talouskasvua. Mistä sitä voi odottaa? Arvioimassa on Danske Bankin vanhempi ekonomisti Vladimir Miklashevsky. Vallattomasti valtiopäivillä puhutaan Venäjästä, maaseudusta ja kaupungista. Elina Päivinen ja Kaija Kellman juontavat.

Lähetykset

  • ke 21.3.2018 14.02 • Yle Radio Suomi

Jaksot

  • Professori Liisa Tainio on Koskettavan koulun rehtori. Miksi kosketus on tärkeää? Ajantasa loppuu ja uusi ohjelma alkaa. Menneitä muistelevat toimittajat Liisa Tukkimäki ja Seija Wallius. Lähetyksessä etsitään myös polkuja hiilineutraliuteen. Marja Ala-Kokko juontaa.

  • Miten toimivat hermomyrkyt? Onko niihin vastamyrkkyä? Ylilääkäri Kari Innilä Sotilaslääketieteen keskuksesta vastaa. Surevan kohtaamiseen opastaa nettihanke. Yle vastaa kuulijoille. Ohjelmapäällikkö Jonna Ferm ja esimies-tuottaja Terhi Tammi Radio Suomesta kertovat, että Ajantasa loppuu, mutta uusi ohjelma alkaa. Toimittajana Marja Ala-Kokko.

  • Hovioikeus Talvivaarasta, toimittajana Hanne Kinnunen. Paralympiavoittaja Matti Suur-Hamari. Jättimoduleita HaminaKotkan sataman kautta öljyteollisuudelle Kazakstaniin, satamajohtaja Kimmo Naski, toimittajana Marja Ala-Kokko. Tutkimus kansainvälisen suojelun tarpeesta ja Migrin päätöksistä, toimittajana Noora Kettunen. Kolumni, Paula Takio. Juontajana Aki Laine.

  • Syrjäytyneet nuoret, Jussi Pyykönen Me-säätiöstä. Edunvalvontavaltuutus, Piia Jeremejeff, asianajaja, varatuomari. Alaselkäkivun hoito horjuu, Oulun yliopiston professori Jaro Karppinen, Hanna Joupperi haastatteli. EU-huippukokous, Brexit ja Irlannin raja, toimittaja Minna Pye. Ulkomaanlehtikatsaus Berliinistä, Pertti Rönkkö. Toimittajana Aki Laine.

  • Presidentti Vladimir Putin lupasi vaalipuheissaan talouskasvua. Mistä sitä voi odottaa? Arvioimassa on Danske Bankin vanhempi ekonomisti Vladimir Miklashevsky. Vallattomasti valtiopäivillä puhutaan Venäjästä, maaseudusta ja kaupungista. Elina Päivinen ja Kaija Kellman juontavat.

  • Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi kertoo tuoretta tietoa siviilien tilanteesta Syyrian sodassa. Professori Hannu Juusola arvioi tulitauon mahdollisuuksia Itä-Ghoutassa. Pakolaisia tulee Turkista Kreikkaan vaarallisella kyydillä, raportoi Sara Saure. Elina Päivinen juontaa.

  • Turun puukotusoikeudenkäynti, oikeustoimittaja Päivi Happonen. Nuorisobarometri, tutkija Sami Myllyniemi, erikoistutkija Tomi Kiilakoski ja tutkimuspäällikkö Elina Pekkarinen, Nuorisotutkimusseura, toimittajana Noora Kettunen. Tampereen palo, tutkinnanjohtaja Joni Länsipuro. Tiede ja onnellisuus, professori emeritus Markku Ojanen. Facebook ja käyttäjien tiedot, Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessori Jussi Pullinen. Toimittajana Kati Lahtinen.

  • Turun puukotusoikeudenkäynti. Syntyvyys, asenteet ja perhepolitiikka, johtaja Anna Rotkirch, Väestöliitto. Aku Louhimies ja ohjaajan valta, Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professori Elina Knihtilä, Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola ja teatterityön professori Pauliina Hulkko. Navettavideosta hitti. Blogi, Jenny Matikainen. Toimittajana Kati Lahtinen.

  • Louhimies ja näyttelijöiden kohtelu. Joukko tunnettuja näyttelijöitä syyttää elokuvaohjaaja Aku Louhimiestä voimakkaasta vallan väärinkäytöstä. Ylen haastattelussa muun muassa Pihla Viitala, Matleena Kuusniemi, Jessica Grabowsky ja Pamela Tola kertovat Louhimiehen kohdelleen etenkin naisnäyttelijöitä kaltoin vuosien ajan. Aku Louhimies on illan A-studiossa TV1:ssä vastaamassa näihin puheisiin. Ajantasassa A-studion päällikkö Riitta Pihlajamäki kertoo miksi juttu tehtiin. Tasa-arvon tila työelämässä ja urheilussa. Haastateltavina Tampereen yliopiston sukupuolen tutkimuksen professori emerita Päivi Korvajärvi ja Olympiakomitean Johtaa kuin nainen -hankkeen projektipäällikkö Sari Kuosmanen. Jussi Viitalan kolumni: Kädelliset lasikattoja rikkomassa. Havaintoja Venäjän vaaleista. Haastateltavina apulaisprofessori Katri Pynnöniemi Helsingin yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä Venäjä-johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta. Moskovan kirjeenvaihtaja Marjo Näkki kertoo, mitä Venäjällä on tänään vaaleista sanottu. MOT:n aiheena "Kun home asettui taloksi". Home runtelee koteja. Paljonko Suomessa on homeansaan joutuneita perheitä? Paralympiajoukkue laskeutuu Hki-Vantaalle. Ajantasassa tunnelmia kentältä. Toimittaja Aki Laine.

  • Oletko koskaan kiivastunut liikenteessä? Olet ehkä kuitenkin nähnyt, kun valot ovat vilkkuneet ja kuullut, kun torvet soineet. Suojatiellä on saattanut näkyä sormimerkkejä. Tunteet kiehahtavat monella liikenteessä paljon nopeammin kuin muussa elämässä.

    Olisiko sinulla keinoja pysyä rauhallisena ratin tai ohjaustangon takana? Millä tavalla omaa ärsytystä voisi lieventää? Unohtuvatko turvallisuusasiat kun korvien väli menee jumiin? Oletko koskaan antanut myönteistä palautetta liikenteessä? Käyttäytyvätkö ihmiset paremmin, jos lapsia on paikalla?

    Keskustelua liikenteestä ja tunteista käydään Ajantasan Suorassa linjassa maanantaina 19.3. klo 10.02. Kuuntelijoiden kanssa keskustelemassa on Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen. Ohjelman toimittaa Aki Laine.

    Maanantaina voit ottaa osaa suoraan keskusteluun soittamalla numeroon 0203 17600 tai lähettämällä tekstiviestin numeroon 16149 tunnuksella RS (välilyönti) AJANTASA. Lisäksi voit laittaa viestin studioon osoitteessa yle.fi/radiosuomi tai keskustella Twitterissä tunnisteella #ajantasa.

    Jo etukäteen voit kertoa kommenttisi lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: ajantasa@yle.fi.

  • VTT:n tiloissa Otaniemessä muhii ruokaa tuottava taikapata. Padassa ei porise mikään tavallinen eväs, vaan soluhillo. Sitä on kutsuttu ratkaisuksi maailman ruokatuotantoon, mutta pataa kehittänyt kasvibiotekniikan tutkija Lauri Reuter toppuuttelee. Soluhillo ei ratkaise nälänhätää, se on vain yksi pieni muutos isossa kokonaisuudessa: ruokaa aletaan tuottaa pala kerrallaan uusilla tavoilla.
    Uusi tuotantotapa on myös keinoliha. Se esiteltiin vuonna 2013, markkinoille sitä ei vielä aivan heti saada. Mutta keinoliha olisi ympäristöteko, sanoo Helsingin yliopiston vanhempi tutkija Hanna Tuomisto.

    Laboratoriokasvatuksen mahdollisuudet ovat hurjat, sillä tuotanto voitaisiin tuoda paikkoihin, joissa se nyt on mahdotonta.

    Vaikka paljon muuttuu ja ruoka teknologisoituu, paljon myös jää. Ruoka on edelleen henkilökohtainen asia, se pysyy yhteisenä nautintona ja se tarjoaa makumuistoja. Jopa navetat tuotantolaitoksina pysyvät, ne vain muuttuvat vähän erilaisiksi.

    Toimittajana Kati Lahtinen.

  • Sähköistä ylioppilaskoejärjestelmää testataan toden teolla, kun kokelaat kirjoittavat englannin. Raportti kokeen sujumisesta. - Keinoliha ja laboratoriossa soluviljelty kasvisruoka tulevat muuttamaan ruuantuotannon. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkija Lauri Reuter ja vanhempi tutkija Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta kertovat kehityksen kulusta. - Monelle piensijoittajalle osingonmaksu on kevään kohokohta. Taloustoimittaja Aapo Parviainen valottaa, onko iso osinko aina merkki yhtiön vakaudesta. - Helsingin yliopiston lehtori Arto Luukkanen luonnehtii, miten Venäjän presidentin Vladimir Putinin nuoruus on vaikuttanut presidentin maailmankuvaan. - Kasari-katsauksessa kuullaan uutisia vuosien takaa: muun muassa jalkapallopisteiden aiheuttamasta liikennekaaoksesta Kreikassa. - Suomen hauskin mies -elokuva sijoittuu Suomen sisällissodan loppumelskeisiin ja se kertoo huumorin voimasta. Siru Päivisen haastateltavana näyttelijä Martti Suosalo ja ohjauksesta vastaava Heikki Kujanpää. - Juontajana Kati Lahtinen.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Villisikoja arvioidaan olevan Suomessa noin 3500. Kanta kasvaa nopeasti, yksi emakko voi saada kymmenen porsasta. Esimerkiksi Ruotsissa villisikoja on jo niin paljon, että niitä jahdataan enemmän kuin hirviä, noin satatuhatta kappaletta vuodessa.

    Villisikojen pelätään levittävän afrikkalaista sikaruttoa eli verenvuototautia. Se on eläimen elinympäristöstä kulkeutuva tappava tauti ja olisi tuhoisa kotimaiselle sianlihatuotannolle. Sikarutto pysäyttäisi kansainväliset markkinat, esimerkiksi vienti Kiinaan pysähtyisi ennen kuin on kunnolla alkanutkaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Villisikakanta onkin syytä pitää nykyisissä luvuissa.

    Viikonloppuna Metsästäjäliitto organisoi Villisikaviikonlopun. Jaana Husu-Kallio oli mukana jahdissa.

    Toimittajana Kati Lahtinen.

  • Kun Suomen joukkueen edustusasu Korean olympialaisissa julkistettiin, palaute kotimaassa oli tyrmäävä. "Susiruma, hyvä puoli on se, että hattuun voi ainakin piiloutua."

    Suomalaisten asu ei ole jäänyt kisoissakaan huomaamatta. Ensin oli kohu, kun omat haukkuivat ja nyt onkin kehu. Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes ja julkkismuotia seuraava sivusto InStyle ovat nostaneet Suomen edustusasun kisojen parhaimmistoon. Asu "huokuu itsevarmuutta ja positiivisuutta".

    Luhdan urheiluyksikön johtaja Juha Luhtanen sanoo yhtiön tottuneen palautteeseen, mutta tällä kertaa sen voimakkuus ja aggressiivisuus yllätti. Kehut tulivat hyvään saumaan.

    Toimittajana Kati Lahtinen

  • Ei taida mennä päivää etteikö jossain törmäisi listaan terveyttä edistävistä ruuista. Vältä näitä, suosi näitä. Mitä tiede tietää ruuan terveellisyydestä? Ajantasassa vieraili professori Marina Heinonen.
    Kuva: Unsplash

  • Samuli Laiho on monelle tuttu muusikkona ja musiikintekijänä. Takana on pitkä ura Hearthill-yhtyeessä, sooloartistina ja vaikkapa Ismo Alangon Säätiön riveissä. Nyt edessä on ura myös kirjailijana. Esikoisromaani Topliner on juuri julkaistu ja kustantaja tuntuu olevan liikkeellä tosissaan uuden tekijän suhteen. Esikoisromaanin päähenkilö Matias Heininen ajaa takaa pop-hittiä Berliinissä, osana globaalia biisintekijäverkostoa. Asiasanoiksi sopivat popmusiikin lisäksi päihteet, isyys, aviokriisi, meditaatio ja taiteen kuvaaminen kirjallisuudessa.

    Toimittajana Jari Mäkäräinen

  • #metoo-kampanja on nostanut esiin kulttuurin, joka sallii seksuaalisen häirinnän ja vaikenee sen edessä. Vaikka nyt rohkaistaan puhumaan häirinnästä, ketään ei saa painostaa kertomaan kokemuksestaan. Jokainen valitsee itse kokemuksensa jakamisen rajat, sanoo Naisten linjan viestinnän suunnittelija Johanna Storck. Tärkeää on uskoa, kuunnella ja viestiä toipumisen mahdollisuudesta.

    Uusin keskustelu käynnistyi Ylen uutisesta, jossa useat naiset elokuva-alalta kertovat elokuvaohjaaja ja professori Lauri Törhösen häirinneen heitä. Ongelma on kuitenkin yhtä nimeä laajempi, eikä pelkästään elokuva-alalla.

    Kaikki tiesivät, mutta kukaan ei puuttunut. Sama tarina on toistunut maailmanlaajuisesti. Se kertoo häirinnän sallivasta kulttuurista, mutta myös häirintään puuttumisen vaikeudesta. Sen on muututtava, nyt ravistellaan rakenteita, sanoo Johanna Storck.

    Toimittajana Kati Lahtinen.

  • Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho kutsui jalkapallovaikuttajat kokoon miettimään millä keinoin Suomesta tulee menestyvä jalkapallomaa - jalkapallohan on jo maan suosituin urheilulaji.

    Olosuhteisiin on satsattu viime vuosina: 366 keinonurmea ja 80 jalkapallohallia kertoo tästä. Mutta fanituotteissa, markkinoinnissa ja yritysyhteistyössä ollaan edelleen alisuorittajia, myöntää Suomen Palloliiton tuore puheenjohtaja Ari Lahti.

    Kansainväliseen lopputurnaukseen pääsemme ensi vuosikymmenellä!

    Toimittajana Jari Mäkäräinen

  • Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla on tärkeä teos ja aikanaan oikaisi väärän kuvan, joka oli syntynyt ns. valkoisen Suomen tulkinnasta Suomen sisällissodasta ja sen syistä, kertovat Lasse Lehtinen ja Risto Volanen kirjassaan 1918 - Kuinka vallankumous levisi Suomeen.

    "Suomen kansa uskoo lukemaansa, silloinkin kun kyseessä on fiktio", Lehtinen sanoo.

    Sodat ja vallankumoukset ovat aina saaneet alkunsa suotuisissa oloissa voimakkaiden tai heikkojen johtajien päätöksin. Suomessakin kapinan syttyminen edellytti maailmansodan lopun olosuhteita, Venäjän vallankumouksellisten yllytystä ja oppineita harhaanjohtajia.

    "Vallankumoukset ovat aina olleet oppineiden poikien puuhastelua, Suomessakin, sorretusta työväenluokasta ja torppareista huolimatta."

    Toimittajana Jari Mäkäräinen

  • Lentomatkustajilla saattaa olla väärä kuva lentoliikenteen turvallisuudesta. Moni matkustaja kuvittelee, että onnettomuudet ovat harvinaisia ja että niistä ei ole mitään mahdollisuutta selvitä. Tämä on väärä luulo. Oikeassa elämässä onnettomuuksia tapahtuu paljonkin, mutta useimmissa tapauksissa kukaan ei edes loukkaannu siitä huolimatta, että lentokone vaurioituu korjauskelvottomaksi. Tällaiset onnettomuudet sattuvat useimmiten lentokentillä tai niiden välittömässä läheisyydessä.
    Näistä onnettomuuksista ei juuri uutisoida. Tosin melkoisen poikkeuksen teki viime lauantaina Pohjois-Turkissa tapahtunut pahannäköinen onnettomuus, josta viestintävälineet kertoivat jopa kuvien ja videoiden kanssa. Kone ajautui kiitotieltä jyrkälle rantapenkereelle ja oli suistua mereen. Kaikki matkustajat kuitenkin selvisivät koneesta hengissä.
    Aivan viime aikoina on esille noussut uudenlainen ongelma.
    Matkustajat eivät poistu koneista ohjeiden mukaisesti ja he jäävät poistuttuaankin roihuten palavan onnettomuuskoneen äärelle. Syynä tähän oudolta tuntuvaan toimintaan on some. Matkustajat haluavat saada henkensäkin uhalla mahdollisimman dramaattista kuvaa onnettomuudesta ladatakseen materiaalia sivuilleen. Tästä toiminnasta on näyttöä Turkin tuoreessa onnettomuudessa. Olli Ihamäki tapasi lentokapteeni Heikki Tolvasen.
    kuva: EPA

  • Ensimmäiset ihmiset laskeutuivat Kuun kamaralle heinäkuussa 1969. Nyt haaveillaan jo Marsiin pääsystä, mutta Kuu kiinnostaa edelleen. Joulukuussa 2017 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi haluavansa amerikkalaisten aloittavan uudelleen kuulennot.

    Ilmatieteen laitoksen Avaruustutkimus ja havaintoteknologiat -tutkimusyksikön päällikkö Ari-Matti Harri sanoo olevan useita syitä sille, miksi Yhdysvallat Kuuhun halajaa. Kuusta ei tiedetä läheskään kaikkea. Toimittajana Mira Stenström.

  • Ymmärryksen ongelma on ihmiskunnan suurin haaste. Tekoäly voi auttaa meitä ymmärtämään toisiamme, sanoo tekoälytutkija, professori Timo Honkela.
    Aivosyöpää sairastava Honkela oli Ajantasan vieraana helmikuussa 2017, kun Rauhankone-hanke oli vasta alussa. Nyt hän on haastateltavana uudelleen, kun tekoälytutkijan testamentti on valmis.
    Tekoälytutkijan testamentissa Honkela kuvaa tarkemmin ideoimansa merkitysneuvottelun prosessia ja tapaa, jolla kieli toimii tässä maailmassamme. Merkitysneuvottelu tuo meille yhteistä käsitystä siitä, mistä me puhumme kun puhumme esimerkiksi terveydestä, hyvinvoinnista, tasa-arvosta. Toimittajana Kati Lahtinen.

  • Lauluntekijä Hector on saanut yhdessä toimittaja Heikki Harman kanssa muistelmansa valmiiki. Asfalttihippi vie 50-luvun Töölöön, 60-luvun folk-keikoille ja 70-luvun järisyttävän suosion vuosiin. Se on kaunis kuvaus kotiseuturakkaudesta ja rehellinen tilitys timanttilevyjen ja loppuunmyytyjen keikkojen lunnaista. Hector myös tunnustaa kanssamuusikoiden arvon ja merkityksen.

    Haastattelu alkaa arviolla suurista ikäluokista, he pääsivät pitkälle jo nuorena.

    Toimittaja on Jari Mäkäräinen.

  • Ulkosuomalaisia asuu maailmalla noin 1,6 miljoonaa, erityisen paljon Pohjois-Amerikassa, Etelä-Euroopan aurinkorannikoilla ja Australiassa.

    Marja Ala-Kokko tapasi Etelä-Amerikkaan Peruun kotiutuneen huilutaiteilija ja kouluttaja Ulla Suokon.

    Kouvolassa syntynyt Suokko asui ensin 20 vuotta New Yorkissa Manhattanilla, mutta tiesi jo nuorena, että Machu Picchu vuoren juurella on hänen kotinsa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä