Horisontti

Horisontti: Miksi vammaisten ääni on vaiennettu?

  • 42 min
  • toistaiseksi

Väestöstä noin kymmenen prosenttia on vammaisia. Silti heidän äänensä ei kuulu historiassa. Miksi vammaisille on edelleen tilaa vain hyväntekeväisyys- ja avustustyön kohteina, ei täysivaltaisina kansalaisina? Ovatko kirkossa esteinä rappusten lisäksi myös asenteet? Mitä on vammaisuuden teologia?

Keskustelemassa ovat teologian maisteri, vammaisaktivisti Amu Urhonen Vammaisuuden vaiettu historia -tutkimushankkeesta, papiksi pyrkivä teologian maisteri Antti Björklund sekä asiantuntija, rovasti Riitta Kuusi Kirkkohallituksesta. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Lähetykset

  • su 22.4.2018 12.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Vaikka kirkon jäsenmäärä vähenee, astuu kirkon ovesta jatkuvasti myös sisään aikuisia ihmisiä uusiksi jäseniksi. Jos ei ole aiemmin kuulunut kirkkoon, edessä ovat kaste ja rippikoulu. Horisontti kysyy, mikä saa aikuisen liittymään kirkkoon ja mitä tapahtuu aikuisten rippikoulussa. Vieraina ovat aikuisiällä kirkkoon liittynyt historioitsija Teemu Keskisarja ja hänen kastepappinsa, rovasti Olli Valtonen.

    Horisontti tapaa myös aikuisrippikoulua varten tehdyn oppikirjan tekijät, Helsingin piispan erityisavustajan Satu Huttusen ja Tikkurilan seurakunnan aikuisrippikoulusta vastaavan papin Terhi Viljasen.

    Juhannuksen kunniaksi Horisontti selvittää lisäksi, millaisia rituaalisia merkityksiä sauna on saanut suomalaisessa kansanuskossa. Siihen vastaa uskontotieteilijä, dosentti Riku Hämäläinen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

  • Neljä vuotta sitten, vuonna 2015 Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Uusia vastaanottokeskuksia perustettiin ympäri maata, ja sadat ihmiset avasivat kotinsa apua tarvitseville.

    Vaikka akuutti tilanne on ollut jo pidempään ohi, vuoden 2015 tapahtumien kaiku kuuluu yhä yhteiskunnassamme. Horisontti kysyy, mitä virkamieskoneisto, kirkko ja kansalaisyhteiskunta oppivat turvapaikanhakijakriisistä? Entä jos sama tapahtuu uudelleen, jopa laajemmassa mittakaavassa?

    Vieraina ovat valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg, Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki ja turvapaikanhakijoita auttavan Kotimajoitusverkoston hankejohtaja Mirka Seppälä. Horisontti puhuu myös kirkkoturvasta: mikä on tämän yleiskristillisen hädänalaisten auttamisen merkitys nykyään. Siihen vastaavat Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Mari-Anna Auvinen ja aiheesta väitellyt sosiaalipolitiikan tutkija Talvikki Ahonen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

  • Muslimien määrä on Suomessa moninkertaistunut muutamassa vuodessa ja samaa vauhtia kasvavat muslimimarkkinat. Suomalaiset muslimit ovat maksukykyinen asiakasryhmä, mutta miten heitä osataan palvella? Millaisia erityispiirteitä muslimeihin kuluttajina liittyy ja millaisesta asiakassegmentistä lopulta on kyse? Keskustelemassa ovat monimuotoisuuden ja osallisuuden asiantuntija Sara Salmani, verkkokauppayrittäjä Polina Shumilova sekä arabikulttuurin valmentaja Päivi Käri-Zein. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää. Ohjelma on uusinta kesäkuulta 2018.

  • Leipäjonot ilmestyivät katukuvaan 90-luvun lamassa. Vaikka viime vuosina Suomen talous on ollut hyvässä vireessä, leipäjonot eivät ole kadonneet minnekään.

    Jaettava ruoka-apu on riippuvainen lahjoituksina saatavista elintarvikkeista, eli joka viikko tuhansien ihmisten viimeinen apu lepää hyväntekeväisyyden varassa. Horisontti kysyy, joutuuko köyhä yhä enemmän hyväntekeväisyyden armoille.

    Keskustelemassa ovat Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston puheenjohtaja Jiri Sironen, kirkon sielunhoidon ja diakonian asiantuntija Tiina Saarela sekä keskustan kansanedustaja Anne Kalmari. Tapaamme myös pitkän linjan auttajan, Helsingin Myllypurossa jaettavan ruoka-avun toiminnanjohtajan Sinikka Backmanin. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

  • Eurooppa on historiassaan nähnyt monenlaisia vaiheita aatteiden, kulttuurien ja uskontojen välisessä kamppailussa. Suvaitsevaisuudesta ja uskonnonvapaudesta on kuitenkin tullut pysyviä ihanteita. Ne ovat myös rauhan ajureita. Mutta ottaako Eurooppa tänään takapakkia suvaitsevaisuudessa? Keskustelemassa ovat Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho, Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Gurmann Saini sekä poliittisen historian yliopistonlehtori Heikki Haara.

    Ohjelmassa palataan myös 30 vuoden taakse Berliinin muurin murtumiseen sekä kysytään, valittiinko luterilaisessa kirkossa uusi kirkkoneuvos kaverisuhteen perusteella. Toimittajina Ilona Turtola ja Anna Patronen.

  • Totuudenjälkeisestä ajasta on puhuttu etenkin sen jälkeen, kun Donald Trump nousi Yhdysvaltain presidentiksi. Tunteet, helpot vastaukset tai jopa valheet syrjättävät faktat. Missä on kirkon paikka totuudenjälkeisessä maailmassa? Kun kirkon moraalinen monopoli murtuu, mistä etsimme oikean ja väärän, eettisen ja epäeettisen rajoja?

    Keskustelemassa ovat Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja Tapani Ruokanen ja Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä. Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

  • Seurakuntien leirikeskukset täyttyvät tänäkin kesänä tuhansista rippikoululaisista. Ripari on suosittu, mutta miten muuten seurakunnat ja uskonnolliset yhteisöt onnistuvat tavoittamaan nuoria? Mikä on sosiaalisen median merkitys yhteyden pitämisessä nuoriin?

    Keskustelemassa ovat ev.lut kirkon nuorisopastori Emilia Turpeinen, Ortodoksikirkon kasvatustyöntekijä Jaso Pössi sekä Malmin Saalem -seurakunnan pastori Ville Rossi. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

  • Pappeihin kohdistuu kontrollia monesta suunnasta. Jo pelkästään pappislupaus velvoittaa pappia toimimaan elinikäisesti esikuvana seurakunnalle, sekä virassa että vapaa-ajalla. Mitä odotuksia pappeihin kohdistuu? Saako pappi mokata? Entä mikä vie papin uskottavuuden? Keskustelemassa ovat kirkkoherra Kari Kanala, pappeihin kohdistuvia odotuksia tutkinut pastori Kaisa Yletyinen sekä Helsingin tuomiokapitulin entinen notaari Heikki Hämäläinen. Toimittajina Ilona Turtola ja Anna Patronen.

  • Miten toimii huumori uskonnosta? Entä uskonnollinen huumori? Papeilla ja uskonnolle on naureskeltu läpi koko historian, joskus salaa, joskus avoimemmin. Mutta saako Jeesuksesta vitsailla? Entä mitä merkitystä sillä on, kuka vitsin kertoo? Horisontti valmistautuu vappuun tarpomalla huumorin miinakentällä.

    Keskustelemassa ovat koomikko, mm. Siskonpeti-sarjasta tuttu näyttelijä Pirjo Heikkilä, kansanperinteen tutkija, dosentti Kati Mikkola sekä helluntailiikkeen RV-lehden toimituspäällikkö Anssi Tiittanen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää. Ohjelma on uusinta huhtikuulta 2018.

  • Yhä nopeammaksi käyvän elämänrytmin seurauksena hiljaisuus on noussut uuteen arvostukseen. Kun suomalaisilta kysyy, mikä on paras paikka löytää hiljaisuutta, moni mainitsee metsän ja saunan. Aivotutkijoiden mukaan hiljaisuudella on monia hyviä terveysvaikutuksia, mutta mihin muuten tarvitsemme hiljaisuutta? Horisontti pohtii myös, millainen on hiljaisuuden tulevaisuus. Vieraina ovat hiljaisuutta ja melua tutkinut tietokirjailija, Helsingin yliopiston dosentti Outi Ampuja, Hiljaisuuden ystävät ry:n toiminnanjohtaja, TT Mika KT Pajunen ja stressinhallinnan kouluttaja, Villa Mandala -retriittikeskuksen perustaja ja joogaopettaja Mia Jokiniva. Toimittajina Ilona Turtola ja Anna Patronen.

  • Häpeä on kuluttava ja lamauttava tunne, jota tavataan kaikissa kulttuureissa. Häpeän ja häpäisemisen historia on liittynyt usein erilaisuuden ja poikkeavuuden stigmatisointiin.

    Suomalaisuutta sanotaan usein häpeäkulttuuriksi ja suuret ikäluokat kasvatettiinkin vitsan kanssa häpeämään, raamatullisen luvan kanssa. Onko tänään toisin? Keskustelemassa ovat sosiaalipsykologi, tietokirjailija Janne Viljamaa, hänen sukunimikaimansa Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa sekä historioitsija, väkivaltatutkija ja tietokirjailija Satu Lidman. Toimittajina Anna Patronen ja Ilona Turtola.

  • Porvoon hiippakunnan piispanvaali on edennyt toiselle kierrokselle. Horisontin vaalitentissä kohtaavat Pietarsaaren ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Bo-Göran Åstrand ja Kirkon ruotsinkielisen työn keskuksen johtaja Sixten Ekstrand. Lisäksi historiantutkija Ville Jalovaara kertoo, millaiset suhteet maamme presidenteillä on ollut luterilaisen kirkon piispoihin. Toimittajana Anna Patronen ja Ilona Turtola.

Klipit

  • Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaan Suomeen tuli kaikkiaan 3024 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa. On selvää, että ilman suomalaisia tukiverkkoja alaikäisillä on kaikkein suurin vaara jäädä yksin ja syrjäytyä.

    Helsingin diakonissalaitos käynnisti heti pakolaiskriisin kärjistyttyä kummitoiminnan, jossa alaikäisen on ollut mahdollista saada itselleen suomalainen kummiperhe ja siten turvallinen kiinnekohta tavalliseen elämään. Kaikkiaan noin sadalle alaikäiselle on järjestynyt kummiperhe ja nyt etsitään kummiperheitä vielä jo itsenäistyvillekin nuorille aikuisille.

    Helsinkiläisen Ulla Kärjen nelihenkinen perhe otti arkeensa Afganistanista tulleen Matin-pojan. Matin on saanut neljän vuoden oleskeluluvan, hän opiskelee peruskoulussa ja haaveilee aivan tavallisista asioista, kuten opiskelupaikasta ja työstä.

    Miten Ulla Kärjen perhe-elämä on muuttunut Matinin myötä? Mitä Kärki ajattelee tämänhetkisistä tapahtumista ja julkisesta keskustelusta liittyen maahanmuuttajiin ja seksuaalirikoksiin?

  • Vantaalainen graffitimaalari ja koululaisten iltapäiväkerho-ohjaaja Hende Nieminen on palkittu vastikään Suomen kristillisen rauhanliikkeen rauhanpalkinnolla. 44-vuotias Nieminen on työskennellyt vuosia oikeudenmukaisemman maailman puolesta maalipurkki kädessään. Hän on opettanut graffitimaalausta koululaisille sekä vetänyt Suomen ryhmää kolmivaiheisessa ihmisoikeuksia ja kansalaisaktivismia käsittelevässä Actlab-työpajakokonaisuudessa Armeniassa, Gerogiassa ja Norjassa.

    Suomen kristillinen rauhanliike on ekumeniaa ja uskontojenvälistä vuoropuhelua korostava, kirkkokuntiin sitoutumaton rauhanjärjestö. Palkinnon ovat aiemmin saaneet muun muassa presidentti Martti Ahtisaari, sovinnontyön asiantuntija Mahdi Abdile ja kansanedustaja Pekka Haavisto. Hende Niemisen tapaa Anna Patronen.

    Kuva: Pasi Salminen.

  • Presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaari puhuu suomalaisten erityissuhteesta Namibian kanssa. Maan itsenäisyyden kätilöksi tituleerattu Ahtisaari on puolisonsa kanssa Namibian kunniakansalainen.

  • Lapsi ei ole tyhjä taulu, ei kasvamassa oleva kuluttaja eikä tulevaa työvaoimaa, ajattelee Seurakuntien lalpsityön keskuksen eläkkeelle jäävä pääsihteeri Kalevi Virtanen. Lapsen tulo ajattelun keskiöön merkitsee perustavaa muutosta sekä kirkkoon että muualle yhteiskuntaan.
    Ohjelmassa kuullaan myös, millaisia kuvia lapset piirtävät pyhästä sekä millaisista palikoista hyvä parisuhde rakentuu.

  • Luterilaisuus koettiin Venäjän vallan aikaan erottamattomaksi osaksi suomalaisuutta, vastapainona ortodoksiselle tsaarin vallalle. Mutta yhtenäinen Suomi oli myytti jo 1800 -luvulla. Yhtenäisyyttä korostava historia oli aikanaan poliittinen valinta. Tarkastelukulmaa muuttamalla kokonaiskuva tarkentuu. Professori Irma Sulkunen valottaa suomalaisuuden ja luterilaisuuden sidoksia. Ohjelmassa tarkastellaan myös suomalaista antisemitismiä ja avataan ikkunat Arfikkaan.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä