Radio Variaatio

Ihanaa elämää - eli miten perinnelaiva sai muuttamaan suuntaa

  • 46 min
  • toistaiseksi

Melkein ihmiskokeeksi voisi luonnehtia tilannetta, jossa suurimmaksi osaksi toisilleen ennalta tuntematon joukkio aivan eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä pakataan purjelaivaan ja lähetetään merelle. Perinnelaiva Ihana merellä jossakin Viron saaristossa vaatimattomine mukavuuksineen ja ahtaine tiloineen on antoisa paikka havainnoida ihmisluontoa.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Päivi Leino.
Äänisuunnittelu: Tiina Luoma.
Muusikot: Olli Haapakangas ja Jyrki Hakapää.
Tuottaja: Hannu Karisto.

Lähetykset

  • su 13.5.2018 18.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Esseisti Jaana Seppänen kulkee Pariisin kaduilla ja museoissa. Kaupungissa eletään terrori-iskujen takia jo kolmatta vuotta poikkeustilaa. Konekiväärein varustetut sotilaat partioivat vaikenevine aseineen, mutta linnut laulavat, ja ihmiset nostavat luottavaisina kasvonsa kohti lämmittävää aurinkoa.
    Seppänen miettii, millaisia henkisiä testamentteja kaupunki on ihmiselle jättänyt ja kuinka se, mitä on testamentattu, saattaakin muuttua joksikin aivan muuksi: marmoripatsas pronssiksi, elävä luonto kuolleeksi, rehellinen puhe valheeksi, petetty rakkaus väkivallaksi. Taide kuitenkin testamenttaa vapautta ja siitä perinnöstä on pidettävä kiinni. Rodinin marmoriin veistetyt rakastavaiset eivät koskaan kyllästy toisiinsa.
    Käsikirjoitus ja lukija: Jaana Seppänen. Ohjaus ja äänisuunnittelu: Elli Salo ja Juhani Liimatainen.
    Tuottaja: Juha-Pekka Hotinen.

  • Dokumentti kertoo siitä, mitä lapsuuden varhainen kiintymyssuhde merkitsee ihmisen kehitykselle. Vaikka sen vaikutuksia omaan elämään ei voi hallita tahdonvoimalla, aikuisen tahdolla voidaan löytää kyky ymmärtää tätä suhdetta. Ohjelman päähenkilö pääsi työstämisen kautta irti vääränlaisen kehityskaaren aiheuttamista vakavista ongelmista.

    Trauma voi estää ihmistä elämästä täyttä elämää, jumiuttaa mielen menneisyyden traumatapahtumiin, jotka toistuvat mielessä halliten ajatuksia.

    Kaltoinkohtelun aiheuttama vakava lapsuuden trauma voi tuottaa tilan, jossa aikuisena elämää suoritetaan ilman, että ihminen pystyy noudattamaan omaa tahtoaan. Trauma voi viedä aikuisuudesta toimintakyvyn, jota tarvittaisiin juuri silloin, kun elämä tulisi ottaa omiin käsiin ja luotsata sitä haluttuun suuntaan.

    Tämä radiodokumentti valaisee lapsuuden traumaa kolmelta taholta. Se esittää vakavan trauman kokeneen oman tarinan sekä hänen runollisessa muodossa kertomansa tunnekokemuksen traumasta ja toipumisesta. Ohjelman kolmantena juonteena kulkee terapeutin selvitys siitä, miten trauma syntyy ja miten hoito etenee.

    Jos lapsuuden kiintymyssuhde on turvallinen, voi eriytyä, tulla itsenäiseksi ihmiseksi ja oppia tuntemaan omaa mieltään ja toisen mieltä. Silloin ei tarvitse muokkautua täysin jonkun muun mielen mukaisesti. Pahimmillaan sen joutuu tekemään turvattomassa kiintymyssuhteessa uhan alla oleva lapsi, jonka pitää vaistota ja hyvin herkästi ottaa toisen tarpeet ja toiveet huomioon, koska on vaarallista, jos ei keskity toiseen ihmiseen.

    Pelottavavaksi koetussa kiintymyssuhteessa lapselle voi rakentua jakaantunut minuus, jossa persoonan traumaan kiinnittyneet osat ottavat vastuun selviytymisestä uhkaa ja vaaraa sisältävissä vuorovaikutustilanteissa. Lapsi sopeutuu esimerkiksi jäädyttämällä tunteensa, alistumalla tai oppimalla rauhoittamaan vanhemman raivoa.

    Arjessa traumasta erillään olevat persoonan osat pyrkivät ottamaan kaiken irti niistä vuorovaikutushetkistä, jolloin uhka ei ole akuutti ja "hyvä vanhempi" on läsnä. Monesti tällainen lapsuudessa traumatisoitunut aikuisena vihaa vahingoitetun lapsen kokemusosia itsessään ja syyttää itseään kaikesta tapahtuneesta tuntien syvää lojaalisuutta vanhempiaan kohtaan.

    Vakavistakin traumoista voi toipua. Terapiasessioissa mielen menneet päättymättömät tapahtumat muuttuvat vähitellen muistoiksi, jotka eivät enää häiritse nykyelämää.

    Ohjelmassa asiantuntijana on traumapsykoterapeutti Anne Suokas-Cunliffe.

    Ohjelman ovat toteuttaneet toimittaja Henna Salakari, äänisuunnittelija Kai Rantala ja tuottaja Hannu Karisto.

    Päähenkilöä näyttelee Liisa Lehto.

    Musiikki:
    Melodia Africana, Questa Notte, Diverine, Run, Rose, Fairytale, sävellys: Ludovico Einaudi
    Kuutamolento, sävellys, esitys: Noa Nakai, viulu, alttoviulu ja piano. (Runon "iInä olen vanki" taustalla)

    Uusinta vuodelta 2016.

  • Ki, chi, prana, pneuma, ruah, orenda tai mana, nämä eri kulttuureissa esiintyvät sanat viittaavat kaikkialla virtaavaan elämänvoimaan. Maailmankaikkeudessa virtaa energiaa, jota ei vielä voida tieteellisesti todistaa.

    Dokumentintekijät matkasivat Japanin pyhille paikoille. Maassa energiahoitojen traditiot ulottuvat tuhansien vuosien taakse. Energiaharjoitusten ja -hoitojen, kuten qigongin, reikin ja shiatsun, päämääränä on mielen ja kehon luonnollisen tasapainon saavuttaminen.

    Kuumistä lähteistä tunnetussa Kusatsussa he tapasivat tunnetun shiatsu ja kiko sensei Nakazawa “Gary” Yoshiakin, hänen ryokanissaan.

    Dokumentissa haastatellaan myös suomalaisia energiahoitamisen pioneereja Kari Paulusta ja Kauko Uusoksaa.

    Fyysikko, kirjailija ja reiki-opettaja Johanna Blomqvist pohtii sitä kuinka voimme ymmärtää kokemuksellista tietoa ja toisaalta todentaa elämänenergian olemassaoloa.

    Japanilainen qigong sensei Tsumura Takashi opettaa suomalaisille metsä-qigongia Keuruulla. Kuinka aistia puiden energioita ja saada yhteys luontoon.

    Ki:n sanotaan olevan jokaisen universumissa havaittavan ja havaitsemattoman asian takana oleva voima.

    Käsikirjoitus ja ohjaus Katariina Kaila ja Kai Rantala. Äänisuunnittelu Kai Rantala. Tuottaja Hannu Karisto.

  • Kiinalaisia tarinoita perustuu paljolti sinologi Pertti Seppälän omiin kokemuksiin Kiinassa. Päätarina liittyy buddhalaisuuteen.
    Buddhalaisten teemojen lisäksi tarinoiden pyörteissä törmätään moniin nyky-Kiinan ilmiöihin, jotka eivät ole länsimailla välttämättä erityisen tunnettuja.

    Käsikirjoitus ja kertoja: Pertti Seppälä
    Ohjaus: Henri Tuulasjärvi
    Äänisuunnittelu: Jani Orbinski
    Tuottaja: Juha-Pekka Hotinen

    Yle Radio 1 on jo vuodesta 2005 valinnut heinäkuuksi yhden teeman, jota käsitellään kautta ohjelmiston eri näkökulmista. Tänä vuonna vietetään Itämaista heinäkuuta. Radio Variaation Kiinalaisia tarinoita on tämän vuoden teeman ohjelmistoa.

  • Viimeisetkin tanssiravintolat ovat lopettaneet toimintansa 2000-luvun aikana. Tanssiravintoloiden myötä katosi ravintolamuusikoiden ammattikunta, jonka kulta-ajat olivat 1960- ja 70-luvuilla. Ravintolasoittajista oli tuolloin niin kova pula, että varsinkin basistiksi saatettiin hätätapauksessa pestata kuka tahansa kadunmies.

    Kapakkabändit soittivat aina kuukauden tai kaksi kerrallaan samassa paikassa, joten soittaja ei välttämättä tarvinnut omaa asuntoa ollenkaan.

    Iloisille poikamiehille kiertolaiselämä sopi mainiosti, mutta perhe-elämän kanssa ravintolamuusikon työtä oli hankalaa sovittaa yhteen.

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Mikko Järvinen. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto.

  • On kesä ja yö, kun diskokuningatar Eini ajaa Suomen pitkiä taipaleita ja tapaa suomalaisia. On kesä ja yö Syvälahden tanssilavalla, huoltoasemilla, Tallinnan laivalla. Janne Junttilan radiodokumentissa tavataan Eini Pajumäki show'n jälkeen, takahuoneissa ja keikkalavan reunalla. Samalla tavataan tavallisia suomalaisia vapaalla ja viihteellä.

    Eini julkaisi ensimmäisen albuminsa 40 vuotta sitten vuonna 1978. 1980-luvulla tanssilavakulttuuri meni Einin mielestä sairaaksi: jokaisen artistin piti alkaa esittää humppaa ja muuta tanssilavamusiikkia. Tästä seurasi kriisi ja alkoi pitkä etsintä: kuinka löytää takaisin juurilleen, kuinka hyväksyä itsensä, hyväksyä ikääntyminen. Eini Pajumäen lisäksi dokumentissa kuullaan lukuisten suomalaisten ajatuksia Einistä, elämästä ja ikääntymisestä.

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Janne Junttila: Äänisuunnittelu: Joonatan Kotila. Tuottaja: Hannu Karisto.

  • Mikä on taiteen rooli nykymaailmassa? Voiko se auttaa meitä löytämään yhteisöllisyyttä, jonka avulla ratkaista aikamme monimutkaisia ongelmia- voiko taiteella puhua kulttuuristen rajojen, puhutun kielen ohi? Olemmeko taiteemme vankeja, vai vapauttaako se meidät tunnistamaan asioita, jotka ovat yhteisiä meille kaikille?
    Millainen olisi maailma ilman taidetta?
    Käsikirjoitus ja ohjaus Outi Rossi. Äänisuunnittelu: Hanna-Helena Kinnunen. Tuottaja: Juha-Pekka Hotinen.

  • Melkein ihmiskokeeksi voisi luonnehtia tilannetta, jossa suurimmaksi osaksi toisilleen ennalta tuntematon joukkio aivan eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä pakataan purjelaivaan ja lähetetään merelle. Perinnelaiva Ihana merellä jossakin Viron saaristossa vaatimattomine mukavuuksineen ja ahtaine tiloineen on antoisa paikka havainnoida ihmisluontoa.

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Päivi Leino.
    Äänisuunnittelu: Tiina Luoma.
    Muusikot: Olli Haapakangas ja Jyrki Hakapää.
    Tuottaja: Hannu Karisto.

  • “Satavuotias yö” on radioteos muistamisen hauraudesta, kohtaamisesta ja siitä, mikä oli sisällissodan jokapäiväinen, ihmisen perustarpeisiin palautuva kokemus. Siinä kuuluvat sisällissodan kokeneiden miesten ja naisten äänet Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston 1917-18 -muistitietokokoelman arkistoäänitteiltä, jotka julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Äänet antavat vihjeitä siitä millaiset muistot selviävät ja säilyvät tavallisen ihmisen elämässä läpi vuosikymmenten.

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Heta Kaisto ja Katja Lautamatti. Äänisuunnittelu: Jani Hietanen. Tuottaja: Hannu Karisto.

    Kuva: Hanna Koikkalainen.

  • Valkoisten ylipäällikkö Mannerheim päättää puhkaista punaisten pohjoisen rintaman 15.3. alkavalla voimakkaalla saarrostavalla hyökkäyksellä. Tampereen ympäristökunnista kaupunkia lähestyvät everstit Wilkman, Wetzer, Hjalmarson ja Linder aloittavat joukkoineen kaupungin 22 päivää kestäneen saarrostuksen. Näin luotiin puitteet Tampereen kukistumiselle.

    Kovin harvoin kuullaan 1918 tapahtumat kokeneiden muisteluksia. Tässä ohjelmassa aikalaiset ovat äänessä. Eino Lahdensuo, Matti Pispa, Hermanni Musturi ja Anna Boman kertovat mitä tapahtui.

    Käsikirjoitus ja toteutus Heikki Ylikankaan tekstiin: Tapio Kalliomäki. Äänisuunnittelu: Janne Perttula. Kertoja: Ahti Jokinen. Tuottaja: Hannu Karisto, dokumenttiryhmä.

  • Natsi-Saksan T-4 -eutanasiaohjelma käynnistyi naisten keskitysleirillä Ravensbrückissa marraskuussa 1941. Psykiatri Friedrich Mennecken tehtävänä oli karsia vankien joukosta kaikista hyödyttömimmät naiset: vammaiset, mielisairaat, vanhukset, syfilistä sairastavat tai muuten vain epäkelpoiset. Eutanasiaohjelma toimi kansanmurhan kenraaliharjoituksena.

    Viime vuosikymmeninä nopeasti kehittynyt geneettinen insinöröinti avaa huimia näkymiä perinnöllisten sairauksien hoidolle - ja eliittiin kuuluvien ihmisten parantelulle ja jalostamiselle. Digitaalisen kumouksen myötä pian suuri osa vaativistakin työtehtävistä voidaan digitalisoida. Mitä ihmisten ihmisten enemmistölle tapahtuu?

    Digitaalinen tekniikka antaa myös ihmisten mielten muokkaamiseen ennennäkemättömät keinot. Onko demokratia jo muuttumassa datakratiaksi? - Entä kun ihmisessä on lähitulevaisuudessa enemmän konetta kuin ihmistä? Merkitseekö se lopun alkua Homo sapiensille?

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen.
    Esiintyjät: Minna Haapkylä, Elsa Saisio, Aki Raiskio.
    Äänisuunnittelu: Hanna-Helena Kinnunen.
    Tuottaja: Pekka Ruohoranta, Radiogalleria.

  • Neljä tekniikan opiskelijaa tekee huhtikuussa 1916 loppuelämänsä kannalta ratkaisevan päätöksen: he lähtevät jääkäreiksi Saksaan. Samalla heistä tulee rikollisia, maanpettureita. Kiinnijäävää odottaa Siperia tai muu karu kohtalo. Santarmeja suuremmaksi vaaraksi osoittautuu kuitenkin keväinen Merenkurkku, joka uhkaa viedä hengen tai ainakin järjen.

    Jäätikköseikkailu 1916 on niin tosi kuin muistinvarainen tarina voi olla. Siinä puhuu omalla äänellään yksi pojista, joka äänitti muistelmansa 1960-luvulla – siis ”vain” noin 50 vuotta tarinamme tapahtumien jälkeen. Toinen kertojaääni perustuu päiväkirjoihin, joita yksi nuorukaisista piti. Kumpikin lähde on autenttinen, ensimmäistä kertaa julkisuudessa kuultava. Jäätikköseikkailu 1916 on poikain seikkailukertomus vailla poliittisia latauksia. Sillä sellaista oli näiden neljän toveruksen elämä 101 vuotta sitten tsaarin Venäjällä, ennen kuin kaikki muuttui.

    Käsikirjoitus ja ohjaus: Anu Valve. Äänisuunnittelu: Kai Rantala. Tuottaja: Hannu Karisto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä