Havaintoja ihmisestä

Mene metsään - se palauttaa!

  • 31 min
  • toistaiseksi

“Ilman luontoa en voi hyvin. Tiedän monen ajattelevan kanssani samoin. Siksi olen hyvin ahdistunut kaupunkikotimme ympäristön täydennysrakennussuunnitelmista Herttoniemessä”, kertoo helsinkiläinen Maija.

Lapsuudella on suuri merkitys siihen syntyykö ihmiselle luontosuhde vai ei. Luontosuhteen muodostumiseen vaikuttavat muun muassa ympäristö, perhe, elämäntapa ja sanallinen kasvattaminen.

Asiantuntijana ohjelmassa on ekoteologian ja ympäristökysymysten tutkija Panu Pihkala Helsingin yliopistosta. Lisäksi ohjelmassa kuullaan ihmisten lähettämiä ajatuksia ja tuntemuksia, joita luonto heissä herättää.

Toimittajana on Satu Kivelä ja äänisuunnittelijoina ovat Mikko Lohenoja ja Laura Koso. Ohjelman tuottaja on Salla Matusiak.

Muut ohjelmassa äänessä olleet henkilöt olivat Annina Aho, Ida-Maria Bergman, Susanna Vainiola, Tatu Tamminen, Jouni Kenttämies, Salla Matusiak ja Laura Koso.

Lähetykset

  • to 12.4.2018 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • "Omista Facebook-kavereistani kaksi henkilöä silloin tällöin tölväisee epäasiallisesti, aina ne samat kaksi. Olen saattanut poistaa koko aloittamani ketjun, koska en ole halunnut nähdä hämmästyttävän epäystävällisiä kommentteja", kertoo Marika.

    Miksi empatia toimii huonosti netissä? Voiko väärinymmärryksiä verkossa estää?

    Kysymyksiin vastaa aivotutkija Katri Saarikivi, joka työskentelee Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Hän veti pari vuotta sitten NEMO-hanketta, jossa tutkittiin vuorovaikutusta netissä.

    "Jos visualisoitasiin keskustelijoiden sykettä, tulisiko siinä sellainen fiilis, että keskustelee ihmisen kanssa", pohtii Saarikivi.

    Parhaillaan Saarikivi jatkaa tutkimustyötä uuden hankkeen, HUMEX:in parissa, jossa selvitetään laadukkaan vuorovaikutuksen mekanismeja, ja miten niitä voisi edistää verkon työkaluilla.

    Tutkimustyö ja kokeilut ovat tarpeen, koska kivikautiset aivomme tekevät tulkintoja digitaalisessa ympäristössä.

    "Tutkimusten mukaan ihmiset tutkivat neutraaleja sähköposteja lähtökohtaisesti negatiivisemmin. Meidän aivot on vain viritetty sellaisiksi", kertoo Saarikivi.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Jouni Kenttämies, Laura Koso, Salla Matusiak, Heikki Puskala ja Marja Vehkanen
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

  • "Eniten empatiaa ja varsinkin sen konkreettisia ilmentymiä tarvitsevat, saavat sitä vähiten: lapset, vanhat, sairaat, pakolaiset. Kuolevat - kuolevat vanhat ihmiset ja jopa lapsetkin - niin se vain on, eihän uskoisi?", pohtii Airi.

    Vapaa empatiatutkija Sami Keto on kirjoittanut yhdessä filosofi Elisa Aaltolan kanssa kirjan, Empatia, myötäelämisen tiede. Kirjoittajat ovat halunneet nostaa teoksen avulla empatian yhteiskunnalliseksi kysymykseksi.

    "Suurta osaa keskustelua leimaa yksilökeskeisyys, joka saattaa jättää empatian yksilön ominaisuuksien tasolle. Se ei tuo sitä yhteiskunnallista ulottuvuutta, jota kaivataan", kertoo Keto.

    Kun ihminen nousee sosiaalisessa asemassa hän alkaa kokea vähemmän empatiaa myös koko yhteiskuntaa kohtaa. Se on ongelmallista, koska empatia liittyy vahvasti moraaliseen toimijuuteen.

    “Meidän pitäisi pystyä tunnistamaan yhteiskunnallisia rakenteita ja kulttuurillisia kertomuksia, jotka vaikuttaa empatiaan ja ohjaa sitä tiettyyn suuntaan. Ne määrittelevät sitä, ketä kohtaan koemme empatiaa?”, sanoo Keto.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Tuula Hyttinen, Rainer Korhonen, Miika Lauriala ja Salla Matusiak
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

  • "Koulun opinto-ohjaajalla oli hieno läsnäolon taito. Hän oli tarpeeksi rento, mutta silti hänestä huokui luotettavuuden tuntu ja se, että hän oli meidän oppilaiden puolella. Kävin opon luona tankkaamassa uskoa itseeni", kuvailee Sari kokemuksiaan lukiossa.

    Tutkimusten mukaan opettajan lämmin ja kannustava suhtautuminen vaikuttavat siihen miten oppilas oppii.

    Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava, erityisopettaja Kaisa Vuorinen haluaa tuoda kouluihin vahvuudet huomioivan positiivisen pedagogiikan.

    "Jokaisen lapsen ja nuoren tulee saada peruskoulun aikana huomata hyvä itsessään ja löytää omat vahvuutensa. Tärkein tavoite on, että koulussa kasvaa terveellä itsetunnolla varustettuja lapsia ja nuoria", sanoo erityisopettaja Kaisa Vuorinen.

    Myönteisyyden hyödyistä motivaatioon, oppimiseen ja hyvinvointiin on olemassa myös kansainvälistä tutkimustietoa.

    Mitä positiivinen pedagogiikka on? Mikä estää meitä kannustamasta, kehumasta ja kiittämästä toisiamme?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Timo Asikainen, Rainer Korhonen, Hannele Kurkela, Miika Lauriala, Salla Matusiak ja Marja Vehkanen
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

  • "Pystyn nykyään hyväksymään huonot muistot osana tätä minun omaa elämääni ja niiden merkitys on pienentynyt. Voin todeta itselleni, että olenpas aika vahva, kun olen tuollaistakin kokenut ja silti ihan voimissani", kertoo tarinansa ohjelmaan lähettänyt Kaisa.

    Psykologi ja psykoterapeutti Marja Saarenheimon mukaan muistoilla on iso merkitys ihmiselle niin hyvässä kuin pahassakin.

    "Tarvitsemme jotain käsitystä omasta historiastamme ja muistoistamme. Ne rakentavat kuvaa siitä keitä me olemme. Huonona puolena ne voivat estää meitä muuttumasta tai valitsemasta uusia asioita elämäämme", sanoo psykologi Marja Saarenheimo.

    Miten muistot syntyvät? Miten ne meihin vaikuttavat? Miten tulla toimeen ahdistavien muistojen kanssa?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Timo Asikainen, Jalmari Laine ja Salla Matusiak.
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

  • "Ihmisen kokemus kyllä kasvaa vanhetessa ja hän voi karttaa niiden virheiden tekemisiä jotka on jo kertaalleen tehnyt. Nuoren täytyy tehdä itse samat virheet oppiakseen", pohtii 72-vuotias Markus.

    Psykologi ja psykoterapeutti Marja Saarenheimo haluaa nostaa esille positiivisia asioita ikääntymisestä. Moni pelkää, että vanhana muisti ei pelaa ja ajatuskaan ei kulje. Tämä ei pidä paikkaansa. Ajattelu toki muuttuu vanhempana. Esimerkiksi ikääntynyt kykenee paremmin muodostamaan kokonaiskuvan asioista ja suhteuttamaan asioita.

    "Nuorena on aika ehdoton ja vanhempana kykenee ymmärtämään, että asiat voi nähdä monella tavalla", sanoo psykologi Marja Saarenheimo.

    Ihminen pohtii nuorena aikuisena, keski-ikäisenä ja ikääntyneenä erilaisia asioita.
    Ikääntyminen voi tuoda tullessaan sairauksia ja monia muutoksia elämään, mutta se ei tarkoita elämän loppumista.

    Miten ikääntyminen meihin vaikuttaa? Onko ikäkriisejä olemassa?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Mikko Lohenoja
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Kaj Färm, Tuija Kurvinen, Miika Lauriala, Riikka Rahi ja Juha Salomaa.
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

  • “Yhtenä iltapäivänä ovikelloani soitti minulle ennestään tuntematon nainen joka halusi näyttää minulle papereita miehestäni. En uskonut silmiäni, hetki oli aivan epätodellinen” kertoo perheellinen Minna viestissään.

    Manipulointi on toiseen ihmiseen vaikuttamista viestinnän keinoin. Manipuloimalla on tarkoitus saada ihminen toimimaan vastoin omaa etuaan, kertoo dosentti, lääketieteen tohtori ja psykiatri Hannu Lauerma.

    Mitä muotoja manipulointi voi saada? Miksi psykopaatit ovat taitavia manipuloimaan? Miten manipuloinnilta voi suojautua?

    Toimittajana on Satu Kivelä ja äänisuunnittelijoina ovat Mikko Lohenoja ja Laura Koso. Ohjelman tuottaja on Salla Matusiak.

    Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten lähettämiä henkilökohtaisia tarinoita, joiden lukijoina toimivat Marja Vehkanen, Heikki Puskala, Simo Häkli, Anu Heikkinen ja Annina Aho.

  • "Sadistista koulukiusaamista. Opettajien pois katsomista. Asioihin puuttumattomuutta niiden taholta, joilla olisi valtaa muuttaa asioita. Eläinten satuttamista, jos ne eivät toimi ja tottele juuri niin kuin halutaan - vaikka niitä ei olisi koulutettu", näin kertoo nelikymppinen Timo kokemuksistaan.

    Ihmisen aggressiovalmius on syntynyt evoluutiossa. Ihminen on aika agressiivinen laji verrattuna muihin kädellisiin lajeihin. Dosentti, lääketieteen tohtori ja psykiatri Hannu Lauerma kertoo, että aggressio on ollut osa lajin selviytymistä.

    Mitä pahuus on? Onko ihminen hyvä vai paha? Mikä estää pahuutta?

    Toimittajana on Satu Kivelä ja äänisuunnittelijoina ovat Mikko Lohenoja ja Laura Koso. Ohjelman tuottaja on Salla Matusiak.

    Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten lähettämiä henkilökohtaisia tarinoita, joiden lukijoina toimivat mm. Kaija Kellman, Ida-Maria Bergman, Tuija Kurvinen ja Salla Matusiak.

  • "En tule ikinä kävelemään yli kahdenkymmenen euron kengissä tai käymään kesäfestareilla, unelmahäistä nyt puhumattakaan", kertoo alle kolmekymppinen Minttu.

    Rahaan liittyy vahvasti oikeudenmukaisuus. Aalto-yliopiston laskentatoimen professori Seppo Ikäheimon mukaan ihmiset, jotka ovat saaneet liian vähän kokevat epäoikeudenmukaisuutta. Myös he, jotka kokevat, että ovat saaneet liikaa kokevat epäoikeudenmukaisuutta.

    "Mun mielestä on tervettä olla ahne. Silloin saatat motivoitua tekemään asioita, jotka ovat hyödyllisiä myös muille", sanoo professori Seppo Ikäheimo.

    Miten raha vaikuttaa ihmiseen? Mitä, jos raha ei riitä perustarpeiden tyydyttämiseen? Mitä, jos rahaa on liikaa? Minkä verran on tarpeeksi?

    Toimittajana on Satu Kivelä ja äänisuunnittelijoina ovat Mikko Lohenoja ja Laura Koso. Ohjelman tuottaja on Salla Matusiak.

    Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten lähettämiä henkilökohtaisia tarinoita, joiden lukijoina toimivat Iida Rauhalammi, Tommi Koskenheimo, Tatu Tamminen, Hannele Kurkela ja Jami Liukkonen.

  • "On täysin kohtuuton vaatimus, että pitäisi tulla jotenkin valmiiksi ihmiseksi ennen kuin onnea voisi saavuttaa ja kokea", toteaa kolmekymppinen Annika.

    Onnellisuutta on tutkittu jo sadan vuoden ajan. Hyvinvointiyhteiskunnassa eläminen lisää ihmisen mahdollisuutta onnellisuuteen, mutta monet asiat voivat olla myös sen esteenä. Psykologian professori emeritus Markku Ojanen kertoo, että muun muassa alkoholi ja onnellisuuden jahtaaminen vähentävät onnellisuutta.

    Mitkä tutkitusti tekee meidät ihmiset onnellisiksi? Mikä estää meitä olemasta onnellisia? Mitä onnellisuus oikeastaan on?

    Toimittajana on Satu Kivelä ja äänisuunnittelijoina ovat Mikko Lohenoja ja Laura Koso. Ohjelman tuottaja on Salla Matusiak.

    Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten lähettämiä henkilökohtaisia tarinoita, joiden lukijoina toimivat Kaisa Joustie, Salla Matusiak, Hannele Kurkela ja Riikka Rahi.

  • "Melu kuormittaa aivojani. Nykyajan äänet, autojen ja koneiden hurina väsyttävät mieltäni. Joidenkin koneiden matalataajuiset äänet tekevät minut niin huonovointiseksi, että minun on poistuttava paikalta", kertoo perheellinen Henna.

    Ihmisen kuuloalue kattaa 20 - 20 000 hertsiä. Lepakot kuulevat korkeimpia ääniä ja myyrät matalimpia. Ihmisellä on suuntakuulo. Emme kykene sulkemaan korviamme epämiellyttäviltä ääniltä, vaikka haluaisimme.

    Helsingin yliopiston dosentti Outi Ampujan mukaan ennuste on se, että melulle altistuvien määrä tulee lisääntymään kaupungistumisen myötä.

    Jos ihminen altistuu jatkuvasti riskirajat ylittävälle ympäristömelulle, miten se meihin vaikuttaa? Mitä on tehtävissä?

    Toimittajana on Satu Kivelä ja äänisuunnittelijoina ovat Mikko Lohenoja ja Laura Koso. Ohjelman tuottaja on Salla Matusiak.

    Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten lähettämiä henkilökohtaisia tarinoita, joiden lukijoina toimivat Annina Aho, Jouni Kenttämies, Tuija Kurvinen, Eve Mantu, Tatu Tamminen ja Salla Matusiak.

  • "Oma raskas elämänvaiheeni alkoi yli kymmenen vuotta sitten. Puolisoni kuoli onnettomuudessa työmatkalla. Minusta tuli 38-vuotiaana leski ja kahden alakoululaisen yksinhuoltaja", kertoo opettajana työskentelevä Johanna.

    Läheisen kuolema on kärjessä stressiä aiheuttavien elämäntapahtumien listalla. Psykologisesti kuormittavia tekijöitä ovat myös työuupumus tai avioero. Ratkaisuja selviytymiseen on kuitenkin olemassa.

    Haastateltavana psykiatrian professori Tiina Paunio. Toimittajana on Satu Kivelä ja äänisuunnittelijana Mikko Lohenoja. Ohjelman tuottaja on Salla Matusiak.

    Ohjelmassa on mukana ihmisten lähettämiä henkilökohtaisia tarinoita aiheesta. Näiden tarinoiden lukijoina toimivat Ida-Maria Bergman, Timo Teräsvuori, Marja Vehkanen, Riikka Rahi ja Marko Tammi.

  • "Ilmastonmuutos aiheuttaa minussa surua ja ympäristöahdistusta sen vuoksi, että olen hyvin huolissani tulevien sukupolvien elämästä lämpimämmän ilmaston planeetalla", kertoo perheellinen Linda.

    Tutkija Panu Pihkala kertoo, että pohjoismaalaisilla on havaittu olevan syyllisyyden ja häpeän tunteita suhteessa ilmastonmuutokseen. Ympäristöahdistukseen voi liittyä myös surua, jos itselle merkityksellinen metsä on avohakattu.

    Toimittajana on Satu Kivelä ja äänisuunnittelijoina ovat Mikko Lohenoja ja Laura Koso. Ohjelman tuottaja on Salla Matusiak.

    Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten lähettämiä henkilökohtaisia tarinoita, joiden lukijoina toimivat Laura Koso, Heikki Puskala ja Salla Matusiak.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä