Havaintoja ihmisestä

Mene metsään - se palauttaa!

  • 31 min
  • toistaiseksi

“Ilman luontoa en voi hyvin. Tiedän monen ajattelevan kanssani samoin. Siksi olen hyvin ahdistunut kaupunkikotimme ympäristön täydennysrakennussuunnitelmista Herttoniemessä”, kertoo helsinkiläinen Maija.

Lapsuudella on suuri merkitys siihen syntyykö ihmiselle luontosuhde vai ei. Luontosuhteen muodostumiseen vaikuttavat muun muassa ympäristö, perhe, elämäntapa ja sanallinen kasvattaminen.

Asiantuntijana ohjelmassa on ekoteologian ja ympäristökysymysten tutkija Panu Pihkala Helsingin yliopistosta. Lisäksi ohjelmassa kuullaan ihmisten lähettämiä ajatuksia ja tuntemuksia, joita luonto heissä herättää.

Toimittajana on Satu Kivelä ja äänisuunnittelijoina ovat Mikko Lohenoja ja Laura Koso. Ohjelman tuottaja on Salla Matusiak.

Muut ohjelmassa äänessä olleet henkilöt olivat Annina Aho, Ida-Maria Bergman, Susanna Vainiola, Tatu Tamminen, Jouni Kenttämies, Salla Matusiak ja Laura Koso.

Lähetykset

  • to 12.4.2018 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • “Olen pitkäaikaistyötön ja saanut huomata mikä asenne ihmisillä usein on pitkäaikaistyöttömiin. Meidät katsotaan patalaiskoiksi, ihmisiksi jotka vaan nukkuvat pitkään ja joilla ei ole elämänhallintaa!”, kertoo nimimerkki Justiina kokemuksistaan.

    Väitöskirjatutkija Juuso Koponen tutkii huono-osaisuutta, köyhyyttä ja leipäjonoja. Hänen mukaansa työttömyyttä ei voida koskaan kokonaan poistaa.

    “Kun taloustieteilijät puhuvat täystyöllisyydestä, silloinkin on työttömiä. Se kuuluu tähän kapitalistiseen järjestelmään, että työttömiä on”, sanoo Koponen.

    Nimimerkki Aktiivityötön joutui työttömäksi vuosittaisten yt-neuvottelujen tuloksena yli 30 vuoden palveluksen jälkeen.

    “Tyrmistyin, vihastuin, masennuin, tunsin itseni petetyksi, ihminen on vain arvoton resurssi suuressa koneistossa. Saman kohtalon jakoivat monet ikätoverini”, kertoo Aktiivityötön.

    Aktiivityötön on huomannut kuinka työttömistä puhutaan negatiiviseen sävyyn.

    “Huomaan seuraavani negatiivisia kannanottoja ja mielipiteitä työttömistä, joille on kohdistettava erilaisia ulkopuolisia aktivointitoimenpiteitä ikään kuin työtön olisi joku passiivinen olio, joka on omasta tahdostaan työtön ja ennen kaikkea haluton vastaanottamaan työtä”, kirjoittaa nimimerkki Aktiivityötön viestissään.

    Tutkijoiden mukaan empatiakuilu voi estää meitä asettumasta erilaisessa elämäntilanteessa olevan ihmisen asemaan.

    “Hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevat eivät oikein osaa asettua pitkäaikaistyöttömän saappaisiin. Tämän takia esimerkiksi työttömyys, asunnottomuus ja muut yksilön kohtaamat vaikeudet on helpompi sysätä yksilön omaksi syyksi, kun nähdä niitä yhteiskunnallisia mekanismeja, jotka tuottavat huono-osaisuutta”, kertoo väitöskirjatutkija Juuso Koponen.

    Miten työttömyys vaikuttaa ihmiseen? Mikä on yksilön ja yhteiskunnan vastuu työttömyydessä? Miten työttömyydestä voi selviytyä?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Jyrki Koskenseppä, Salla Matusiak, Iida Rauhalammi ja Tatu Tamminen
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

  • "Voisin sanoa kokeneeni eriasteista ilkeyttä koko ikäni, mikä lienee johtanut etäisyyden ottamiseen suhteessa muihin ihmisiin. Vieläkin tosin ihmettelen, miksi ihmiset saavat tyydytystä toisten nöyryyttämisestä tai miksi siihen syyllistyvät yksilöt ovat niitä, jotka näyttävät parhaiten onnistuvan nykyisessä status-kilpailussa?" pohtii nimimerkki Anna.

    Sosiaalipsykologi Janne Viljamaan mukaan ilkeys on toisen nöyryyttämistä ja alistamista.

    "Ilkeily on vallankäyttöä. Se liittyy narsismiin vahvasti, haluat nöyryyttää toista ja saada nostettua itseäsi ylöspäin", sanoo Janne Viljamaa.

    Kiusaaminen ja ilkeily vaatii organisaation, jossa se hyväksytään hiljaisesti. Ilkeilyä saattaa joutua kohtaamaan myös perheessä, harrastusporukoissa, kouluissa ja parisuhteessa.

    "Jos joku tyyppi rakastuu jatkuvasti sellaisiin tyyppeihin, jotka kohtelevat häntä kaltoin, niin silloin kyse on itsearvostuksen puutteesta", kertoo sosiaalipsykologi Janne Viljamaa.

    Miksi ihmiset ilkeilevät tai kiusaavat toisiaan? Mitä siitä seuraa? Miten ilkeilyltä voi suojautua?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Salla Matusiak, Pasi Nevalaita ja Susanna Vainiola
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

  • “Olen nyt 35-vuotias nuori nainen ja olen kokenut suurimman osan elämästäni olevani väärän kokoinen ja näköinen”, kertoo Annika kokemistaan ulkonököpaineista.

    Dosentti Mira Karjalainen tutkii ulkonäön merkitystä työelämässä.

    “Tietyssä mielessä ei ole sosiaalisesti hyväksyttävää, että sinulla ei ole ulkonäköpaineita. Meiltä odotetaan, että pyrimme tiettyyn malliin”, sanoo Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta.

    Ihmisten ulkonäön perusteella saatetaan tehdä tulkintoja, jotka eivät lainkaan pidä paikkaansa. Esimerkiksi, että hoikka on heikko tai ylipainoisella on ongelmia elämänhallinnassa.

    “Yhä enemmän kiinnitetään huomiota sopivaan painoindeksiin. Sitä on ihan tutkittu, että ylipainoiset naiset saavat vähemmän palkkaa”, sanoo dosentti Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta.
    Syömishäiriöt ovat yleisiä mielenterveysongelmia murrosikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan yksi taustasyy syömishäiriöihin voi olla länsimaisen kulttuurin naisihanne, jossa korostetaan ulkonäköä ja laihuutta.

    Miksi olemme tyytymättömiä ulkonäköömme? Millaisia seurauksia ulkonäköpaineilla voi olla? Mitä ulkonäköpaineille voi tehdä?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Tommi Koskenheimo, Salla Matusiak, Iida Rauhalammi ja Marja Vehkanen
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    AntroBlogi.fi

  • “Minulla on ystäviä, joiden kanssa voin olla täysin avoin, ja ystäviä, joiden seurassa en paljasta ihan kaikkea suojellakseni itseäni”, kertoo nimimerkki Mari kokemuksistaan.

    Ihmiset löytävät toisiaan samankaltaisuuden tai yhteisen mielenkiinnon kohteen kautta. Ystävyyteen liittyy viihtyminen ja hyvä tahto.

    “Tuoreimman tutkimuksen mukaan läheisen ystävyyden muodostamiseksi tarvitaan 200 tuntia aikaa. Ollaan toisen kanssa kahdestaan ja tehdään merkityksellisiä asioita yhdessä”, kertoo puheviestinnän tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa työskentelevä Ira Virtanen.

    Toiset ihmiset ystävystyvät helpommin kuin toiset. Nimimerkki Onnekas sai ystävän 1. luokalla koulussa. Ystävyys on jatkunut 27 vuoden ajan.

    “Tavatessa juttua on helppo jatkaa siitä, mihin se edellisellä kerralla jäi. On valtavan hienoa, että on ystävä, johon voi luottaa 100-prosenttisesti”, kertoo Onnekas.

    Suomalaisista joka viides kärsii ajoittain yksinäisyydestä. Harrastusten tai vapaaehtoistyön kautta voi löytää samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa oppia uutta ja jakaa kokemuksia.

    “Ihminen voi minkä ikäisenä tahansa löytää uuden ystävän”, kertoo vuorovaikutussuhteita tutkiva Ira Virtanen.

    Millainen vaikutus ystävyydellä on meihin? Millainen on hyvä ystävä? Miksi ystävyys joskus katkeaa? Mitä jos ei ole yhtään ystävää? Miten uusiin ihmisiin tutustumista voi helpottaa?

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Timo Asikainen, Salla Matusiak ja Anniina Wallius
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana: HelsinkiMissio, Tunne & Mieli -lehti.

  • Miksi suutumme? Milloin aggressio on myönteinen voima? Miten aikuisena voi opetella terveen aggression ilmaisuja?

    "Vihan kautta voi ilmaista omia rajoja, varsinkin kun niitä rikotaan. Toisaalta vihan ilmaisu voi olla vallankäyttöä, joka tekee vihasta erityisen haastavan tunteen", kertoo nimimerkki Jaana kokemuksistaan.

    Se millä tavalla lapsuudenperheessämme suhtauduttiin vihan, ärtymyksen, pettymyksen ja kateuden tunteisiin voi vaikuttaa siihen millä tavalla toimimme aikuisena.

    "Suomalaisen yhteiskunnan tunneilmapiiriin vaikuttavat sotatraumat ja kuinka eri sukupolvet ovat kasvattaneet omia lapsiaan. Nyt muutos on tapahtumassa. Monet päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmat sanovat, että lapset puhuvat tunteista paljon laajemmin, ilmaisevat ja näyttävät", sanoo psykoterapeutti Terhi Ketola-Huttunen.

    Aggressio on välttämätön voima ihmisen hyvinvoinnille. Sen avulla ihminen voi toteuttaa itselleen merkityksellisiä haaveita tai tehdä muutoksia elämäänsä.

    "Aggressio on ihmisen yksi perustunteista. Hahmoterapiassa ajattelemme, että suru, ilo, seksuaalisuus ja aggressio ja siellä ihan ytimessä on pelko, joka ympäröi perustunteita", sanoo psykoterapeutti Terhi Ketola-Huttunen.

    Käsittelemätön ja piilotettu aggressio on tuhoisaa ihmisen terveydelle ja ihmissuhteille. Koskaan ei ole liian myöhäistä opetella tunnetaitoja ja tervettä aggression ilmaisua.

    "Me ollaan totuttu puhumaan siitä miten me sanotaan ihmisille ei. Hyvät rajat on myös sitä, että miten uskallan sanoa kyllä elämässä. Miten sanon kyllä uudelle ihmissuhteelle tai työtehtävälle", sanoo psykoterapeutti Terhi Ketola-Huttunen.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Ida-Maria Bergman, Tuula Hyttinen, Miika Lauriala, Salla Matusiak ja Teemu Sipilä
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

  • Miksi suoritamme kohtuuttomasti? Mikä on sen hinta? Millaista voisi olla kohtuullinen elämä ja arki?

    Moni meistä painii riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteiden kanssa. Vimmaisen suorittamisen pyörää polkevat niin nuoret kuin aikuisetkin joskus myös vapaa-ajalla.

    "Olen haaveillut leppoisammasta elämästä ja työuupumuksen kohdattuani olen myös leppoistanut", kertoo nimimerkki bioanalyytikko viestissään.

    HelsinkiMission nuorille suunnatussa Minä riitän -ryhmässä moni kokee riittämättömyyden tunteita. Nuoret ovat sanoittaneet kokemuksiaan muun muassa näin:

    "En tykkää itsestäni ilman suorittamista."
    "On pakko tehdä ja tuottaa. Ei saa vaan olla, koska silloin ei ole minkään arvoinen."
    "Lepääminen ja rentoutuminen on laiskuutta eikä vapaa-aika ole koskaan lataavaa syyllisyyden vuoksi."

    HelsinkiMission tiiminvetäjä Heidi Rouhiaisen mukaan kilpailuyhteiskunnan menestymisen paine tulee yksilön ongelmaksi ja rasittaa nuorten mielenterveyttä.

    Kasvatustieteen professori Juha T. Hakalan mukaan olemme vieneet monet asiat äärimmäisyyksiin. "Maraton ei ole enää mitään, pitäisi olla ultrajuoksija tai hypätä lentokoneesta ilman laskuvarjoa", pohtii Juha T. Hakala.

    Vapaa toimittaja ja Anna Vihervaarasta -blogin kirjoittaja Anna Kauhala on huomannut vasta aikuisena oman armottomuutensa ja vaativuutensa itseään kohtaan.

    "Nuorempana se on näkynyt siinä, että olen tavoitellut tietynlaista kehoa. Olen myös edellisessä parisuhteessa luonut täydellistä kotia ja parisuhdetta. Lähiaikoina olen ruoskinut itseäni siitä, että olenko kunnianhimoton, kun haluan olla vapaa toimittaja enkä tähtää toimituspäälliköksi tai päätoimittajaksi", kertoo vapaa toimittaja Anna Kauhala.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Ida-Maria Bergman, Rainer Korhonen, Jami Liukkonen, Salla Matusiak ja Teemu Sipilä
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    HelsinkiMissio

  • Mihin ihminen tarvitsee tylsyyttä? Miksi tylsyys on toisille rentouttavaa ja toisille ahdistavaa? Mitkä asiat estävät meitä kokemasta tylsyyttä?

    "Haaveilen, että minulla olisi enemmän aikaa tylsyyteen. Päivät täyttyvät työstä, opiskeluista, arjen huoltotoimista ja kaiken kruunaa eri viestimistä tulvivat ärsykkeet. Koen, että aivoni kuormittuvat tästä liikaa ja tarvitsen tylsyyttä vastapainoksi", kertoo nimimerkki Salla viestissään.

    Monelle väkevimmät muistot tylsyydestä ovat syntyneet lapsuudessa. Eikä mikään ihme, sillä tylsyystutkijoiden mukaan lapsuus ja tylsyys ovat rinnakkaiskäsitteitä. Tylsyys on tunteena hyvin tasa-arvoinen.

    "Tylsyys ei kierrä ketään. Tulotasosta riippumatta ihminen voi kokea tylsyyttä ja ikävystymistä. Erityisesti niille meistä, joilla on mahdollisuutta hankkia materialistista hyvää ympärille, niin siellä on matalalla herkkyys tylsistyä", sanoo kasvatustieteen professori Juha T. Hakala.

    Toisille tylsyys on palauttavaa ja rentouttavaa. Yksi heistä on nimimerkki Elähdyttävä tylsyys.

    "Ikävystyminen ja tylsyys ovat luovuuden elinehto ja hyvin tarpeellinen tila, siksi odotan ja tarvitsen hetkiä, jolloin mikään pakottava ei vaadi huomiotani. Ne hetket kuuluvat elähdyttävimpiin elämässäni", kertoo nimimerkki Elähdyttävä tylsyys.

    Tutkijat ovat havainneet, että ikävystyneisyydessä piilee luovuus. Tämä kaikki vaatii aikaa, jota ei ole tarkkaan kellotettu.

    "Tylsyyttä ei tulisi kaihtaa saati vihata. Meidän pitäisi sittenkin ajatella, että tylsyys on tervetullut asukas kehossamme. Kun tylsyys uhkaa koputella tajuntamme kamarin ovea, voisimme ihmetellen kysyä, että mitä se on meille viestimässä", pohtii kasvatustieteen professori Juha T. Hakala.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen ja Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Kaija Kellman, Jouni Kenttämies, Jami Liukkonen ja Salla Matusiak
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

  • Mitä empatia on evoluution ja biologian näkökulmasta? Miksi koemme empatiaa? Voiko empatiaa käyttää väärin? Miten empatiaa voi vahvistaa?

    "Oli kuumaa, pölyistä ja ahdasta, otolliset olosuhteet reviiririidoille, kun jokainen yritti saada itseään siedettävään asentoon. Kukaan ei tiennyt tulevaisuudesta tai ulkomaailmasta mitään, oli vain siinä ja silloin. Muistan katselleeni "monttu auki" kuinka eräs jääkäri jakoi pullostaan vettä muille", kertoo Skom kokemuksistaan
    Empatia on ominaisuus, joka on kehittynyt evoluution myötä. Se on auttanut lajiamme selviytymisessä.

    "Se mahdollistaa harmonisen yhteistyön, motivoi auttamaan toisia ja estää vahingoittamasta toisia", sanoo vapaana empatiatutkijana työskentelevä Sami Keto.

    Kognitiivisessa empatiassa havaitsemme toisten tunteita, mutta emme ota niihin osaa. Voimme huomata, että joku on peloissaan, mutta emme tunnetasolla kohtaa toisen ihmisen tunnetta.
    Empatiaa voidaan käyttää väärin, jos siitä poistetaan moraalinen näkökulma, ja halu sekä kyky asettua tunnetasolla toisen asemaan. Täydellinen empatiavaje on pahuutta.

    "Kilpailuasenteella on empatiaa heikentävä vaikutus", kertoo Keto.

    Ympäristö, jossa elämme vaikuttaa siihen koemmeko empatiaa. Kovenevassa ympäristössä empatia helposti latistuu ja vaimentuu.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Timo Asikainen, Kaija Kellman, Salla Matusiak, Riikka Rahi ja Teemu Sipilä
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

  • Miksi koemme häpeää? Millaista on hyvä tai huono häpeä? Miten häpeästä voi vapautua?

    “Häpeän työttömyyttäni. Minun iässäni pitäisi työuran olla jo hyvin aluillaan. Minä olen kuitenkin ryöminyt lähtöviivasta vain muutaman metrin eteenpäin muiden jo laukatessa iloisesti horisontissa”, kertoo nimimerkki työtön FM.

    Voimme kokea häpeää monenlaisista asioista kuten esimerkiksi työttömyydestä, ulkonäöstä, sairaudesta, yksinäisyydestä, taustasta, taloudellisesta tilanteesta, jostain mitä olemme tehneet tai jättäneet tekemättä.

    “Häpeä voi kasvaa kiinni ihmisen identiteettiin. Ihminen pienestä pitäen kokee olevansa muita huonompi ja heikompi”, sanoo sosiaalipsykologi Janne Viljamaa.

    Häpeä on yksi ihmisen perustunteista. Hyvä häpeä saa meidät punnitsemaan tekojamme etukäteen, joten häpeä voi suojata meitä. Liiallinen häpeä taas voi ottaa ihmisen panttivangikseen.

    “Häpeä ehdollistuu vahvasti mieleen. Kaikki mitä meille on elämän aikana tapahtunut on meidän pitkäkestoisessa muistissa. Jokin tietty ärsyke palauttaa muiston mieleen. Paljon häpeää liittyy juhlapyhiin”, sanoo sosiaalipsykologi Janne Viljamaa.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Kaija Kellman, Hannele Kurkela, Salla Matusiak ja Teemu Sipilä
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

  • Mikä ihmistä motivoi työssään? Mikä lannistaa? Millä keinoilla ihmisen kokemusta merkityksellisestä työstä voidaan vahvistaa?

    "Yhtä tärkeä motivaattori on se, että tiedän työni olevan välittömästi hyödyllistä ammattikunnalleni ja välillisesti koko ihmiskunnalle", kertoo Ekaterina.

    Yksi ihmisen psykologisista perustarpeista on hyväntahtoisuus ja hyvän tekeminen. Se kuuluu ihmislajin sosiaaliseen luonteeseen.

    "Se on voimavara, joka pitäisi työelämässä valjastaa paremmin käyttöön. Tuotaisiin entistä enemmän esille, että millä tavalla voit työsi kautta kontribuoida yhteiseen hyvään. Millainen vaikutus työroolilla, työyhteisöllä ja organisaatiolla on yhteiskunnallisella tasolla", pohtii organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa.

    Jaakko Sahimaa toimii myös Meaningful Work Finland ry:n toiminnanjohtajana. Sahimaalla on missio on tehdä suomalaisesta työelämästä merkityksellisempää niin työntekijöille kuin työnantajille. Suomalaisessa työelämässä on haasteita merkityksellisyyden kokemuksen näkökulmasta.

    "Mikromanageerauksella viedään autonomian kokemus eli mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Jos osaamisen hyödyntämisen kenttää kavennetaan, silloin työ muuttuu monotoniseksi eikä osaamista pääse hyödyntämään laajasti", kertoo Sahimaa.

    Nimimerkki Temmu kertoo elämänsä tuntuvan työn osalta täysin tarkoituksettomalta. Temmun mukaan työttömät on niin demonisoitu ja kurjistettu Suomessa, ettei työstä ole varaa luopua. Sahimaan mukaan ihminen voi kokea sisäistä ristiriitaa, jos arvot ja teot eivät kohtaa.

    "Huomaamattaan ihminen muuttaa arvoja tai ajatuksiaan tai vaihtaa työpaikkaa. Lohdullista on se, että ei se aina tarvitse tarkoittaa sitä. On myös sovinnollisempia keinoja olemassa", kertoo psykologi Jaakko Sahimaa.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Tuula Hyttinen, Miika Lauriala, Salla Matusiak ja Teemu Sipilä
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

  • Mistä työn merkityksellisyys syntyy? Toimittaja Satu Kivelä tapasi AntroBlogin päätoimittajan Ninnu Koskenalhon kahvilassa, Helsingissä.

  • Mitkä asiat lisäävät työuupumuksen riskiä? Voiko siitä toipua? Millä keinoilla työuupumuksen syntymistä voi ennaltaehkäistä?

    Suomessa joka neljäs työntekijä kokee stressiä työssä. Pitkään jatkunut kuormitus voi johtaa työuupumukseen.

    "Olen kokenut työuupumuksen, joka laukaisi masennuksen. Minulla on uupumukselle altistavia ominaisuuksia, kuten itseeni kohdistuva vaativuus ja täydellisyyden tavoittelu sekä liiallinen sinnikkyys. Näihin olen oppinut yrittäjäperheessä kasvaessa. Työuupumuksen syntyyn liittyi kuitenkin olennaisesti myös epämiellyttävät esimiehet sekä huono johtaminen", Laura kertoo.

    Työuupumus määritellään krooniseksi stressioireyhtymäksi, jonka yleisin oire on pitkään jatkunut väsymys. Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta on tutkinut parikymmentä vuotta työuupumusta ja työn imua.

    "Kaikista vahvin tutkimusnäyttö on epäedullisista työoloista. Jatkuvasta työn paljoudesta, kiireestä, aikapaineista, roolikonflikteista, epäselvistä tavoitteista työssä ja työn epävarmuudesta. Nykyisessä työelämässä näitä tekijöitä on monella työpaikalla", sanoo Hakanen.

    Jos ihminen on työn imussa, se suojelee häntä työuupumukselta. Tutkimusten mukaan myös työntekijöiden resurssit, kyvyt ja mahdollisuus vaikuttaa lisäävät innostusta työhön. Myös johtamisen tavalla on merkitystä.

    Ohjelman toteuttanut työryhmä:
    Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä
    Äänisuunnittelu: Laura Koso
    Internet-tuottaja: Rainer Korhonen
    Tuottaja: Salla Matusiak
    Lukijat: Annina Aho, Hannele Kurkela, Miika Lauriala ja Salla Matusiak
    Kuvat: Tuuli Laukkanen

    Yhteistyössä mukana:
    Työterveyslaitos

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä