Radio Suomi Rovaniemi

Kuka tarvitsee matkailun laatujärjestelmää?

  • 8 min
  • toistaiseksi

Koko tasavallan media kummastelee, että mistä kumman syystä Lapin matkailu porskuttaa ja paikat hohkavat punaisena. Moni pitää sitä kansainvälisenä muoti-ilmiönä, joku toinen onnenkantamoisena ja joku muu pelkkänä sattumana, on vihdoin Lapin vuoro. Mutta kuinka moni ajattelee, että jospa Lapin matkailu onkin matkailijoiden kokemuksen mukaan laadultaan korkeaa? Jospa onnistumisen taustalla onkin määrätietoinen kehittämistyö ja korkea osaaminen?

Tällaisiin mietteisiin Tapani Niemi tuli, kun keskusteli Anne Lukkarilan kanssa. Annen mukaan Lapin matkailu kävi 2000-luvulla perusteellisen laadunkehittämistyön ja nyt laitetaan kuntoon niin sanottua strategista johtamista. Niemi kysyykin hurskaasti katekismuksen sanoin. Mitä se on? (Kuva: Anne Lukkarilan kotiarkisto)

Lähetykset

  • ke 14.3.2018 16.54 • Yle Areena

Jaksot

  • Romaani Katri Valan ja Olavi Paavolaisen vaiheista sotakeväänä 1942 on haikeuden täyttämä kuvaus nuoruudesta ja unelmista. Katria vaivaa parantumaton keuhkotauti, samoin huoli perheestä ja sodan uhreista. Pommejakin enemmän helsinkiläiset pelkäävät puhua. Katrin lähipiiri ryhtyy uhkarohkeasti vastarintaan rauhan puolesta. Kameleonttimainen Olavi pakenee sodan ristiriitoja omiin muistoihinsa. Hän haluaa vielä kerran tavata nuoruudenystävänsä Katrin ja pelastaa tämän viimeiset runot. 1920-luvulla Katri ja Olavi elivät valon juhlaa, mutta nälkätalvena 1942 suursodan synkkä varjo pimentää koko Euroopan. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Otava)

  • Sensuuri on iskenyt populaarimusiikkiin sen satavuotisen historian aikana joka puolella maailmaa. Se ei ole ainoastaan totalitarististen järjestelmien vaan myös länsimaisten demokratioiden todellisuutta. Levyjä on kielletty niin politiikan, uskonnollisen puhdasoppisuuden kuin sodan takia. Milloin on haluttu rajoittaa seksiin, huumeisiin tai alkoholiin liittyviä tekstejä, milloin motiivit ovat olleet puhtaasti rasistisia.

    Musiikkitoimittaja Jake Nymanin kirjoittama 'Kielletyt levyt' kuljettaa lukijaansa maailman ympäri toinen toistaan erikoisempiin kieltotapauksiin 1920-luvun Yhdysvalloista natsi-Saksaan ja Euroopan rautaesiripun taakse. Eikä sensuurin aika missään nimessä ole ohi.

    Suomea koskeva luku kuvaa, kuinka meillä sensuurin vaikuttimena oli paitsi yleinen moralismi myös ulkopolitiikka. Kiinnostavat arkistolöydöt todistavat surkuhupaisasta mekanismista, jolla musiikkia kiellettiin itsevaltaisin päätöksin.

    Kirjasta kertoo tuttuun tapaansa Juha Pikkarainen. (Kuva: Gummerus)

  • Osa Tove Janssonin teksteistä ei koskaan päätynyt kirjoiksi. Hän julkaisi ensimmäiset novellinsa 1930-luvulla lehdissä, joita hän samaan aikaan kuvitti.

    Moni varhaisnovelli sijoittuu Euroopan kaupunkeihin; ne kertovat rakastavaisista ja nuorten taiteilijoiden kommelluksista Pariisissa, syrjäytyneen naisen Veronasta tai yksinäisestä miehestä Dresdenin rautatieasemalla.

    Myös Juha Pikkarainen on avannut Janssonin kirjan. (Kuva: Kustannusosakeyhtiö Tammi)

  • Botswanassa on mennyt hyvin jo 50 vuotta, koko itsenäisyyden ajan. Ei sotia naapureiden kanssa eikä varsinkaan maan sisällä. Botswana on noussut köyhyydestä keskituloisten maiden joukkoon eikä tarvitse kehitysapua.

    Lapset ovat ilmaisessa koulussa ja ilmainen terveydenhuolto toimii erinomaisesti. Maan johto on aina vaihtunut demokraattisesti ja vaalituloksia kunnioitetaan. Korruptio on Afrikan vähäisintä ja rikollisuus kohtuuden rajoissa.

    Eteläisestä Afrikasta jo vuosikymmeniä kirjoittanut Pekka Peltola on tehnyt viime vuosina kolme matkaa Botswanaan selvittääkseen menestyksen syyt. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Into Kustannus Oy)

  • Rovaniemeläisen Jarmo Huhtalan eräkirja vie Lapin jokivarsille tarinoin ja kuvin. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannus HD)

  • Svetlana Aleksijevits sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015. Hänen toinen teoksensa "Sodalla ei ole naisen kasvoja" on tunnustus, dokumentti ja muistelma. Siinä saa äänen yli 200 toiseen maailmansotaan osallistunutta tyttöä ja naista, jotka unelmoivat opinnoista ja avioliitosta, mutta joista vuonna 1941 tulikin sotilaita.

    Yli puoli miljoonaa neuvostonaista osallistui toiseen maailmansotaan, ei ainoastaan sairaanhoitajina vaan etulinjassa tarkka-ampujina, sillanräjäyttäjinä, tappajina. He kokivat velvollisuudekseen tappaa vihollisia, jotka olivat julmasti hyökänneet heidän maansa, kotiensa ja lastensa kimppuun.

    Rehellisesti kuvatut sodan kauhut ja niiden vaikutus yksilön myöhempään elämään tekevät kirjasta voimakkaasti sodanvastaisen, ja sen julkaiseminen sallittiin Neuvostoliitossa vasta 1985 Gorbatsovin tultua valtaan. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Tammen Keltainen Kirjasto)

  • 'Barbarian paluu' on tunnetun kulttuurikriitikon Timo Vihavaisen arvio yhteiskunnasta, jossa elämme. Vihavaisen tarkastelussa ovat eurooppalaisen sivilisaation murrokset, jotka ovat viitoittaneet tietä nykytilaan.

    Onko Eurooppa matkalla suvaitsevaisuudesta pysyvään konfliktiin ja kansanryhmien eriytymiseen – ja uuteen barbariaan? Onko eurooppalainen sivilisaatio vielä pelastettavissa? Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Otava)

  • Jenni Linturin kolmas romaani on teos äidinrak­kaudesta ja painosta, jonka edelliset sukupol­vet pakottavat seuraaville. Teoksen henkilöhahmot rakentuvat usko­mattomalla tarkkuudella kaikessa hellyydes­sään, heikkoudessaan, hädässään. Vaikka sota on päättynyt, tulevaisuutta ei heille näy. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannusoakeyhtiö Teos)

  • Fjodor Dostojevski kuuluu venäläisen ja koko länsimaisen kirjallisuudenhistorian tärkeimpiin nimiin. Hänen vaikutuksensa psykologisen romaanin kehitykseen ja moderniin ihmiskuvaan on keskustelun yläpuolella, mutta siitä huolimatta hänestä keskustellaan jatkuvasti.

    Oliko hän profeetta vai väärä profeetta? Oliko hän anteeksiannon apostoli vai antisemiitti ja kiihkonationalisti? Toisin kuin moni niin sanottu klassikko, Dostojevski tuntuu jatkuvasti ajankohtaiselta. Miksi?

    Muun muassa näihin kysymyksiin etsivät vastausta 'Dostojevski – kiistaton ja kiistelty' -esseekokoelman neljätoista kirjoittajaa, jotka ovat kaikki alojensa arvostettuja vaikuttajia.

    Kirjan ovat toimittaneet Martti Anhava, Tomi Huttunen ja Pekka Pesonen. Ja kirjasta kertoo tuttuun tyyliinsä Kirjakammin isäntä Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannusosakeyhtiö Siltala Oy)

  • Uusi auto loistaa jalokiven lailla lapsen silmissä. Pikkupoika ei tiedä, että sellaiseen aarteeseen on sodanjälkeisessä Virossa varaa vain valtion turvallisuuspalvelulla. Autonkuljettaja ajeluttaa autoista innostunutta pikkupoikaa. Luottavainen lapsi tulee kyydissä kertoneeksi perheestään yhtä ja toista, asioita jotka myöhemmin johtavat isän katoamiseen.

    Ilmar Taskan esikoisromaani "Pobeda 1946" on ajankuva sodanjälkeisestä Virosta, jossa ihmiset yrittivät elää normaalia elämää puutteen ja pelon keskellä. Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: WSOY)

  • 'Suon neljä vuodenaikaa ja muita kertomuksi'a on novellikokoelma ihmisen ja luonnon välisestä kanssakäymisestä. Taisto Tammelan esikoisteoksessa hehkuu metsän taika vesineen, kasveineen ja eläimineen. Kirjakammimies Juha Pikkarainen on kirjan parissa. (Kuva: Jukka Brusila)

  • Yksi sekunti voi muuttaa koko elämän. Rakastettunsa luo kiireellä ajava Aamu vilkuilee ratissa kännykkäänsä eikä huomaa Miroa ja Nadjaa, jotka lähestyvät pyörällä risteystä. Onnettomuus on kuin pommi, jonka sirpaleet tekevät tuhoa kaikkialla minne lentävät.

    Annamari Marttinen kuvaa tarkkavaistoisesti henkilöitään, jotka pahaa aavistamatta kulkevat kohti hetkeä, joka mullistaa heidän elämänsä. Olisiko ollut mahdollista valita toisin?

    Kirjasta kertoo Juha Pikkarainen. (Kuva: Kustannusosakeyhtiö Tammi)

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Tuija Kauppinen muutti miehensä kanssa Helsingistä Rovaniemelle kymmenisen vuotta siten. Tuija tekee myynti- ja markkinointityötä luonnontuotealan yrityksessä. Kun nuori nainen tulee pääkaupungista, tekee bisnes- hommia ja elää markkinoinnin maailmassa, voisi vetää johtopäätöksiä naisen pukeutumisesta, tyylistä, ajattelusta ja arvoista.

    Voitte vetää aivan rauhassa johtopäätöksiä mutta olette täysin väärässä. Tuija rakastaa erämaita ja rymyää siellä miehensä kanssa aina, kun töiltä ehtii. Tapani Niemi haastattelee. (Kuva: Tuija Kauppisen albumi)

  • Viime vuonna Utsjoen matkailussa ja kalastuksessa kuohui todenteolla. Puhuttiin jopa Tenon kriisistä, joka kosketti kunnan kaikki palvelualoja. Uusi kalastussääntö ja erilaiset rajoitukset vähensivät matkailijoiden määrää ja moni yrittäjä ennusti lopettavansa toiminnan. Nyt meillä on käytössä Tenon viime vuoden saalistilastot ja matkailijamäärät. Millaiset ovat fiilikset Tenon Aittisuvannolla, jossa Petteri Valle pyörittää lomakylää?

    Tenon turistien pyyntikausi alkaa tänään. Perinnekalastajat ja paikalliset ovat saaneet pyydystää lohta kesäkuun alusta lähtien. Miltä näyttää tilanne? Tapani Niemi jatkaa Tenon rannalta.

  • Sallalaiset päättivät järjestää rock-festivaalin perimmäisimpään syrjäkylään, Vallovaaraan, keskelle korpea, josta ihmisetkin olivat muuttaneet pois. Kesällä Suomessa on tuhansia tapahtumia. Kuinka tiedottaa piskuisesta tapahtumasta ilman rahaa. No Facebookilla tietysti. Mutta se ei ole helppoa, sillä Facebook estää ilmaiset mainokset lähes kokonaan.

    Katja Laukkanen ja Ari Ryynänen keksivät keinon kiertää somen estoja. Menetelmää kutsutaan sisältömarkkinoinniksi. Tapani Niemi kysyy kuten katekismuksessa. Sisältömarkkinointi. Mitä se on?

  • Merimetsojen laumat valloittavat saaret ja tappavat luonnon. Miten kukaan voi hyväksyä tällaisten tuhojen lisääntymisen? Nämä linnut syövät ahvenet ja kalat ja mäti menee myös linnun suihin. Merimetsot ovat romahduttaneet Suomen rannikkokalastuksen. Metsästystä on pakko helpottaa, huutaa hädissään eräs lappilainen kansanedustaja.

    Toinen Lapin luonnon tuholainen on laulujoutsen. Se on varsinainen pirulainen, joka häätää hanhet luontaisilta pesintäalueilta ja pitää ihmisiä yökaudet hereillä joutavalla lonkutuksellaan. Toinenkin lappilainen kansanedustaja huutaa hädissään ja vaatii harventamaan joutsenen tuholaislaumoja, muuten Lappi ajautuu perikatoon.

    Tuttua hätähuutoa somessa mutta valitettavasti se on täyttä hölynpölyä. Biologi ja lintuasiantuntija Pirkka Aalto ihmettelee jälleen, että miten noin vähällä ympäristötietämyksellä voi päästä korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan ja mielipidejohtajaksi Suomen tärkeimpään päättävään elimeen.

    Tapani Niemi ja Pirkka Aalto katsastavat Kilpiaavalla joutsenten tuholaislaumoja.

  • Kemijärveläinen opettaja Pirkka Aalto on Lapin parhaita lintuasiantuntijoita. Jos Pirkkaa yrittää saada puhelimella kiinni työajan ulkopuolella, hän vastaa huonosti, koska on tekemässä politiikkaa tai todennäköisemmin laskemassa lintuja jossain Lapin suolla. Herranen aika. Miksi aikuinen mies, maisterismies kaiken hyvän lisäksi, miksi hän laskee lintuja? Minä vain kysyn.

    Missä ovat parhaat paikat Itä-Lapissa katsella siivekkäitä? Aloitetaan Kilpiaavasta. Millaisen arvosanan Lintu-Pirkka antaa Pelkosenniemen Kilpiaavalle? Tapani Niemi haastattelee.

  • Keväällä ilmestyi 'Matkasanakirja hiljaisuuteen', joka on verkkaisen ja kiireettömän kulkijan mietekirja. Lapin yliopiston matkailun kulttuurintutkimuksen professori Soile Veijola ja filosofi Janne Säynäjäkangas halusivat tutkijakavereiden kanssa tehdä teoksen, joka kulkee mukana repussa, johon tarttuu mielellään pysähtyessä ja joka antaa eväitä pohtimaan, mitä se matkustaminen tai matkanteko ylimalkaan tarkoittaa.

    Soile Veijola ehdottaa matkailijoille ja matkailun järjestäjille, että hidastakaa, herran tähden, hidastakaa. Mutta mutta. Mistä se yrittäjä rahaa saa, jos Lapin matkailukeskukset hiljenevät? Tapani Niemi kysyy.

  • Ruoasta on tullut merkittävä tekijä matkailussa. Suomen matkailun vetovoimaisin ykköstuote on luonto mutta heti perään hengittää ruoka, joka sekin on yhteydessä puhtaaseen luontoon, ainakin täällä Lapissa.

    Haaga-Helian ammattikorkeakoulun matkailun lehtori Kristiina Havas on työskennellyt vuosia suomalaisen matkailuruoan edistämiseksi. Havaksen mukaan ruokakulttuuri muuttuu koko ajan ja muutos menee matkailun kannalta hyvään suuntaan.

    Tarinallistamisesta ja tarinankerronnasta on tullut ykkösteema. Pelkkä hyvä ruoka ei enää riitä valistuneelle ja vaativalle matkailijalle. Ruoka täytyy höystää mehevällä tarinalla. Toimittaja: Tapani Niemi.

  • Sari Poikajärvi-Mustonen siirtyi kahdeksan vuotta sitten ravintolapäällikön tehtävistä kotiin ja alkoi leipoa lastenhoidon lomassa kakkuja omaksi ilokseen. Sana komeista fantasiakakuista kiiri nopeasti, ja nyt Poikajärvi-Mustonen saa elantonsa leipomuksistaan. Herkut syntyvät Rovaniemen Vennivaarassa, nelilapsisen perheen keittiössä. Anna Nevalainen vieraili kotileipomo Hässäkässä. Kuva: Sari Poikajärvi-Mustonen.

  • Tiedetoimittajien liiton pääsihteeri Ulla Järvi rakastui opiskeluaikana lappilaiseen mieheen, meni hänen kanssaan naimisiin ja muutti Pelloon. Nuoresta naisesta tuntui kuin olisi muuttanut toiselle planeetalle. Ajatelkaa hyvät ihmiset. Pellolaiset saattoivat mennä kysymättä kylään ja keskellä yötä. Tapani Niemi haastattelee. Kuva: Mikko Käkelä

  • Ajatelkaapa tilannetta, jos lähin puhelin sijaitsisi kymmenen kilometrin päässä. Kotiin ei olisi kunnollista maantietä vaan ainoastaan poropolkuja ja hevoskeinoja. Lapset menisivät kouluun suksilla. Kuulostaa varmaan esihistorialta mutta ei ole niin vanhaa aikaa. Kirjailija Niilo Aikio eli silloin lapsuuttaan Utsjoen Pulmankijärvellä ja siitä ajasta kertoo hänen Niga-trilogiansa.

    Niilo on eläkkeellä Saameradiosta ja innostunut kirjoittamaan tieto- ja kaunokirjoja. Niga-trilogiasta ilmestyi juuri toinen osa ja kirjat pohjaavat nimihenkilöä myöten Niilon lapsuuskokemuksiin.

    Niilo puhuu Niga-trilogiassaan mystisistä seidoista, staaloista ja savuriekoista ja Tapani Niemi kuuntelee.

  • Lapin lääkärit kokoontuivat huhtikuussa Olostunturiin keskustelemaan maailman menosta. Tapani Niemi pyysi kahta hyvin kokenutta lääkäriä pohtimaan, miten Lapin käy, kun sote tulee. Olemmeko valmiit historian suureen muutokseen?

    Lappilaisella Pekka Raudaskoskella ja helsinkiläisellä arkkiatri Risto Pelkosella on kokemusta lääkärintyöstä ja sairaanhoidosta yhteensä yli sata vuotta. Se on hurja määrä, kun tuo kokemus on karttunut aikana,
    jolloin lääketiede on kehittynyt enemmän kuin koko historiansa aikana.

  • Jerisjärven päivystävä tarinamestari Jari Rossi on tullut pörröksi. Pörröksi eli pösilöksi tai pöljäksi, miten itte kukin haluaa asian ilmaista. Vielä jokin aika sitten Rossi oli täyspäinen, keski-ikäinen tolkun mies, Lapin ja ehkä Suomenkin paras tarinankertoja ja televisiosta tuttu. Mutta nyt tuo rietas houkka on höyrähtänyt vanhojen ukkojen tautiin.

    Uskokaa tai älkää, Rossi on ruvennut katselemaan ilmojen enteitä, tutkimaan hauen maksoja ja nuuhkimaan kylän raitilla hevosen paskakikkaroita. Niissä muka on totuus ilmoista. Mikähän taika lie? Tapani Niemi haastattelee.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä