Tiedeykkönen

Tiedeykkönen: Lintujen kevätmuutto - Suomeen tulee uusia lintulajeja, mutta monet perinteiset lajit ovat taantumassa

  • 47 min
  • toistaiseksi

Kuu kiurusta kesään, sanotaan vanhassa sananlaskussa. Ihan näin ei taida olla, sillä kiuruja voi jo nyt nähdä pelloilla. Ohjelmassa lähdemme keväiselle linturetkelle katsomaan ja kuuntelemaan, mitkä linnut ovat jo saapuneet talvilomaltaan etelästä. Oppaanamme on lintujen elinympäristöistä väitöskirjaansa viimeistelevä Jyväskylän yliopiston tutkija Matti Häkkilä, joka on myös aktiivinen lintuharrastaja. Keskustelemme bongauksesta, lintulaskennoista ja rengastamisesta. Häkkilä kertoo, miten ilmastonmuutos vaikuttaa lintulajistoon, pesimiseen ja muuttoaikoihin. Pohdimme myös, miksi lintujen määrä on viime vuosina huolestuttavasti vähentynyt.
Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

Kuvassa nokkavarpunen, jonka toimittaja Mari Heikkilä bongasi ja kuvasi helmikuussa pihansa lintulaudalta. Linnun harvinaisuus selvisi hänelle, kun kymmeniä lintubongareita ilmestyi kiikaroimaan
lintua hänen kotikadulleen. Eteläinen lintu oli eksoottinen vieras talvisessa Keski-Suomessa.

Lähetykset

  • ti 24.4.2018 12.10 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Intia on enemmän maanosa kuin maa. Se koostuu 28 osavaltiosta, joiden alueella puhutaan yli 1000 eri kieltä. Intian ikivanhaan kulttuuriin liittyy keskeisesti hindulaisuus, jonka juuret ovat Indus-kulttuurissa. Mutta jo vuosisatojen ajan sen kanssa rinnan ja rauhanomaisesti ovat eläneet myös muut uskonnot.

    Intian itsenäistymistaistelun yhteydessä osa intialaisista omaksui eurooppalaisena tuontitavarana nationalistisia ajatuksia, joiden pohjalta on syntynyt nyky-Intiaan äärihindulainen ja äärikansallinen hindunationalismin muoto. Ilmiö ei ole lainkaan marginaalinen, sillä vuoden 2014 vaaleissa hindunationalistinen puolue BJP sai parlamenttiin ehdottoman enemmistön ja pääministeriksi puheenjohtajansa Narendra Modin. Intian politiikalla on myös suora heijastusvaikutus muuhun maailmaan. Puhutaanhan valtiosta, joka on 2020-luvun puolessa välissä väkiluvultaan maailman suurin.

    Hindunationalistien mukaan Intia kuuluu intialaisille - ja intialaiset ovat hinduja. Hindunationalistinen politiikka kuristaa vähemmistöjen asemaa, mutta monista muista maista poiketen Intiassa on verrattain toimiva demokratia ja vapaa lehdistö suitsimaan ääriajattelijoiden toimintaa.

    Haastateltavina Helsingin yliopiston sosiaali- ja kulttuuriatropologian professori Sirpa Tenhunen ja uskontoteologian ja ekumeniikan dosentti Jyri Komulainen. Tiedeykkösen toimittaa Ville Talola.

    Kuva: Taiteilija esiintyy pukeutuneena hindujumalatar Shaktiksi, Maha Shivaratri -festivaaleilla Allahabadissa, 2016. (All Over Press)

  • Sademetsät ovat ikivanhoja, siis ne ovat, joita ihminen ei ole hävittänyt. Trooppisten sademetsien kannalta ihminen on haitallinen tuholainen. Amazonas on pärjännyt trooppisena sademetsänä yli 200 000 vuotta, mutta nyt ihminen on ahneuksissaan hävittänyt sitäkin ruokottomasti.

    Sademetsiä on hävitetty karjan laidunten sekä laajojen soija- tai öljypalmuplantaasien tieltä. Epäselvien maanomistusolojen vuoksi maankaappaajat ovat saaneet hankittua suuria maa-alueita, joilta on raivattu sekä metsät että paikkakunnan asukkaat. Paikalliset viljelijät raivataan kaupunkien slummeihin ja bisnes kukoistaa - ympäristön ja ihmisten kustannuksella. Plantaaseilla tuotettu soija syötetään Euroopan sioille ja öljypalmusta saadaan biopolttoainetta teollisuusmaihin.

    Kun sademetsiä hävitetään soija- tai öljypalmuplantaasien tieltä, niin puhutaan biodiversiteetin köyhtymisestä. Yleensä silloin tarkoitetaan lajidiversiteettiä eli lajien monimuotoisuutta. Runsaslajinen sademetsä hävitetään ja tilalle perustetaan monokulttuuri, missä viljellään vain yhtä lajia esim. soijaa tai öljypalmua.

    Ilmasto ja ihminen vaikuttavat sademetsiin, ihminen usein haitallisesti. Vastaavasti sademetsän hävitys ja maankäytön muutos vaikuttavat ilmastoon, sademääriin ja sitä kautta ihmisten oloihin. Ihminen ei kuitenkaan ole täysin toivoton tapaus. Ihmisen toiminnasta löytyy hyviäkin esimerkkejä, kertoo uusiutuviin luonnonvaroihin perehtynyt trooppisen metsätieteen professori Markku Kanninen Helsingin yliopistosta ja Helsingin kestävyystieteen instituutista. Brasilia on rajoittanut karjatilojen ja plantaasien pinta-alojen lisäämistä ja Costa Rica lopetti sademetsien hävittämisen ja vaihtoi elinkeinoksi ekoturismin.

    Toimittaja on Leena Mattila, äänisuunnittelija Katri Koivula.

    Kuvassa sademetsään raivattu palmuöljyviljelys Indonesiassa, 2017.
    (EPA/HOTLI SIMANJUNTAK)

  • Tiedeykkönen on nauhoitettu Euroopan avaruusjärjestön Avaruussäätoimistossa, Saksan Darmstadtissa. Siellä istuu Juha-Pekka Luntama. Hänen vastuullaan on avaruussää, eli se, miten Eurooppa varautuu Auringosta tuleviin geomagneettisiin myrskyihin.

    Luntaman viesti on selvä: Aurinko on rökittänyt maapalloa oikein kunnolla historiassa, ja tulee tekemään niin myös tulevaisuudessa. Nyt kuitenkin tähän voidaan varautua, mikä onkin tarpeen, sillä nykyiselle teknoyhteiskunnalle voimakas avaruusmyrsky olisi tuhoisa.

    Avaruus uhkaa meitä myös muilla tavoilla. Asteroidit tai komeetat ovat törmäyskurssilla myös tulevaisuudessa Maan kanssa, mutta nyt meillä on temput törmääjien torjumiseen. Ainakin periaatteessa.

    Helpointa on kuitenkin vaikuttaa siihen avaruuden haittaan, jonka olemme aiheuttaneet itse. Avaruusromun määrä kasvaa koko ajan, mutta kasvu on onneksi hidastunut. Nyt avaruusromun määrää pitäisi vain saada vähennettyä ennen kuin tilanne karkaa käsistä.

    Globaalin tuhon kanssa flirttaavan ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

    Kuva: Aurinkoa tutkiva luotain sijoitettaisiin Maan ja Auringon ns. tasapainopisteeseen, noin 1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta. Sieltä se pystyy paitsi tarkkailemaan Aurinkoa, niin myös näkemään tarkasti milloin ja miten varattujen hiukkasten pilvet tulevat kohti maapalloa. (ESA)

  • Physics World -lehti valitsi vuoden 2018 tärkeimmäksi läpimurroksi tutkimuksen, jossa MIT:n tutkijat saivat tehtyä grafeenista suprajohtavaa. Tästä on virinnyt kokonaan uusi tutkimusala, twisttroniikka. Tiedeykkösessä puhutaan tästä ja parista muusta viime vuoden fysiikan alan läpimurrosta. Ohjelmassa selviää muun muassa, mitä ovat kvasikiteet ja miten pimeä aine on saattanut maailmankaikkeuden alkuhämärissä vuorovaikuttaa tavallisen aineen kanssa.

    Haastateltavina Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutettava Teemu Peltonen ja kosmologian professori Kimmo Kainulainen. Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

    Kuva: Korkean lämpötilan suprajohde leijuu ilmassa magneetin yllä. Kyse on niin sanotusta Meissnerin ilmiöstä, jolle etsitään käyttöä muun muassa luotijunissa.
    (All Over Press)

  • Suomalaiset teettävät innolla kaupallisia DNA-testejä rapakon takana, mutta miten erottaa humpuukitestit luotettavista? Miten löytyy tuntematon isä, jos äiti ei kerro kuka se on? Miten lapsena adoptoitu löytää biologiset vanhempansa entä löytyykö Suomesta vaihdokkaita, synnytyslaitoksella vaihtuneita vauvoja?

    Geneettinen sukututkimus voi löytää yllättäviä sisko- tai velipuolia, ja joku voi huomata, ettei isä olekaan biologinen isä. Lisäksi Usassa tehdyt testit tarjoavat monelle eskimo-perimää, mutta Tiedeykkönen menee monta sukupolvea pitemmälle Siperiaan, sillä Siperia opettaa. Geneettisiä sukujuuriaan kaivelemalla voi päätyä Aasiaan. Itä-Aasiasta periytyy mutaatio, joka tuottaa kuivaa korvavaikkua ja estää hienhajua. Sama mutaatio on yleinen japanilaisilla, intiaaneilla ja kiinalaisilla ja Suomestakin sitä löytyy.

    Suomalaisten muinaiset esiäidit vaelsivat jääkauden jälkeen läntistä reittiä ja esi-isät tulivat idästä. Väkeä on saapunut tuhansien vuosien aikana milloin mistäkin suunnasta. Ihmiset ovat vaeltaneet maasta toiseen iät ajat ja lapsia on tehty vähän väliä, joten etäsukulaisia voi löytyä vaikka mistä. Tutkittavaa riittää, mutta ennen testin tilaamista kannattaa miettiä, mitä haluaa tietää ja kestääkö pää, jos testi löytääkin vääriä sukulaisia.

    Testeistä ja tulosten tulkinnoista kertoo geneettisen sukututkimuksen asiantuntija Marja Pirttivaara. Toimittaja on Leena Mattila.

    (Kuva: All Over Press)

  • Tämän hetken kuuluisin teoreettinen fyysikko lienee amerikkalainen Edward Witten, joka työskentelee professorina Princetonissa Yhdysvalloissa Institute for Advanced Study –tutkimuslaitoksessa, jossa Albert Einsteinkin aikoinaan työskenteli. Witten on varsin tunnettu säieteoreetikko. Hänelle on myönnetty ainoana fyysikkona matematiikan arvostetuin palkinto, Fieldsin mitali, vuonna 1990, ja hänet on palkittu myös lukuisilla muilla palkinnoilla kuten Crafoord –palkinnolla, joka myönnetään sellaisille aloille, joilla ei ole Nobelin palkintoa.

    Witten liikkuu monipuolisesti fysiikan ja matematiikan välimaastossa. Säieteorian lisäksi hän tutkii kosmologiaa ja hiukkasfysiikkaa. Säieteoria on rypäs teorianpoikasia, joista on pyritty kehittämään ns. kaiken teoriaa, joka kuvaisi saman kehyksen alla hiukkaset ja tunnetut luonnon voimat, vahvan ja heikon vuorovaikutuksen, sähkömagneettisen vuorovaikutuksen ja painovoiman. Toistaiseksi tässä ei ole onnistuttu ja säieteoria onkin tällä hetkellä vastatuulessa. Säieteorian piirissä kehitettyä matematiikkaa sovelletaan nykyisin sujuvasti muissa sovelluksissa.

    Claus Montosen ohjelmassa mainitsema matemaatikko Michael Atiyah on menehtynyt tammikuun 11. päivänä 2019.

    Wittenin työstä ja säieteoriasta kertoo dosentti Claus Montonen Helsingin yliopistosta. Häntä haastattelee Sisko Loikkanen.

    Kuva: Edward Witten puhumassa Chalmersin teknillisellä korkeakoululla Göteborgissa, 2008.
    (Wikimedia Commons)

  • Tiesitkö että revontulien värit ovat erilaisia eri planeetoilla - värit kertovat toisten planeettojen kaasukoostumuksesta - jos jollain planeetalla havaitaan samanvärisiä revontulia kuin meillä, kielii se happipitoisesta, meidän kaltaiselle elämälle suopeasta ilmakehästä.

    Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja Esa Turunen oikaisee yleisiä väärinkäsityksiä liittyen revontuliin. Vaikka nyt ollaan menossa kohti auringonpilkkujen minimiä, ei se suinkaan tarkoita etteikö revontulet edelleen loimottaisi - ainakin Lapin korkeuksilla.

    Tieteellisesti revontulet pystyttiin selittämään vasta 1950-luvulla. Siihen saakka oli vallalla kaikenlaisia selityksiä. Eri kansojen tarinoissa revontulet on usein yhdistetty kuolleisiin henkiin. Niitä on kunnioitettu ja myös pelätty.

    Ohjelmassa selviää, että tekeillä on maailman edistyksellisin suurtehotutka Skibotniin, Pohjois-Norjaan. Vastaanottimet tulevat Ruotsin Abiskoon ja Suomen Karesuvantoon. Tutka-asemien avulla pystytään mittaamaan hyvin tarkasti lähiavaruuden tapahtumia koko Pohjois-Skandinavian yllä, ja kuvantamaan kolmiulotteisesti revontuliin liittyviä sähkövirtoja. Suurtehotutkan odotetaan valmistuvan vuonna 2022.

    Toimittaa Minttu Heimovirta.

    Kuva: Revontulia Kilpisjärvellä, edessä Pikku-Malla tunturi.
    (AOP)

  • Musiikki oli aikoinaan osa matematiikkaa. Tämä selittää, miksi useat kuuluisat tieteentekijät ovat olleet myös merkittäviä musiikin teorian luojia. Pythagoras havaitsi numeeriset suhteet, jotka määrittelevät musiikillisen sävelasteikon. Matemaatikko, tähtitietelijä Johannes Kepler tunnetaan planeettojen ratoja kuvaavista laeista, mutta todellisuudessa hän käytti paljon aikaa musiikkia koskevien tutkimusten parissa. Hän kehitti teorian planeettojen tuottamasta musiikista, sfäärien harmoniasta.

    Tiedeykkösessä keskustellaan, miten matematiikkaa on hyödynnetty musiikin teorian luomisessa ja millaista matematiikkaa musiikkiin liittyy. Toimittaja Mari Heikkilän haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston matematiikan yliopistonlehtori Juha Lehrbäck sekä musiikkitieteilijä, muusikko Antti Peltomaa.

    (Kuva: All Over Press)

  • Sotilaslääketieteen keskuksen Tutkimus- ja kehittämisosaston johtaja, professori Simo Nikkari kertoo Tiedeykkösessä, millaisia biouhkia tulevaisuus voi tuoda ja mihin kaikkeen sotilaslääketieteessä pitää varautua. Biotieteiden kehitys tuo uusia haasteita: yksi uhkakuva on, että isorokkovirus valmistetaan keinotekoisesti. Se olisi periaatteessa jo mahdollista. Myös uuteen influenssapandemiaan pitää varautua. Bioaseiden lisäksi ohjelmassa puhutaan kemiallisista aseista ja säteilevistä aineista. Ohjelmassa piipahdetaan myös Washingtonissa sotilaslääketieteen museossa. Taistelualueille lähtevät saavat nykyisin virtuaalivalmennusta ja telelääketieteen avulla hoitoa saadaan paikan päälle. Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

    Kuva: Biouhkia, säteilyä ja kemiallisia aineita vastaan suojautunut palomies, 2015.
    (AOP)

  • Monet joutuvat viettämään joulun pyhät työssä. Niin myös Kansainvälisellä avaruusasemalla olevat astronautit juhlivat joulua ja vuodenvaihdetta kaukana kotoaan. Joulua kuitenkin juhlistetaan avaruudessa, mutta niin juhlitaan myös muita merkkipäiviä – pienet kemut silloin tällöin tuovat vaihtelua muuten varsin monotoniseen työntekoon.

    Avaruuslentäjät tekevät monenlaista tutkimusta aseman kolmessa eri laboratoriomoduulissa, pitävät jalkapallokentän kokoista asemaa toimintakunnossa ja huolehtivat fyysisestä kunnostaan, joka ilman päivittäisiä kuntoiluhetkiä rappeutuisi nopeasti painottomuudessa. Olennaista avaruusaseman toiminnassa on itse asiassa arki, sillä kun aikanaan ihmiset lähtevät matkoille kohti toisia planeettoja tai tekemään työtä Kuun pinnalla, on avaruusasemalla kerätyt kokemukset pitkistä avaruuslennoista todella tärkeitä.

    Arjen vastapainona mielialaa kohottavat juhlat ovat tärkeässä osassa. Niinpä kun asemalla on avaruuslentäjiä monista eri maista, juhlitaan kiertoradalla joulun lisäksi myös pakkasukon tulemista, kirsikkapuiden kukkimista ja monia muita kansallisia juhlapäiviä.

    Millaisia ovat juhlapäivät avaruudessa? Kuinka siellä sujuu arki? Mitä asemalla oikein tehdään? Astronautit ja kosmonautit kertovat ohjelmassa elämästä ja työnteosta maapallon kiertoradalla.

    Toimittaja Jari Mäkinen

    (Kuva: Nasa)

  • Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa.

    Vehnä on maailmanlaajuisesti tärkein kasviperäinen proteiinin lähde, joten sen ilmastokestävyys on oleellinen asia ilmastonmuutoksessa.

    Tuoreen tutkimuksen mukaan vehnän ilmastokestävyyden huonontuminen alkoi selvästi vuosina 2002-2009. Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 100 000 havaintoa vuosilta 1991-2014 yhdeksästä Euroopan maasta.

    - Eurooppalaisen vehnän jalostuksessa ei ole kiinnitetty huomiota ilmastokestävyyteen, vaan kykyyn tuottaa satoa hyvissä oloissa sekä kestävyyteen tauteja ja tuholaisia vastaan sekä laatutekijöihin, sanoo kestävyystieteen professori Helena Kahiluoto LUT-yliopistosta.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva Heidi Virtanen / Yle. Lähde: Kahiluoto et al 2018 Decline in climate resilience of European wheat PNAS.

  • Ajanlaskun alun Palestiinassa vaikutti kiertävä saarnaaja ja parantaja Jeesus Nasaretilainen. Hänen uransa tuli päätökseen, kun hän roomalaisten sotilaiden toimesta päätyi teloitettavaksi ristille. Mikään tässä kohtalossa ei viitannut siihen, että kaksituhatta vuotta myöhemmin miltei kaksi ja puoli miljardia ihmistä ympäri maailman kutsuvat häntä Jumalan Pojaksi ja esimerkiksi juhlivat joulua hänen syntymäjuhlanaan.

    Jeesus ei perustanut kristinuskoa, vaan kristinusko perustuu kertomuksiin hänestä. Näitä kertomuksia oli alussa monia ja niihin luettiin erilaisia merkityksiä. Siksi kenellekään ei voi antaa kunniaa kristinuskon perustamisesta. Sitä vastoin voidaan erottaa henkilöitä, joilla on ratkaiseva merkitys siihen, että kristinusko on muodoltaan ja merkitykseltään sitä, minkä me tänä päivänä kristinuskoksi tunnistamme.

    Tässä ohjelmassa puhutaan kahdesta merkittävimmästä henkilöstä, jotka omalla toiminnallaan ovat vaikuttaneet niin kristinuskon sisältöön kuin suosioonkin. Toinen heistä on apostoli Paavali, joka kääntyi kristittyjen vastustajasta kristityksi. Toinen on vuonna 306 Rooman keisariksi noussut Konstantinus Suuri, joka laillisti Rooman valtakunnassa kristinuskon ja lopulta myös itse kääntyi kristityksi.

    Ohjelman asiantuntijoina ovat Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen sekä antiikin tutkija Maijastina Kahlos Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.

    (Kuva: All Over Press)

Klipit

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana.

    Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

    Kekkosen saamista kirjeistä kertoo UKK-arkiston johtaja Pekka Lähteenkorva

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • 9 Trafiikkimuseossa avautuu huhtikuun lopussa jälleenrakennuksesta kertova Liikkelle! -verkostonäyttely. Palvelutuottaja Riina Linna kertoo tekniikan museon näyttelystä ja museomaailman uusista tuulista.

  • Linnunrata ja Andromedan galaksi törmäävät hitaasti toisiinsa 3-4 miljardin vuoden kuluttua.
    Hubble on kuvannut, kuinka spiraaligalaksi menettää ainettaan kulkeutuessaan galaksijoukkoon. Haastateltavana apulaisprofessori Peter Johansson. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä