Äärioikeiston pikkupommit ja isänmaallinen paatos

Suomalaiset äärioikeistoliikkeet kylmän sodan aikana. Suomalainen äärioikeisto ei kadonnut kylmän sodan aikana, vaikka fasistiset järjestöt olivat kiellettyjä. Kommunistien asema herätti katkeruutta ja vihaa, mikä kohdistui myös presidentti Kekkosen politiikkaa kohtaan.

Pian jatkosodan jälkeen nuoret fasismia ihailevat antikommunistit tekivät polttopullo- ja pommi-iskuja vasemmistolaisiin lehtiin. 1950-luvulla poliittisten olojen hieman vapautuessa vanhat kansallissosialismin kannattajat puolestaan julkaisivat jälleen antisemitistisiä kirjoituksia. Seuraavalla vuosikymmenellä äärioikeiston toiminta muuttui organisoidummaksi, ja moni haikaili kansallisen yhtenäisyyden nimissä 30-luvun henkeä.

Suomalainen kylmän sodan ajan äärioikeistolainen toiminta kulminoitui Pekka Siitoimen terroriin. 80-luvulla, kommunismin hiipuessa, äärioikeisto etsi uusia vihollisia.

Sarjassa lähdetään tutkijatohtori Tommi Kotosen kanssa kylmän sodan ajan äärioikeistoliikkeiden jäljille ja mm. käydään niiden tekemien iskujen tapahtumapaikoilla.

Sarjan on toimittanut Harri Alanne.

Kuva: Tuuli Laukkanen

Jaksot

  • Osa 4/4: suomalaisia kylmän sodan ajan äärioikeistoliikkeitä. Kylmän sodan ajan huomattavin äärioikeiston tekemä terroriteko tapahtui Helsingin Lauttasaaressa vuonna 1977. Kohteena oli vasemmistolaisia lehtiä painanut kirjapaino Kursiivi. Mitkä olivat Pekka Siitoimen kannattajien tekemän iskun taustat ja seuraukset?
    Jaksossa palataan myös siihen, miten suomalainen äärioikeisto joutui etsimään uusia vihollisia 1980-luvulla.
    Haastateltavana äärioikeiston tutkija Tommi Kotonen.
    Sarjan on toimittanut Harri Alanne.

  • Osa 3/4: suomalaisia kylmän sodan ajan äärioikeistoliikkeitä. Suomalaiselle äärioikeistolle 1960-luvun loppu ja 1970-luku olivat haasteellista aikaa, sillä se meinasi jäädä voimakkaan vasemmistolaisen poliittisen liikehdinnän varjoon. Äärioikealla heräteltiin henkiin Isänmaallista kansanliikettä ja kerättiin aseita Neuvostoliiton miehityksen varalle. Kansallissosialistinen Pohjoismainen valtakunnanpuolue puolestaan levitti natsipropagandaa.
    Äärioikeiston pikkupommit ja isänmaallinen paatos -sarjan kolmannessa osassa palataan myös siihen, mikä oli kylmän sodan ajan tunnetuimman äärioikeistolaisen Pekka Siitoimen tausta.
    Haastateltavana äärioikeiston tutkija Tommi Kotonen.
    Sarjan on toimittanut Harri Alanne.

  • Osa 2/4: suomalaisia kylmän sodan ajan äärioikeistoliikkeitä. Sarjan toisessa osassa palataan 50- ja 60-luvuille, jolloin mm. nuorisokulttuurin nousun myötä moni raivostui siitä, että vanhoja hyviä arvoja ja ihanteita oltiin painamassa lokaan. 60-luvulla perustettuja äärioikeistoliikkeitä leimasi voimakas isänmaallisuus ja antikommunismi. Kansallisen yhtenäisyyden nimissä haikailtiin 30-luvun henkeä, ja useissa oikeistoliikkeissä oli fasistisia piirteitä.

    Haastateltavana tutkijatohtori Tommi Kotonen.

    Sarjan on toimittanut Harri Alanne.

  • Osa 1/4: suomalaisia kylmän sodan ajan äärioikeistoliikkeitä. Jatkosodan jälkeen antikommunistiset nuorten miesten ryhmät ryhtyivät tekemään polttopullo- ja pommi-iskuja vasemmistolaisiin kohteisiin. 50-luvulla vanhat kansallissosialismin ihailijat puolestaan palasivat entisiin teemoihinsa, ja julkaisivat jälleen mm. antisemitistisiä kirjoituksia.

    Sarjan ensimmäisessä osassa tarkastellaan suomalaisen äärioikeiston ensimmäistä vuosikymmentä toisen maailmansodan jälkeen. Sarjassa vieraillaan äärioikeiston toimintaan liittyvillä tapahtumapaikoilla. Haastateltavana suomalaisesta kylmän sodan ajan äärioikeistosta kirjan kirjoittanut Tommi Kotonen.

    Toimittajana Harri Alanne.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä